Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Ja myös uusi Mesa päivitys tuli samana julkaisupäivänä, mutta tällä hetkellä ei juuri muita isompia päivityksiä tule, koska kummallakaan maintainerilla ei ole aikaa (lomat, ja toinen ilmeisesti opiskelee juuri niin hektistä) suurin päivityksiin (esimerkiksi molemmat Gnome ja KDE Plasma olisivat kyllä uusien päivityksien tarpeessa, kun aika paljon bugeja tiedossa jotka korjaantuvat versioissa Gnome 50 tai KDE Plasma 6.6.x), sama tilanne mikä oli viime vuoden loppupuoliskolla myös, 4kk+ ennen kuin tammikuussa 2026 alkoi päivityksiä valumaan taas, silloin oli tosin syy toinen, QT + KDE Plasma päivitykset... aikaa tuntuu tosin löytyvän aina tuolle "otter-shell" projektille:hmm:


Gnome 50 vasta päivitettiin debian repossa versioon 50.2-3 (PikaOS 49.4!) ja KDE Plasma myös uusimmassa 6.6.x versiossa 6.6.5 (PikaOS 6.5.4!), tullut debianiin ilmoitus 6.7 päivityksestä, varmaan siihen ne tähtää taas, uusimpaan versioon, eli varmasti aikaa taas menee.
Mulla on Niri noctalialla maustettuna niin ei oo tullu huomattua gnome/plasma hitautta.
 
Itsellänikin alkoi tässä viime vuosien aikana kypsyä sietokyky Windowsin jatkuvaan enshittifikaatioon ja mainosten, MS-tilin, OneDriven, Copilotin, Recallin ym. paskeen tuputukseen. Aivan naurettava tappelu joka kerta, kun piti jollekin perheenjäsenelle tai tuttavalle ottaa uutta konetta käyttöön ja yrittää saada paikallinen tili tehtyä ilman MS-tilin pakkosyöttöä. Komentorivipuukotus installerissa ja/tai nettiyhteyden eliminointi toimi useimmiten, mutta viimeisin läppärin setup ei suostunut tekemään yhtään mitään ilman nettiyhteyttä ja MS-tiliä. Siinä koneessa taisi kyllä olla joku S-versio Windowsista, liittyi mahdollisesti siihen. Rufuksella onneksi vielä saa tehtyä siivotun installerin, mutta ei auta siinä hetkessä kun pitäisi uusi kone ottaa käyttöön. Helpotti kyllä, kun kasasin hiljattain lapselle peli-PC:n ja laitoin kustomoidun Win11-asennuksen: ei tarvinnut hampaat irvessä taistella asennuksen aikana. Mutta takaisin asiaan.

Aiempi Linux-historia lähti muistaakseni vuodesta 2003 ja jossain vaiheessa päädyin käyttämään Linuxia ykköskäyttiksenä johonkin 2010-tienoille saakka. Distrohyppäilyt tuli tuolloin tehtyä ja päädyin lopulta Debian/Ubuntu-johdannaisiin. Nyt muutamia vuosia sitten laitoin vanhalle 2016 Macbook Airille Linux Mintin ja yllätyin positiivisesti. Laitoin Linuxin myös muutamiin muihin vanhempiin koneisiin ja uutta eloa tuli jokaiseen. Ajatus alkoi kytemään, josko vaihtaisi pääasiallisen pöytäkoneenkin Linuxiin. 2025 alkuvuodesta tilasin 2 TB NVMe:n (jälkiviisaana olisi kannattanut ostaa useampia tai isompi, RIP hinnat... 🥲) ja läväytin dual-boottina Mintin pöytäkoneelle. Nyt vajaa 1,5 vuotta myöhemmin sillä tiellä ollaan edelleen; Windows on jäänyt pölyttymään ja 98% ajasta on mennyt Linuxin puolella, työ- ja pelikäyttöä myöten. Edelleenkin jaksan hämmästellä, kuinka sujuvaa pelaaminen Linuxilla on nykyään. Muistoissa edelleen ajat, kun 3d-pelejä oli lähinnä TuxRacer.

Joitain ongelmia on toki ollut, mutta ei mitään niin ärsyttävää, että olisi tehnyt mieli takaisin Windowsiin. Päinvastoin alkanut kyrpimään entistä enemmän, kun satunnaisesti tarvinnut sinne puolelle bootata (lähinnä työhommien vuoksi). Black weekillä vaihdoin Nvidian näyttiksen Radeoniin paremman Linux-yhteensopivuuden vuoksi, vaikka kyllä Nvidian kanssakin toimeen tuli. Ehkä eniten takapakkia tuli Unity enginen kanssa; Linux-versio tuntuu ankeammalta ja bugisemmalta kuin Windows-versio, esim. UI:n tekstien kokoa ei voi Linux-versiossa säätää. Mutta työt on saatu siitä huolimatta tehtyä lähes täysin Linuxin puolella. Ja Godot tietysti toimii oikein hyvin.

Mint on kieltämättä melko tylsän näköinen, ja välillä on heräillyt kiinnostusta kokeilla KDE:tä. Aikoinaan olin enemmän Gnome 2.x -miehiä, KDE 3.x oli OK ja Plasma (4.x) melkoinen raakile, mutta nykyään tuo miellyttää silmää eniten. Moderni Gnome taas ei oikein innosta, vaikka sinänsä tyylikäs onkin. Ehkäpä laitan johonkin koneeseen vaikka Fedoran KDE:llä testiin. Pääkoneelle olen luultavasti liian laiska enää vaihtamaan, kun olen saanut Mintin viriteltyä hyvään kuntoon ja konffattua mieleiseksi. (Laitoin kyllä erillisen /home-osion mahdollista vaihtoa silmälläpitäen.) Lähivuosina ehkä voisi harkita myös Windows-asennuksen nuketusta, josta saisi lisätilaa käyttöön reippaasti. Ainoastaan Lightroom-kokoelma ja satunnaiset työtarpeet pitävät tuon asennuksen elävien kirjoissa tätä nykyä.

Eipä ole kyllä ollut Microslopin bullshittiä yhtään ikävä ja samalla linjalla jatketaan!
 
Noita erilaisia työpöytäympäristöjä voi kohtuu turvallisesti testailla. Ei muuta kuin paketit sisään ja kirjautumisruudussa vaihdat. Sitten jos et tykkää, niin poistat paketit.
 
Ainoastaan Lightroom-kokoelma ja satunnaiset työtarpeet pitävät tuon asennuksen elävien kirjoissa tätä nykyä.
Ja Lightroomikin AI-denoisingin jne raudalta suorituskykyä vaativampienkin toimintojen kanssa pelittää erinomaisesti Win 11 virtuaalikoneessa varsinkin jos löytyy näyttistä mikä antaa PCI-passthroughilla virtuaalikoneelle suoraan. Pysyy se Ikkunat -asennuskin siellä mihin kuuluu, karmien sisäpuolella ja pingviini hoitaa sitten loput :psmoke:

Ja eri työpöytiäkin on helppo testaa vaikka ihan live-CD:llä. Ite en ole varmaan vuosikymmeneen pitänyt erillisiä /home-osioita, kun noi eri distrojen repot eroaa kuitenkin pakettien versioilla toisistaan jonkun verran niin en tiedä sitten miten hyvin samat konffifilut toimii ristiin jos pelkän root-osion vetää sileeksi. Datan oon pitänyt aina käyttiksestä erillisillä osioilla enkä kotikansioissa mitään.

Ja omiin käyttötarpeisiin KDE on aikalailla out of the box -tyylillä ollut melkolailla pelittävä työpöytä (kun juuri sen Gnome 2.6 jälkeen, Gnome 3:n mentyä pilalle piti siihen siirtyä aikanaan) niin ne palkit ja muutamat muut asetukset varsin näppärästi klikkaa kohdalleen puhtaaseenkin asennukseen. Aika vähän näihin peruskäytössä tarttee nykysin mitään purkkaviritys scriptejä ja käsinkonffattuja nappuloita ja setuppeja onneksi väsätä jos ei tota komentoriviä niin paljoa rakasta niin puhdas asennus ainakin aina toimii. :cigar:
 
Noita erilaisia työpöytäympäristöjä voi kohtuu turvallisesti testailla. Ei muuta kuin paketit sisään ja kirjautumisruudussa vaihdat. Sitten jos et tykkää, niin poistat paketit.
Joo toki, lähinnä vaan jos vaikkapa Mintissä vedät KDE:n asennuksen ja tykästyt siihen, niin sinne jää aika paljon turhaa Cinnamon-kamaa sitten, jota ei vältämättä kovin helpolla saa pois ilman että kaikki hajoaa. Eikä se levytilakaan nyt oikeasti niin kortilla ole, mutta periaatteen tasolla harmittava asia enemmänkin.

DistroSean kautta pystyy myös eri distroja kokeilemaan virtualisoidusti suoraan selaimessa, jos ei jaksa ruveta live-tikkua tai Ventoyta virittelemään. Tietysti siinä missaa mahdollisuuden nähdä, kuinka pyörii omalla raudalla, mutta esim. työpöytäympäristön tutkailuun ihan toimiva tapa tuokin.
 
Minusta distrojen ainoat olennaiset erot on päivityssykli ja pakettien hallinta. Nuo vaikuttaa kokemukseen ja toimivuuteen. Muut erot on muokattavissa. Osa toki vähän hankalammin.
 
Mikä noista tekee CachyOS paremman?
Se, että ne ei ole niin bleeding edge mitä Cachy, lähinnä. ja IMO perään :) En Cachystä mitää huonoa sanottavaa keksi kyllä, koska en ole itse käyttänyt (sivusta vaan seurannut ja paljon hyvää kuullut). Nobaraa vajaa 3v alla.
 
Tässä pöytäkoneessa ollut viime ajat (iät ja kaiket) Nvidiaa, mutta on suht. selvää, että ajurit aiheuttavat välillä sitä ja tätä. Kyllä tämän kanssa elää, ei siinä mitään. Mutta siirtänen nykyisen 3070:n toiselle lapselle, joten hankinnan paikka ja siis Radeon varmaan pitkästä aikaa. Onko huomioita, havaintoja, suosituksia jne. koskien AMD-rautaa Linukalle? 4K on päänäyttö ja haluan kyllä potentiaalisesti jopa polkaista Winkkarin päälle ja pelata (semipaska FPS ok) natiiviresolla jotain.

Joku 9060 16 gigalla muistia olisi ehkä future-proof? Eikö näihin siis tartte mitään poro-ajureita?
 
Viimeksi muokattu:
Tässä pöytäkoneessa ollut viime ajat (iät ja kaiket) Nvidiaa, mutta on suht. selvää, että ajurit aiheuttavat välillä sitä ja tätä. Kyllä tämän kanssa elää, ei siinä mitään. Mutta siirtänen nykyisen 3070:n toiselle lapselle, joten hankinnan paikka ja siis Radeon varmaan pitkästä aikaa. Onko huomioita, havaintoja, suosituksia jne. koskien AMD-rautaa Linukalle? 4K on päänäyttö ja haluan kyllä potentiaalisesti jopa polkaista Winkkarin päälle ja pelata (semipaska FPS ok) natiiviresolla jotain.

Joku 9060 16 gigalla muistia olisi ehkä future-proof? Eikö näihin siis tartte mitään poro-ajureita?
Muistin osalta ainakin tuo on futureproof. Tuolla näyttiksellä loppuu suorituskyky ennen kuin muistista tulee ongelma.
Elikkäs ei ainakaan tavallisen ihmisen tarvitse alkaa murehtimaan muistin riittävyydestä. Tuossa on nyt vain se ongelma, että rtx 3070 on aavistuksen nopeampi kuin tuo rx 9060 malli.
Jos budjetti vaan venyy tarpeeksi niin itse laittaisin suoraan rx 9070xt näyttiksen koneeseen.
 
Jos budjetti vaan venyy tarpeeksi niin itse laittaisin suoraan rx 9070xt näyttiksen koneeseen.
Jees, hyvä pointti. Satku tai pari tietty jossain tuntuu, mutta vuosia kestävän hankinnan kohdalla tuolla ei saa olla suurta merkitystä. Pitääpä alkaa seurailemaan hintoja näille.

Lisäys. En ole seurannut kovasti, niin ilmeisesti tuolla on kaikenlaisia pommeja, kuten "RX 9070 GRE", joita ei ihan Sampsan julkaisunkaan mukaan kannata ostaa. Ärsyttävää kusettamista samanoloisilla mallinimillä.

Lisäys 2. Että ehkä 9060 vs oikea 9070 parisen satkua hintaeroa. Tässä lähes täysin desktop-käytössä ei niin väliä olisi, mutta on sitten toisinaan ollut kiva jotain pelailla ja 3070 juuri siihen kykeni jopa natiivilla 4k:lla tällä muutenkin vanhahkolla raudalla (i5-8600k vähäisesti kellotettuna, 16 GB nopeinta muistia, mitä tähän joskus sai, en muista tarkemmin...).
 
Viimeksi muokattu:
Tässä pöytäkoneessa ollut viime ajat (iät ja kaiket) Nvidiaa, mutta on suht. selvää, että ajurit aiheuttavat välillä sitä ja tätä. Kyllä tämän kanssa elää, ei siinä mitään. Mutta siirtänen nykyisen 3070:n toiselle lapselle, joten hankinnan paikka ja siis Radeon varmaan pitkästä aikaa. Onko huomioita, havaintoja, suosituksia jne. koskien AMD-rautaa Linukalle? 4K on päänäyttö ja haluan kyllä potentiaalisesti jopa polkaista Winkkarin päälle ja pelata (semipaska FPS ok) natiiviresolla jotain.

Joku 9060 16 gigalla muistia olisi ehkä future-proof? Eikö näihin siis tartte mitään poro-ajureita?

Ittellä on Intel Arc B570 tuossa linuksissa. Ollut elo sen kanssa myös suht kivutonta, eli ajarit löytyy kernelistä natiivina. Kortin firmiksetkin saa nykyisin päiviteltyä ihan fwupdmgr kanssa.
 
Tässä pöytäkoneessa ollut viime ajat (iät ja kaiket) Nvidiaa, mutta on suht. selvää, että ajurit aiheuttavat välillä sitä ja tätä. Kyllä tämän kanssa elää, ei siinä mitään. Mutta siirtänen nykyisen 3070:n toiselle lapselle, joten hankinnan paikka ja siis Radeon varmaan pitkästä aikaa. Onko huomioita, havaintoja, suosituksia jne. koskien AMD-rautaa Linukalle? 4K on päänäyttö ja haluan kyllä potentiaalisesti jopa polkaista Winkkarin päälle ja pelata (semipaska FPS ok) natiiviresolla jotain.

Joku 9060 16 gigalla muistia olisi ehkä future-proof? Eikö näihin siis tartte mitään poro-ajureita?
Täältäkin suositus RX 9070 XT:lle, jos budjettiin mahtuu. Tavan 9070 on varmasti hyvä valinta myös.

Ajureita ei erikseen tarvitse tosiaan asentaa, vaan tuki löytyy kernelin / linux-firmware -paketin ja Mesan kautta. Jakelusta riippuen saattaa joutua tekemään hieman esivalmisteluja, että em. paketeista on riittävän uudet versiot. Esim. Linux Mintissä päivitin linux-firmwaren erikseen ja Mesan kisak-repon kautta, mutta monissa muissa distroissa on tuoreempaa tavaraa pakettienhallinnassa jo suoraan. AMD:n korteilla Linuxissa kannattaa myös tutustua LACT-sovellukseen, jos kiinnostaa GPU:n alivoltitus, kellotus tai muu virittely.
 
Muistin osalta ainakin tuo on futureproof. Tuolla näyttiksellä loppuu suorituskyky ennen kuin muistista tulee ongelma.
Elikkäs ei ainakaan tavallisen ihmisen tarvitse alkaa murehtimaan muistin riittävyydestä. Tuossa on nyt vain se ongelma, että rtx 3070 on aavistuksen nopeampi kuin tuo rx 9060 malli.
Jos budjetti vaan venyy tarpeeksi niin itse laittaisin suoraan rx 9070xt näyttiksen koneeseen.
Hmm... ainakin Techpowerupin mukaan RX 9060 16 gigalla on 7 prosenttia nopeampi kuin RTX 3070. Mutta 9070 tai 9070 XT ovat minunkin mielestä parempia vaihtoehtoja kuin 9060 jos budjetti mahdollistaa kalliimman hankkimisen.

1783161242578.png
 
Pitäisi itsekin vaihtaa pääkone winukasta Linuxiin, olen testaillut aika monta erilaista distroa. esim. SUSE Tumbleweedilla ei tullut mitään kakkoskoneella testailtua jokusen kuukausi, War Thunder lakkasi käynnistymästä kokonaan zypper dupin jälkeen. CachyOS:ää on kokeiltu, oli muuten varsin pätevä, mutta en pitänyt "olomuodosta". Siirryin Nobaraan, mutta siinä on yksi kehittäjä tekemässä sivuprojektina. Nyt mietin, jos ottaisin Fedoran alle ja asentaisin CachyOS kernelin siihen, raudan tehokkaampaan hyödyntämiseksi ja manuaalisti loput hyötyohjelmat, jotka esim. Nobarassa on. Ongelma vaan, että on 2 muuta levyä, joissa tärkeitä tietoa, pitäisi jättää NTFS muotoon. Kuulema NTFS toimii siedettävästi Linuxilla, ei kuulema pelejä ainakaan suositella käynnistää NTFS levyltä.

Kannattaisiko eristää /home osio? En ole ikinä tätä tehnyt, manuaali levyosioinnissa. Kuulemma helpottaisi distro hoppailua ja uudelleen asentamista, kun /home osio säästyy.

Onko teillä jotain neuvoja tai vinkkejä, mitä pitää ottaa huomioon?
 
Pitäisi itsekin vaihtaa pääkone winukasta Linuxiin, olen testaillut aika monta erilaista distroa. esim. SUSE Tumbleweedilla ei tullut mitään kakkoskoneella testailtua jokusen kuukausi, War Thunder lakkasi käynnistymästä kokonaan zypper dupin jälkeen. CachyOS:ää on kokeiltu, oli muuten varsin pätevä, mutta en pitänyt "olomuodosta". Siirryin Nobaraan, mutta siinä on yksi kehittäjä tekemässä sivuprojektina. Nyt mietin, jos ottaisin Fedoran alle ja asentaisin CachyOS kernelin siihen, raudan tehokkaampaan hyödyntämiseksi ja manuaalisti loput hyötyohjelmat, jotka esim. Nobarassa on. Ongelma vaan, että on 2 muuta levyä, joissa tärkeitä tietoa, pitäisi jättää NTFS muotoon. Kuulema NTFS toimii siedettävästi Linuxilla, ei kuulema pelejä ainakaan suositella käynnistää NTFS levyltä.

Kannattaisiko eristää /home osio? En ole ikinä tätä tehnyt, manuaali levyosioinnissa. Kuulemma helpottaisi distro hoppailua ja uudelleen asentamista, kun /home osio säästyy.

Onko teillä jotain neuvoja tai vinkkejä, mitä pitää ottaa huomioon?
Itse siirryin Bazzite -distroon, hankin uuden 2 Tb:n ssd ja laitoin sen entisen win10 levyn tilalle. Tässä ideana oli testata tuota ja jos olisi ollut ongelmia niin olisi ollut helppo laittaa vanha ssd takaisin.

Tämä pystyy lukemaan ntfs-levyjä mutta kirjoitus vaatii aina oikeuksia joten siirtelin tarvittavia tiedostohakemistoja ensin päälevylle ja lopulta formatoin ntfs-levyt ext4-formaattiin.
 
Itse siirryin Bazzite -distroon, hankin uuden 2 Tb:n ssd ja laitoin sen entisen win10 levyn tilalle. Tässä ideana oli testata tuota ja jos olisi ollut ongelmia niin olisi ollut helppo laittaa vanha ssd takaisin.

Tämä pystyy lukemaan ntfs-levyjä mutta kirjoitus vaatii aina oikeuksia joten siirtelin tarvittavia tiedostohakemistoja ensin päälevylle ja lopulta formatoin ntfs-levyt ext4-formaattiin.
Kumppani testasi Bazzitea, ja ei ollut immutablena hyvä distro opiskelun ohelle. Pienikin räpeltäminen on jo melko vastahakoista tuolla. Itse asiassa voisin fyysisesti ulkoisesti rikkoutuneesta läppäristä ottaa toimivan nvme ssd:n talteen ja asentaa sille vaikka fedora ja katsoa mitä tapahtuu.

Hänellä myös toimi NTFS levyt Bazzitessa, kirjoitus oikeuksien myöntämisen jälkeen.
 
Nyt mietin, jos ottaisin Fedoran alle ja asentaisin CachyOS kernelin siihen...
Veikkaan että et huomaa juuri eroa noiden kernelien välillä.
Kannattaisiko eristää /home osio? En ole ikinä tätä tehnyt, manuaali levyosioinnissa. Kuulemma helpottaisi distro hoppailua ja uudelleen asentamista, kun /home osio säästyy.

Onko teillä jotain neuvoja tai vinkkejä, mitä pitää ottaa huomioon?
Erillinen home on ihan näppärä, juurikin jos on tarve asennella uudestaan tai ihan vaan haluaa distrohoppailla. Mulla on tuo aina ollut käytössä. Nykyään btrfs:n subvolume tosin annettu /homelle, ei ihan kokonaan omaa osiota. Vähän siinä toki joutuu tarkempana olemaan sitten uudelleen asennellessa, että se /home tulee mäpättyä oikein eikä sitä osiota tule formatoitua. Jos säätäminen ei kiinnosta, niin sitten voi vetää vaan oletusasetuksilla ja palauttelee tiedostot backupista uudelleenasennuksen jälkeen.
 
Piti vaan pistää Nobara päivittymään pikkasen ja sainkin upgraden ennen kuin siitä oli edes huudeltu missään :D Vähän taas ajoitus 11/10 tän kanssa. Yleensä venaan pari viikkoa uuden versiopäivityksen jälkeen ja sitten vasta päivittelen...tää rolling release on vähän tällästä.
Vielä en tiedä menikö vituiksi, kun meni nettikin poikki kesken päivityksen, kun vetelee reititin viimeisiään. Sais jo tulla myyntiin toi Mikrotikin uus purkki prkl.
 
Veikkaan että et huomaa juuri eroa noiden kernelien välillä.
Jossain Reddit keskusteluissa pongasin, että Fedoran käyttämässä kernelissä joku peli ei toiminut hyvin ja kuulemma Cachy:n kernelillä toimi paremmin. (Linkkiä ei ole valitettavasti antaa)

Erillinen home on ihan näppärä, juurikin jos on tarve asennella uudestaan tai ihan vaan haluaa distrohoppailla. Mulla on tuo aina ollut käytössä. Nykyään btrfs:n subvolume tosin annettu /homelle, ei ihan kokonaan omaa osiota. Vähän siinä toki joutuu tarkempana olemaan sitten uudelleen asennellessa, että se /home tulee mäpättyä oikein eikä sitä osiota tule formatoitua.
Juu, täytyy opetella itsekin sen käyttö, niin ei tarvitsisi backupeista vetää erikseen.
 
Kumppani testasi Bazzitea, ja ei ollut immutablena hyvä distro opiskelun ohelle. Pienikin räpeltäminen on jo melko vastahakoista tuolla. Itse asiassa voisin fyysisesti ulkoisesti rikkoutuneesta läppäristä ottaa toimivan nvme ssd:n talteen ja asentaa sille vaikka fedora ja katsoa mitä tapahtuu.
Hyvin onnistuu se "räpeltäminenkin" Bazzitella, riippuen tietysti mitä pitää päästä råpeltämään.
 
Hyvin onnistuu se "räpeltäminenkin" Bazzitella, riippuen tietysti mitä pitää päästä råpeltämään.
No esim. muutama mainitakseni: Java ei suostunut asentumaan mitenkään, ei voinut tehdä kuulemma jotain koodauskurssia tietyillä ohjelmistoilla. Kahdella näytöllä oli paljon ongelmia saada kuva ruudulle 1050TI kortilla, piti laittaa hdmi ja kumpikin näyttö 60Hz:iin. Windows virtualisoinnissa oli ongelmia, ei saanut hiirtä siirrettyä virtuaalikoneelle enää, jotta olisi päässyt nappeja customoimaan. Sekä sitten WiFi adapteriin ei saatu ajureita asennettua read only jutun takia.
 
No esim. muutama mainitakseni: Java ei suostunut asentumaan mitenkään, ei voinut tehdä kuulemma jotain koodauskurssia tietyillä ohjelmistoilla. Kahdella näytöllä oli paljon ongelmia saada kuva ruudulle 1050TI kortilla, piti laittaa hdmi ja kumpikin näyttö 60Hz:iin. Windows virtualisoinnissa oli ongelmia, ei saanut hiirtä siirrettyä virtuaalikoneelle enää, jotta olisi päässyt nappeja customoimaan. Sekä sitten WiFi adapteriin ei saatu ajureita asennettua read only jutun takia.
Javan saa vaikka homebrew:n kautta, tai sitten container/distrobox joka nyt yleisesti se suositelluin tapa noiden dev-ympäristöjen tekoon.

Suurin osa noista ei liity ”immutable” puoleen millään tavoin, ainoastaan tuo jos tarvitsee jotain kerniliina ulkopuolisia ajureita/moduuleja vaatii vähän enemmän tekemistä

Vaatii tietysti vähän erilaista lähestymistapaa kun tarkoitus on pitää se pohjasysteemi puhtaana eikä asennella satoja paketteja ja niiden dependencyjä.
 
Väliaikaisbuildin käyttikseksi pistin vihdoin minäkin ketjun suosikkidistron, CachyOS:n. Ei purnattavaa, vaikka ei tajuntaani räjäyttänytkään. Aika samalta tuo tuntuu kuin pääkoneellani yhä jurnuttava EndeavourOS, tosin ihmekös tuo kun molemmat ovat Arch-pohjaisia.

DE:ksi valitsin asentimesta kokeiluun COSMICin ja sitä virhettä en kyllä aio toiste tehdä. Tämä on kuin joku Temu Workplace Shell tai "we have MacOS at home".
 
Javan saa vaikka homebrew:n kautta, tai sitten container/distrobox joka nyt yleisesti se suositelluin tapa noiden dev-ympäristöjen tekoon.

Suurin osa noista ei liity ”immutable” puoleen millään tavoin, ainoastaan tuo jos tarvitsee jotain kerniliina ulkopuolisia ajureita/moduuleja vaatii vähän enemmän tekemistä

Vaatii tietysti vähän erilaista lähestymistapaa kun tarkoitus on pitää se pohjasysteemi puhtaana eikä asennella satoja paketteja ja niiden dependencyjä.
Niin just, en tiedä yrittikö hän noilla tavoilla asennella.
 
Kannattaisiko eristää /home osio? En ole ikinä tätä tehnyt, manuaali levyosioinnissa. Kuulemma helpottaisi distro hoppailua ja uudelleen asentamista, kun /home osio säästyy.
Mielipidekysymys, mutta minä olen tuota vastaan, kotikoneella vaan kaikki yhdelle partitiolle/mountpointille jos mahdollista. Oli kyse sitten Linuxista tai Windowsista, olen Windowsissakin joskus nähnyt ihme virityksiä missä Users-kansio on omalla partitiollaan tms., tai väkipakolla eriytetty erillinen D:-asema vaikka on vain yksi levy koneessa. Lopulta C-asemalle oli jätetty niin niukasti tilaa etteivät Windows-päivitykset enää mahtuneet päivittymään.

En Linuxissa osaisi edes ennalta arvioida kuinka suureksi /home pitäisi eriyttää koska en ennalta tiedä mitä kaikkea tulen sinne tallettamaan tai asentamaan. Helpompaa että kaikki on yhdessä möykyssä, tuleepahan vapaa tila käytettyä optimaalisemmin hyväksi ettei tule tilannetta että /home tai root alta loppuu tila vaikka toisella partitiolla olisi edelleen tilaa yllinkyllin.

En myöskään tiedä miten suuri etu erillinen /home on distro-hoppailuun, jos uusi distro käyttääkin eri tiedostojärjestelmää kuin aikaisempi. Esim. kyllä minä haluan käyttää OpenSUSE koneessani myös /home:ssa btrfs-tiedostojärjestelmää, Linux Mint:ssä ext4, ja Rocky Linuxissa xfs, siitä huolimatta että sekakäyttö ehkä olisikin mahdollista. Eipä tarvitse miettiä mitä tiedostosysteemispesifisiä työkaluja tulisi käyttää eri osioilla (resize2fs vs. xfs_growfs jne.) kun ovat eri tiedostosysteemeillä.

/home kansion tärkeistä tiedostoista pidän joka tapauksessa varmistuksia jollain ulkoisella levyllä, yleensä tarkoittaa lähinnä Documents-hakemistoa. Download-kansiossakin on yleensä vain vanhoja versioita erinäisistä tiedostoista jotka joka tapauksessa tulisi hakea uudempina netistä.

Ammattikäyttöön tarkoitetut palvelimet ovat sitten eri juttu. Niissä kyllä eriyttäisin monesti esim. /home ja ftp-kansiot eri partitioille jotta joku pahantahtoinen henkilö tai idiootti ei täytä koko tiedostosysteemiä käyttämällä kaiken liikenevän tilan, tai joku ylisuuri loki vie kaiken tilan. Monikäyttäjäympäristöt missä et välttämättä edes tunne muita käyttäjiä ovat vähän tuollainen erikoistapaus, mutta kotona en tällaiseen törmää.
Eli lähden siitä että mountpointtien eriyttämiselle pitää olla jokin todellinen tarve, esim. ftp-palvelin tai muu monikäyttäjätiedostopalvelin hyvänä esimerkkinä.

Saa toki olla eri mieltä, vaikka väärässä olisikin. :)
 
Ammattikäyttöön tarkoitetut palvelimet ovat sitten eri juttu. Niissä kyllä eriyttäisin monesti esim. /home ja ftp-kansiot eri partitioille jotta joku pahantahtoinen henkilö tai idiootti ei täytä koko tiedostosysteemiä käyttämällä kaiken liikenevän tilan, tai joku ylisuuri loki vie kaiken tilan.
Sivuhuomiona, että yleensä tuollainen ongelma estetään säätämällä jokaisen käyttäjän /home-levytila quota-toiminnolla.
 
En myöskään tiedä miten suuri etu erillinen /home on distro-hoppailuun, jos uusi distro käyttääkin eri tiedostojärjestelmää kuin aikaisempi.
Tiedostojärjestelmäajurit on kernelissä, kaikki distrot tukee niitä kaikkia.
En Linuxissa osaisi edes ennalta arvioida kuinka suureksi /home pitäisi eriyttää koska en ennalta tiedä mitä kaikkea tulen sinne tallettamaan tai asentamaan. Helpompaa että kaikki on yhdessä möykyssä, tuleepahan vapaa tila käytettyä optimaalisemmin hyväksi ettei tule tilannetta että /home tai root alta loppuu tila vaikka toisella partitiolla olisi edelleen tilaa yllinkyllin
Laittaa LVM:n sinne levylle, niin on melko triviaalia säätää osioiden kokoa myöhemmin.
Esim. kyllä minä haluan käyttää OpenSUSE koneessani myös /home:ssa btrfs-tiedostojärjestelmää, Linux Mint:ssä ext4, ja Rocky Linuxissa xfs, siitä huolimatta että sekakäyttö ehkä olisikin mahdollista. Eipä tarvitse miettiä mitä tiedostosysteemispesifisiä työkaluja tulisi käyttää eri osioilla (resize2fs vs. xfs_growfs jne.) kun ovat eri tiedostosysteemeillä.
Melkoisen tekemällä tehty ongelma. Home ja root voi hyvin olla eri tiedostojärjestelmillä, joten rootin voi hyvin pitää distron oletustiedostojärjestelmällä, jos siinä näkee jotain etuja. Harva noita komentoja on muutenkaan opetellut ulkoa vaan tarkistaa ne joka kerta. Tai käyttää gui:ta noihin, ne osaa nykyään useimmat noista tempuista ihan mainiosti.
Eli lähden siitä että mountpointtien eriyttämiselle pitää olla jokin todellinen tarve, esim. ftp-palvelin tai muu monikäyttäjätiedostopalvelin hyvänä esimerkkinä.
Todellisesta tarpeesta käy vaikkapa se, ettei tarvi backupista palautella kun distro hoppailee. Jos dataa on paljon, niin kyllä siihen äkkiä kuluu aikaa. Tai jos haluaa vaikka laittaa toisen Linuxin dual boottiin kokeilua varten, niin on varsin näppärää kun datat on siellä /homessa heti odottelemassa.
Saa toki olla eri mieltä, vaikka väärässä olisikin. :)
Eipä tässä oikeaa ja väärää ole. Jos ei omassa käyttötapauksessa ole hyötyä erottelusta, niin eihän sitä sitten kannata tehdä.
 
Rocky Linuxissa xfs
XFS ei kutistu. Ei tietenkään vaikuta kun partition kokoa ei tarvi muutella. Käytän yhä mieluummin ext4:ää.
Tosin XFS:llä on projektiquota user- ja groupquotan lisäksi.

Rocky:n oletusasennus tekee:
* (FAT) ESP
* (XFS) /boot, 1 GB
* LVM, jossa
- (XFS) /, max 70 GB
- swap
- (XFS) /home

En käytä.

Periaatteessa /-osion voi huoletta[1] pyyhkiä, jos /home on oma osionsa.
[1] Kunhan tallentaa /etc/passwd sekä kontit, virtuaalikoneet, SQL-kannat, FTP/HTML-sivut, jne, jne jotka saattavat lymytä /var alla.

Ammattikäyttöön tarkoitetut palvelimet ovat sitten eri juttu.
Joissa /home voi jopa tulla koneen ulkopuolelta, levypalvelimelta.
 
Pitäisi itsekin vaihtaa pääkone winukasta Linuxiin, olen testaillut aika monta erilaista distroa. esim. SUSE Tumbleweedilla ei tullut mitään kakkoskoneella testailtua jokusen kuukausi, War Thunder lakkasi käynnistymästä kokonaan zypper dupin jälkeen. CachyOS:ää on kokeiltu, oli muuten varsin pätevä, mutta en pitänyt "olomuodosta". Siirryin Nobaraan, mutta siinä on yksi kehittäjä tekemässä sivuprojektina. Nyt mietin, jos ottaisin Fedoran alle ja asentaisin CachyOS kernelin siihen, raudan tehokkaampaan hyödyntämiseksi ja manuaalisti loput hyötyohjelmat, jotka esim. Nobarassa on. Ongelma vaan, että on 2 muuta levyä, joissa tärkeitä tietoa, pitäisi jättää NTFS muotoon. Kuulema NTFS toimii siedettävästi Linuxilla, ei kuulema pelejä ainakaan suositella käynnistää NTFS levyltä.

Kannattaisiko eristää /home osio? En ole ikinä tätä tehnyt, manuaali levyosioinnissa. Kuulemma helpottaisi distro hoppailua ja uudelleen asentamista, kun /home osio säästyy.

Onko teillä jotain neuvoja tai vinkkejä, mitä pitää ottaa huomioon?
Minulla oli kotikoneilla vuosikaudet Linux Mint pääkäyttiksenä, mutta Mintin päivityssykli on mennyt vuosi vuodelta hitaammaksi ja nyt versiota 23 saadaan ilmeisesti odottaa vähintään jouluun asti, joten päädyin vaihtamaan muutamaa eri jakeluvaihtoehtoa live-USB:llä ensin testailtuani Fedora 44 KDE Plasma Desktop Editionin, ensin pääasialliseen läppäriin ja pian kaikille muillekin koneilleni. Fedorassa sovellukset tuntuvat päivittyvän huomattavasti nopeammin kuin Mintissä, jossa edes etäisesti ajantasaisia versioita ei saa kuin käyttämällä flatpakeja tai erillisiä repositoryjä, joista jälkimmäinen aiheuttaa ongelmia Mintin versiopäivityksissä. Lisäksi KDE:ssä fractional scaling tuntuu toimivan todella paljon paremmin kuin Cinnamonissa, mikä on oleellista, jos käyttää läppäriä, jossa on 4K-näyttö.

En ole ikinä tajunnut, miksi sen enempää Windowsissa oletuskotihakemistoon (my pictures, my music, my videos, my porn jne.) kuin Linuxissa /home -osiollekaan pitäisi tai edes kannattaisi tallentaa itse yhtään mitään, jos kyse ei ole koneesta, jolla on useampi käyttäjä. Tekee ainoastaan varmuuskopioinnista hankalampaa ja aiheuttaa ongelmia koneessa, jossa on tuplabootti Linux/Windows välillä, kun Linuxin tiedostojärjestelmään ei pääse käsiksi Windowsista ilman kohtuutonta säätöä ja vastaavasti tilanteessa, jossa Windows on hibernatessa tai fast startup on päällä, Windows-osio näkyy Linuxille read only -tilassa.

Esimerkiksi tällä koneella, jossa minulla on samalla yhden teran SSD:llä Win11 ja Fedora, olen osioinut levyn näin:
/dev/sda1 -> 1 GB fat32, /boot/efi
/dev/sda2 -> 16 MB unknown, Microsoft reserved partition
/dev/sda3 -> 700 GB ntfs, Win11
/dev/sda4 -> 787 MB ntfs, jokin Windowsin apuosio, jonka Win11:n asennus tekee itse
/dev/sda5 -> 2 GB ext4, /boot (Fedoran asennus tekee tämän itse, kun valitsee, että asennus kryptataan)
/dev/sda6 -> 228 GB btrfs [Encrypted], / (Fedora)

Kaikki sellaiset tiedostot, joihin pitää päästä käsiksi useammalta koneelta tai eri käyttöjärjestelmistä, ovat minulla suurimpia videotiedostoja lukuunottamatta pCloudissa, joka näkyy omana asemanaan Windowsissa ja /home-kansion alla omana kansionaan Fedorassa. pCloudiin vaihdoin Dropboxista siksi, että siinä on kuukausi- tai vuosimaksun lisäksi tarjolla kertamaksuvaihtoehto tallennustilasta, lisäksi synkronointi tuntuu toimivan huomattavasti jouhevammin kuin Dropboxissa. pCloudin lisäksi on käytössä VeraCryptillä kryptattu erillinen massamuisti (pääasiallisella käyttöläppärillä 2 TB M.2 SSD, pöytäkoneella 16 TB 3.5" kiintolevy), joka on NTFS-muodossa, jotta sen voi mountata sekä Linuxissa että Windowsissa. Varmuuskopiointia varten on Fantecin USB-C -liitäntäinen neljän kiintolevyn yksikkö, joka on helposti siirreltävissä koneiden välillä ja jonka myös voi mountata sekä Linuxissa että Windowsissa.
 
"Kaikki". Tuo yllämainittu Rocky on kuten RHEL: kustomoitu kernelversio, ei btrfs-tukea.
Njoo, olisi pitänyt kaiketi kirjoittaa "suurin osa tukee kaikkia". RHEL (ja sen kopio Rocky) on vähän spesiaalitapaus monessakin mielessä. Mielenkiintoisesti RHEL-yhteensopiva AlmaLinux tukee btrfs:sää. Kuluttajien työpöydille tarkoitetuista distroista kuitenkin kaikissa merkittävissä tulee mukana kaikki merkittävät tiedostojärjestelmät :)
 
Fedorassa sovellukset tuntuvat päivittyvän huomattavasti nopeammin kuin Mintissä, jossa edes etäisesti ajantasaisia versioita ei saa kuin käyttämällä flatpakeja tai erillisiä repositoryjä, joista jälkimmäinen aiheuttaa ongelmia Mintin versiopäivityksissä.
Totta tuokin, mutta OpenSUSE Tumbleweedissä (rolling release) olen alkanut harkita Slowroll versioon siirtymistä joka myös on rolling release, mutta tulee harvemmissa sykleissä päivityksiä.

Minulle riittäisi että päivityksiä tulisi n. kerran kuukaudessa, ellei sitten ole jokin kriittinen tietoturvapäivitys. Viime ja tämän viikon on tuntunut että Tumbleweediin on tullut kahden päivän välein, ja välillä ehkä jopa peräkkäisinä päivinä, paljon uusia päivityksiä. Onko nyt ollut paljon nollahaavoittuvuuksia vai mistä tuulee?
Ajoin kaikki päivitykset sisään muistaakseni toissapäivänä vai oliko jopa eilen, ja taas tänään pomppaa ilmoitus että olisi päivityksiä saatavilla aika läjä. Viime viikollakin tosiaan tuntui että useampana päivänä ilmoitti päivityksistä.

Eihän niitä toki ole pakko koko ajan ajaa sisään mutta häiritsee kun siellä se ikoni kuitenkin ilmoittelee jatkuvasti että olisi päivityksiä saatavilla, eikä ole varma onko niissä jotain elintärkeitä tietoturvakorjauksia jotka tulisi ajaa samantien sisään, sen sijaan että jää odottamaan.

Ja jos vain haluaisi sen tarkistuksen tai muistutuksen pois häiritsemästä eli ei kävisi edes tarkistamassa automaattisesti päivityksiä, sille en aiemmin löytänyt helppoa tapaa pysäyttää se. Googlaamalla tuli kuva että koko GUI-applikaatio joka niitä käy tarkistamassa, pitäisi poistaa käyttiksestä. Miksei sitä voi vain disabloida ja laittaa manuaaliseen tilaan, kuten vaikka Mint:ssä? Eli ettei edes tarkista päivityksiä kysymättä?

Slowroll:ssa varmaan sitten voisi paremmin uskoa että jos tulee kovin tiheään uusi päivitys, se on syytä asentaa eli sen aikaiseen tulemiseen on jokin oikea syy.
 
"Kaikki". Tuo yllämainittu Rocky on kuten RHEL: kustomoitu kernelversio, ei btrfs-tukea.

Njoo, olisi pitänyt kaiketi kirjoittaa "suurin osa tukee kaikkia". RHEL (ja sen kopio Rocky) on vähän spesiaalitapaus monessakin mielessä. Mielenkiintoisesti RHEL-yhteensopiva AlmaLinux tukee btrfs:sää. Kuluttajien työpöydille tarkoitetuista distroista kuitenkin kaikissa merkittävissä tulee mukana kaikki merkittävät tiedostojärjestelmät :)

Se on varsin erikoista että RHEL ei halua btrfs tukea vaikka se on valittu Fedoraan vakio tiedostojärjestelmäksi. Fedora = Redhat. Sitten taas toi Rocky on kyllä erikoinen tapaus itsessään. Eivät tue distron major versiopäivitystä vaikka ihan redhat on se joka työkalun siihen on julkaissut ja himmeliä kehittää. Sen takia omat Rocky purkit päivittyi tuon redhat himmelin kanssa almaan kun alma tukee major versio päivitystä.
 
Totta tuokin, mutta OpenSUSE Tumbleweedissä (rolling release) olen alkanut harkita Slowroll versioon siirtymistä joka myös on rolling release, mutta tulee harvemmissa sykleissä päivityksiä.

Minulle riittäisi että päivityksiä tulisi n. kerran kuukaudessa, ellei sitten ole jokin kriittinen tietoturvapäivitys. Viime ja tämän viikon on tuntunut että Tumbleweediin on tullut kahden päivän välein, ja välillä ehkä jopa peräkkäisinä päivinä, paljon uusia päivityksiä. Onko nyt ollut paljon nollahaavoittuvuuksia vai mistä tuulee?
Ajoin kaikki päivitykset sisään muistaakseni toissapäivänä vai oliko jopa eilen, ja taas tänään pomppaa ilmoitus että olisi päivityksiä saatavilla aika läjä. Viime viikollakin tosiaan tuntui että useampana päivänä ilmoitti päivityksistä.

Eihän niitä toki ole pakko koko ajan ajaa sisään mutta häiritsee kun siellä se ikoni kuitenkin ilmoittelee jatkuvasti että olisi päivityksiä saatavilla, eikä ole varma onko niissä jotain elintärkeitä tietoturvakorjauksia jotka tulisi ajaa samantien sisään, sen sijaan että jää odottamaan.

Ja jos vain haluaisi sen tarkistuksen tai muistutuksen pois häiritsemästä eli ei kävisi edes tarkistamassa automaattisesti päivityksiä, sille en aiemmin löytänyt helppoa tapaa pysäyttää se. Googlaamalla tuli kuva että koko GUI-applikaatio joka niitä käy tarkistamassa, pitäisi poistaa käyttiksestä. Miksei sitä voi vain disabloida ja laittaa manuaaliseen tilaan, kuten vaikka Mint:ssä? Eli ettei edes tarkista päivityksiä kysymättä?

Slowroll:ssa varmaan sitten voisi paremmin uskoa että jos tulee kovin tiheään uusi päivitys, se on syytä asentaa eli sen aikaiseen tulemiseen on jokin oikea syy.
Ne ilmoitukset saa pois kun säätää KDE:n asetuksista että ei tarkista päivityksiä koskaan.

Kannattaa myös käyttää päivittämiseen mieluummin Myrlynia, kun se osaa kattoa sidonnaisuudet ja muut paremmin kuin Discovery.

Eikä niitä muutenkaan ole pakko päivittäin päivittää vaikka päivityksiä olisikin tarjolla, itse yleensä päivitän manuaalisesti n. viikon välein.
 
Viime ja tämän viikon on tuntunut että Tumbleweediin on tullut kahden päivän välein, ja välillä ehkä jopa peräkkäisinä päivinä, paljon uusia päivityksiä. Onko nyt ollut paljon nollahaavoittuvuuksia vai mistä tuulee?
Kyllä, nyt on ehkä se huonoin aika kupata niitä päivityksien asennuksia.
Päivitykset sisään vaan, sillä siitä ikonista pääsee.
 
  • Tykkää
Reactions: nnh
Totta tuokin, mutta OpenSUSE Tumbleweedissä (rolling release) olen alkanut harkita Slowroll versioon siirtymistä joka myös on rolling release, mutta tulee harvemmissa sykleissä päivityksiä.
Tumbleweedin ja Slowrollin välillä pitäisi pystyä vaihtelemaan aika kivuttomasti. En ole tosin kokeillut, olen itsekkin harkinnut tuohon rauhallisempaan päivitystahtiin siirtymistä.
Minulle riittäisi että päivityksiä tulisi n. kerran kuukaudessa, ellei sitten ole jokin kriittinen tietoturvapäivitys. Viime ja tämän viikon on tuntunut että Tumbleweediin on tullut kahden päivän välein, ja välillä ehkä jopa peräkkäisinä päivinä, paljon uusia päivityksiä. Onko nyt ollut paljon nollahaavoittuvuuksia vai mistä tuulee?
Käsittääkseni tietoturvapäivityksiä, jos tulee usein. Varsinaisia päivityksiä taitaa tulla kaksi tai kolme kertaa viikossa (ulkomuistista, en äkkiseltään löytänyt tuosta mitään varmaa tietoa).
Ajoin kaikki päivitykset sisään muistaakseni toissapäivänä vai oliko jopa eilen, ja taas tänään pomppaa ilmoitus että olisi päivityksiä saatavilla aika läjä. Viime viikollakin tosiaan tuntui että useampana päivänä ilmoitti päivityksistä.
Tumbleweedin uusin snapshot näyttää olevan päivätty 12.7. eli muutamaan päivään ei ole tullut päivityksiä.
Kannattaa myös käyttää päivittämiseen mieluummin Myrlynia, kun se osaa kattoa sidonnaisuudet ja muut paremmin kuin Discovery.
Tumbleweedin ohjeissakin taidettiin sanoa, että ei kannata käyttää noita graafisia päivittämiseen. Hyvä kysymys toki on, miksi eivät poista discoverystä sitä päivitysominaisuutta, kun se ei kuitenkaan toimi oikein. Tumbleweedin suosittelema tapahan on komentoriviltä zypper dup.
 
Minulla oli kotikoneilla vuosikaudet Linux Mint pääkäyttiksenä, mutta Mintin päivityssykli on mennyt vuosi vuodelta hitaammaksi ja nyt versiota 23 saadaan ilmeisesti odottaa vähintään jouluun asti, joten päädyin vaihtamaan muutamaa eri jakeluvaihtoehtoa live-USB:llä ensin testailtuani Fedora 44 KDE Plasma Desktop Editionin, ensin pääasialliseen läppäriin ja pian kaikille muillekin koneilleni. Fedorassa sovellukset tuntuvat päivittyvän huomattavasti nopeammin kuin Mintissä, jossa edes etäisesti ajantasaisia versioita ei saa kuin käyttämällä flatpakeja tai erillisiä repositoryjä, joista jälkimmäinen aiheuttaa ongelmia Mintin versiopäivityksissä. Lisäksi KDE:ssä fractional scaling tuntuu toimivan todella paljon paremmin kuin Cinnamonissa, mikä on oleellista, jos käyttää läppäriä, jossa on 4K-näyttö.
Hieman alkanut kuumottelemaan pienen pieni distrohyppäys juurikin Mintistä Fedoraan ja KDE:n pariin. Olin jo ajatellut, että en jaksa lähteä enää vaihtamaan tähän pöytäkoneelle, mutta ei tuo nyt älyttömän iso operaatio kuitenkaan olisi..

Olisikohan mitään järkeä laittaa juuriosio Btrfs:llä ja pitää /home ext4:ssä? Meinasin ensin pistää rootinkin ext4, niin kuin tähän astikin ollut, mutta Btrfs:llä saisi snapshotit (toki Timeshift toimii hyvin rsyncilläkin). 🤔
 
Minä koitin Fedoraa kerran ja en vaan hitto soikoon meinannut oppia sitä pakettienhallinan nimeä. Taas olen unohtanut :) apt sen sijaan tulee automaagisesti miettimättä. pacmaninkin muistaa vieläkin vaikka Manjaro-kokeilu taisi olla joskus viime vuosikymmenellä.
 
Minä koitin Fedoraa kerran ja en vaan hitto soikoon meinannut oppia sitä pakettienhallinan nimeä. Taas olen unohtanut :) apt sen sijaan tulee automaagisesti miettimättä. pacmaninkin muistaa vieläkin vaikka Manjaro-kokeilu taisi olla joskus viime vuosikymmenellä.
Minullakin kyllä apt-komennot lähtevät melko pitkälti selkärangasta, mutta nyt olen vähän skarpannut ja opetellut muutamia dnf-vastikkeita*. yum taisi olla aikoinaan, kun viimeksi kokeilin RedHattia ja Fedoraa. Siitä on jo tovi kyllä.

*) Muistisääntönä on Duke Nukem Forever tai Did Not Finish. 😀
 
Minä koitin Fedoraa kerran ja en vaan hitto soikoon meinannut oppia sitä pakettienhallinan nimeä. Taas olen unohtanut :) apt sen sijaan tulee automaagisesti miettimättä. pacmaninkin muistaa vieläkin vaikka Manjaro-kokeilu taisi olla joskus viime vuosikymmenellä.
Tee alias sille dnf:lle -> apt :D
 
Alkoi sen verran jo tympimään MS:n politiikka (Lähes pakotettu MS-tili, telemetria, Copilotin pakotus, hidas File Explorer jne...), että päätin sitten vaihtaa työpöydällä Linuxiin. Alkuun oli dual bootissa, mutta lopulta tarvitsi käydä niin harvoin Windowsin puolella, että poistin sen sitten kokonaan. Vielä tosin on virtuaalissa, mutta harvemmin sitäkään tarvinnut avata. Viimeisenä niittinä Windowsissa oli AMD:n näytönohjaimen ajurit, jotka on joillain uusimmilla versioilla aiheuttanut kummallisia ongelmia. Alkuun oli Fedora, mutta nyt on menty CachyOS:illa ja kokemus on ollut kyllä erinomainen vaikka onkin rolling release. Alkusäätöjen jälkeen ei sitten mitään ongelmia ja on ollut vakaa kuin kivi. Kaikki vain toimii ja KDE:kin on huomattavasti sulavammin toimiva mitä Windows. Ja parasta on, että useat asiat voi säätää just eikä melkein itselle sopiviksi. Toki vaihto kannattaa tehdä sillä asenteella, että on valmis oppimaan. Varsinkin tekemään asioita komentorivillä, se vain monessa asiassa on se helpoin ja järkevin tapa.

Kiitos MS menneistä päälle 30 vuodesta :)

Edit:
Jonkun verran joutui etsimään vastineita Windowsissa käyttämille ohjelmille, mutta löytyihän niitä lopulta. Muutama listattuna:
Tidal -> SONE
PDF-lukijana Okular
Flickfetch pelaa hienosti Winellä.
Wiztree -> Filelight
Everything:lle en löytänyt oikein sopivaa korvaavaa (Fsearch oli lähin ja toki komentoriviltä locate), joten vibekoodailin C++ / Qt6:lla oman (Käyttää taustalla halutuista hakemistoista indexoitua SQLite kantaa, josta haut tehdään):
1784118890469.png
 
Viimeksi muokattu:
Everything:lle en löytänyt oikein sopivaa korvaavaa (Fsearch oli lähin ja toki komentoriviltä locate), joten vibekoodailin C++ / Qt6:lla oman (Käyttää taustalla halutuista hakemistoista indexoitua SQLite kantaa, josta haut tehdään):
Jos ei ole pakko olla GUI-kikkare niin GitHub - sharkdp/fd: A simple, fast and user-friendly alternative to 'find' eikä tarvitse mitään indeksejä ja kantoja, toimii salaminnopeasti SSD:llä ja jopa pyörivälläkin kiekolla ihan siedettävästi.
 
Jos ei ole pakko olla GUI-kikkare niin GitHub - sharkdp/fd: A simple, fast and user-friendly alternative to 'find' eikä tarvitse mitään indeksejä ja kantoja, toimii salaminnopeasti SSD:llä ja jopa pyörivälläkin kiekolla ihan siedettävästi.
Omaan käyttötarkoitukseen tuo GUI-kikkare on tässä tapauksessa se paras vaihtoehto. Saa mm. nopeasti avattua halutun tiedoston listalta ja pidettyä auki useampaa tabia omin hakuasetuksin (Tallentuvat myös suljettaessa). Haku myös hakee sitä mukaa kun naputtelet hakusanaa ja lista päivittyy sen perusteella. Workspacen alta on sitten määritetty erikseen kaikki hakemistot mitä juuri se Workspace sisältää.

Toki jos pitää vain löytää joku yksi tiedosto koneelta, niin silloin saatan vaan avata shellin ja käyttää findia.
 
Omaan käyttötarkoitukseen tuo GUI-kikkare on tässä tapauksessa se paras vaihtoehto. Saa mm. nopeasti avattua halutun tiedoston listalta ja pidettyä auki useampaa tabia omin hakuasetuksin (Tallentuvat myös suljettaessa). Haku myös hakee sitä mukaa kun naputtelet hakusanaa ja lista päivittyy sen perusteella. Workspacen alta on sitten määritetty erikseen kaikki hakemistot mitä juuri se Workspace sisältää.

Toki jos pitää vain löytää joku yksi tiedosto koneelta, niin silloin saatan vaan avata shellin ja käyttää findia.

Aivan, jos sitä käyttää jonkinlaisena laajennettuna tiedostonhallintana.

Itse kun vietän luultavasti enemmän aikaa shellissä kuin hiirtä vispaten niin tuollaiseen tarkoitukseen on sitten GitHub - junegunn/fzf: 🌸 A command-line fuzzy finder tai GitHub - skim-rs/skim: Fuzzy Finder in rust!. Tuntuu kuin olisi kädet sidottu selän taakse jos joutuu jossakin graafisessa näkymässä hiirellä kliksuttelemaan hakemistopuita tai vastaavia.
 
Alkoi sen verran jo tympimään MS:n politiikka (Lähes pakotettu MS-tili, telemetria, Copilotin pakotus, hidas File Explorer jne...), että päätin sitten vaihtaa työpöydällä Linuxiin. Alkuun oli dual bootissa, mutta lopulta tarvitsi käydä niin harvoin Windowsin puolella, että poistin sen sitten kokonaan. Vielä tosin on virtuaalissa, mutta harvemmin sitäkään tarvinnut avata. Viimeisenä niittinä Windowsissa oli AMD:n näytönohjaimen ajurit, jotka on joillain uusimmilla versioilla aiheuttanut kummallisia ongelmia. Alkuun oli Fedora, mutta nyt on menty CachyOS:illa ja kokemus on ollut kyllä erinomainen vaikka onkin rolling release. Alkusäätöjen jälkeen ei sitten mitään ongelmia ja on ollut vakaa kuin kivi. Kaikki vain toimii ja KDE:kin on huomattavasti sulavammin toimiva mitä Windows. Ja parasta on, että useat asiat voi säätää just eikä melkein itselle sopiviksi. Toki vaihto kannattaa tehdä sillä asenteella, että on valmis oppimaan. Varsinkin tekemään asioita komentorivillä, se vain monessa asiassa on se helpoin ja järkevin tapa.

Kiitos MS menneistä päälle 30 vuodesta :)

Edit:
Jonkun verran joutui etsimään vastineita Windowsissa käyttämille ohjelmille, mutta löytyihän niitä lopulta. Muutama listattuna:
Tidal -> SONE
PDF-lukijana Okular
Flickfetch pelaa hienosti Winellä.
Wiztree -> Filelight
Everything:lle en löytänyt oikein sopivaa korvaavaa (Fsearch oli lähin ja toki komentoriviltä locate), joten vibekoodailin C++ / Qt6:lla oman (Käyttää taustalla halutuista hakemistoista indexoitua SQLite kantaa, josta haut tehdään):
KDE:n Kfind on kans yllättävän pätevä Everythingin korvaaja.
Itellä on vielä musasoftana Audacious, Tilix ja Cool Retro Term terminaaleina, Kate ja Geany Notepad++:na, Pinta perus-photarina, Tenacity Audacitynä, XNView MP kuvien selaamiseen, kun en o vielä jaksanut asentaa digiKamia.
 
Minullakin kyllä apt-komennot lähtevät melko pitkälti selkärangasta, mutta nyt olen vähän skarpannut ja opetellut muutamia dnf-vastikkeita*. yum taisi olla aikoinaan, kun viimeksi kokeilin RedHattia ja Fedoraa. Siitä on jo tovi kyllä.
RHEL:eissä on yhä symlink `yum` -> `dnf` ettei vanhempien keltakoirakäyttäjien tarvitse vahingossakaan opetella uutta.

Täällä taas apt, apt-get, dpkg, ja-mitä-niitä-onkaan ovat hebreaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
311 161
Viestejä
5 282 270
Jäsenet
83 994
Uusin jäsen
T3MSS1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom