Linux-jätti Red Hat siirtyy osaksi IBM:ää liki 30 miljardin euron kauppasummalla

[Kaotik]

Kenties parhaiten yrityskäyttöön suunnatuista Linux-jakeluistaan tuttu Red Hat on ilmoittanut yhdessä IBM:n kanssa jättimäisistä yrityskaupoista. Kauppojen myötä Red Hat tulee siirtymään osaksi IBM:n Hybrid Cloud -osastoa.

IBM ostaa Red Hatin kokonaisuudessaan peräti 34 miljardin dollarin eli vajaan 30 miljardin euron kauppasummalla. Osaketta kohden kauppahinta on 190 dollaria. Yrityskauppa tekee IBM:stä markkinoiden ainoan täysin avoimen lähdekoodin pilviratkaisuja ja suurimman hybridipilvipalveluja tarjoavan yrityksen. IBM:n toimitusjohtaja Ginni Romettyn mukaan kauppa tekee yhtiöstä markkinoiden ainoan täysin avointa pilviratkaisua tarjoavan toimijan. Täysin puskista kaupan ei voida sanoa tulleen, sillä Red Hat ja IBM ovat tehneet yhteistyötä jo 20 vuoden ajan.

Vaikka Red Hatista tulee osa IBM:n Hybrid Cloud -osastoa, se tulee toimimaan sen siivissä omana itsenäisenä yksikkönään. Red Hatin toimitusjohtaja Jim Whitehurstin mukaan kauppojen myötä se saa käyttöönsä selvästi nykyistä suuremmat resurssit, mikä puolestaan auttaa yhtiötä tavoitteessaan tehdä avoimen lähdekoodin sovelluksista alan vakio. Tiedotteen mukaan IBM ja Red Hat ovat yhteenlaskettuina suurin avoimen lähdekoodin tuottaja ja ne sitoutuvat jatkossakin tuottamaan avoimen lähdekoodin sovelluksia.

Lähteet: IBM:n lehdistötiedote, Red Hatin lehdistötiedote

Huom! Foorumiviestistä saattaa puuttua kuvagalleria tai upotettu video.

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

Palautelomake: Raportoi kirjoitusvirheestä

 

[antero]

Miten tuo voi olla kannattavaa. Eikö jokainen voi käyttää koodia ja millä IBM saa 30 miljardia takaisin?

 

[jabbadap]

Miten tuo voi olla kannattavaa. Eikö jokainen voi käyttää koodia ja millä IBM saa 30 miljardia takaisin?

Ei ne kaikki linux distrot ilmaisia ole...

Buy Red Hat Enterprise Linux subscriptions

 

[Stanley H. Tweedle]

Yllättävän kova hinta.

 

[topiv]

Red Hat on tehnyt eriomaista tulosta viime vuonna:
Raleigh, NC — March 26, 2018

• Fourth quarter total revenue of $772 million, up 23% year-over-year, or 18% in constant currency; full fiscal year total revenue of $2.9 billion, up 21% year-over-year, or 20% in constant currency
• Fourth quarter subscription revenue of $683 million, up 22% year-over-year, or 18% in constant currency; full fiscal year subscription revenue of $2.6 billion, up 21% year-over-year, or 19% in constant currency
• Year-end deferred revenue balance of $2.6 billion, up 25% year-over-year
• Fourth quarter operating cash flow of $362 million, up 14% year-over-year; full fiscal year operating cash flow of $923 million, up 18% year-over-year

Lähde: Red Hat Reports Fourth Quarter and Fiscal Year 2018 Results

 

[zepi]

Miten tuo voi olla kannattavaa. Eikö jokainen voi käyttää koodia ja millä IBM saa 30 miljardia takaisin?

RHEL-support on se mistä maksetaan. Meilläkin on tuotantojärjestelmät RHEL:n päällä ja maksetaan tukipalvelumaksuja, jotta on olemassa joku taho käyttöjärjestelmävendorilla jolta kysellä jos jotain kosahtaa.

 

[keskiverto]

Miten tuo voi olla kannattavaa. Eikö jokainen voi käyttää koodia ja millä IBM saa 30 miljardia takaisin?

Otetaan kuva: The Leading Cloud Providers Increase Their Market Share Again in the Third Quarter | Synergy Research Group

IBM:llä on jotain mitä se myy, mutta se haluaa isomman siivun markkinoista.
Nykytuote on toteutettu ties miten. Red Hatin tuotteilla saa ehkä säästettyä.

 

[prc]

Miten tuo voi olla kannattavaa. Eikö jokainen voi käyttää koodia ja millä IBM saa 30 miljardia takaisin?

Yleensä siten että noista maksetaan juurikin supportista. Tuote voi olla ilmainen, mutta support ei ole. Kyllä sen bisneksen voi open sourcen ympärille rakentaa.

Esimerkkinä kun duunissa valittiin NoSQL kantaa muutama vuosi sitte, päädyttiin Apache Cassandraan. Jos nyt jotain referenssejä niin sellainen pikkuriikinen OmenaPuulaaki (ymmärtääkseni ne tekee jotain puhelimia ja sen semmoista höpöhöpöä ) ajeli silloin 75000 serverin Cassandra clusteria. Kanta on ilmainen, supportti maksaa.

Meillä myös kaikki Linux serverit (eli > 90% kaikista serveristä) on RHELliä, eli uutisen puulaakin tunkkia.

 

[fokkusu]

Pikkuhiljaa Windows pois maailmankartalta. Valve pistää resursseja Protoniin ja IBM perässä.

 

[DiamondTear]

Mitkä on ne pääsyyt asiakkaalla valita open sourceen perustuva pilvi?

 

[juzu]

Mitkä on ne pääsyyt asiakkaalla valita open sourceen perustuva pilvi?

Lisenssit per työasema (kustannukset), lisäosat/ominaisuudet mitä pilveen voi liittää ja luultavasti yleensäkin kokonaiskustannukset ovat varmasti halvemmat vaikka vaatiikin enemmän työtä. Olettaisin.

 

[prc]

Lisenssit per työasema (kustannukset), lisäosat/ominaisuudet mitä pilveen voi liittää ja luultavasti yleensäkin kokonaiskustannukset ovat varmasti halvemmat vaikka vaatiikin enemmän työtä. Olettaisin.

Ei se välttämättä sen työläämpää ole. Riippuu kovasti omasta lähtöjärjestelmästä ja miten se on rakennettu. Omat koodit pitää kuitenkin yleensä tavalla tai toisella muokata omasta dedikoidusta ympäristöstä toimimaan pilviympäristön rajapintojen mukaan jos niitä resursseja haluaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti (ja yleensä halvemmalla).

Voi sitä pilvi tunkkia toki käyttää niinkin, että tilaa sieltä vain servereitä ja asentaa perinteisiä softia, mutta silloin ympäristöä ei hyödynnetä kun osittain ja voipi tulla kalliimmaksi kun ostaa vaan konesalipalveluita. Ja tässä skenaariossa toki pilven tarjoamat high-availability himmelit yleensä lentää ikkunasta ulos, koska perus legacy softa ei välttämättä taivu sinne ainakaan hirveän fiksusti.

Todella tapauskohtaista sen mukaan miten se oma softastäkki on alunperin tehty. Jotain -80 ja -90 luvulla kirjoitettua legacy kuraa ei ole kovin kiva vääntää uusiksi hyvin erilaiseen ympäristöön. Melkein mielummin kirjoittaa kokonaan uusiksi puhtaalta pöydältä nykyaikaisilla työkaluilla.

Yhtenä bonuksena open source ympäristölle voi usein olla nopeampi feature kehitys tai bugifiksaus kun periaatteessa asiakas yritys voi laittaa omat koodarit tekemään fiksin ja kun fiksi on valmis tehdä siitä pullrequestin koodia hallinnoivalle taholle (eli RHEL/IBM) joka sitten katsoo koodit läpi, testailee niitä ja päättää mahdollisesti hyväksyä sen.

 

[Nutti]

Pikkuhiljaa Windows pois maailmankartalta. Valve pistää resursseja Protoniin ja IBM perässä.

Proton pitää sisällään oletuksen, että Windowsia käytetään yhä Muuten sillä ei tekisi mitään.

 

[keskiverto]

Mitkä on ne pääsyyt asiakkaalla valita open sourceen perustuva pilvi?

Olet valitsemassa webbihotellia kotisivullesi / VPS:ää peliservulle / VPN-palvelua.
Kysytkö alustan sorsista vai keskitytkö saamiisi ominaisuuksiin per hinta?

 

[DiamondTear]

Olet valitsemassa webbihotellia kotisivullesi / VPS:ää peliservulle / VPN-palvelua.
Kysytkö alustan sorsista vai keskitytkö saamiisi ominaisuuksiin per hinta?

No siis kovasti uutisessa painotettiin sitä open source aspektia.

 

[Vaateri]

Vaikkei sillä ole tämän diilin suhteen mitään merkitystä, on IBM ollut iät ja ajat yksi suurimmista Linux-kontribuuttoreista (tai mitä se onkaan suomeksi) ja lähes kaikilla sen tuotteilla on ollut Linux-tuki vaikka kuinka pitkään. AIX on jäänyt Linuxin jalkoihin monella alalla ja se on vaan lisännyt panostusta ja Linuxin ajaminen mainframe z/Os:llä on ollut mahdollista joku 20 vuotta.

 

[sushukka]

Miten tuo voi olla kannattavaa. Eikö jokainen voi käyttää koodia ja millä IBM saa 30 miljardia takaisin?

Ei varmaankaan itse Redhatilla tule saamaan heti takaisin, mutta tuo avaa todella paljon eri mahdollisuuksia IBM:lle. Palvelinpuolella winkkari on jäänyt jo aikaa sitten Linuxien jalkoihin. Unixit ovat myös saaneet tehdä tilaa Linuxeille. Yksi iso pamppu joskus minulle sanoi että Suomessa on vielä yllättävän vahva windows-usko päällä ja että muualla Euroopassa Linux on nykyään se ensimmäinen valinta palvelinkäyttikseksi. Muutenkin kun katsoo tuon Linux-ekosysteemin kokoa nykyään, niin Windows dominoi enää työasemia. Kaikkialla muualla (superkoneet, mobiililaitteet, sulautetut, IoT...) Linux on de facto. Sen takia Microsoft on nyt niin voimakkaasti satsannut tuohon pilvitarjontaansa, koska tämä heidän vanha rahahana alkaa hyytymään...ja hyvä niin.

IBM:n tukijalka on taas vahvasti ollut keskuskoneissa, Power-palvelimissa ja muissa isommissa ns. privaattipilvilaitteissa/ratkaisuissa ja julkisen pilven esiinmarssi on nakertanut tätä peruspilaria tasaisen varmasti. Sen takia IBM yrittää nyt hieman jälkijunassa kasvattaa osuuttaan julkisen pilven puolella...tai no enemmänkin pyrkivät myymään hybridipilveä eli kombinaatiota jossa heidän on-site-rautaansa käytetään yhdessä heidän tarjoaman julkisen pilven kanssa. Hybridipilveen satsaaminen voikin olla heiltä suhteellisen järkevä veto, koska nyt on alkanut pikkuhiljaa porukka ymmärtämään ettei sinne julkiseen pilveen voi oikeasti kaikkea laittaa. Lait, säädökset, turvallisuus, latenssit, suorituskyky yms, pakottavat usein pitämään myös omaa infraa jossain ja siinä on varmasti ihan hyvä rako sinisen päteä myös jatkossa.

Redhat on suurin palvelin-Linux-distro markkinoilla ja IBM pääsee tämän kanssa aika moneen paikkaan. Pelkästään RHEL-palvelimista nykyään kerättävä metainformaatio on varmasti hyvin käyttökelpoista dataa monenlaisen analysointiin ja siten uusien ratkaisujen/tuotteiden kehittämiseen. Veikkaisin kuitenkin että Amazon ja kumppanit ei tästä diilistä hirveästi pidä, joten varmaan distron vaihtoprojekteja tullaan nyt näkemään jonkun verran. Jokseenkin työlästä puuhaa se kuitenkin on ja harvoin sillä mitään säästetään vaan vaihtamisen syy täytyy olla jossain muualla. Ja sitten mihin vaihdat, Ubuntulle saa Canonicalin tuen, mutta on vielä hieman "epäuskottava" isoissa palvelimissa, SUSE on Microfocuksen käsissä ja RHEL nyt IBM:n.

Tuli kyllä itsellekin vähän puskasta tämä, mutta enemmänkin miellyttävänä yllätyksenä. Mitä näiden isojen toimijoiden kanssa pelaillut, niin pidän ehkä IBM:n toimintamallista eniten. Heillä on toki oma musta historiansa 80-90 luvun taitteesta, mutta muuten IBM on todennäköisesti eniten vaikuttanut siihen että tietotekniikka on kehittynyt sellaista vauhtia kuin se nyt on esim. PC, virtualisointi, vahva open source edistäminen (lisenssimallit, koodikontribuutiot jne). Thinkpadi oli se läppärimersu aikoinaan, storage puolella edelleen paljon uusia juttuja ja kuka muistaa sellaisen aikaansa edellä olleen tuotteen kuin OS/2 Warp?

Joka tapauksessa toivottavasti IBM nyt osaa tehdä tällä diilillä jotain järkevää eikä ryssi koko hommaa niin kuin Oracle teki Sun:n kanssa.

Vaikkei sillä ole tämän diilin suhteen mitään merkitystä, on IBM ollut iät ja ajat yksi suurimmista Linux-kontribuuttoreista (tai mitä se onkaan suomeksi) ja lähes kaikilla sen tuotteilla on ollut Linux-tuki vaikka kuinka pitkään. AIX on jäänyt Linuxin jalkoihin monella alalla ja se on vaan lisännyt panostusta ja Linuxin ajaminen mainframe z/Os:llä on ollut mahdollista joku 20 vuotta.

Tarkennus, IBM:n keskuskoneilla on voinut ajaa natiivina Linuxia jo sen parikymmentä vuotta. Toki omat alustakohtaiset binäärit, mutta itse kernel-muutoksia on joku prosentin hiukkanen jos sitäkään. z/Os on IBM:n oma keskuskoneen käyttöjärjestelmä, jossa ei ole graafista hiirikäyttöliittymää vaan ns. laajennettu värimerkkigrafiikka. Noissa myllyissä on sitten kaikenlaisia krypto-, kompressointi-, java ja mitäliekiihdyttimiä joiden tuki ymmärtääkseni tuolla Linuxissa kernel-tasolla. Virtualisointi noissa myllyissä voidaan hoitaa rautapartitionnilla (LPAR) ja/tai z/VM-softavirtualisoinnilla, joka pohjalta on muun muassa VMware kehitetty. Tai no tarina kertoo että 1995 IBM:lle raukesi kasa virtualisointipatentteja ja heiltä lähti joitakin tyyppejä tuosta z/VM-tiimistä perustamaan sellaisen firman kuin VMware. Toki ovat siitä kehittyneet omia polkujaan, mutta lähtökohta lienee sama. Sinänsä knoppitietona tuo z/VM taitaa olla jo 40v vanha tuote eli olisikohan IBM:llä mennyt tuossa iso mahdollisuus sivu suun?

 

[eternality]

Ylihintaa maksoivat, tuntuu että tämä on vahvaa jatkumoa IBM itsensä etsimiselle. Heillä on rahaa ja olemassaolevaa bisnestä mutta minkäänlaista järkevää suunnitelmaa tulevaisuutta varten ei tunnu olevan, vaan ostelevat ja laajenevat semirandomisti alalta alalle toivoen että joku toimii.

 

[FireExit]

Hyvää kommenttia tullut aikasemmin! Lisään vielä lainauksen Tivi.fi -sivustolta, jossa tulee mielestäni hyvin kuvausta miksi IBM osti Red Hatin:

IBM on jäänyt viime vuosina pilvipalveluissa jälkeen pahimmista kilpakumppaneistaan. Rometty arvioi talouslehti Wall Street Journalin mukaan, että pilvimarkkinat ovat kuitenkin siirtymässä seuraavaan vaiheeseen.

Yritykset eivät enää hanki pilvipalveluita vain yhdeltä palveluntarjoajalta, vaan ne käyttävät usean yrityksen palveluita. Puhutaan multicloudista eli monen eri toimittajan palveluista koostuvista pilviympäristöistä ja hybridipilvestä, jossa yritys hyödyntää rinnakkain sekä julkisia että yksityisiä pilvipalveluita.

Romettyn mukaan Red Hatin avoimeen lähdekoodiin perustuvat ratkaisut auttavat yrityksiä hyödyntämään useita eri alustoja samanaikaisesti.

Red Hatin pilvistrategian keskipisteessä on ollut OpenShift-niminen konttialusta. Sen avulla voidaan hallita sovelluksia, joita organisaatiot vievät pilveen.

OpenShift käytännössä komentaa niin sanottuja ohjelmistokontteja, joiden sisällä sovellukset pyörivät. Red Hatin alusta lupaa, että kontteja voidaan pyörittää ja hallita missä tahansa tuetussa pilvipalvelussa.

Sovelluksia voi pyörittää siis yhtä lailla niin Amazon Web Servicesissa kuin vaikkapa esimerkiksi Microsoftin Azure-pilvipalvelussa. Teoriassa ei ole enää niin väliä, missä pilvipalvelussa tai millä laitteella sovelluksia ajetaan.

Red Hatin OpenShift pohjautuu alun perin Googlen kehittämään Kubernetes-alustaan. Red Hat on kuitenkin rakentanut sen päälle uusia ominaisuuksia. Red Hat hankki aiemmin tänä vuonna itselleen lisää konttiteknologiaa, kun se osti Tectonic-konttialustaa kehittävän yhdysvaltalaisen ohjelmistotalo CoreOS:n.

Lähde: IBM ostaa itsensä mukaan tulikuumiin it-kemuihin

 

[prc]

(en viitti lainata 2 sivua tekstiä): Lisäys @sushukka :n postaukseen.

Voisin lisätä, että Linux on saatavilla myös tavan Power alustalle IBMllä, eli myös paljon halvempiin myllyihin kuin z-sarjan mainframeihin.

En ole varma tukeeko Linux on Power versiot linuxista LPAR rauta partitiointia, mutta luultavasti tukee (ei niitä muuten kukaan noin kalliilla raudalla ajaisi). Ja jos tukee niin LPAR linux partitiolla on melkoisia etuja VMWare tyyliseen virtualisoituun Linuxiin.

Eli CPU:n välimuistit toimivat kunnolla. Siinä missä VMWaren hakatessa quest OSsia: samoilla coreilla jatkuvasti flushaten välimuisteja, niin rautaparititoidulla koneella ne CPU:n välimuistit toimii kuten natiivilla OS:lla. Merkittävä asia tietokantaservereillä ja laskentanodeilla. Vähemmän merkittävä web serveri touhussa.

 

[Vaateri]

En ole varma tukeeko Linux on Power versiot linuxista LPAR rauta partitiointia, mutta luultavasti tukee (ei niitä muuten kukaan noin kalliilla raudalla ajaisi). Ja jos tukee niin LPAR linux partitiolla on melkoisia etuja VMWare tyyliseen virtualisoituun Linuxiin.

Kyllä tukee, samoin kuin LPM on tuettu ja onhan toi yhdistelmä monella tapaa ylivertainen x86-ratkaisuihin verrattuna.

IBM oli ainakin alkuun kovasti Susen takana kaikista Linux distroista ja nykyään kai Suse, RHEL ja Ubuntu ovat suurin piirtein samalla linjalla, joten kuinkahan tämä vaikuttaa tuohon tasapainoon?

 

[Seeteufel]

Yllättävän kova hinta.

Ilmeisesti Red Hat ei ollut kovin innokas kauppojen suhteen, joten IBM joutui latomaan ison määrän rahaa tiskiin, ennen kuin suostuivat.
Internetissä myös tiedetään kertoa, että suljettujen ovien takana olisi käyty jonkinlaista tarjouskilpailua useamman kandidaatin kesken.

Koska IBM:n omat pilviviritykset eivät oikein pärjää Amazonille, MS:lle ja Googlelle niin se tarvitsi jotain saadakseen siivunsa pilvimarkkinoiden rahoista ja se jotain on RedHatin teknologiat kuten OpenShift ja CloudForms. Ja tietysti ne mainitut RHEL-ylläpitosopimukset.

 

[prc]

Kyllä tukee, samoin kuin LPM on tuettu ja onhan toi yhdistelmä monella tapaa ylivertainen x86-ratkaisuihin verrattuna.

IBM oli ainakin alkuun kovasti Susen takana kaikista Linux distroista ja nykyään kai Suse, RHEL ja Ubuntu ovat suurin piirtein samalla linjalla, joten kuinkahan tämä vaikuttaa tuohon tasapainoon?

Ok kiitoksia. Kiva tietää.

Meillä ei tuolla Power alustalla pyöri kun AIXia.. sitten kaikki vm linuxit on VMWaressa. Täytynee selvitellä voisiko joitain tietokantapannuja tunkea Linux @ Power, sen lisäksi että lappusissa olisi cacheja ihan eritavalla kuin PC raudassa niitä hyödynnettäisiin kunnolla ja olisi paremmat I/O:tkin saatavilla.

 

[SlowDaddy]

Ok kiitoksia. Kiva tietää.

Meillä ei tuolla Power alustalla pyöri kun AIXia.. sitten kaikki vm linuxit on VMWaressa. Täytynee selvitellä voisiko joitain tietokantapannuja tunkea Linux @ Power, sen lisäksi että lappusissa olisi cacheja ihan eritavalla kuin PC raudassa niitä hyödynnettäisiin kunnolla ja olisi paremmat I/O:tkin saatavilla.

Powerin päällä toimii kyllä kaikennäköisiä Open Source -kantoja sekä mm. DB2 .. Powerissa juurikin muistin määrä ja cachen määrä per core on todellakin paljon isompi kuin x86-puolella, myös threadien määrä on 4X suurempi ( 8 vs Intelin 2).. Kuten todettua myös runkojen käyttöastetta voidaan nosta paljon korkeammalle kuin x86/VMware-puolella .. Itse asiassa IBM panosti yli miljardi dollaria tuossa pari vuotta sitten parantaakseen Linuxin asemaa Power-puolella , itse näen tämän viimeisen hankinnan olevan juurikin panostusta tuonne (julki)pilvi puolelle

 

[sushukka]

Ok kiitoksia. Kiva tietää.

Meillä ei tuolla Power alustalla pyöri kun AIXia.. sitten kaikki vm linuxit on VMWaressa. Täytynee selvitellä voisiko joitain tietokantapannuja tunkea Linux @ Power, sen lisäksi että lappusissa olisi cacheja ihan eritavalla kuin PC raudassa niitä hyödynnettäisiin kunnolla ja olisi paremmat I/O:tkin saatavilla.

Kannattaapi, toinen Powerin melkeinpä no-braineri on nykyään heittää SAP:it sinne. Tietokantapuolella kannattaa oikeasti katsoa noita z-pannuja. Onhan ne kalliimpia mutta IBM myy niitä nykyään myös Linux-only-laitteina (ilman siis mitään legacy-kuormaa) ja etenkin tietokantakuormissa konsolidaatioratiot on hyvinkin mehukkaita. Säästö tulee pitkälti lisensseistä. Noiden isojen, käytännössä enää IBM:n myymien vehkeiden etu on juurikin tuossa virtualisoinnissa kun pysytään saman boksin sisällä, LPARit, isot välimuistit jne. Virtualisointioverheadi ja turha eri nurkkiin pakosta varattava ylimääräinen varakapasiteetti saadaan minimoitua.

 

[Seeteufel]

Kannattaapi, toinen Powerin melkeinpä no-braineri on nykyään heittää SAP:it sinne.

Näinköhän "iso rauta" on enää kovinkaan monessa yrityksessä vaihtoehto kun siirrytään uuten järjestelmään, ellei sen datan ole jostain syistä (lue: tietosuoja) pakko sijaita fyysisesti jonkun maan rajojen sisällä. Jännä nähdä kauanko SAP, Microsoft ja kumppanit meinaa vielä tarjota tuotteitaan myös paikallisesti asennettuna.

Pilveen on nimittäin helpompi myydä tukea ja konsultointia, ainakin Nadellan johtama firma on aika nihkeä päästämään asiakkaita käpistelemään Azuressa olevaa Erppiään.
Riippuu tosin vähän versiosta ja mitä halutaan muokata

 

[BitByte]

Mitkä on ne pääsyyt asiakkaalla valita open sourceen perustuva pilvi?

Jos vaihtoehtona on Open Source tai vaikkapa VMWare Cloud-palvelu niin todennäköisesti tässä asiakas alkaa vertailemaan palvelun laatua, mitä se mahdollistaa, mitkä ovat sen rajoitukset, millainen tukipalvelu tarjotaan ja mitä se kokonaisuudessaan maksaa.

Tämähän mahdollistaisi IBM:lle pilviratkaisun myymisen asiakkaalle jossa on mukana jo itse pilvi sekä RHEL-pohjaiset serveri-palvelut sekä tuki yhdellä sopimuksella. Näin peruspakettiin ei tarvitse välttämättä investoida 3. osapuolen OS-ratkaisuja jollei asiakas erikseen niin halua tehdä.

 

[mvp#41]

Miten kauppa vaikuttaa CentOS:n tulevaisuuteen? Toivottavasti ei mitenkään, tuo on ainakin itselleni tutuin distro kun palvelinlinuxia pitää saada pystyyn.

 

[Stanley H. Tweedle]

Miten kauppa vaikuttaa CentOS:n tulevaisuuteen? Toivottavasti ei mitenkään, tuo on ainakin itselleni tutuin distro kun palvelinlinuxia pitää saada pystyyn.

Tuskin vaikuttaa mitenkään, ei ainakaan mitään järkeä olisi alkaa muuttamaan tilannetta.

 

[keskiverto]

Miten kauppa vaikuttaa CentOS:n tulevaisuuteen?

Vaikuttaa tai ei, kaupan viralliseen toteutumiseen kuluu vielä kohtuullisen pitkä aika.

 

[prc]

Kannattaapi, toinen Powerin melkeinpä no-braineri on nykyään heittää SAP:it sinne. Tietokantapuolella kannattaa oikeasti katsoa noita z-pannuja. Onhan ne kalliimpia mutta IBM myy niitä nykyään myös Linux-only-laitteina (ilman siis mitään legacy-kuormaa) ja etenkin tietokantakuormissa konsolidaatioratiot on hyvinkin mehukkaita. Säästö tulee pitkälti lisensseistä. Noiden isojen, käytännössä enää IBM:n myymien vehkeiden etu on juurikin tuossa virtualisoinnissa kun pysytään saman boksin sisällä, LPARit, isot välimuistit jne. Virtualisointioverheadi ja turha eri nurkkiin pakosta varattava ylimääräinen varakapasiteetti saadaan minimoitua.

Onneksi on sen verran pienet tarpeet noiden kantojen osilta, että ei tarvitse zetoreita lähtä hankkimaan. Ei meillä ole kun 2 ns omaa täysin kalustettua jotain mid-tierin komeroa (64C per komero, Socket/Core topologiasta en osaa sanoa) ns laskentaan (tehtävät ei ole sitä mitä laskennalla tarkoitetaan, mutta kuorma on hyvin sama kuin CPU:lla laskettaisiin jotain ja rakankasti) ja sitten on pari ei-dedikoitua komeroa kannoille (ei tarvittu täysiä).

Nyt on enemmän suuntaus noihin hajautettuihin NoSQL kantoihin. Nekin toki hyötyisi LPARista vs VM suhteen, mutta lähinnä tulee pari performance ongelmaista MySQL tunkkia mieleen joita voisi koittaa tunkea linux @ power conffiin. Onneksi valtaosa perus palveluista ja niiden kannoista pärjää ihan halpis PC raudalla ja softat, kuorma ja käyttötapaus sopii vmwarelle. Tosin kun vermeet on ostettu palveluna niin rauta PC:tkään ei sinänsä olisi ongelma.

SAPpi ei onneksi kiehu meidän ympäristössä. Melkein kaikki muut paheet kyllä löytyy..