Linux-vuoto: Intel valmistelee Alder Lakea ilman P-ytimiä

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Intelin Alder Lake -arkkitehtuuri on yhtiön ensimmäinen järeä hybridiarkkitehtuuri, jossa käytetään kahden tyyppisiä x86-ytimiä. Tähän mennessä on ollut tiedossa kolme erilaista varianttia piiristä: Alder Lake-S (8 P-ydintä, 8 E-ydintä, 32 EU Xe-LP), Alder Lake-P (6 P-ydintä, 8 E-ydintä, 96 EU Xe-LP) sekä Alder Lake-M (2 P-ydintä, 8 E-ydintä, 96 EU Xe-LP).

Nyt Coelacanth's Dream on löytänyt Sound Open Firmware -projektin Linux-repositorystä Intelin sinne lataamaan osittaisen boottilokin vielä julkaisemattomasta variantista, Alder Lake-N:stä. Erikoisen Alder Lake-N:stä tekee se, että piirissä ei tiettävästi ole kuin energiatehokkaita Gracemont E-ytimiä ilman tehokkaita Golden Cove P-ytimiä. Myös Xe-LP-grafiikkaohjain on keveintä 32 EU-yksikön mallia. Coelacanth's Dream listaa prosessille kaksi 2 Mt:n L2-välimuistiblokkia kahdelle neljän E-ytimen ryppäälle sekä jaetun L3-välimuistin.

Todennäköisesti Alder Lake-N tulee saapumaan markkinoille kaikkein edullisimpina Pentium Silver- ja Celeron-sarjojen prosessoreina sekä erilaisissa sulautetuissa järjestelmissä.

Lähteet: Coelacanth's Dream, Tom's Hardware

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[KVahlman]

Mainasin että eikös näistä ole puhuttu jo aiemminkin ja tosiaan löytyy jo viime vuoden puolelta chromebook-yhteyksistä N-varianteista mainintoja. Silloin ei mitään sen parempia teknisiä detaljeja tosin ollut ja arvelut 2+2 konffista olisi siis vääriä:

Ultra Low Voltage (ULV) 12th-gen Intel Alder Lake N processors are coming to Chromebooks

While we're getting decently deep into the age of 11th-gen Intel Tiger Lake Chromebooks (Acer Spin 713, ASUS Flip CX9, CX5400, CX5500, etc.), just like we see every year, the next generation is ready to take the stage. We've talked about it many times before, but the 12th-gen Alder Lake series...

chromeunboxed.com

 

[Piha_Valo_Sarja]

Eikö tuosta Pentium ja Celeron nimestä vois päästä eroon.

 

[zepi]

Koskas tulisi 128-256 ytimisiä E-ydin palvelinprossuja.

 

[JiiPee]

Intel Software Defined Silicon Planned For Integration In Linux 5.18 - Phoronix

www.phoronix.com

Kovalla kiireellä valmisteleevat myös tommosta viritystä.

Veikkailut käy kuumana että voisivat esim. AVX512 pistää lukkoon jolloin se toimisi ainoastaan kun olet hankkinut erillisen lisenssin.

 

[Hellsinki]

Eikö tuosta Pentium ja Celeron nimestä vois päästä eroon.

Pentium on lippulaiva malli. Itsellänikin P200 MMX coret vois poistaa

 

[Archey]

Celeron on kohdallani aina tarkoittanut suoritinta, jota en suosittelisi edes vihamiehelle.

 

[Neuvostoliitto]

Celeron on kohdallani aina tarkoittanut suoritinta, jota en suosittelisi edes vihamiehelle.

Minulle taas Celeron tarkoittaa 300 MHz -> 450Mhz jumpperilla ja tuntui että voiko tämä olla tottakaan kun aiemmin onnistui vain P MMX 200 -> 225 MHz 75MHz väylällä eli ei nimi prosessoria pahenna ellei prosessori nimeä

 

[Kaotik]

Celeron on kohdallani aina tarkoittanut suoritinta, jota en suosittelisi edes vihamiehelle.

En normaalisti tue animoiduilla giffeillä keskustelua, mutta nyt teen poikkeuksen.

 

[459]

Minulle taas Celeron tarkoittaa 300 MHz -> 450Mhz jumpperilla ja tuntui että voiko tämä olla tottakaan kun aiemmin onnistui vain P MMX 200 -> 225 MHz 75MHz väylällä eli ei nimi prosessoria pahenna ellei prosessori nimeä

...ja minulle halvalla kaupasta lähtenyttä mutta vallan kilpailukykyistä ja viileähkönä käynyttä Tualatinia, joka nostettiin 1.1 GHz kelloilta sinne 1.5 GHz paremmalle puolelle. Tosin sekin alkaa olemaan 20 vuoden takaisia juttuja.

 

[user9999]

Jossain pfSense ja OPNsense palomuurikoneessa nuo prossut menisi hienosti. Nuo koneet kun ovat koko ajan käynnissä.

 

[Archey]

Minulle taas Celeron tarkoittaa 300 MHz -> 450Mhz jumpperilla ja tuntui että voiko tämä olla tottakaan kun aiemmin onnistui vain P MMX 200 -> 225 MHz 75MHz väylällä eli ei nimi prosessoria pahenna ellei prosessori nimeä

Olihan Mullakin ylikellotettu Celeron 300 A, joka oli vähintääkin hintansa väärti, mutta sen jälkeen ovatkin olleet karvalakkeja joilla ei mitään yhteistä tuon muinaismuiston kanssa.

 

[prc]

Olihan Mullakin ylikellotettu Celeron 300 A, joka oli vähintääkin hintansa väärti, mutta sen jälkeen ovatkin olleet karvalakkeja joilla ei mitään yhteistä tuon muinaismuiston kanssa.

Äläs nyt Celeron 2 oli myös vielä ihan ok halpis kivi kun ei kunnon kuparimiinaan riittänyt rahat, kulki vedellä pitkälti > 900. Sen jälkeen ovat tainneet olla pääosin ihan suoranaista vittuilua. Vai olikohan core / core-i sarjassa joku ns. oikealla ytimellä eikä atomilla oleva vahinko välissä?

 

[demu]

Celeron on kohdallani aina tarkoittanut suoritinta, jota en suosittelisi edes vihamiehelle.

Minä suosittelisin.

 

[Tigerou]

En normaalisti tue animoiduilla giffeillä keskustelua, mutta nyt teen poikkeuksen.

Kovin moderneillahan täällä näemmä liikutaan kun on säädötkin jo ihan BIOS-tasolla? Jos ei emon jumppereilla onnistu niin unohdetaan koko juttu.

 

[JiiPee]

Kovin moderneillahan täällä näemmä liikutaan kun on säädötkin jo ihan BIOS-tasolla? Jos ei emon jumppereilla onnistu niin unohdetaan koko juttu.

Jumpperitkin liian uutta tekniikkaa. Lyijykynällä siltoja yhteen on se tosimiesten juttu.

 

[Tigerou]

Jumpperitkin liian uutta tekniikkaa. Lyijykynällä siltoja yhteen on se tosimiesten juttu.

Lyijykyniä en kyllä nähnyt kuin vasta Athlon/Duron aikana 2000-luvulla.
Morganin korkkasin itsekin ja 1GHz Duron toimi 1.26GHz niin pitkään kun käytin. Tehoerohan oli aikamoinen kun väylänkin sai nostettua 100->133.

 

[hkultala]

Jumpperitkin liian uutta tekniikkaa. Lyijykynällä siltoja yhteen on se tosimiesten juttu.

Lyijykynä tuli vasta joskus 2001-2002 180nm athlonien/duronien myötä, jumppereita oli jo 1990-luvulla 386- ja 486-emoilla.

 

[JiiPee]

Lyijykynä tuli vasta joskus 2001-2002 180nm athlonien/duronien myötä, jumppereita oli jo 1990-luvulla 386- ja 486-emoilla.

Kumpi on vanhempi keksintö, lyijykynä vaiko jumpperi?

 

[Neuvostoliitto]

Kumpi on vanhempi keksintö, lyijykynä vaiko jumpperi?

Sillä ei liene väliä; tosimiesten juttu oli tässä yhteydessä "lyijykynällä siltoja yhteen", ei piirustusväline

 

[supa87]

Sillä ei liene väliä; tosimiesten juttu oli tässä yhteydessä "lyijykynällä siltoja yhteen", ei piirustusväline

Vähä OT mut pikasesti luin tuossa kun olit kommentoinu et siinä luki "Neuvostoliitto valmistelee alder lakea"

 

[supa87]

.

 

[Archey]

Intelinä jättäisin päinvastoin nuo hitaat ytimet pois repisin kaikki irti nopeista, kasvattaisi välimuistia ja myisin pelikäyttöön edullista suoritinta.

 

[prc]

Intelinä jättäisin päinvastoin nuo hitaat ytimet pois repisin kaikki irti nopeista, kasvattaisi välimuistia ja myisin pelikäyttöön edullista suoritinta.

Eikös tuota strategiaa ole jo nähty melko pitkään? Poislukien se edullisuus.

Kyllä taitaa tulevaisuus olla erilaisten ydinryppäiden juttua, kun AMD:kin jo Zen 4:sen eri luokituksen coreja aikoo, varmaan sitten tulevaisuudessa myös ihan erilaisia coreja keskenään.

 

[459]

Intelinä jättäisin päinvastoin nuo hitaat ytimet pois repisin kaikki irti nopeista, kasvattaisi välimuistia ja myisin pelikäyttöön edullista suoritinta.

Intelinä minä en jättäisi. Jos saan neljä pientä ydintä menemään miltei samalle piipinta-alalle mitä yksi suuri ydin vie ja rinnakkaistuvissa kuormissa sitä kautta säikeistyvissä kuormissa enemmän suorituskykyä per mm² niin sitä kutsutaan kilpailueduksi kun voidaan saavuttaa määrätty suorituskykytaso pienemmällä piirillä. On sitten tietysti täysin asia erikseen, missä suhteessa suuria ja pieniä ytimiä kannattaa lopputuotteisiin laittaa riippuen tuotteiden segmentoinnista ja tuotteen käytöstä sekä käyttäjäkunnasta. Molemmille ydintyypeille kun on paikkansa. Peliprossut ovat periaatteessa nytkin saaneet oman 6+0:nsa ja 8-ytimisiä voi myydä pikkuytimet poiskytkettyinä.

 

[hkultala]

Intelinä jättäisin päinvastoin nuo hitaat ytimet pois repisin kaikki irti nopeista, kasvattaisi välimuistia ja myisin pelikäyttöön edullista suoritinta.

Tulipa tänään laskettua, että oikeasti pienen ja heikon ytimen (5-vaiheisen liukuhihnan yksinkertainen skalaari in-order RVC) viemään tilaan saa mahtumaan selvästi alle 10 kiB SRAMia.

Gracemontit ei ole mitään "hitaita ytimiä" vaan ne on keskikokoisia ja energiatehokkaita ytimiä.

Ja tosiaan neljän Gracemontin viemään tilaan mahtuisi vain n. 8 megaa SRAMia (Gracemont on siis >200 kertaa suurempi kuin oikeasti pieni ja heikko prossuydin, mutta Golden Cove on siitä vielä melkein 4x suurempi, ~1000 kertaa suurempi kuin oikeasti pieni ja heikko prossuydin)

Paljon järkevämpää kuin pudottaa pois neljä Gracemontia olisi yleensä pudottaa pois yksi Golden Cove, joka vie melkein yhtä paljon pinta-alaa mutta jossa on n. puolet niiden Gracemontien monen säikeen suorituskyvystä, paljon huonommalla energiatehokkuudella.


Mutta Intelillä tosiaan tuo L3-välimuisti ja prossuytimiä yhdistävä kytkentäverkko on järjestetty siten, että siellä on aina yksi "siivu" L3-kakkua yhden kytkentäportin (yhden ison ytimen tai neljän keskikokoisen ytimen) luona; L3-vaikka kakku onkin kaikille ytimille yhteistä, sieltä ei vaan voi suoraan korvata ytimiä välimuistilla, vaan pitää suunnitella uusi versio tästä välimuisti- ja kytkentäverkkologiikasta, jossa yhteen kytkentäporttiin liittyvää L3-kakun määrää on nostettu.

 

[prc]

Intelinä minä en jättäisi. Jos saan neljä pientä ydintä menemään miltei samalle piipinta-alalle mitä yksi suuri ydin vie ja rinnakkaistuvissa kuormissa sitä kautta säikeistyvissä kuormissa enemmän suorituskykyä per mm² niin sitä kutsutaan kilpailueduksi kun voidaan saavuttaa määrätty suorituskykytaso pienemmällä piirillä. On sitten tietysti täysin asia erikseen, missä suhteessa suuria ja pieniä ytimiä kannattaa lopputuotteisiin laittaa riippuen tuotteiden segmentoinnista ja tuotteen käytöstä sekä käyttäjäkunnasta. Molemmille ydintyypeille kun on paikkansa. Peliprossut ovat periaatteessa nytkin saaneet oman 6+0:nsa ja 8-ytimisiä voi myydä pikkuytimet poiskytkettyinä.

Ja kun heterogeenisten ydinryppäiden arkkihtetuurit yleistyvät, niin olettavasti tulee enemmän tapoja optimoida millä ytimillä haluaisi koodian voida suorittavan, jonka jälkeen pelitalojakin varmaan rupeaa kiinnostaa optioida eri säikeitänsä eri ytimille.

Ainakin jos tuo toteutuisi siten, että osan kuormasta ajo kevyillä ytimillä sen sijaan, että kuormittaa mitä sattuu tai vain isojaytimiä, mahdollistaisi 1-2 isonytimen kuormituksessa suuremmat boost kellot, niin voisi optimoida kaikkea kevyttä höttöä niille keveyille ytimille.

On kyllä wintendo koodailuista yli 10v aikaa, mutta jos nyt oikein muistan niin Windows API tarjoaa ainakin mahdollisuuden asettaa cpu affinityn threadille tai prosessille (ts.. kertoa millä corella sitä haluaisi ajettavan). Joten sillä puolen taitaa jo olla mahdollista optimoida jollain tasolla, jos siis haluaa alkaa ensin ronkkia alla olevan CPU:n tietoja ja päätellä onko erilaisia ytimiä tarjolla. Tietysi kivempaa olisi voida kertoa, haluaako ajaa isolla vai pienellä ytimellä ja antaa schedulerin arpoa loput.

Tässä vaan on justiinsa se sama, kuin kaiken muunkin hyvin erilaisen uuden kanssa. Vanha softa ei sitä optimaalisesti tue, eikä tule tukemaan. Uudella menee aikansa ottaa uusista jutuista hyöty irti ja sitäkin voi hidastaa vielä se, että käyttikset eivät välttämättä heti mahdollista joitain asioita, kuten nyt mainistemani tietynlaisen ytimen tai tietyn ytimen suosiminen tietylle säikeelle.

 

[jive]

Atom perheeseen näitä tulee varmasti. Teollisuuspuolella kaikki suorituskyky mikä mahtuu 5-20w lämpöbudjettiin on tervetullutta.

 

[Lassivv]

Celeroni mielestäni saa pysyä tietää vältellä suoraan esim läppäri puolella ja sukulaisille tutuille sanoa suoraan että välttele jos prossuna Celeron. Ei ole tainnut pitkään aikaan olla mitään erityisen riemuisaa Celeron nimikkeellä tarjolla.

Surin 1ghz tuli mieleen kun ensimmäisiä pakettikone kellotuksia kaverilla kokeiltiin 1006mhz taisi irrota ja sen jälkeen kävi kaatuilemaan, toki muista yhtään mitä sen kanssa touhuttiin ja sen ajan paketti koneen biossi oli aika synkkä.