• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Lihavuusepidemia

Kävin äsken marketissa ja olin oikeasti ainoa normaalipainoinen ja hyväkuntoinen siitä porukasta. Lihavilla vanhemmilla oli lihavia lapsia jne. Surunmoista on meininki.
 
Polkupyörät on olleet yleisessä käytössä jotain luokkaa 100 vuotta ja yhtäkkiä niillä polkeminen on liian raskasta. Vaikka pyöräily on jo sinänsä aika tehokasta ja käyttää jotain luokkaa viidesosan kävelyn vaatimasta energiasta samalla matkalla.
Olihan entinen sähköpyörän vastine mopo=moottoripolkupyörä, minkä käyttö byrokratisoitiin aika typeräksi kaikilla kypäräpakoilla, mopokorteilla ym. shitillä. Nyt sen mopon paikan on ottanut nuo sähkömopot, sähköpolkupyörät ja vastaavat minkä helppoa ja vapaata käyttöä nyt ilmeisesti ei toistaiseksi ole vielä lainsäätäjä saanut pilattua...siis toistaiseksi. Eli aika vanha trendi että ainakin pakollinen liikkuminen halutaan tehdä suht vaivattomasti.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin tuntuu, ettei monella ole kyse tiedon puutteesta vaan siitä ettei haluta myöntää omaa osuutta asiaan. Esim. Kun keskustelin erään reilusti ylipainoisen kanssa karkkien ja muiden epäterveellisten syömisistä niin hän vain totesi, ”ettei hän halua sellaisia ajatella”. Totesin vain, että eihän sitä tarvitsekkaan ajatella kunnes joku päivä tarvitsee kun kroppa ei enään kestä.
 
Juuri äsken kaupassa tiskillä edellä ollut arviolta BMI50+ nainen latasi 20levyä suklaata Fazerin 4kpl/10e tarjouksesta linjastolle. Varmaan ihan jees tarjous hinnan puolesta, ja tietenki voihan siitä lähteä lapsille ja sukulaisille osa. Mutta ei mun tartte tehä aivobiokemian tutkielmaa arvatakseni, että tuokaan kasa ei siellä kaapissa kovin pitkään säily.

"Hyvä tarjous" ei välttämättä ole kaikkien elämän osa-alueiden kannalta hyvä tarjous.
 
Sitten vielä tämä - biologinen ikä. Todella moni on omaa ikäänsä vanhempi. Biologinen ikä tarkoittaa siis kehon todellista fysiologista kuntoa, ja se voi erota kalenteri-iästä vuosikymmenillä - suuntaan jos toiseenkin.

Käytännössä puhutaan arviosta siitä, kuinka kuluneita kehon solut, kudokset ja elimet ovat ja tämä tietenkin vaikuttaa terveyteen, sairastumisriskiin sekä kuolleisuusriskiin. Alla Tampereen yliopiston artikkeli aiheesta.

Biologinen ikä paljastaa kalenteri-ikää paremmin, miten kehosi oikeasti voi​

  • eniten vaikuttaa geenit ~50%
  • loput ovat ympäristöä ja elintapoja
  • vaaditaan lisätutkimuksia, paljon tuntematonta
  • nykyisin myös saasteet vaikuttavat
  • psykologinen stressi vaikuttaa myös
Artikkelin mukaan vielä 10 vuotta sitten telomeerit olivat kuuma puheenaihe. Muistan kyllä itsekin uutisoinnit. Nyt on kuitenkin tullut lisää dataa, jonka mukaan epigeneettiset kellot jotka mittaavat DNA:n metylaation kaavoja, näyttelee paljon suurempaa osaa.

"Metylaatio on soluissamme jatkuvasti tapahtuva biokemiallinen prosessi, joka säätelee geenien ilmentymistä sekä solujen toimintaa ja niiden erilaistumista. Metylaatiossa metyyliryhmä eli tietty hiilivety-yhdiste kiinnittyy DNA:n sytosiiniemäkseen. Epigeneettinen kello tarkastelee näitä DNA:n metylaatiokohtia ja laskee biologisen iän niiden perusteella."

Tästä tuli kimmoke biologiseen ikään ja sen määrittelyyn:

Tutkija vähensi rajulla kuurilla omaa biologista ikäänsä 15 vuodella​


Tutkija on itse laskenut reilusti biologista ikäänsä, täyspaastopäivillä ja rankoilla ravitsemusrajoituksilla. Sekä tietenkin liikunnalla. Mukana myös kuva. Mielenkiintoinen artikkeli, pitänee kaivella enemmän tietoa. Nähtävästi tuo on tehty täyden suurennuslasin alla.

edit:: Vielä toisesta tutkimuksesta, mitä reilummin ylipainoinen sitä tärkeämpää on saada tarpeeksi D- vitamiinia. Joskus aikaisemmin luin tutkimuksista suosituksen olevan jopa 3-4 kertainen normaalipainoiseen verrattuna. Alla näistä havainnoista ja mekanismeista:

Vatsan alueen rasva sitoo verenkierrossa olevaa d-vitamiinia ja varastoi sitä rasvasoluihin, mikä estää vitamiinia pääsemästä verenkiertoon.
”Tämä tarkoittaa, että vaikka elimistöllä saattaa olla d-vitamiinia varastoituneena rasvakudokseen, se ei ole vapaasti saatavilla veressä hoitamaan elintärkeitä tehtäviään muissa elimissä ja elinjärjestelmissä”

Viimeisin linkki vie uutiseen nimeltä Vatsalihavuus ja D-vitamiinin puute ovat karu yhdistelmä - kuolemanriski yli kaksinkertaistui
 
Viimeksi muokattu:
Ja Suomi 10 points!


Asiantuntijat artikkelissa, joka on maksumuurin takana listaavat kolme asiaa:

Kolme keskeistä syytä:​

1. Arki on yhtä buffetpöytää​

2. Arjesta on kadonnut askelia​

3. Olemme stressaantuneita ja nukumme huonosti​


Tähän tarjotaan ratkaisuja artikkelissa siten, että:

1. Epäterveelliseen ruokaan voisi suhtautua kuin tupakkaan​

2. Lihomista kannattaisi ehkäistä ennalta​

3. Osa ihmisistä tarvitsee lihavuuslääkkeitä​


Ykkönen ja kakkonen on aika no-brainereita tietysti, eipä siinä mitään uutta ole. Mutta tuo kohta kolme, kun itseaiheutettu ongelma vaatii muiden veronmaksajien rahaa. Lihavuus on pikälti enlintasosairaus täällä länkkäreissä, mutta ei se lihavuuslääke nyt ihan kaikkea korjaa. Vai korjaako? Edelleen se liikaruoan ahmiminen on se suurin ongelma ja toki lääkkeellä saadaan täysi tunne nopeammin, mutta entäs kun lääkitys loppuu? Aika moni ozempicien kanssa on laihtunut ja taas saanut painonsa takaisin parin vuoden sisään.

Edelleen buffeteissa porukka mättää lounaaksi jotain 1000 - 1500kcal ja samanalaisia aterioita tulee vielä yksi tai kaksi lisää per päivä, niin eiköhän se ongelma ole tässä. Kalorit sisään ja kalorit ulos ei ole tasapaianossa, edelleenkään kukaan ei ole lihonnut ylisyömättä.
 
Viimeksi muokattu:
Ja Suomi 10 points!


Asiantuntijat artikkelissa, joka on maksumuurin takana listaavat kolme asiaa:

Kolme keskeistä syytä:​

1. Arki on yhtä buffetpöytää​

2. Arjesta on kadonnut askelia​

3. Olemme stressaantuneita ja nukumme huonosti​


Tähän tarjotaan ratkaisuja artikkelissa siten, että:

1. Epäterveelliseen ruokaan voisi suhtautua kuin tupakkaan​

2. Lihomista kannattaisi ehkäistä ennalta​

3. Osa ihmisistä tarvitsee lihavuuslääkkeitä​


Ykkönen ja kakkonen on aika no-brainereita tietysti, eipä siinä mitään uutta ole. Mutta tuo kohta kolme, kun itseaiheutettu ongelma vaatii muiden veronmaksajien rahaa. Lihavuus on pikälti enlintasosairaus täällä länkkäreissä, mutta ei se lihavuuslääke nyt ihan kaikkea korjaa. Vai korjaako? Edelleen se liikaruoan ahmiminen on se suurin ongelma ja toki lääkkeellä saadaan täysi tunne nopeammin, mutta entäs kun lääkitys loppuu? Aika moni ozempicien kanssa on laihtunut ja taas saanut painonsa takaisin parin vuoden sisään.

Edelleen buffeteissa porukka mättää lounaaksi jotain 1000 - 1500kcal ja samanalaisia aterioita tulee vielä yksi tai kaksi lisää per päivä, niin eiköhän se ongelma ole tässä. Kalorit sisään ja kalorit ulos ei ole tasapaianossa, edelleenkään kukaan ei ole lihonnut ylisyömättä.

Vissiin lihavuuslääkkeitä tosiaan tarvii käyttää pitkään, ehkä lopun elämää, että ne toimii. Mutta sanottiinko artikkelissa että Kelan pitäisi korvata ne? En näkisi ongelmana jos joku saa omaan piikkiinsä apua niistä.

Mätän itsekin melkoisen isoja annoksia lounaalla, mutta olen silti normaalipainoinen kun en syö aamupalaa enkä välipaloja töissä. :D Tuollaisella annoksella alkaakin tulla nälkä vasta joskus illalla.
 
Ja Suomi 10 points!


Asiantuntijat artikkelissa, joka on maksumuurin takana listaavat kolme asiaa:

Kolme keskeistä syytä:​

1. Arki on yhtä buffetpöytää​

2. Arjesta on kadonnut askelia​

3. Olemme stressaantuneita ja nukumme huonosti​


Tähän tarjotaan ratkaisuja artikkelissa siten, että:

1. Epäterveelliseen ruokaan voisi suhtautua kuin tupakkaan​

2. Lihomista kannattaisi ehkäistä ennalta​

3. Osa ihmisistä tarvitsee lihavuuslääkkeitä​


Ykkönen ja kakkonen on aika no-brainereita tietysti, eipä siinä mitään uutta ole. Mutta tuo kohta kolme, kun itseaiheutettu ongelma vaatii muiden veronmaksajien rahaa. Lihavuus on pikälti enlintasosairaus täällä länkkäreissä, mutta ei se lihavuuslääke nyt ihan kaikkea korjaa. Vai korjaako? Edelleen se liikaruoan ahmiminen on se suurin ongelma ja toki lääkkeellä saadaan täysi tunne nopeammin, mutta entäs kun lääkitys loppuu? Aika moni ozempicien kanssa on laihtunut ja taas saanut painonsa takaisin parin vuoden sisään.

Edelleen buffeteissa porukka mättää lounaaksi jotain 1000 - 1500kcal ja samanalaisia aterioita tulee vielä yksi tai kaksi lisää per päivä, niin eiköhän se ongelma ole tässä. Kalorit sisään ja kalorit ulos ei ole tasapaianossa, edelleenkään kukaan ei ole lihonnut ylisyömättä.
Näitä lääkkeitä pitäisi popsia sitten loppuikä. En siis tiedä varmaksi mutta mulla sellainen käsitys.

Ruokahalu on ainakin osin hypotalamuksen säätelemää, ja siinä on enmmän eri osia kuin jaksaa muistaa. Lateraalihypotalamus (LHA) lisää nälkää, eli sitä oikeaa nälän tunnetta, ja toinen tuon alueen syömiseen vaikuttava osa-alue on ventromediaalinen tumake ( VMN ) joka lisää kylläisyyden tunnetta.

LHA on se joka lisää voimakkaimmin syömisviettiä, toisaalta VMN:n toiminnan häiriinnyttyä ylensyönti on lähes varmaa. Hypotalamus on yhteydessä myös lukuisten hormonien tuotantoon. Wikin suomenkielinen artikkeli antaa esimakua kuinka monimutkaisesta asiasta on kyse:

Ventromediaalitumake säätelee kylläisyyttä. Sen sähköinen stimulointi saa aikaan kylläisyyden tunnetta, kun taas vaurioitumienn johtaa ylensyöntiin.



Juuri tuo epäsuhta saaduissa ja kulutetuissa kaloreissa on hyvä pointti, mutta mun nähdäkseni se ei ole syy vaan seuraus.
 
Näitä lääkkeitä pitäisi popsia sitten loppuikä. En siis tiedä varmaksi mutta mulla sellainen käsitys.

Ruokahalu on ainakin osin hypotalamuksen säätelemää, ja siinä on enmmän eri osia kuin jaksaa muistaa. Lateraalihypotalamus (LHA) lisää nälkää, eli sitä oikeaa nälän tunnetta, ja toinen tuon alueen syömiseen vaikuttava osa-alue on ventromediaalinen tumake ( VMN ) joka lisää kylläisyyden tunnetta.

LHA on se joka lisää voimakkaimmin syömisviettiä, toisaalta VMN:n toiminnan häiriinnyttyä ylensyönti on lähes varmaa. Hypotalamus on yhteydessä myös lukuisten hormonien tuotantoon. Wikin suomenkielinen artikkeli antaa esimakua kuinka monimutkaisesta asiasta on kyse:





Juuri tuo epäsuhta saaduissa ja kulutetuissa kaloreissa on hyvä pointti, mutta mun nähdäkseni se ei ole syy vaan seuraus.
Siltikin, kaikki tämä tapahtunut yhden sukupolven aikana ja siinä ajassa ei kyllä mikään evolutiivinen tekijä tätä selitä. Toki hormonit ja muut siellä taustalla on, mutta vielä vasta 1960-luvulla ei moista ongelmaa ole ollut. Eli se juurisyy jää tässäkin hoitamatta, vaan käydään oireiden kimppuun. Tästä tulee jotenkin mieleen aina se, että alkoholistille sallittaisiin vain miedot oluet eikä viinaa.
 
Siltikin, kaikki tämä tapahtunut yhden sukupolven aikana ja siinä ajassa ei kyllä mikään evolutiivinen tekijä tätä selitä. Toki hormonit ja muut siellä taustalla on, mutta vielä vasta 1960-luvulla ei moista ongelmaa ole ollut. Eli se juurisyy jää tässäkin hoitamatta, vaan käydään oireiden kimppuun. Tästä tulee jotenkin mieleen aina se, että alkoholistille sallittaisiin vain miedot oluet eikä viinaa.
Ei ollut 1970-luvullakaan. 1980-luvulla alkoi sitten "elintaso" pikku hiljaa näkyä ihmisten vartaloilla, siitä sitten kiihtyen tätä päivää kohti.

On kyllä karu tilanne, kun olen koko ikäni pitänyt hoikista naisista, ja asun suurin piirtein Euroopan huonoimman maan huonoimmassa paikassa ja ajassa siinä suhteessa... Kiva juttu. Jospa vielä joskus pääsisi muuttamaan johonkin järkevämpään maailmankolkkaan, jossa en tunne itseäni ihan ulkopuoliseksi kehon mittasuhteiden ja muidenkin asioiden suhteen.

Vähänkö olisi siistiä, jos esimerkiksi kerrostalon pihapiirissä näkisi joskus kauniin naisen! Sellaista ihmettä ei esimerkiksi mun pihapiirissä tapahdu juuri koskaan. Läskejä läskien perään. Harvoin edes kauppareissuilla näkee, ja jos näkee, niin niillä on mies senttien päässä tarkkaan vahtimassa ettei nainen vieraita miehiä kurki.
 
Viimeksi muokattu:
Siltikin, kaikki tämä tapahtunut yhden sukupolven aikana ja siinä ajassa ei kyllä mikään evolutiivinen tekijä tätä selitä. Toki hormonit ja muut siellä taustalla on, mutta vielä vasta 1960-luvulla ei moista ongelmaa ole ollut. Eli se juurisyy jää tässäkin hoitamatta, vaan käydään oireiden kimppuun. Tästä tulee jotenkin mieleen aina se, että alkoholistille sallittaisiin vain miedot oluet eikä viinaa.
Eikö tämä ole länsimaisen lääketieteen tietynlainen perisynti. Hoidetaan oireita, muttei juurisyytä. Toki maailma on muuttunut 1960-luvulta valtavasti, kun katsoo nykyajan ruokakauppojen tarjontaa. Ruoka on helppoa, halpaa ja energiatiheää. Käytännössä evoluution muovaama ihminen joutuu jatkuvasti taistelemaan nyky-ympäristöään vastaan pysyäkseen hoikkana.
 
Suomalaisten lihavuusepidemiaa taidettiin käsitellä myös YLE:n A-Talk:ssa: A-Talk: Kuka maksaa lihavuuslääkkeet?
Tiskiin heitettiin hyviä tilastoja lihavuuden kansantaloudelle tuomista kustannuksista. 1/4 tai 1/5 nuorista pojista ja tytöistä on jo lihavia. Toimintakyvyn alenemat ovat jo päivittäisiä asioita tässä yhteiskunnassa ja ylipainon kulut eivät edes näy KELA:n tilastoissa.

Yllä mainuttuja syitä allekirjoitan itsekin. Buffet pöytää joka päivä. Nykyään hintakin vielä niin suolainen, että kun kerran on maksettu niin sitten syödään! Ja takas konttorille istumaan. Epäterveelliselle ruoalle lisäverot ehdottomasti tupakan ja alkoholin tapaan.

Koko tuon jakson aihe oli mielestä täysin absurdi. Lähestymistapa otsikon mukaisesti "Kuka maksaa lihavuuslääkkeet?". Siis mitä ihmettä?!? Ei sanallakaan yksilönvastuuta, vaan kaikki kaadetaan valtion suuntaan. Valtion pitää maksaa lääkkeet??? Ei helvetti... ei pysty käsittään.
Jopa hallituksen suuntaan annetaan sapiskaa lihavuuden hoitamatta jättämättä. Lopussa juontaja vielä heittää "jäämme odottamaan sitä Kokoomuksen lihavuusohjelmaa". :facepalm::facepalm:
 
Yllä mainuttuja syitä allekirjoitan itsekin. Buffet pöytää joka päivä. Nykyään hintakin vielä niin suolainen, että kun kerran on maksettu niin sitten syödään! Ja takas konttorille istumaan. Epäterveelliselle ruoalle lisäverot ehdottomasti tupakan ja alkoholin tapaan.
Buffet-ruoka pitäisi hinnoitella painon (siis ruuan painon) mukaan, mikä kannustaisi ihmisiä syömään kohtuudella.
 
Eikö tämä ole länsimaisen lääketieteen tietynlainen perisynti. Hoidetaan oireita, muttei juurisyytä.
Toisaalta jos hoidettaisiin aina juurisyitä, ei olisi kannattava bisnes sellainen. Ei lääkeyhtiöitä palvele se, että ihmiset ovat terveitä, vaan se et ne ovat toimintakuntoisia lääkkeillä mahdollisimman pitkään ja mieluiten loppuelämänsä.
 
Toisaalta jos hoidettaisiin aina juurisyitä, ei olisi kannattava bisnes sellainen. Ei lääkeyhtiöitä palvele se, että ihmiset ovat terveitä, vaan se et ne ovat toimintakuntoisia lääkkeillä mahdollisimman pitkään ja mieluiten loppuelämänsä.
Tämä se on. Ja uusi lääke kannattaa suunnitella (bisnesmielessä) aina niin, että potilas käyttää (joutuu käyttämään) sitä lopun elämäänsä. Kuuriluontoiset lääkitykset eivät ole niin tuottoisia kuin elämänmittaiset. Lääkeyhtiöt voittavat, mutta valtio ja yhteiskunta häviävät. Suomessa ja muissa länsimaissa elämäntapasairaudet maksavat veronmaksajille miljardeja euroja joka vuosi. Olisi valtion, terveydenhuollon ja yksilön etu, että ihmiset olisivat terveitä ja puututtaisiin juurisyihin. Lääkeyhtiöt ja ruokateollisuus ovat niin valtavan massiivisia, että poliitikkojen on vaikea kääntää suuntaa laaja-alaisen lobbauksen ristiaallokossa.

Mitä poliitikot sitten voisivat tehdä? He voisivat esimerkiksi kieltää epäterveellisten tuotteiden mainostamisen ja verottaa niitä ankarasti.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta jos hoidettaisiin aina juurisyitä, ei olisi kannattava bisnes sellainen. Ei lääkeyhtiöitä palvele se, että ihmiset ovat terveitä, vaan se et ne ovat toimintakuntoisia lääkkeillä mahdollisimman pitkään ja mieluiten loppuelämänsä.
Mutta ne lääkeyhtiöt ei ole syöttäneet suomalaisia ryhävalaiksi, vaan ne on tehneet sen ihan itse.
Juurisyy on omat valinnat, ja syyllinen löytyy kun läski katsoo peiliin.
 
Buffet-ruoka pitäisi hinnoitella painon (siis ruuan painon) mukaan, mikä kannustaisi ihmisiä syömään kohtuudella.
Tämä olisi muutenkin reilua ja toivottavaa, mutta ajatus tuntuu kohtaavan aikamoista vastustusta aina kun sitä harvakseltaan ehdotetaan. Lounaspöydissä näkee kyllä aikamoisia suorituksia ja on omakin annoskoko suurempi kuin kotona itse kokatessa.
 
Tämä olisi muutenkin reilua ja toivottavaa, mutta ajatus tuntuu kohtaavan aikamoista vastustusta aina kun sitä harvakseltaan ehdotetaan. Lounaspöydissä näkee kyllä aikamoisia suorituksia ja on omakin annoskoko suurempi kuin kotona itse kokatessa.
Vähintäänkin painohinnoittelu voisi olla vaihtoehtoinen vaihtoehto. Joku (kuten minä) pärjää vähemmällä ruualla kuin keskiverto syömäri, eikä välttämättä huvita maksaa muiden ruuista.

Tämä antaisi myös syömäreille mahdollisuuden joku päivä pärjätä vähemmälläkin, jos ei välttämättä huvita hirveästi mässäillä mutta "kun on pakko" kun siitä on maksettukin...
 
Siltikin, kaikki tämä tapahtunut yhden sukupolven aikana ja siinä ajassa ei kyllä mikään evolutiivinen tekijä tätä selitä. Toki hormonit ja muut siellä taustalla on, mutta vielä vasta 1960-luvulla ei moista ongelmaa ole ollut. Eli se juurisyy jää tässäkin hoitamatta, vaan käydään oireiden kimppuun. Tästä tulee jotenkin mieleen aina se, että alkoholistille sallittaisiin vain miedot oluet eikä viinaa.

Eli miten sitten hoitaisit tämän juurisyyn kuntoon, jonka itsekin totesit paikkansapitäväksi?
Kauppojen valikoima on kasvanut: kesäksi pakastealtaat täyttyvät uutuusjäätelöistä, jouluna maistellaan uusia konvehtiyhdistelmiä. Keskikokoistenkin ruokakauppojen sipsi- ja karkkihyllyt levittäytyvät metrien pituiselle vyöhykkeelle. Mitä enemmän vaihtoehtoja on tarjolla, sitä enemmän me myös syömme. Sen lisäksi, että valikoimaa riittää, kaupat suunnitellaan herättämään mielitekoja. Jos onnistuu ohittamaan paistopisteen tuoksut ja hyllynpäätyjen herkkuasetelmat, suklaapatukat odottavat ottajaansa viimeistään kassalla.
Se ei ole sattumaa, Pietiläinen sanoo.
”Kun tulee siihen kassalle väsyneenä ja lapset kirkuvat jo nälissään ja kaikki ovat aivan uuvuksissa, se viimeinen palkinto tulee siitä suklaapatukasta.”
Myös annos- ja pakkauskoot ovat vuosien saatossa suurentuneet, huomauttaa THL:n kehittämispäällikkö, tutkija Päivi Mäki.
Ilmiön huomaa vaikkapa karkkihyllyllä, jossa iso osa karkkipusseista on nykyisin noin 300 gramman kokoisia.
 
Eli miten sitten hoitaisit tämän juurisyyn kuntoon, jonka itsekin totesit paikkansapitäväksi?
Lihavuusvero tai muu vastaava. Ne taas jotka ovat hyvässä kunnossa maksaisivat vähemmän veroa. Nykypäivänä verotuotto olisi aika taattu. En voi valitettavasti olla syömättä muiden puolesta.
 
Lihavuusvero tai muu vastaava. Ne taas jotka ovat hyvässä kunnossa maksaisivat vähemmän veroa. Nykypäivänä verotuotto olisi aika taattu. En voi valitettavasti olla syömättä muiden puolesta.
Hyvä alku olisi se, että yleisessä keskustelussa pikku hiljaa lopetettaisiin läskiyden kaunistelu ja selittely parhain päin ja toisaalta thin-sheimaaminen loppuisi myös. Vähän väliä saa lukea jotain uutisotsikoita kuinka se ja se on parantunut anoreksiasta tai kuinka kauneusihanteet on vääränlaisia (siis että pitäisi olla hoikka, tai atleettinen).

Ei olisi ollenkaan pahaksi, että ihanteet olisi oikeasti sellaiset kuin niiden väitetään olevan ja yhtä vahvasti kuin vaikka 1990-luvulla. Ei olisi ollenkaan pahaksi, että läskille sanottaisiin päin naamaa että mitäs jos laihduttaisit, tai vähän siis kannustavammin, mutta kuitenkin.
 
Näkisin, että ongelma on niin äärimmäisen monimuotoinen (niin kuin kaikki ongelmat), että siihen ei ole helppoa ratkaisua. Tämäkin kuvaukseni on vain osittainen palikkamalli.
Asiaan vaikuttaa:
  1. Ympäristö ja ruoka. Halpaa, jatkuvasti saatavilla ja energiatiheää.
  2. Elämäntapa, teknologia. Teknologia tekee ihmisten elämästä "helppoa" ja "mukavaa". Istumatyö, viihde, wolttaaminen, jne.
  3. Geenit. Olemme tuhansia vuosia eläneet puutteessa. Keho (aivot), haluavat ottaa energiaa vastaan ja paljon, kun sitä on saatavilla.
  4. Mieli. Stressaantunut ja univelkainen ihminen on herkempi syömään makeaa ja rasvaista. Jotkut ihmiset kokevat mielihyvää syömisen kautta, joillain se on jopa voimakkain tapa saada mielihyvää.
Mutta ehkä juurisyiden tutkiminen voisi auttaa ihmistä hahmottamaan, mistä tämä kaikki johtuu, ja sitä myöten oivaltamaan asian itsessään. Ulkoa tulevat muutospyrkimykset eivät välttämättä johda pysyvään muutokseen, mutta oman oivalluksen kautta kohti muutosta voi olla helpompi pyrkiä.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PCB
Tämä se on. Ja uusi lääke kannattaa suunnitella (bisnesmielessä) aina niin, että potilas käyttää (joutuu käyttämään) sitä lopun elämäänsä. Kuuriluontoiset lääkitykset eivät ole niin tuottoisia kuin elämänmittaiset. Lääkeyhtiöt voittavat, mutta valtio ja yhteiskunta häviävät. Suomessa ja muissa länsimaissa elämäntapasairaudet maksavat veronmaksajille miljardeja euroja joka vuosi. Olisi valtion, terveydenhuollon ja yksilön etu, että ihmiset olisivat terveitä ja puututtaisiin juurisyihin. Lääkeyhtiöt ja ruokateollisuus ovat niin valtavan massiivisia, että poliitikkojen on vaikea kääntää suuntaa laaja-alaisen lobbauksen ristiaallokossa.

Mitä poliitikot sitten voisivat tehdä? He voisivat esimerkiksi kieltää epäterveellisten tuotteiden mainostamisen ja verottaa niitä ankarasti.
Nykytietämyksellä ei ole mahdollista, että vain yhden pillerin nauttimalla olisi lopun elämää laiha.

Lihavuusvero tai muu vastaava. Ne taas jotka ovat hyvässä kunnossa maksaisivat vähemmän veroa. Nykypäivänä verotuotto olisi aika taattu. En voi valitettavasti olla syömättä muiden puolesta.

Hyvässä kunnossa, tai edes terveenä oleminen ei ole yhtä kuin laiha. Eli todella monet lihavatkin ovat terveitä, ja päinvastoin todella monet laihat ovat huonokuntoisia ja/tai epäterveitä. Turha ihmisten stigmatisointi pois.
 
Nykytietämyksellä ei ole mahdollista, että vain yhden pillerin nauttimalla olisi lopun elämää laiha.
Puhuin kuuriluontoisuudesta ja tarkoitin kuukausia tai jopa vuosia. Mutta epäilen, ettei sekään määrä riitä normaalipainon ylläpitämiseen. Itse näen (voin olla toki väärässä), että pelkkä ulkoinen tai biologinen muutos ei tuo pysyvää muutosta ihmisen elämään. Lisäksi näen, että nämä lääkkeet on itse asiassa suunniteltu elämänmittaisiksi. Lääkeyhtiöiden tavoitteena ei ole missään vaiheessa ollut luoda tuotetta lyhytaikaiseen käyttöön ja tässäkin yhteydessä puhun siis kuukausista ja/tai vuosista.
 
Hyvässä kunnossa, tai edes terveenä oleminen ei ole yhtä kuin laiha. Eli todella monet lihavatkin ovat terveitä, ja päinvastoin todella monet laihat ovat huonokuntoisia ja/tai epäterveitä. Turha ihmisten stigmatisointi pois.
Lihavuus ei ole koskaan terveellistä. Tämä on myytti, joka on tullut nykyiseen keskusteluun viimeisten vuosien aikana ja sillä ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa. Voimamiehet ja muut on asia erikseen, mutta puhutaan alle promilleista väestötasolla, kun taas lihavia on väestöstä puolet.
 
Lihavuus ei ole koskaan terveellistä. Tämä on myytti, joka on tullut nykyiseen keskusteluun viimeisten vuosien aikana ja sillä ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa. Voimamiehet ja muut on asia erikseen, mutta puhutaan alle promilleista väestötasolla, kun taas lihavia on väestöstä puolet.
Ei vaan päinvastoin, valtaosa lihavistakin ovat terveitä. Tilanne ei siis ole se että läheskään kaikki ylipainoiset olisivat sairaita. Jo vuosia sitten joku USA:n vakuutusyhtön data tästä kertoi. Täytyy pitää mielessä että ihmisen keho yleisisti ajatellen on erittäin mukautuva.

Massadata näyttää tietenkin, että ylipainoisilla terveysriskit ovat suuremmat ja mahdollisuus sairastua johonkin on koholla. Jo pelkästään 2. tyypin diabetes on ikävä kaveri. Toisaalta, monilta painonsa kurissa pitäviltäkin tuo tauti löytyy.
 
Ei vaan päinvastoin, valtaosa lihavistakin ovat terveitä. Tilanne ei siis ole se että läheskään kaikki ylipainoiset olisivat sairaita. Jo vuosia sitten joku USA:n vakuutusyhtön data tästä kertoi. Täytyy pitää mielessä että ihmisen keho yleisisti ajatellen on erittäin mukautuva.

Massadata näyttää tietenkin, että ylipainoisilla terveysriskit ovat suuremmat ja mahdollisuus sairastua johonkin on koholla. Jo pelkästään 2. tyypin diabetes on ikävä kaveri. Toisaalta, monilta painonsa kurissa pitäviltäkin tuo tauti löytyy.
13 vuoden seurantatutkimus on eri mieltä:


Ja koska kaikilla ei varmaan ole tunnareita, lainaan tässä alusta tämän:

Tuore brittitutkimus kyseenalaistaa terveen lihavuuden.

American Journal of Preventive Cardiology -lehdessä maaliskuussa julkaistu tutkimus osoittaa, että vaikka lihava ihminen olisi aineenvaihdunnaltaan terve, hänellä on selvästi normaalipainoista suurempi riski sairastua tulevaisuudessa vakavasti.

”Terveestä lihavuudesta kuulee aina välillä puhuttavan, mutta ei sellaista ole”, Tampereen Sydänsairaalan kardiologi ja lääketieteen tohtori Harri Saarinen komppaa tutkimusta.

”Kardiologeille on selvää, että lihavuus on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Hienoa, että aiheesta saadaan tutkimusnäyttöä.”

Tutkimukseen oli valittu yli 157 000 ihmistä. Osa oli painoindeksin mukaan normaalipainoisia, osa ylipainoisia ja osa lihavia. Tutkittavista selvitettiin, ovatko he metabolisesti eli aineenvaihdunnallisesti terveitä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei vaan päinvastoin, valtaosa lihavistakin ovat terveitä. Tilanne ei siis ole se että läheskään kaikki ylipainoiset olisivat sairaita. Jo vuosia sitten joku USA:n vakuutusyhtön data tästä kertoi. Täytyy pitää mielessä että ihmisen keho yleisisti ajatellen on erittäin mukautuva.

Massadata näyttää tietenkin, että ylipainoisilla terveysriskit ovat suuremmat ja mahdollisuus sairastua johonkin on koholla. Jo pelkästään 2. tyypin diabetes on ikävä kaveri. Toisaalta, monilta painonsa kurissa pitäviltäkin tuo tauti löytyy.
Lääketiede pitää lihavuutta sairautena. Se ei ole mielipidekysymys. Lihavuus on itsenäinen sairaus siksi, että liiallinen rasvakudos aiheuttaa kehoon jatkuvan matala-asteisen tulehdustilan ja kuormittaa elimiä salaa. Siksi oireettomuus tässä hetkessä ei tarkoita samaa kuin terveys. Sairaus nakertaa kehon terveysreserviä koko ajan etuajassa.

Lihavuus löytyy myös Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisestä tautiluokituksesta virallisella diagnoosikoodilla E66. (E66.0: Lihavuus, johtuen liiasta energian saannista.)
Suomessa myös Käypä hoito -suositus määrittelee sen pitkäaikaiseksi sairaudeksi HOI50124. (Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa kehon rasvakudoksen määrä on liian suuri.)
 
Lisätään vielä tämä tuosta aiemmasta postauksesta:

Terveiksi katsotuilla lihavilla miehillä oli 46 prosenttia ja naisilla 34 prosenttia suurempi riski sairastua valtimotautiin kuin terveeksi katsotuilla normaalipainoisilla.

Sydämen vajaatoiminnan riski kasvoi miehillä 63 prosenttia ja naisilla 69 prosenttia. Rasvamaksan riski oli miehillä 137 prosenttia ja naisilla 344 prosenttia korkeampi.

Tutkimuksessa seurattiin myös kuolleisuutta. Kokonaiskuolleisuus oli miehillä 36 prosenttia ja naisilla 27 prosenttia normaalipainoisia suurempi.

Mentaaliakrobatia on melkoista, jos haluaa tästä vääntää lihavuuden terveelliseksi millään mittapuulla. Toki jos itse on lihava, voi cherrypickata itselleen sopivat valheet.
 
Eikö tämä ole länsimaisen lääketieteen tietynlainen perisynti. Hoidetaan oireita, muttei juurisyytä. Toki maailma on muuttunut 1960-luvulta valtavasti, kun katsoo nykyajan ruokakauppojen tarjontaa. Ruoka on helppoa, halpaa ja energiatiheää. Käytännössä evoluution muovaama ihminen joutuu jatkuvasti taistelemaan nyky-ympäristöään vastaan pysyäkseen hoikkana.

Juurisyy taitaa olla se, että nykyään ruuasta ei ole pulaa, ja lisäksi on varaa tehdä liian hyvän makuista ruokaa. Ihminen kun ei ole sopeutunut siihen, että ruokaa on jatkuvasti saatavilla ylenmäärin.

Tämän juurisyyn "hoitaminen" ei tosin ehkä ole hyvä idea. :)
 
Lääketiede pitää lihavuutta sairautena. Se ei ole mielipidekysymys. Lihavuus on itsenäinen sairaus siksi, että liiallinen rasvakudos aiheuttaa kehoon jatkuvan matala-asteisen tulehdustilan ja kuormittaa elimiä salaa. Siksi oireettomuus tässä hetkessä ei tarkoita samaa kuin terveys. Sairaus nakertaa kehon terveysreserviä koko ajan etuajassa.

Lihavuus löytyy myös Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisestä tautiluokituksesta virallisella diagnoosikoodilla E66. (E66.0: Lihavuus, johtuen liiasta energian saannista.)
Suomessa myös Käypä hoito -suositus määrittelee sen pitkäaikaiseksi sairaudeksi HOI50124. (Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa kehon rasvakudoksen määrä on liian suuri.)
Lihavuus on sairaus, näin itsekin ajattelen. Linkkasin aiheesta jo aikaisemmin YLE areenan podcastinkin. Tästä syystä lihavan syyllistäminen on todella turhaa ja ennenkaikkea todella haitallista, joka ei saa mitään positiivista aikaiseksi, edes muutosta. Tuon ymmärtääkseen, pitää ymmärtää edes alkeet psykologiasta eli siitä kuinka ihmisen psyyke toimii.
 
Lihavuus on sairaus, näin itsekin ajattelen. Linkkasin aiheesta jo aikaisemmin YLE areenan podcastinkin. Tästä syystä lihavan syyllistäminen on todella turhaa ja ennenkaikkea todella haitallista, joka ei saa mitään positiivista aikaiseksi, edes muutosta. Tuon ymmärtääkseen, pitää ymmärtää edes alkeet psykologiasta eli siitä kuinka ihmisen psyyke toimii.
En tiedä, miksi puhut tästä syyllistämisestä minulle, koska en ole ketään täällä mielestäni syyllistänyt, vaan yrittänyt pitäytyä asiallisena ja asiassa. Ja löytää ongelmaan ratkaisua ihmisen oman itsensä tuntemisen kautta. Syyllistäminen, psyyke ja psykologia ovat vain yksi osa-alue tätä monimutkaista ongelman vyyhtiä, ja todellinen itsensä tunteminen vaatii mielestäni vielä enemmän kuin alkeet psykologiasta. Ihmisen psyykekään ei ole vain psykologinen vesseli, vaan siihenkin liittyy paljon myös biologiaa, evoluutiota, sosiologiaa, filosofiaa ja nykypäivänä enenevissä määrin teknologiaa. Psykologian alkeilla ymmärretään vain pintaraapaisu, jos edes sitäkään ihmisen psyykestä. Psykologian alkeet kertovat yhtä paljon psyykestä kuin auton maalin väri autosta.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä ei varmasti moni ole tullut ajatelleeksi, mutta voi osaltaan selittää sitä, miksi etenkin suomalaiset on niin läskejä.

Mikä yksittäinen muutos tapahtui tämän vuosituhannen alkupuolella?

Sisätilojen (ja ulkotilojenkin) valaistuksen vaihtuminen hehkulampuista energiansäästövaloihin ja lopulta siis ledeihin.

Tässä on se ongelma, että ledit ei juurikaan hehku syvän punaista säteilyä ja lähi-infrapunasäteilyä, joiden on tutkimuksissa todettu olevan hyödyksi mm. verensokerin ja insuliiniherkkyyden hallinnassa.. Ihmiskeho tarvitsisi koko valon spektriä, siis luonnonvaloa, ja hehkulamppu imitoi sitä paljon paremmin kuin ledit.

Ratkaisu on hommata laajan spektrin kasvi- tai eläinlamppu ja polttaa sitä vaikka pienennetylläkin teholla oleskelutiloissa. Tai sitten ihan tarkoitukseen myytäviä terapialamppuja.

Lontoossa on menty niin pitkälle, että pyörää on keksitty uudelleen ja joissain sairaaloissa on vakavasti sairaita toipilaita sijoitettu sairaalan katolle rakennettuihin ulkotiloihin toipumaan, koska sen on todettu nopeuttavan toipumista. Tämä ei ole uusi idea vaan näin on toimittu jopa Suomessakin ennen vanhaan, mutta silloin ei välttämättä niin ymmärretty tieteellistä selitystä asialle.



Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=5VRypR6NsoU
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä alku olisi se, että yleisessä keskustelussa pikku hiljaa lopetettaisiin läskiyden kaunistelu ja selittely parhain päin ja toisaalta thin-sheimaaminen loppuisi myös. Vähän väliä saa lukea jotain uutisotsikoita kuinka se ja se on parantunut anoreksiasta tai kuinka kauneusihanteet on vääränlaisia (siis että pitäisi olla hoikka, tai atleettinen).

Ei olisi ollenkaan pahaksi, että ihanteet olisi oikeasti sellaiset kuin niiden väitetään olevan ja yhtä vahvasti kuin vaikka 1990-luvulla. Ei olisi ollenkaan pahaksi, että läskille sanottaisiin päin naamaa että mitäs jos laihduttaisit, tai vähän siis kannustavammin, mutta kuitenkin.
Lihavia ihmisiä on syyllistetty pitkään, mutta tutkimusnäyttöä ei taida tukea sitä, että syyllistäminen olisi keino vähentää lihavuutta. Yksilötasolla vaikutus voi olla jopa päinvastainen.

Tutkimusten mukaan laihduttaminen on todella yleistä Suomessa ja länsimaissa. Iso osa aikuisväestöstä on yrittänyt pudottaa painoaan ja laihduttaminen on yleistä etenkin ylipainoisilla ja lihavilla. Suomessa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevista suomalaisista aikuisista jopa 84 prosenttia oli pyrkinyt laihduttamaan. Moni myös onnistuu pudottamaan painoaan, mutta painon pitäminen alempana pitkällä aikavälillä on taas huomattavasti vaikeampaa.

Lyhyesti voisi todeta, että moni haluaa olla hoikempi joko ulkonäkö- tai terveyssyistä ja pyrkii myös oikeasti laihtumaan.
 
Lihavia ihmisiä on syyllistetty pitkään, mutta tutkimusnäyttöä ei taida tukea sitä, että syyllistäminen olisi keino vähentää lihavuutta. Yksilötasolla vaikutus voi olla jopa päinvastainen.

Tutkimusten mukaan laihduttaminen on todella yleistä Suomessa ja länsimaissa. Iso osa aikuisväestöstä on yrittänyt pudottaa painoaan ja laihduttaminen on yleistä etenkin ylipainoisilla ja lihavilla. Suomessa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevista suomalaisista aikuisista jopa 84 prosenttia oli pyrkinyt laihduttamaan. Moni myös onnistuu pudottamaan painoaan, mutta painon pitäminen alempana pitkällä aikavälillä on taas huomattavasti vaikeampaa.

Lyhyesti voisi todeta, että moni haluaa olla hoikempi joko ulkonäkö- tai terveyssyistä ja pyrkii myös oikeasti laihtumaan.
Kyse ei ole pelkästään siitä, että sosiaalinen ilmapiiri kannustaisi laihduttamaan, vaan etenkin siitä, että se kannustaisi olemaan tulematta ylipainoiseksi alunalkaenkaan. Kuten esimerkiksi takavuosikymmeninä kannusti.

Ymmärrän että tilanne on nyt paha kun pissi on jo pöksyssä, mutta siitä huolimatta monta nuorta ihmistä voisi olla pelastettavissa sillä että ilmapiiri sanoisi että läskiksi tuleminen ei ole ookoo.
 
Ymmärrän että tilanne on nyt paha kun pissi on jo pöksyssä, mutta siitä huolimatta monta nuorta ihmistä voisi olla pelastettavissa sillä että ilmapiiri sanoisi että läskiksi tuleminen ei ole ookoo.
Minusta aivan naurettavan typerä näkökanta. Onkohan Suomessa vielä montakin ihmistä, joka ei ymmärtäisi, että lihavaksi tuleminen ei ole hyvä asia? Kyse ei ole tiedon puutteesta, vaan ihan muista asioista.

Sanoisin, että tuomitseva ilmapiiri ennemmin aiheuttaa lihavuutta, kuin auttaa sen estämisessä.
 
Voisiko kasvaneella masennuslääkkeiden ym. käytöllä ja lihavuuden yleistymisellä olla yhteys? Veikkaan että trendi seuraaa mutta syy-seuraus yhteyden todistaminen voi olla vaikeea. Ko. lääkkeet ilmeisesti hidastavat sykettä ja aineenvaihduntaa.

Toki varmaan kymmeniä syitä olemassa ja tuossa vaan yksi mahdollinen lisää.
 
Minusta aivan naurettavan typerä näkökanta. Onkohan Suomessa vielä montakin ihmistä, joka ei ymmärtäisi, että lihavaksi tuleminen ei ole hyvä asia? Kyse ei ole tiedon puutteesta, vaan ihan muista asioista.

Sanoisin, että tuomitseva ilmapiiri ennemmin aiheuttaa lihavuutta, kuin auttaa sen estämisessä.
Ei ole kysymys pelkästään tiedosta vaan myös tunteesta. Lisäksi tietoakin tahallaan vääristellään ja väärinymmärretään.

Ennen vanhaan oli sosiaalinen paine olla hoikka, koska kaikki muutkin oli, ja oli ihan päivänselvää kaikille että läskiys ei ole hyvä asia, ilman mitään muttia ja jossia. (Paitsi jos kyseessä oli isoäiti tms., joille oli ja on vähän normaalimpaa olla tanakampi.)

Jos nykyäänkin olisi samanlainen sosiaalinen paine ja ilmapiiri, niin ihan varmasti harvempi läskiytyisi.
 
Ei ole kysymys pelkästään tiedosta vaan myös tunteesta. Lisäksi tietoakin tahallaan vääristellään ja väärinymmärretään.

Ennen vanhaan oli sosiaalinen paine olla hoikka, koska kaikki muutkin oli, ja oli ihan päivänselvää kaikille että läskiys ei ole hyvä asia, ilman mitään muttia ja jossia. (Paitsi jos kyseessä oli isoäiti tms., joille oli ja on vähän normaalimpaa olla tanakampi.)

Jos nykyäänkin olisi samanlainen sosiaalinen paine ja ilmapiiri, niin ihan varmasti harvempi läskiytyisi.
Tai voi vaan todeta että jos joku on läski niin sitte on. Ihan hänen oma asiansa.
 
Ei se nyt oikeastaan ole, koska emme elä libertaarisessa tai anarkisessa yhteiskunnassa.

Ihmisten lihavuus todellakin vaikuttaa haitallisesti yhteiskunnan toimintaan.
Näen suurempana ongelmana sen, että aikasemmin vaikka 25 vuotta sitten ihmisille nyt taattiin perus terveydenhuolto ja ihmiset sitte elivät miten elivät ja edes jonkunlainen yksilön kunnioitus oli voimissaan. Joskus 2000- vuoskymmenen lopulla, 2010- luvun alussa tänne tuli jostain, tod. näk. Venäjältä tms. paskamaista niinkun monasti ennenkin, omituinen eetos missä kaikkea yksilöiden tekemistä ja elämäntapoja alettiin aika voimallisesti politisoimaan ja suomalaiset luonnollisesti kuten aina ennenkin valitsivat nimenomaan sen väärän puolen. Nykysin naapurin asiat kiinnostaa enemmän mitä omat ja naapurin asiat mielellään politisoidaan siinä missä omat pidetään yksilön vapauksina, kuten nyt monasti näissä pahe-syyllistämis aiheissa käy.

Näkisin vastenahtoisen lihavuuden lähinnä yksilön ongelmana, mihin yhteiskunnan tulisi tarjota apua mikäli tämä yksilö sitä haluaa vastaanottaa.
 
Lainaus: " Ennen vanhaan oli sosiaalinen paine olla hoikka, koska kaikki muutkin oli, ja oli ihan päivänselvää kaikille että läskiys ei ole hyvä asia, ilman mitään muttia ja jossia. (Paitsi jos kyseessä oli isoäiti tms., joille oli ja on vähän normaalimpaa olla tanakampi.) Jos nykyäänkin olisi samanlainen sosiaalinen paine ja ilmapiiri, niin ihan varmasti harvempi läskiytyisi."

Pakko ihmetellä näkemystä. Kyllä yhteiskunnassa on mielestäni vuosien myötä vaan lisääntynyt paine olla hoikka, eikä suinkaan vähentynyt. Eikös nimenomaan nykyisin ole sosiaalinen media täynnä kuvia tosi hoikista ihmisistä ja jo lapsilla paineita tulla yhtä hoikiksi. Heti sotien ja pula-ajan jälkeen pyöreyttä ei katsottu ollenkaan niin pahalla kuin nykyään katsotaan. Ylipainoiset kyllä saavat tänäpäivänä kuulla etteivät ole sopivia ja hyväksyttyjä enemmän kuin ennen.
En oikein usko, että on olemassakaan yhtään ylipainoista jota ei olisi arvosteltu, haukuttu ja oltu hyväksymättä. Lisäksi ylipainoiset nähdään aina ensin ylipainoisina, ei vaan ihmisenä. On todella harvinaista, että kukaan haluamalla haluaisi olla ylipainoinen tai lihava, niin epähyväksyttyä se kyllä edelleen on.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
Luulen, että kaikenlaiset lisäaineet ja prosessoitu ravinto on vaikuttanut ja rikkonut useamman kehon nälän ja kylläisyyden säätelyn. Hoikkana pysyminen on vaikeampaa, jos on kokoajan nälkä eikä tule kylläiseksi vaikka syö.
Aikaisemmin syötiin enemmän ns. kotiruokaa, jossa oli vähemmän lisäaineita. Nykyisin jo lastentarha ja kouluruoka on hyvin teollista, samoin työpaikkojen ruokaloissa ja lounasbaareissa tehdään vähemmän alusta loppuun tehtyä ruokaa. Ja kaupoissa eineksiä piisaa ja väsyneet ihmiset niitä paljon käyttävät.
 
Luulen, että kaikenlaiset lisäaineet ja prosessoitu ravinto on vaikuttanut ja rikkonut useamman kehon nälän ja kylläisyyden säätelyn. Hoikkana pysyminen on vaikeampaa, jos on kokoajan nälkä eikä tule kylläiseksi vaikka syö.
Aikaisemmin syötiin enemmän ns. kotiruokaa, jossa oli vähemmän lisäaineita. Nykyisin jo lastentarha ja kouluruoka on hyvin teollista, samoin työpaikkojen ruokaloissa ja lounasbaareissa tehdään vähemmän alusta loppuun tehtyä ruokaa. Ja kaupoissa eineksiä piisaa ja väsyneet ihmiset niitä paljon käyttävät.
Onhan se ihan eri vaikutus näläntunteeseen jos syö 500kcal edestä irtokarkki, jäätelö, sipsi, keksit versus 500kcal kananrintaa. Herkkuja pitäisi malttaa syödä harvemmin ja keskittyä syömään vähäkalorisempaa ja hitaasti sulavampaa ei niin suussasulavaa ruokaa missä kaloritiheys myös vähäisempi. Vähän riippuen millaista kananrintaa ja miten valmistaa niin saanee tuohon 500kcal syödä 400g+- kananrintaa. 100g kutistaa kanasta ja kylkeen höyrytetyt/raa-at kasvikset esim. kukkakaali, parsakaali tms. niin johan pysyy nälkä loitolla 500kcal setillä oikeaa ruokaa versus 500kcal jäätelö/sipsi. Toki niitä rasvojakin tarvii, mutta tämä esimerkki tarkoituksella kärjistetty.
 
Näen suurempana ongelmana sen, että aikasemmin vaikka 25 vuotta sitten ihmisille nyt taattiin perus terveydenhuolto ja ihmiset sitte elivät miten elivät ja edes jonkunlainen yksilön kunnioitus oli voimissaan. Joskus 2000- vuoskymmenen lopulla, 2010- luvun alussa tänne tuli jostain, tod. näk. Venäjältä tms. paskamaista niinkun monasti ennenkin, omituinen eetos missä kaikkea yksilöiden tekemistä ja elämäntapoja alettiin aika voimallisesti politisoimaan ja suomalaiset luonnollisesti kuten aina ennenkin valitsivat nimenomaan sen väärän puolen. Nykysin naapurin asiat kiinnostaa enemmän mitä omat ja naapurin asiat mielellään politisoidaan siinä missä omat pidetään yksilön vapauksina, kuten nyt monasti näissä pahe-syyllistämis aiheissa käy.

Näkisin vastenahtoisen lihavuuden lähinnä yksilön ongelmana, mihin yhteiskunnan tulisi tarjota apua mikäli tämä yksilö sitä haluaa vastaanottaa.
Ei se vaan ole niin, tämän voin 80- ja 90-luvut eläneenä ja hyvin muistavana sanoa.

Ei siihen aikaan "hoikkuusihanne" ollut ensisijaisesti mikään ylhäältä tuputettu uusi trendijuttu, vaan ihmiset olivat ihan luonnostaan hoikkia ja ympäröivä sosiaalinen paine siihen myös kannusti.

En minäkään ollut hoikka minkään "ihanteen" takia. Riduculous...

Ihmisten lihavuus on yksilön ongelma ja yhteiskunnallinen ongelma. Yhteiskunta voisi halutessaan muuttaa ilmapiiriään ja toimintojaan siihen suuntaan, että lihominen ei ole ok ja olisi vaan parempi kun et lihoaisi.
 
Luulen, että kaikenlaiset lisäaineet ja prosessoitu ravinto on vaikuttanut ja rikkonut useamman kehon nälän ja kylläisyyden säätelyn. Hoikkana pysyminen on vaikeampaa, jos on kokoajan nälkä eikä tule kylläiseksi vaikka syö.
Aikaisemmin syötiin enemmän ns. kotiruokaa, jossa oli vähemmän lisäaineita. Nykyisin jo lastentarha ja kouluruoka on hyvin teollista, samoin työpaikkojen ruokaloissa ja lounasbaareissa tehdään vähemmän alusta loppuun tehtyä ruokaa. Ja kaupoissa eineksiä piisaa ja väsyneet ihmiset niitä paljon käyttävät.
Prosessointiaste on erittäin huono mittari pähkäilyssä ruuan terveellisyydelle. Eli ultraprosessoitukin ruoka voi olla todella terveellistä. Lisäaineissakin annos ratkaisee, ei luonnollisuus. Täsmälleen sama aine voidaan eristää luonnosta tai valmistaa synteettisesti.

Suurin osa ruuan terveyshaitoista tulee aivan muusta kuin lisäaineista. Monet lisäaineet päin vastoin parantavat ruuan terveellisyyttä esimerkiksi ehkäisemällä homeiden ja bakteerien toimintaa. Ne myös mahdollistavat vähäisemmän suolan ja sokerin käytön sekä tyydyttyneen rasvan korvaamisen maun ja rakenteen kärsimättä.

Esimerkikis verenpainetta ruokasuolaa vähemmän nostavan natriumglutamaatin (E621) käyttö vähentää ruokasuolan tarvetta noin kolmanneksella

Suurta osaa teollisesti valmistetuista lisäaineista on luonnostaankin ruuassa. Lisäaineille määritetään tutkimuksissa hyväksyttävän päiväsaannin raja, jossa on satakertainen turvamarginaali mahdollisesti haitalliseen annokseen. Esimerkiksi nitraatin (E251-252) turvarajan ylittävät ihmiset saavat valtaosan siitä kasviksista eivätkä lisäaineena.

Lisäaineen turvallisuus ei riipu siitä, mistä se on peräisin. Keinotekoisen makeutusaineen aspartaamin (E951) turvaraja on 80 suurempi kuin tomaatin lykopeenin (E160d), jota käytetään myös "terveyttä edistävänä" lisäravinteena. Lapsi taas voi saada puolesta litrasta tiivistemehua suosituksiin nähden liikaa puolukan "luontaista" sailöntäainetta bensoehappoa (E210)

Tiivistettynä, suomalaiset artikkelin mukaan käyttävät edelleen liikaa suolaa ja kovia rasvoja, mutta saavat liian vähän kuituja. Liiallinen sokerinsaantikaan ei ole siis se suurin ongelma, ei alkuunkaan.
 
Jos sosiaalinen paine ei toimisi, niin miksi sitten Koreassa, Kiinassa ja Japanissa ollaan pääsääntöisesti todella hoikkia?
En ota kantaa onko se oikea tapa ratkaista asia, mutta siitä olen varma, että myöskään loputon yksilön vastuun vähättely ja lihavuuden hyväksyminen "vain yksilön omana ulkonäköasiana" ei myöskään ole toimiva tapa.

Tottakai liikunnan määrä on vähentynyt 80-90-luvuilta lähtien, sekä älylaitten käytön määrä räjähtänyt. Ja ihmisten ravintotietous on totaalisen retuperällä eikä moni ymmärrä ihan perusjuttuja kuten tuossa ylempänä jo selitettiin esim. 500kcal kananrinta vs 500kcal fazerin sinisestä. Ite ohjaisin myös verotuksella kulutustottumuksia.
 
Ei se vaan ole niin, tämän voin 80- ja 90-luvut eläneenä ja hyvin muistavana sanoa.

Ei siihen aikaan "hoikkuusihanne" ollut ensisijaisesti mikään ylhäältä tuputettu uusi trendijuttu, vaan ihmiset olivat ihan luonnostaan hoikkia ja ympäröivä sosiaalinen paine siihen myös kannusti.

En minäkään ollut hoikka minkään "ihanteen" takia. Riduculous...

Ihmisten lihavuus on yksilön ongelma ja yhteiskunnallinen ongelma. Yhteiskunta voisi halutessaan muuttaa ilmapiiriään ja toimintojaan siihen suuntaan, että lihominen ei ole ok ja olisi vaan parempi kun et lihoaisi.
En ymmärrä mistä ihanteista puhut, enkä ihan hirveesti ymmärrä mitä asialla on edes tekemistä sen kanssa että sulla ja mulla saa olla omat motiivisi olla hoikka tai mitä ikinä ollaankin, mutta turha niitä omia ihanteita on muille pakottaa politisoimalla asia. Jokasesta löytyy ongelmia jos niitä väkisin halutaan hakea ja näkökulmaa muuttamalla toiselta kantilta lähestyttäessä oleva ongelma onkin hyödyllistä ym. Yleensä vaan tunnutaan valitsemaan se näkökanta missä omat ongelmat onkin hyödyllisiä ja muiden ongelmat hyvin ikäviä.
En ota kantaa onko se oikea tapa ratkaista asia, mutta siitä olen varma, että myöskään loputon yksilön vastuun vähättely ja lihavuuden hyväksyminen "vain yksilön omana ulkonäköasiana" ei myöskään ole toimiva tapa.
Niinkun vastuu mistä? Yksilöhän ne läskinsä kantaa.
 
Niinkun vastuu mistä? Yksilöhän ne läskinsä kantaa.
Emt pitäskö se enää vuonna 2026 tulla kellekkään yllätyksenä, mutta lihavuus on terveydelle erittäin haitallista ja sitä kautta yksilö kuormittaa koko ylikuormittunutta yhteisistä rahoista kustannettavaa terveydenhuoltojärjestelmää. Tupakoijat ja viinan suurkuluttajat sentää maksavat ylimääräistä haittaveroa.
 
Emt pitäskö se enää vuonna 2026 tulla kellekkään yllätyksenä, mutta lihavuus on terveydelle erittäin haitallista ja sitä kautta yksilö kuormittaa koko ylikuormittunutta yhteisistä rahoista kustannettavaa terveydenhuoltojärjestelmää. Tupakoijat ja viinan suurkuluttajat sentää maksavat ylimääräistä haittaveroa.
Tää on se naapurikyyläämisen oikeutus nyt aika pitkälti ja naapurien yksilönvapauksiin kuuluvien asioiden mm. lihavuuden, alhokolinkäytön, tupakoinnin ym. politisointi.

Loogisuuden nimissä pitäisi lähteä katsomaan mitkä sitä järjestelmää oikeasti kuormittaa, ja se on vanhat ihmiset. Mites nämä ylikuormittajat sieltä saataisiin ekana pois ja voisko ikää haittaverottaa? Tässä nyt vaan tulee nämä jeesusjutut, että ikä ei ole syntiä kuten ylensyönti ja siten on ok kuormittaa järjestelmää ja silloin ei yllättäen ollakkaan huolissaan niistä yhteisistä varoista. Samoin sen tupakoinninkin kanssa. Tupakka-askin kyljessä luki "tupakoivat kuolevat nuorempina" jo joskus 25 vuotta sitten, eikö tämä ole itsessään jo pelkästään positiivinen asia jos yhteisistä varoista ollaan huolissaan? Jos ihmiset oliskin 20 vuoden sijaan eläkkeellä vaikka 5 vuotta. Mutta kun kyseessä on olevinaan joku synti, ollaankin huolissaan kansanterveydestä, eikä yhteisistä varoista.

Joka asiassa aina näkökulma valitaan siten, että naapuri tekee väärin ja itse tekee oikein.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
317 128
Viestejä
5 382 794
Jäsenet
85 579
Uusin jäsen
ProsPero75

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom