Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[JokuHullu]

Tämä on kieltämättä hiukan huvittavaa kun nykysin Debian Stablellakin (joka on kuuluisa enemmänkin siitä päivitysten hitaudesta) tulee suunnilleen joka toinen päivä uusi kerneli siinä missä aiemmin, yli vuosikymmenen käyttelin Archia (=toinen ääripää päivitystahdin suhteen) jossa riitti kertaviikkoon päivittelyt aivan hyvin. Varmaan noita kriittisiä kernel-tason haavottuvuuksia tullut siihen tahtiin tässä kevään mittaan että pienetkin patchit on laitettu jakeluun lyhyellä aikataululla.

Kypsyin itte jo tovi sitten koneiden jatkuvaan käsin päivittelyyn niin tuli laitettua systemd-service joka ajaa jatkuvasti joka koneelle uudet päivitykset automaationa, mutta pitää varmaan tällä menolla lisätä sinne sitten jokaöinen reboottaus kanssa niin ei tarvi noita kernel-päivityksiäkään kyttäillä.

Kaukana on ne ajat kun servereiden uptimetkin oli satoja päiviä ilman mitään ongelmia.

Tuosta Arch --> Debian siirtymästä.. oletko ollut tyytyväinen, et jäänyt kaipaamaan mitään jne.? Mikä oli sinulle suurin syy siirtoon?

Itse olen muutaman vuoden Archia käyttänyt ja aina välillä tulee mieleen Debian mutta en ole kuitenkaan lähtenyt vaihtamaan kun Archissakaan nyt oikeastaan vikaa ole. Toki moni softa mitä ei repoista löydy on yleensä saatavilla vain .deb ja .rpm, mutta eipä tuokaan nyt maailmaa ole kaatanut.

 

[tumii]

Tuosta Arch --> Debian siirtymästä.. oletko ollut tyytyväinen, et jäänyt kaipaamaan mitään jne.? Mikä oli sinulle suurin syy siirtoon?

Itse olen muutaman vuoden Archia käyttänyt ja aina välillä tulee mieleen Debian mutta en ole kuitenkaan lähtenyt vaihtamaan kun Archissakaan nyt oikeastaan vikaa ole. Toki moni softa mitä ei repoista löydy on yleensä saatavilla vain .deb ja .rpm, mutta eipä tuokaan nyt maailmaa ole kaatanut.

Lähtisin ehkä tarinassa liikkeelle siitä, kun alunperin dpkg-pohjaset distrot (joiden kanssa 2009 eteenpäin olin säädellyt) vaihdoin Archiin 2013 erityisesti Steamin tultua Linuxille. Tohon aikaan vallitsi tämä 2010-luvun alkuvuosien 32- ja 64-bittisten multilib-kirjastojen kanssa järjetön säätely yhdistettynä Debianin "open source only" filosofiaan joka ei ollut mm. Steamin, Nvidian ajureiden ja oikein minkään muunkaan kanssa toimiva systeemi. Dpkg ei tykänny lainkaan muista ku virallisista repoista tai repojen ulkopuolelta asennetuista paketeista ja kun niitä meni asentelemaan, seuraavat päivitykset aika monesti särki koko järjestelmän tavalla tai toisella.

Archin bleeding edge -paketinjakelusta oli silloin massiivinen hyöty kaiken ton sekoilun jälkeen kun melkeinpä kaiken silloin ja edelleen itselle tarpeellisen sai asennettua joko Archin repoista ja/tai AUR:sta helposti ilman jatkuvaa riitelyä perusjärjestelmän kanssa. Ja pacman ei nikotellu läheskään niin paljoa riippuvuuksien yms kanssa dpkg:een verraten, kaikenkaikkiaan yli 13 vuotta tuli sitä käytettyäkin pääasiallisena käyttiksenä. Sivussa sitten servereinä oli Debiania edelleen niin pysy siltä osin siitäkin jatkuvasti kärryillä. Vois tiivistää että Archin satunnaiset hajoilut oli helpompi sulattaa ja korjata kuin Debianin paketinhallinnan puutteet.

Ja nyt tässä 2026 palasin kaikkien koneiden kanssa Debianiin, kun nykysin ei oikeastaan ole mitään näitä ajuri- ja kirjasto-ongelmia minkään distron kanssa enää. Halusin yksinkertaistaa näiden koneiden ylläpitokuormaa kun jokaviikkoset käsityönä tehtävät päivitys- ja backup-sulkeiset alko kyllästyttämään ja Archiin en välttämättä automatisois päivityksiä vieläkään, mutta Debian Stablen päivitystahti on sen verran konservatiivinen että kertyneen kokemuksen kautta itse luotan siihen että antaa mennä kaiken ylläpitotyön autopilotilla vaan. Ja opettelin käyttämään backuppien sijasta vaan yksinkertaisesti Ansiblea (tää pets vs cattle -ajatus) niin noiden IaC -työkalujen kanssa on tarkotuksenmukaista että se käyttis on vakaa ja ongelmatilanteissa koko käyttöjärjestelmän voi vain surutta tuhota ja asentaa muutamassa minuutissa tyhjästä halutunlaiseksi uudelleen, huolehtii vaan että käyttäjädata on tallessa muualla.

Debianin repoissa on edelleen puutteita, mutta käytännössä kaikki semmoset softat, jotka stablen repoista puuttuu, voit serverillä ajaa joko kontitettuna (Docker, K3s) ja työpöydällä Flatpakin kautta niin tolle bleeding edge -pakettikannalle alkuperänen tarve on poistunut. Niin alla pyörivä perusjärjestelmä voi olla vaan se melkeinpä kaikista distroista vakaimmaksi todettu kun sen päällä voi ajaa eristettynä mitä tahansa ajantasaista softaa ongelmitta ilman mitään takavuosien säätelyä.

Eli tldr; en ole Archista mitään kaivannut, koska saat käytännössä nykyään kaikille distroille kaikki softat niin omakohtaseen kokemukseen pohjautuen on järkevää pitää se perusjärjestelmä tylsän vakaana niin se vähentää merkittävästi hajoamisriskiä ja ylipäätään ylläpitotaakkaa. Linuxin opetteluun Arch on kyllä verraton kapistus mun mielestä et jos haluaa säädellä ja penkoa Linuxin syvempää olemusta niin se on siihen verrattoman hyvä distro. Mutta itse jäin varmaankin nyt sit "eläkkeelle" siitä tässä kohtaa

 

[TemeV]

...kun nykysin Debian Stablellakin (joka on kuuluisa enemmänkin siitä päivitysten hitaudesta) tulee suunnilleen joka toinen päivä uusi kerneli...

...perusjärjestelmä voi olla vaan se melkeinpä kaikista distroista vakaimmaksi todettu...

Muistutellaanpa taas, että Debian "vakaus", siinä tarkoituksessa mihin tuo release nimi "Stable viittaa, ei tarkoita sitä että käyttiksessä ei olisi bugeja tai se ei kaatuilisi. Se nimenomaan tarkoittaa sitä että päivitykset on hitaita. Tai oikeastaan niitä päivityksiä ei tule, paitsi bugikorjaukset. Ja kiitos tekoälyn, niitä bugikorjauksiahan on alkanut viimeaikoina tipahdella kerneliinkin melkoista tahtia.

Yleensä tuo vakaus on hyvä, mutta mulla se iski näpeille Nextcloudin kanssa. Joku päivitys Nextcloudin AIO-kontissa vaati uudempaa Dockeria kuin mitä sillä hetkellä alla oleva Debian tarjosi. Korjaus oli toki helppo, piti vain päivittää Debian pykälää uudempaan, mutta tuon joutui vaan tekemään vähän hätäisesti. Yleensä haluaisin nuo päivitykset tehdä kaikessa rauhassa niin että ehtii korjata jos päivitys rikkoo jotain. Onneksi ei rikkonut.

 

[topiv]

Ja kiitos tekoälyn, niitä bugikorjauksiahan on alkanut viimeaikoina tipahdella kerneliinkin melkoista tahtia.

Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, kerrotko lisää, miten Debianin kernel-päivityksiä on saatu kiihdytettyä tekoälyn avulla?

 

[Ogeli]

Torvaldsin mielipide teköälystä linuxin kehityksessä:

Linus Torvalds sanoi ääneen sen, mitä kaikki eivät halua myöntää

Torvaldsin mukaan tekoälytyökalut ovat luoneet ongelman, jossa sama tekoälyn löytämä ongelma raportoidaan valtavan monta kertaa.

www.iltalehti.fi

Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds avautui sunnuntaina viikoittaisessa raportissaan siitä, että tekoäly on tehnyt Linuxin yksityisestä bugienkorjauslistasta ”lähes täysin hallitsemattoman”.

Syynä on Torvaldsin mukaan se, että käyttäjät löytävät samoja bugeja tekoälyllä, ja päällekkäisiä raportteja lähetetään valtavina määrinä bugien korjauslistalle, peittäen alleen oikeasti tärkeät korjattavat asiat.

– Tekoälyn löytämät bugit ovat luonteeltaan sellaisia, jotka eivät ole salaisia ja niiden korjausehdotukset yksityisellä listalla ovat ajanhukkaa kaikille mukana oleville.

Torvaldsin mukaan pelkkä tekoälyn löytämän bugin raportointi johtaa siihen, että asioita lähetetään parhaiten osaaville henkilöille, jotka saattavat sanoa asian olevan korjattuna jo viikkoja tai kuukausia sitten.

loput lehdestä...

 

[TemeV]

Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, kerrotko lisää, miten Debianin kernel-päivityksiä on saatu kiihdytettyä tekoälyn avulla?

Tässä on nyt se väärä mielikuva siitä, että Debianin kernel-päivitykset olisi jotenkin hitaita. Siis niin että siellä olisi ollut joku ongelma, että eivät ole saaneet päivityksiä aikaan. Ei ne ole hitaita, ihan yhtänopeasti ne korjaukset sinne tuodaan kuin muuallekin. Tai lienee siinä toki ylimääräinen työvaihe, koska joutuvat back porttaamaan sille vanhalle kernelilleen ne päivitykset, kun varmaankaan aina ei voi korjausta ihan suoraan mainlinesta poimia. Niitä tietoturvareikiä, joita Debianinkin on pakko korjailla, on vaan tullut ilmi viimeaikoina ihan ennen näkemätön tahtia, minkä vuoksi Debiankin tarjoaa yhtenään kernel-päivityksiä.

Edit: Tekstiä edioitessa tipahti vahingossa pois se varsinainen vastaus kysymykseen, eli tekoälyllä löydetään bugeja joihin Debianinkin pitää sitten jaella korjaukset kernel-päivityksen muodossa. Ja olettaisin, että myös Debianin kernel-ylläpitäjät käyttävät tekoälyä apuna niiden korjausten liimaamisessa vanhaan kerneliin.

 

[JiiPee]

Kaikki viimeaikaiset exploitit tuon aiheutti. Yleensä viettävät noin viikon testingissä mutta nyt puskivat ne melkein heti jakoon

Tämähän se syy on. Sitä ei myöskään auta se kun kiireellä viritellään paikkaa niin sitten ei kaikki menekkään kuin elokuvissa ja paikkaa sitten korjaillaan.

 

[Ryzkis40]

Mitähäh lie Mintissä taas keksitty kun faijan koneessa GTX 660ti lakkasi yhtäkkiä pelittämästä. Käytössä vanhempi 6.8 kerneli jonka kanssa paritin aiemmin 470-sarjan ajurin yhteen, mutta nyt näyttiksen kiihdytysominaisuudet ikäänkuin ei ollut käytössä lainkaan ja pelit kaatui heti kun jotain 3d-pyöritystä olisi pitänyt tulla. Purgetin ajurin pois ja yritin asentaa uudestaan "sudo apt install nvidia-driver-470", mutta jostain syystä se halusi väkisin asentaa 535-ajuria joka ei edes tue koko näyttistä? En tiedä, hermo paloi ja heivasin koko näyttiksen koneesta veke ja laitoin prossun integroidun kuppanäyttiksen käyttöön. Taitaa asia olla niin että vanhat nvidiat on roskiskamaa Linuxin kanssa, ei vaan jaksa tapella.

 

[keskiverto]

Mitähäh lie Mintissä taas keksitty kun faijan koneessa GTX 660ti lakkasi yhtäkkiä pelittämästä. Käytössä vanhempi 6.8 kerneli jonka kanssa paritin aiemmin 470-sarjan ajurin yhteen, mutta nyt näyttiksen kiihdytysominaisuudet ikäänkuin ei ollut käytössä lainkaan ja pelit kaatui heti kun jotain 3d-pyöritystä olisi pitänyt tulla. Purgetin ajurin pois ja yritin asentaa uudestaan "sudo apt install nvidia-driver-470", mutta jostain syystä se halusi väkisin asentaa 535-ajuria joka ei edes tue koko näyttistä? En tiedä, hermo paloi ja heivasin koko näyttiksen koneesta veke ja laitoin prossun integroidun kuppanäyttiksen käyttöön. Taitaa asia olla niin että vanhat nvidiat on roskiskamaa Linuxin kanssa, ei vaan jaksa tapella.

470:n kaikki tuki (NVidialta) on loppunut kesällä 2024, joten ajureita tarjoavat halunnevat jättää sen pois. Se selittäisi 535:n tarjoamisen.

Tuliko Minttiin päivityksiä, vai lopettiko minkään muuttumatta?

 

[mahead]

Ja olisiko sieltä löytyny joku legacy-ajuripaketti, jossa tuki mukana?

 

[Ryzkis40]

470:n kaikki tuki (NVidialta) on loppunut kesällä 2024, joten ajureita tarjoavat halunnevat jättää sen pois. Se selittäisi 535:n tarjoamisen.

Tuliko Minttiin päivityksiä, vai lopettiko minkään muuttumatta?

Olin asettanut Mintin päivittymään automaattisesti joten mahdollisesti sieltä jotain päivitystä oli pukattu jonka vuoksi ajuri lopetti toimintansa. Itse ajurin muistaakseni jähmetin niin ettei sitä päivitettäisi mihinkään. Mahdollisesti jollain kikkailulla olisi saanut 470:n toimimaan, mutta tulevaisuutta ajatellen ei oikein napannut jos joutuu taas jonkun muuttuessa olla säätämässä kun ei taas yhtäkkiä toimi. Pitänee laittaa kaapista R7 260 tilalle jos tuo AMD pelittäisi paremmin ja varmaan pyörii ne vanhat pelit mitä faija pelailee.

 

[Ossih]

Olin asettanut Mintin päivittymään automaattisesti joten mahdollisesti sieltä jotain päivitystä oli pukattu jonka vuoksi ajuri lopetti toimintansa. Itse ajurin muistaakseni jähmetin niin ettei sitä päivitettäisi mihinkään. Mahdollisesti jollain kikkailulla olisi saanut 470:n toimimaan, mutta tulevaisuutta ajatellen ei oikein napannut jos joutuu taas jonkun muuttuessa olla säätämässä kun ei taas yhtäkkiä toimi. Pitänee laittaa kaapista R7 260 tilalle jos tuo AMD pelittäisi paremmin ja varmaan pyörii ne vanhat pelit mitä faija pelailee.

Tuo vanhojen nvidia ajurien kanssa pelaaminen on vähän kikkailua aina. Muistaakseni ajurin pystyi lukitsemaan ja pysymään tietyssä versiossa. Oiskohan toi toiminu joskus:

apt-mark hold <package_name>

 

[BongisKhan]

Linuxeja on pyörinyt erilaisilla palvelinkoneilla ja läppäreillä kohta neljännesvuosisadan ajan, mutta pääasiallisella pöytäkoneella on viimeksi ollut Linux dualboottina reilusti yli 10 vuotta sitten. Silloiset kokeilut jäivät kuitenkin aina aika lyhyeen, lähinnä sen takia, että silloin saadakseen kaiken toimimaan, oli usein pakko tehdä kaikenmaailman hämäriä custom-puukotuksia joidenkin epämääräisten foorumipostausten neuvojen mukaan, jotka yleensä ennemmin tai myöhemmin rikkoivat käyttiksen. Viimeistään isompien käyttispäivitysten yhteydessä. Pelituki oli silloin myös vielä aika pitkälti 404.

Microsoftin touhu ja Windows 11 tasainen paskiintuminen kuitenkin pikkuhiljaa kypsyttivät minut ajatukseen siitä, että tsekkaisin mitä työpöytälinuxien maailmaan tätä nykyä kuuluu. Kohtuullisen äskettäiset positiiviset kokemukset PopOSin kanssa läppärillä siivittivät myös päätöstä kaivertaa pääasiallisen pöytäkoneen levyille tilaa Linux-asennukselle. Testiin päätyi CachyOS, osittain monien kehujen ansiosta, osittain sen takia, että tähän asti olen käyttänyt lähes aina jotain Debian/Ubuntu-pohjaisia käyttiksiä, joten teki mieli kokeilla vaihteeksi jotain muuta.

Täytyy sanoa, että ensivaikutelma on kyllä ollut todella positiivinen. Aivan kaikki on toiminut suoraan pakasta vetämällä ilman mitään säätöä, minkäänlaista pienintäkään "perusbugailua" ei ole esiintynyt ja vaikka toki Win11 modernilla NVME-levyllä ei isommin jumittele, CachyOS on kyllä ihan kaikessa vaan kertaluokkaa sähäkämpi. Jopa näin superultrawide-monitorilliselle oleellinen PowerToysin Fancyzonesia vastaava toiminnallisuus löytyi käyttiksestä suoraan ja toimi täysin moitteetta.

Silloin kun minulla on viimeksi dualboottina Linux ollut, NTFS-levyjen mounttaus ja luku onnistui kyllä Linux-puolelta, mutta kirjoitus oikein ei. Oli erittäin positiivinen yllätys, että tätä rajoitetta ei enää ole, vaan pystyn vapaasti käyttämään myös kaikkia NTFS-levyjänikin, mikä on kyllä erittäin iso bonus ja vähentää oleellisesti tarvetta buutatta Windowsin puolella. Muutenkin kaikkien oleellisten softien (Firefox, Thunderbird, Steam, Discord, Unity3D ym.) asetukset sai portattua Linux-puolelle todella kivuttomasti ja nekin toimivat kaikki ihan heittämällä.

Sekin on kyllä erittäin jees, että toisin kuin vuodesta 1998 tähän päivään eksyneen petolinnun perseeltä näyttävän Mintin rinnalla CachyOSin yleinen graafinen ilme on myös suoraan pakasta erittäin omaan silmään miellyttävä (Plasma Wayland yms).

CachyOS on pyörinyt koneella nyt reilun viikon päivät, enkä ole sinä aikana käynyt kertaakaan Windowsin puolella. Voi toki olla alkuinnostustakin ja kohta on taas kyrpä otsassa kun työpöytä-Linuxin vuosi ei sittenkään ollut vielä, mutta nyt kyllä tuntuu ekaa kertaa oikeasti siltä, että Windows jää lähinnä yksittäisten pelien ja VR:n takia koneelle, mutta muuten en tule enää taakse katsomaan.

 

[Barbarossa]

Linuxeja on pyörinyt erilaisilla palvelinkoneilla ja läppäreillä kohta neljännesvuosisadan ajan, mutta pääasiallisella pöytäkoneella on viimeksi ollut Linux dualboottina reilusti yli 10 vuotta sitten. Silloiset kokeilut jäivät kuitenkin aina aika lyhyeen, lähinnä sen takia, että silloin saadakseen kaiken toimimaan, oli usein pakko tehdä kaikenmaailman hämäriä custom-puukotuksia joidenkin epämääräisten foorumipostausten neuvojen mukaan, jotka yleensä ennemmin tai myöhemmin rikkoivat käyttiksen. Viimeistään isompien käyttispäivitysten yhteydessä. Pelituki oli silloin myös vielä aika pitkälti 404.

Niin ne ajat muuttuu. Tuo kuvatunlainen kuulostaa paljolti Windowsin nykypäivältä...

CachyOS on pyörinyt koneella nyt reilun viikon päivät, enkä ole sinä aikana käynyt kertaakaan Windowsin puolella. Voi toki olla alkuinnostustakin ja kohta on taas kyrpä otsassa kun työpöytä-Linuxin vuosi ei sittenkään ollut vielä, mutta nyt kyllä tuntuu ekaa kertaa oikeasti siltä, että Windows jää lähinnä yksittäisten pelien ja VR:n takia koneelle, mutta muuten en tule enää taakse katsomaan.

VR:n osalta ei havaintoja, mutta ongelmaksi muodostuvat pelit ovat suurelta niitä jotka nojaavat johonkin rootkit-toiminnallisuuteen. Nykyään MS maailmassa ne on valkopesty salonkikelpoisiksi "DRM" ja "anti-cheat" verukkeilla. Loput ongelmatapaukset ovat sitten yksilöitä, tyyliin tehty jotakin odottamattomalla tavalla tai oikaistu jossakin.

Näihin jälkimmäisiin monesti tulee Wineen/Protoniin korjaus tai workaround ennemmin tai myöhemmin, varsinkin jos suositusta pelistä kyse. Noiden ensiksimainittujen kanssa pärjää parhaiten kun kiertää ne kaukaa, joissakin saattaa näinä päivinä olla jonkinlainen Linux tuki mutta itsellä jää nykyään ostamatta. Ei ole oma peliharrastus siihen kaatunut.

 

[Mukava]

Silloin kun minulla on viimeksi dualboottina Linux ollut, NTFS-levyjen mounttaus ja luku onnistui kyllä Linux-puolelta, mutta kirjoitus oikein ei. Oli erittäin positiivinen yllätys, että tätä rajoitetta ei enää ole, vaan pystyn vapaasti käyttämään myös kaikkia NTFS-levyjänikin, mikä on kyllä erittäin iso bonus ja vähentää oleellisesti tarvetta buutatta Windowsin puolella. Muutenkin kaikkien oleellisten softien (Firefox, Thunderbird, Steam, Discord, Unity3D ym.) asetukset sai portattua Linux-puolelle todella kivuttomasti ja nekin toimivat kaikki ihan heittämällä.

En kyllä ihan hirveästi lähtisi edelleenkaan NTFS-levyille kirjoittelemaan dataa Linuxin puolella. Se on edelleen sellainen, että jossain vaiheessa se levy menee solmuun ja sen jälkeen voi datalle heittää hyvästit. Tuo nykyinen ajuri on kuitenkin edellen se reverse engineerattu ja ei sille ole tainnut ihan hirveästi olla tehty mitään. Ilmeisesti tulossa on kuitenkin uudempi ajuri jossain tulevassa kernelissä.

 

[TemeV]

En kyllä ihan hirveästi lähtisi edelleenkaan NTFS-levyille kirjoittelemaan dataa Linuxin puolella. Se on edelleen sellainen, että jossain vaiheessa se levy menee solmuun ja sen jälkeen voi datalle heittää hyvästit. Tuo nykyinen ajuri on kuitenkin edellen se reverse engineerattu ja ei sille ole tainnut ihan hirveästi olla tehty mitään. Ilmeisesti tulossa on kuitenkin uudempi ajuri jossain tulevassa kernelissä.

7.1:ssä tulee uusi NTFS-ajuri. Julkaistiin toissapäivänä, eli eiköhän se Cachyssä ole kohta ajossa.

 

[Barbarossa]

En kyllä ihan hirveästi lähtisi edelleenkaan NTFS-levyille kirjoittelemaan dataa Linuxin puolella. Se on edelleen sellainen, että jossain vaiheessa se levy menee solmuun ja sen jälkeen voi datalle heittää hyvästit. Tuo nykyinen ajuri on kuitenkin edellen se reverse engineerattu ja ei sille ole tainnut ihan hirveästi olla tehty mitään. Ilmeisesti tulossa on kuitenkin uudempi ajuri jossain tulevassa kernelissä.

Eikö ne kaikki NTFS ajurit ole "reverse engineerattu" kun ei MS ole tietääkseni koskaan julkaissut riittävän täydellistä speksiä että sen pohjalta voisi toteuttaa ajurin ilman reverse engineerausta.

Tuo nykyinen ntfs3 on kuitenkin Paragonin kaupallisen ajurin pohjalta tehty, ei se ihan täysin paska ole toisin kuin FUSE-pohjainen ntfs3g.

Ongelma tässä on se että NTFS on suljettua kuraa, ellei MS avaa speksejä niin ei sille ns. täydellistä ajuria tule open sourcena ikinä.

 

[tumii]

CachyOS on pyörinyt koneella nyt reilun viikon päivät, enkä ole sinä aikana käynyt kertaakaan Windowsin puolella. Voi toki olla alkuinnostustakin ja kohta on taas kyrpä otsassa kun työpöytä-Linuxin vuosi ei sittenkään ollut vielä, mutta nyt kyllä tuntuu ekaa kertaa oikeasti siltä, että Windows jää lähinnä yksittäisten pelien ja VR:n takia koneelle, mutta muuten en tule enää taakse katsomaan.

Omakohtaisesti pystyn toteamaan ainakin reilun 15 vuoden Linux-työpöytäkäytön (ja toki servereitäkin sivussa) aikana (Debian + Arch, KDE, pienelti jotain muita distroja testaillut) että ero on ihan massiivinen siihen takavuosien kirjoita viis komentoa, muokkaa kolmea konffifilua, käynnistä init/systemd palvelu uusiksi, säädä vähän lisää, aja päivitykset, reboot ja kädet ristissä että systeemi vielä boottaa -touhuun. Ja usein tuloksena asenna koko käyttöjärjestelmä uudelleen jonkun mystisen dependency- tai ajuriongelman takia uusiksi säännöllisin väliajoin. Nythän Linux on oikeasti ihan toimiva työpöytäkäyttöjärjestelmä ja nuo aloittelijaystävällisemmät distrotkin ovat verhonneet kaikki aiemmin komentoriviltä pakotetusti tehdyt asiat nättien ikkunoiden (tai automaation) taakse että aikalailla nämä on semmosia "set and forget" järjestelmiä tänä päivänä. KDE on työpöytänäkin kehittynyt ihan valtavasti tässä ajassa. Distrojen erot on kaventuneet myös aika paljon, kun on tullut Flatpak, Docker yms jotka mahdollistaa samojen softien ajamisen oikeastaan millä tahansa distrolla kivuttomasti ja distroja ei tartte valita enää sen mukaan missä on kattavimmat repot, kun se oli melkeenpä pääasiallinen syy ainakin itselle vaihtaa Debian Archiin aikanaan.

Windowsin puolelta Win 7 on viimenen jota itse käytin työpöydällä käyttöjärjestelmänä, dualboottina ja virtuaalikoneina toki sen jälkeen niitä uudempia versioita ollut. Win 10/11 käyttänyt pelkästään työpaikan koneilla niin käyttökokemus toki sikäli eroaa perus kuluttajaversiosta jonkun verran ja työpaikan koneella nyt käyttää lähinnä VPN:ää ja niitä muutamaa loppukäyttäjäsovellusta niin on sinällään yhdentekevää miltä se kirjautumisikkuna käyttöliittymä näiden sovellusten käynnistämiseen näyttää. Ja itsellä M365 on tarttenut käyttää lähinnä nettiselaimella mikä nyt toimii millä tahansa käyttiksellä.

Mutta, kun asensin sitten ihan vaan tutustuakseni ja testatakseni Win 11:tta omilla kotikoneilla, oli useampi läppäri ja yks pöytäkone mille päädyin sitä dualboottina asentamaan. Niin tuli todettua että MS on selvästi tehnyt kyllä aivan kaikkensa Windowsin asentamisen ja käyttöönoton hankaloittamiseksi. Yksistään WIndowsin installerin ilmeisesti todella puutteellinen ajurikokoelma, joka ei sisältänyt lainkaan mm. muutaman vuoden vanhalle läppärille NVME-SSD sekä näppis/hiiri ajureita ollenkaan, vaan piti USB näppiksen ja hiiren kanssa arpoa laitevalmistajan sivuilta umpimähkää ladatuista .infeistä se oikea että saan edes osiotaulun tehtyä Samaan aikaan Linuxin kernel sisältää nykyään ajurit käytännössä suunnilleen kaikelle maan ja taivaan väliltä ja melkeinpä minkä tahansa distron auto-installer napin painalluksella asentaa sulle käyttövalmiin käyttiksen ilman mitään säätämistä. Kaikenkaikkiaan Windowsin asentaminen ainakin omalla otannalla vaatii moninkertaisesti suuremman säädön kuin Linuxin nykyään, mikä tuntuu lähinnä huvittavalta kun perinteisestihän on ajateltu juuri päinvastoin. Muuten nyt enempää erittelemättä Windowsin käyttökokemusta (siitä riittää muualla juttua tällä palstalla) niin tuntuuhan tuo Win 11 oikeasti aika absurdilta järjestelmältä kun on tottunut käyttämään melkolailla vakaasti toimivaa ja bloattivapaata käytttöjärjestelmää pitkään.

Peleistä en osaa sen tarkemmin sanoa kun ei joitakin Steamista natiivisti Linuxille yli 10 vuoden ajan löytyneitä poikkeuksia lukuunottamatta tule itsellä pelattua mitään mutta ilmeisesti niidenkin tuki on melkolailla raketoinut tässä ajassa Linuxin hyväksi. Muutamaa Win/Mac only softaa (mm. MS Office, Lightroom ja joku muukin) on pystynyt omiin tarpeisiin ajamaan Windows virtuaalikoneelta käsin niin ei oo itsellä tarvinnu niitä varten olla edes dualboottia pitkiin aikoihin. PCI passthroughilla saa näyttiksen jne ohjattua sille varsin vaivatta niin VM:n suorituskyky on riittänyt omiin tarpeisiin mainiosti.

Eli, nyt ottamatta kantaa siihen että mikä nyt on se kuuluisa Year of Linux desktop niin ainakin kannustimet Windowsin käyttöön näyttää vähenevän aika radikaalisti ajan mittaan...

 

[mahead]

Mutta, kun asensin sitten ihan vaan tutustuakseni ja testatakseni Win 11:tta omilla kotikoneilla, oli useampi läppäri ja yks pöytäkone mille päädyin sitä dualboottina asentamaan. Niin tuli todettua että MS on selvästi tehnyt kyllä aivan kaikkensa Windowsin asentamisen ja käyttöönoton hankaloittamiseksi.

Tämä! Just tällä viikolla hain kotiin tuollaisen Asuksen Open -läppärin, joka tulee 70+ ikäisen äidin käyttöön. Osasin kyllä varautua että Linuxia ei koneeseen suostu ottamaan, joten työpaikan kautta saatu Windows tuli asennettua.

Ensimmäinen hankaluus oli ISO-tiedoston lataamisen tuska (siitä plussaa että semmoinen sentään nykyään on). Lataussivu vain *ttuili kolmella eri koneella ja kahdella eri verkolla testattuna, että nyt on niin epäilyttävää toimintaa, että eipähän annakaan ladata. Sama myös sillä Mediacreator-työkalulla. Kunnes se sitten randomisti yhtäkkiä toimikin.

Seuraavat murheet tuli asennuksen kanssa. Ensiksi pakolliset päivitykset piti asentaa, mutta tietenkään langattoman verkkokortin ajureita ei asennusmedialta löytynyt, niin kaapista piti kaivaa usb-verkkohimmeli jolla koneen sai verkkoon. Olisihan sitä oikeaa ajuriakin voinut metsästää ja usb-tikulla tarjota, mutta tämä tuntui pienemmältä pahalta.

Sitten tuli eteen Microsoft tilin tekeminen. Useamman kerran ja kahtena eri päivänä yritin, mutta äidin sähköpostiosoite oli niin epäilyttävä, että missään nimessä sitä ei voinut Microsoft tilin perustamiseen käyttää. Vahvistuskoodi kyllä tuli sähköpostiin, mutta sen syöttämisen jälkeen sanoi että ei, nej, inte, ei pysty.

Onneksi työpaikan lisenssi oli Windows 11 Pro, joten sille olikin mahdollista komentorivin kautta (oi ironia!) antaa komento, jolla online-tili ohitettiin ja pystyi perustamaan perinteisen paikallisen tilin. Sen jälkeen työpöytä tulikin jo näkyville, ja aiemmin latautuneet päivitykset olivat onnistuneet sen puuttuvan verkkokortin ajurinkin löytämään, joten sekin sentään toimi siinä vaiheessa.

Reilu vuorokausi siihen meni, ja onnistumiseen tarvittiin googlausta ja komentoriviä.

 

[Emeron]

11pro niin ei tartte komentoriviä. Valitsee vain toimialueeseen liittymisen niin saa tehtyä paikallisen tilin, itse toimialueeseen liittyminen on loogisesti sitten ihan muualta. Ei tietysti enään auta mutta jos jotakuta auttas

 

[Ogeli]

70+ ikäisen äidin käyttöön. Osasin kyllä varautua että Linuxia ei koneeseen suostu ottamaan,

Oletko saanut käsityksen vastustuksen syystä? ennakkoluulo?
Mulla yks 70+ kaveri (nainen) on pitkään käyttänyt linuxia ilman ongelmia, käytössä mint xfce versiona.

Useimitenhan nämä on selain/maili käytössä jolloin käyttis ei ole niin nokonuukaa.

 

[tumii]

Reilu vuorokausi siihen meni, ja onnistumiseen tarvittiin googlausta ja komentoriviä.

Ja kaikista koomisinta tässä on vielä se, että perinteisesti iät ajat Linux on mielletty käyttöjärjestelmäksi, jossa kaikki tehdään komentoriviltä ja joudut säätämään paljon ennen kun saat edes perusasiat (työpöydän, nettiyhteyden. nettiselaimen ja perussovellukset) toimimaan mutta tämä kuvaus täysin epäironisesti sopii nykyään paremmin Windowsiin

Ennen piti Linuxia asentaessa arpoa että mikä verkkokortti tai WiFi-tikku suostui yhteistyöhön, mutta tämäkin kyseenalainen kunnia on kyllä kiistatta siirtynyt Windowsille. Ehkä ihan hyvä niin.

 

[mahead]

Oletko saanut käsityksen vastustuksen syystä? ennakkoluulo?
Mulla yks 70+ kaveri (nainen) on pitkään käyttänyt linuxia ilman ongelmia, käytössä mint xfce versiona.

Useimitenhan nämä on selain/maili käytössä jolloin käyttis ei ole niin nokonuukaa.

Ennakkoluulo se taitaa olla suurin syy, ja tottumus parin edellisen läppärin myötä Windowsiin. Pärjää kuitenkin sen kanssa ihan hyvin ja osaa googlailla ratkaisuja joihinkin asioihinkin, niin mikäpä tuossa. Hän on kuitenkin käyttänyt jonkin verran Linuxiakin, niin aivan tuntematon sekään maailma ei ole. Olkoonkin että siitä on jo aikaa.