Helsingin hovioikeus on antanut tuomion avioliitossa syntyneelle lapselle maksettavaa elatusmaksua koskevassa tapauksessa. Poikkeukselliseksi asian tekee se, ettei elatusvelvollinen ole lapsen biologinen isä.
Nelikymppinen espoolaismies mies sai alkuvuodesta 2016 selville, että hänen silloisella vaimollaan oli avioliiton ulkopuolinen suhde. Suhteesta huolimatta pariskunnalle oli syntynyt avioliiton aikana lapsi. Lapsi on näin ollen isyyslain perusteella espoolaismiehen lapsi.
Biologinen isä on kuitenkin lähes täydellä varmuudella toinen henkilö.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2016 tekemän isyystutkimuksen mukaan mies ei ole vaimonsa synnyttämän pojan isä 99,999 prosentin varmuudella.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi espoolaismiehen maksamaan avioliiton aikaiselle pojalleen elatusmaksuja kunnes poika tulee täysi-ikäiseksi. Käräjäoikeus antoi tuomionsa alkuvuodesta 2020.
Elatusta keskituloiselle miehelle määrättiin maksettavan 308 euroa kuussa kunnes lapsi on täysi-ikäinen vuonna 2032.
Mies valitti tuomiostaan ja vaati, että hänet vapautetaan elatusavun maksamisesta.
Hovioikeus toteaa torstaina annetussa tuomiossaan, ettei käräjäoikeuden ratkaisua ole syytä muuttaa.
Hovioikeuden päätöksen mukaan lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada elatusta lain mukaan elatusvelvollisilta vanhemmiltaan. Mies on lapsen elatusvelvollinen vanhempi, sillä hänen isyyden kumoamista koskeva kanteensa hylättiin.
Lähivanhemman, tässä tapauksessa lapsen äidin, hyvä elatuskyky ei myöskään poista elatusvelvollisuutta lapsen toiselta vanhemmalta.
Isyyden kumoaminen hylättiin
Espoolaismies sai vuonna 2016 tietää silloisen vaimonsa avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Siitä alkoi vuosia kestänyt taistelu isyyden kumoamisesta, ja kiista yllä kuvailluista elatusmaksuista.
Mies nosti isyyden kumoamista koskevan kanteen Helsingin käräjäoikeudessa elokuussa 2016.
Kanne kuitenkin hylättiin, koska se oli nostettu kahden vuoden määräajan jälkeen lapsen syntymästä. Kaksi vuotta on määräaika, jonka kuluessa isyyden purkamista on haettava. Lapsi oli täyttänyt kaksi vuotta jo pari kuukautta ennen kuin mies jätti kanteen.
Määräajan jälkeen nostettu kanne voidaan kuitenkin tutkia, jos sille on olemassa painavia syitä.
Miehen mielestä painavia syitä olisi hänen tapauksessaan ollut, mutta oikeus ei ottanut niitä huomioon. Kun hän sai tietää, ettei olekaan vaimonsa synnyttämän pojan isä, hän järkyttyi asiasta kovasti eikä omien sanojensa mukaan kyennyt heti tekemään dna-testiä.
Miehen terveydentilasta esitettyä selvitystä ei kuitenkaan pidetty riittävänä perusteena määräajan jälkeen nostetun kanteen käsittelemiselle.
Hovioikeus ei ottanut isyyttä kokevaa valitusta käsiteltäväkseen. Espoolaismiehen isyys jäi näin voimaan.
Kiista elatusmaksuista sen sijaan sai jatkoa hovioikeudessa, joka nyt päätti pitää voimassa käräjäoikeuden asiaa koskevan tuomion.
