Avataanpa uusi ketju liikenteen energialähteille, kun keskustelu eteni tukevasti sivuraiteille tuolla Sähkö- ja hybridiautokeskustelussa.
Viimeksi etenkin väitteet biokaasusta ja sen ylivertaisuudesta maakaasuun verrattuna herättivät kummastusta.
Kymmenet ja sadattuhannet eivät paljon lämmitä, kun liikenteessä on pelkästään henkilöautoja miljoonia. Tähän sitten raskas liikenne päälle. Kun kaasumoottorien hyötysuhde on dieseleitä alhaisempi, biokaasuun siirtyminen vain kasvattaisi liikenteen energiantarvetta.
Pelkkä sinun väite ei ole kovin vakuuttava. Oliko sinulla esittää jokin laskelma biokaasun riittävyydestä Suomen liikennekäytössä? Ilman sitä pidän täytenä haihatteluna väitteitä siitä, että biokaasu olisi realistinen liikenteen pääasiallinen polttoaine.
Jos oletetaan, että puun kuiva-ainepitoisuus on 450 kg/m³ ja energiasisältö 19 MJ/kg (http://www.motiva.fi/files/685/t2045.pdf Taulukko 12 s.42), niin vuodessa metsiin sitoutuu energiaa n. 250 TWh vuodessa, mikä vastaa n. 21 milj. tonnia öljyä.
V. 2016 Suomessa myytiin dieseliä 2542000 tonnia ja bensiiniä 1468000 tonnia (3.4 Öljytuotteiden myynti | Öljy- ja biopolttoaineala ry), eli yhteensä aika tarkkaan 4 miljoonaa tonnia, eli alle 20% metsien vuotuisen kasvun energiasisällöstä.
Suomen metsien nykyinen kasvu on näin riittävä energiaresurssi liikenteen energialähteeksi. Tietenkään puu ei muutu dieseliksi 100% hyötysuhteella mutta jo 40% konversiotehokkuudella puolet vuosikasvusta riittäisi korvaamaan kaiken öljytuotteiden liikennekäytön Suomessa. Jos tähän lähdettäisiin, metsien tuottoakin voisi varmaan pyrkiä kasvattamaan kun ei tarvitsisi optimoida puun mekaanisia ominaisuuksia.
Toisaalta energiavirta on kuitenkin niin suuri, että biokaasun uskottavuus näyttää aika ohuelta.
Tämä ei aukea. Kun EURO6:ssa on mukana niin palamattomat hiilivedyt kuin paloprosessissa muodostuvat haitta-aineet, niin en oikein näe mitään olennaisia puutteita.
Suora lainaus viittaamastasi VTT:n raportista:
Kumpikaan ei ole 100% metaania ja väiteesi siitä, että pikkuripaus raskaimmillaan nestekaasuun verrattavia komponentteja muuttaisi päästöt tyystin toisenlaisiksi on lähinnä naurettava.
Esitähän mittaustuloksia tukemaan väitettäsi siitä, että biokaasun päästöt olisivat olennaisesti erilaiset kuin maakaasulla. Muuten:
Viimeksi etenkin väitteet biokaasusta ja sen ylivertaisuudesta maakaasuun verrattuna herättivät kummastusta.
Ei pidä paikkansa, jo nyt Suomen pelkkä jäteperäinen biokaasun tuotanto kattaisi 20 000 henkilöautoa ja haluttaessa päästäisiin satoihin tuhansiin muilla keinoin ja niin ikään lisäämällä biokaasureaktoreita.
Kymmenet ja sadattuhannet eivät paljon lämmitä, kun liikenteessä on pelkästään henkilöautoja miljoonia. Tähän sitten raskas liikenne päälle. Kun kaasumoottorien hyötysuhde on dieseleitä alhaisempi, biokaasuun siirtyminen vain kasvattaisi liikenteen energiantarvetta.
Pelkkä sinun väite ei ole kovin vakuuttava. Oliko sinulla esittää jokin laskelma biokaasun riittävyydestä Suomen liikennekäytössä? Ilman sitä pidän täytenä haihatteluna väitteitä siitä, että biokaasu olisi realistinen liikenteen pääasiallinen polttoaine.
Oli kyse siitä, voisiko liikenteen öljytuotteet korvata biopohjaisilla nesteillä. Suomen metsäteollisuuden mukaan metsien vuotuinen kasvu on yli 100 miljoonaa m³:Ei pidä paikkansa.
Vuonna 2015 Suomen metsät kasvoivat 105 miljoonaa kuutiometriä. Metsien vuosittainen runkopuun kokonaispoistuma on 82 miljoonaa kuutiometriä. Se koostuu teollisista hakkuista (59 miljoonaa kuutiometriä), polttopuusta, energiapuusta, kotitarvepuusta ja luonnonpoistumasta eli metsään jäävistä kuolleista puista.
Suomen metsävarat kasvavat jatkuvasti - Metsien vastuullinen käyttö - Metsät ja puuhuolto - Painopisteet - Metsäteollisuus
Suomen metsävarat kasvavat jatkuvasti - Metsien vastuullinen käyttö - Metsät ja puuhuolto - Painopisteet - Metsäteollisuus
Jos oletetaan, että puun kuiva-ainepitoisuus on 450 kg/m³ ja energiasisältö 19 MJ/kg (http://www.motiva.fi/files/685/t2045.pdf Taulukko 12 s.42), niin vuodessa metsiin sitoutuu energiaa n. 250 TWh vuodessa, mikä vastaa n. 21 milj. tonnia öljyä.
V. 2016 Suomessa myytiin dieseliä 2542000 tonnia ja bensiiniä 1468000 tonnia (3.4 Öljytuotteiden myynti | Öljy- ja biopolttoaineala ry), eli yhteensä aika tarkkaan 4 miljoonaa tonnia, eli alle 20% metsien vuotuisen kasvun energiasisällöstä.
Suomen metsien nykyinen kasvu on näin riittävä energiaresurssi liikenteen energialähteeksi. Tietenkään puu ei muutu dieseliksi 100% hyötysuhteella mutta jo 40% konversiotehokkuudella puolet vuosikasvusta riittäisi korvaamaan kaiken öljytuotteiden liikennekäytön Suomessa. Jos tähän lähdettäisiin, metsien tuottoakin voisi varmaan pyrkiä kasvattamaan kun ei tarvitsisi optimoida puun mekaanisia ominaisuuksia.
Toisaalta energiavirta on kuitenkin niin suuri, että biokaasun uskottavuus näyttää aika ohuelta.
On sanottu jo moneen kertaan että Euro6 ei ota kantaa kaikkinensa kaikkiin päästöihin, jenkkienkin lainsäädännössä bensan ja dieselin osalta on samat kriteerit ja siellä on vain pari autovalmistajaa dieseleineen henkilöautopuolella.
Tämä ei aukea. Kun EURO6:ssa on mukana niin palamattomat hiilivedyt kuin paloprosessissa muodostuvat haitta-aineet, niin en oikein näe mitään olennaisia puutteita.
Maakaasu on koostumukseltaan huomttavasti huonompaa kuin biokaasu, niiden oktaaniluvutkin on erilaiset, maakasulla vain noin 120-130 kun biokaasu yltää 150. Ei missään tapauksessa ole päästökysymykset identtisiä, kaikki biokaasuauton päästöedut menetetään lähestulkoon ajettaessa maakaasulla. Kyllä tuo nyt olisi pitänyt olla jo selvillä.
Suora lainaus viittaamastasi VTT:n raportista:
Suomeen tuleva Länsi-Siperian maakaasu on erittäin puhdasta ja tasalaatuista. Se sisältää 98 % metaania; loput 2 % ovat lähinnä etaania ja typpeä. Myös propaania, hiilidioksidia ja happea on hyvin pieniä pitoisuuksia. Rikkiä Länsi-Siperian maakaasussa ei ole käytännössä lainkaan. (Gasum 2009.)
Biomassasta voidaan valmistaa metaania anaerobisesti mädättämällä tai kaasutusreitin kautta. Mädätyksessä biomassa hajotetaan mikro-organismein hapettomassa tilassa. Metaanin lisäksi lopputuotteena on kiinteää ja nestemäistä mädätettä, hiilidioksidia, typpeä, hiukkasia, rikkivetyjä ja siloksaaneja. Mädätettä voidaan kompostoinnin jälkeen käyttää lannoitteena. Liikennekäyttöä varten biokaasu on puhdistettava siten, että metaanipitoisuus on yli 97 % eli kaasu vastaa hyvälaatuista maakaasua (Riikonen 2006).
Biomassasta voidaan valmistaa metaania anaerobisesti mädättämällä tai kaasutusreitin kautta. Mädätyksessä biomassa hajotetaan mikro-organismein hapettomassa tilassa. Metaanin lisäksi lopputuotteena on kiinteää ja nestemäistä mädätettä, hiilidioksidia, typpeä, hiukkasia, rikkivetyjä ja siloksaaneja. Mädätettä voidaan kompostoinnin jälkeen käyttää lannoitteena. Liikennekäyttöä varten biokaasu on puhdistettava siten, että metaanipitoisuus on yli 97 % eli kaasu vastaa hyvälaatuista maakaasua (Riikonen 2006).
Kumpikaan ei ole 100% metaania ja väiteesi siitä, että pikkuripaus raskaimmillaan nestekaasuun verrattavia komponentteja muuttaisi päästöt tyystin toisenlaisiksi on lähinnä naurettava.
Maakaasubussit ei joka tapauksessa ole tulevaisuutta, maakaasu onkin likaista polttoainetta ja korkeat lähipäästöt.
Esitähän mittaustuloksia tukemaan väitettäsi siitä, että biokaasun päästöt olisivat olennaisesti erilaiset kuin maakaasulla. Muuten: