Kaiser Soze
Johtaja
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 963
Mario hyvä, Call of Duty paha – Tutkimus: Räiskintäpelit vähentävät harmaan aineen määrää aivoissa
Call of Duty: Infinite Warfare
07:12
TEKSTI Joonas Gustavsson
Räiskintäpelejä ei suotta kutsuta "aivot narikkaan" viihteeksi.
Action-videopelejä paljon pelaavilla on aivojen hippokampuksessa normaalia vähemmän harmaata ainesta. Tähän lopputulokseen tuli Montrealin yliopiston tuore tutkimus.
Tutkimukseen osallistui 97 henkilöä, joista 51 oli miehiä. Tutkittavat pantiin pelaamaan videopelejä yhteensä 180 tunnin edestä.
Ennen Call of Dutyn, Killzonen, Borderlands 2:n ja Mario 3D -pelien kimppuun pääsemistä osallistujat asetettiin virtuaaliseen labyrinttiin. Kokeen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia oppijoita tutkittavat ovat.
Labyrinttisuorituksiensa perusteella osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: ensisijaisesti hippokampukseen tai häntätumakkeeseen tukeutuviin.
Tämän iloisen putkimiehen ohjastaminen lisää hippokampuksen harmaata ainetta.
HIPPOKAMPUS eli aivoturso on aivojen osa, joka on vastuussa ”kognitiivisen kartan muodostamisesta”. Se on ikään kuin aivojemme sisäänrakennettu gps, joka auttaa meitä löytämään uusia reittejä. Esimerkiksi Lontoon taksikuskien hippokampuksen on huomattu olevan keskimääräistä kehittyneempiä.
Häntätumake puolestaan on vastuussa tutuissa paikoissa luovimisesta. Se on aivojen osa, joka johdattaa meidät ”autopilotin” tapaan töistä kotiin tai jääkaapille yön pimeydessä.
”Pelaamisen on huomattu stimuloivan häntätumaketta aivotursoa enemmän. 85 prosenttia pelaajista tukeutuu häntätumakkeeseen navigoidessaan pelien sisällä. Mitä enemmän ihminen tukeutuu häntätumakkeeseen, sitä enemmän hippokampus menettää soluja ja surkastuu”, tutkijat kirjoittavat Montrealin yliopiston tiedotteessa.
TUTKIJAT HUOMASIVAT, että 90 tuntia räiskintäpelejä todella näkyi hippokampuksen surkastumisena häntätumakkeeseen ensisijaisesti tukeutuvilla pelaajilla.
Sen sijaan 90 tuntia Mario-pelejä lisäsi harmaan aineen määrää hippokampuksessa kaikilla osallistujilla.
Hippokampuksen surkastumisen on huomattu olevan yhteydessä erilaisten aivosairauksien (mm. skitsofrenia, alzheimerin tauti) kehittymisen kanssa. Tutkijat suosittelevatkin neurotieteilijöitä suhtautumaan videopelien käyttöön kognitiivisten kykyjen tehostajana varauksella.
Oxfordin yliopiston Internet-instituutin apulaisprofessori Andrew Przybylskipuolestaan kannustaa suhtautumaan varauksella kyseiseen tutkimukseen. Hänen mukaansa tutkimukselta puuttuu tilastollinen näyttö:
”Tutkimusraportti ei tarjoa todisteita siitä, että 90 tuntia pelaamista todella olisi johtanut haittavaikutuksiin. Yleistysten vetäminen tällaisista pienen skaalan kohinatutkimuksista on äärimmäisen problemaattista”, Przybylski laukoo Mirror-lehdelle.
LIENEE AIHEELLISTA myös pohtia, millä perustein pelit tutkimukseen on valittu.
Sillä, ammutaanko videopelissä aseilla ei tutkimuksen kohdalla varsinaisesti ole merkitystä – muuta kuin sen huomiopotentiaalin vuoksi.
Kuten tutkijat itse huomauttavat, ongelma on pelien kenttäsuunnittelussa. Mikäli peli on ”putkijuoksu”, jossa pelaajan ei tarvitse kiinnittää huomiota maamerkkeihin tai ympäristöönsä edetäkseen, on selvää, että hippokampukselle ei juurikaan ole käyttöä.
Ilmiö on huomattu myös maanteillä. Kerroimme maaliskuussa Lontoon yliopiston tutkimuksesta, jossa huomattiin autonavigaattorin sammuttavan navigoinnissa normaalisti käytetyt aivoalueet.
Tutkimus julkaistiin Molecular Psychiatry -tiedejulkaisussa.
Call of Duty: Infinite Warfare
07:12
TEKSTI Joonas Gustavsson
Räiskintäpelejä ei suotta kutsuta "aivot narikkaan" viihteeksi.
Action-videopelejä paljon pelaavilla on aivojen hippokampuksessa normaalia vähemmän harmaata ainesta. Tähän lopputulokseen tuli Montrealin yliopiston tuore tutkimus.
Tutkimukseen osallistui 97 henkilöä, joista 51 oli miehiä. Tutkittavat pantiin pelaamaan videopelejä yhteensä 180 tunnin edestä.
Ennen Call of Dutyn, Killzonen, Borderlands 2:n ja Mario 3D -pelien kimppuun pääsemistä osallistujat asetettiin virtuaaliseen labyrinttiin. Kokeen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia oppijoita tutkittavat ovat.
Labyrinttisuorituksiensa perusteella osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: ensisijaisesti hippokampukseen tai häntätumakkeeseen tukeutuviin.
Tämän iloisen putkimiehen ohjastaminen lisää hippokampuksen harmaata ainetta.
HIPPOKAMPUS eli aivoturso on aivojen osa, joka on vastuussa ”kognitiivisen kartan muodostamisesta”. Se on ikään kuin aivojemme sisäänrakennettu gps, joka auttaa meitä löytämään uusia reittejä. Esimerkiksi Lontoon taksikuskien hippokampuksen on huomattu olevan keskimääräistä kehittyneempiä.
Häntätumake puolestaan on vastuussa tutuissa paikoissa luovimisesta. Se on aivojen osa, joka johdattaa meidät ”autopilotin” tapaan töistä kotiin tai jääkaapille yön pimeydessä.
”Pelaamisen on huomattu stimuloivan häntätumaketta aivotursoa enemmän. 85 prosenttia pelaajista tukeutuu häntätumakkeeseen navigoidessaan pelien sisällä. Mitä enemmän ihminen tukeutuu häntätumakkeeseen, sitä enemmän hippokampus menettää soluja ja surkastuu”, tutkijat kirjoittavat Montrealin yliopiston tiedotteessa.
TUTKIJAT HUOMASIVAT, että 90 tuntia räiskintäpelejä todella näkyi hippokampuksen surkastumisena häntätumakkeeseen ensisijaisesti tukeutuvilla pelaajilla.
Sen sijaan 90 tuntia Mario-pelejä lisäsi harmaan aineen määrää hippokampuksessa kaikilla osallistujilla.
Hippokampuksen surkastumisen on huomattu olevan yhteydessä erilaisten aivosairauksien (mm. skitsofrenia, alzheimerin tauti) kehittymisen kanssa. Tutkijat suosittelevatkin neurotieteilijöitä suhtautumaan videopelien käyttöön kognitiivisten kykyjen tehostajana varauksella.
Oxfordin yliopiston Internet-instituutin apulaisprofessori Andrew Przybylskipuolestaan kannustaa suhtautumaan varauksella kyseiseen tutkimukseen. Hänen mukaansa tutkimukselta puuttuu tilastollinen näyttö:
”Tutkimusraportti ei tarjoa todisteita siitä, että 90 tuntia pelaamista todella olisi johtanut haittavaikutuksiin. Yleistysten vetäminen tällaisista pienen skaalan kohinatutkimuksista on äärimmäisen problemaattista”, Przybylski laukoo Mirror-lehdelle.
LIENEE AIHEELLISTA myös pohtia, millä perustein pelit tutkimukseen on valittu.
Sillä, ammutaanko videopelissä aseilla ei tutkimuksen kohdalla varsinaisesti ole merkitystä – muuta kuin sen huomiopotentiaalin vuoksi.
Kuten tutkijat itse huomauttavat, ongelma on pelien kenttäsuunnittelussa. Mikäli peli on ”putkijuoksu”, jossa pelaajan ei tarvitse kiinnittää huomiota maamerkkeihin tai ympäristöönsä edetäkseen, on selvää, että hippokampukselle ei juurikaan ole käyttöä.
Ilmiö on huomattu myös maanteillä. Kerroimme maaliskuussa Lontoon yliopiston tutkimuksesta, jossa huomattiin autonavigaattorin sammuttavan navigoinnissa normaalisti käytetyt aivoalueet.
Tutkimus julkaistiin Molecular Psychiatry -tiedejulkaisussa.
