Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

[Lucas]

Luulisi että pienlentokone ei tule olemaan mitenkään varteenotettava kulkuväline yksityishenkilöille nykyistä yhtään laajemmassa mittakaavassa ennen kuin pienlentokoneiden yleinen standardi on sähkömoottorinen vtol-kone, joka ei tarvitse nykyisen kaltaisia kiitoratoja ja huollonkin tarve on paljon nykyisiä Cessnoja ja Pipereita vähäisempi. Siinä vaiheessa airpark kiitoratoinen ja hangaareineen on yhtä modernia infraa kuin ilmalaivan kiinnityspuomi Hotelli Tornin katolla. Joka kaupunkiin voi silloin tehdä vaikka minkälaisia lentokoneparkkeja ja laskeutumispaikkoja.

Ennustihan ne 1960-luvullakin että ihmiset siirtyvät vuoteen 2000 mennessä suurimmaksi osaksi helikoptereilla lentämiseen autoilun sijasta. Ei tainnut "ihan" mennä putkeen kyseinen ennuste. Itse en tunne edes etäisesti yhtään ainutta ihmistä joka kulkisi pääasiassa helikopterilla esimerkiksi töihin henkilöauton sijasta vielä vuonna 2020. Muutaman kaukaisen tuttavan tiedän joilla on helikopterilupakirja ja osalla oma helikopterikin ja tunnen myös esimerkiksi pelastushelikopterissa työskenteleviä ja ihmisiä jotka esimerkiksi öljynporauslautoille helikopterin kyydissä kimppakyydillä menevät töihin. Mutta harvinainen se kyllä yksityiskäytössä on eikä niilläkään se autoa korvaa.

Yksityinen lentoharrastus on yleisempää kuin helikopterit, mutta onhan sellainenkin yleisilmailu todella harvinainen harrastus Suomessa. Varmaan Suomessa esimerkiksi sen hinta on todella tehokkaasti karsiva tekijä. Mukavahan se voisi olla lennellä omalla koneella kun olisi voittanut eurolotosta vaikka sata miljoonaa euroa eikä raha niin rajoittaisi harrastelua. Siltikään tuskin kiinnostaisi lentokentän laidalle muuttaa ja vielä paljon vähemmän kiinnostaisi Mänttä-Vilppulaan muuttaa tai sieltä jotain lentokonehallia edes vuokrata.

 

[lark]

Flightforumilla on muuten tuoretta oivallista pohdintaa asiasta, sivulla 6.

Mäntän kenttä ja kehityshankkeet

5 tuntia sitten, Ilkka Mäkelä kirjoitti: Kulissinettisivuja, jotka on luotu vuosi-kaksi sitten vain hämäysmielessä ja nyt rauenneet? Ei kai ...

www.flightforum.fi

 

[lark]

Alla muuten tuolla yhdessä mainiossa kommentissa mainittu KHO 2013: 32 ennakkopäätös tapauksesta, jossa murrettiin julkishallinnon käymien neuvottelujen salassapito ja vaadittiin julkisiksi virkavastuun nojalla julkiiseksi kaikki laaditut neuvotteluasiakirjat.

KHO:2013:32

 

[Alatuberkuloosi]

Tuli viimeyönä tämä ketju mieleen kun lentämistä innokkaasti harrastava naapuri lähti vesitasollaan lenkille klo 21. Itseäni ei haittaa tuo melu etenkin kun melko satunnaisesti sitä tekee ja tavallisesti iltapäivällä mutta on tuo todella äänekäs kun lentoon lähtee. Mielelläni katselen kun se pärräilee tossa. Mutta ei tulisi mieleenkään hankkia lentokentän vierestä mökkiä vaikka olisin kuinka intohimoinen lentäjä, vähintään kaksi kilometriä hajurakoa kun niitä koneita varmasti lähtisi useampi lentoon päivässä ja ehkä joku saapuisi yölläkin.

Innolla odotan mitä tässä tapahtuu, saattaa päättäjät olla melko pahassa kusessa kun homma paljastuu kusetukseksi...

 

[tietokonerikki]

Kouvosella ei liene yhteyksiä ilmailuun, enemmänkin pefletteihin. Tj yrityksessä Paperplast Oy.

Mietin vain tuota halua rakentaa kunnon kenttä. Ehkäpä MV:n yrittäjät haluaisivat lentää kätevästi suihkukoneilla ympäri maailmaa firmojaan edustamaan.
Kuntahan jo myönsi rahoitusosuuden LearJet 35 koneelle, liekkö lentokelpoinen (nyt tai tulevaisuudessa)?

 

[lark]

Ohessa juttua Learjet 35:sta, josta Mänttä-Vilppula haaveilee. 350 000 euroa on varattu SASKY:n 2020-22 talousarviossa koneen hankintaan. 115 000 euroa tulee kunnalta.

Edellinen Beechcraft KingAir 100 -potkurturbiinikone Sassiin hankittiin 2009, jolloin se oli palvellut toisaalla liki neljäkymmentä vuotta. Ei ihme jos koneessa ilmeni hometta. Toki on mahdollista, että kone tuolloin ostettiin jo valmiiksi pilaantuneena. Tietääkö joku näistä varhaisemmista kaupoista mitään tai onko tiedossa silloin koneesta maksettua hintaa. Kuinka pitkään tuollaisen pienpotkurikoneen tulisi kestää?

Onko Sassissa muuten kenttää, jolle tuollaisella Learjetillä voisi luvallisesti laskeutua?

Mänttä-Vilppula: LENTOKONEEN YHTEISHANKINTA OPETUSKÄYTTÖÖN SASKY:N KANSSA - ILMAILUA

Saskyn lentokonekoulutustilan koko, sekä koneen soveltuvuus koulutuskäyttöön asettaa tiettyjä rajoja hankittavalle koneelle. Kokonsa, sekä Saskyn lentokonealan koulutuskäyttöön soveltuvuutensa puolesta eri konevaihtoehdoista parhaiten soveltuva vaihtoehto olisi konetyyppi Learjet 35, SASKY...

www.ilmailua.uutisparkki.com

 

[AHPU]

Ohessa juttua Learjet 35:sta, josta Mänttä-Vilppula haaveilee. 350 000 euroa on varattu SASKY:n 2020-22 talousarviossa koneen hankintaan. 115 000 euroa tulee kunnalta.

Edellinen Beechcraft KingAir 100 -potkurturbiinikone Sassiin hankittiin 2009, jolloin se oli palvellut toisaalla liki neljäkymmentä vuotta. Ei ihme jos koneessa ilmeni hometta. Toki on mahdollista, että kone tuolloin ostettiin jo valmiiksi pilaantuneena. Tietääkö joku näistä varhaisemmista kaupoista mitään tai onko tiedossa silloin koneesta maksettua hintaa. Kuinka pitkään tuollaisen pienpotkurikoneen tulisi kestää?

Onko Sassissa muuten kenttää, jolle tuollaisella Learjetillä voisi luvallisesti laskeutua?

Mänttä-Vilppula: LENTOKONEEN YHTEISHANKINTA OPETUSKÄYTTÖÖN SASKY:N KANSSA - ILMAILUA

Saskyn lentokonekoulutustilan koko, sekä koneen soveltuvuus koulutuskäyttöön asettaa tiettyjä rajoja hankittavalle koneelle. Kokonsa, sekä Saskyn lentokonealan koulutuskäyttöön soveltuvuutensa puolesta eri konevaihtoehdoista parhaiten soveltuva vaihtoehto olisi konetyyppi Learjet 35, SASKY...

www.ilmailua.uutisparkki.com

780 metriä rataa laskeutumiseen. Lentoonlähtöön 1500 metriä merenpinnan tasolla (1500 metrin korkeudessa 3000 metriä verrokiksi).

Lähde

 

[lark]

Osannan eri sivustojen sulkeutumiseen saattaisi selittää se, että konsultti on itsekin hurmaantunut lentokaupunkia puuhailleen Otto Huttusen visiosta sekä valtuuston jotakuinkin kollektiivisestra hurraa-hypnoosista niin väkevästi, että on uskonut, että sopimus muitta mutkitta saisi sen lainvoiman. Tätä kautta ne bisnes-kulissiksi luotujen sivustojen jämähtämiset ja vanhentumiset alkuperäisen oletetun lainvoimapäivän eli 7.3.2020 jälkeen olisivat loogisia.

Flightforum-sivustolla lentäjäveteraani Osmo J muuten pohti hyvin tätä tapausta ja etenkin kaupanteon 'päälaelleen mennyttä' rakennetta lentokaupunkihankkeessa (sitaatti alla).

Vastapuoliriskistä ulkomaankaupassa löytyy tekstiä Kauppakamaritieto-sivustolta.

Artikkelit | KauppakamariTieto

kauppakamaritieto.fi

On käsittämätöntä, että Osanna ei ole maksanut missään vaiheessa Mänttä-Vilppulalle minkäänlaisia vakuuksia.

Otetaan taas tämä rinnastus kämpän vuokraamisesta. Juuri vankilasta murhatuomion jälkeen vapautuva Mc Pampersissa tai vastaavassa jengissä kannuksensa hankkinut impulsiivinen väkivaltarikollinen on vapautumisensa jälkeen suunnittelemassa asunnon vuokrausta vapailta markkinoilta. Mikä tahansa asunto ei kelpaakaan. Ketku sanelee sopivan kämpän löytyessä ehdot, vuokran ja vastikkeen sekä asunnon säännölliset vuosiremontit maksaa vuokranantaja, minkä lisäksi vuokranantaja sitoutuu maksamaan vuokralaisella vuoden vuokria vastaavan bonuksen, mikäli vuokra kertaakaan jää rikollisen vuokralaisen kontolle.


"Käsitykseni ja kokemukseni mukaan tällaisessa projektissa, jossa on toisena osapuolena tunnettu oikeudellinen ja lähtökohtaisesti taloudellisesti suorituskykyinen yhteisö, ja toisena osapuolena varsin vähän tunnettu, sanotaanko yrittäjä, jonka taloudellisesta taustasta eikä historiastakaan ole mitään selvyyttä, vakuuksien ja n.k. earnest moneyn asettaja on tämä jälkimmäinen. Tässä suhteessa roolit ovat menneet aivan päälaelleen tässä projektissa alunalkaen. Projektin tarjoajan tulisi asettaa vakuudet, vaikkapa aluksi pienemmät, esim. 1milj euroa, jotta vakavat keskustelut tai edes alustavat toimenpiteet voitaisiin edes aloittaa."

 

[tietokonerikki]

780 metriä rataa laskeutumiseen. Lentoonlähtöön 1500 metriä merenpinnan tasolla (1500 metrin korkeudessa 3000 metriä verrokiksi).

Lähde

Sepä todella harmillista, tuon rakennettavan kentän pituus kuvista arvioiden on max. 800-900m.

 

[tietokonerikki]

Flightforum-sivustolla lentäjäveteraani Osmo J muuten pohti hyvin tätä tapausta ja etenkin kaupanteon 'päälaelleen mennyttä' rakennetta lentokaupunkihankkeessa (sitaatti alla).

Vastapuoliriskistä ulkomaankaupassa löytyy tekstiä Kauppakamaritieto-sivustolta.

Artikkelit | KauppakamariTieto

kauppakamaritieto.fi

On käsittämätöntä, että Osanna ei ole maksanut missään vaiheessa Mänttä-Vilppulalle minkäänlaisia vakuuksia.

Ei minusta tuossa ole mitään käsittämätöntä, miksi maksaisi/antaisi kun ei pyydetä. Käsittämätöntä on, että niitä ei olisi kunnan virkamiesten toimesta vaadittu. Onkos heillä mitään "virkavastuuta"?

 

[lark]

850 metriä on kiitoradalla mittaa. Eli ollaanko sinne Sassiin suunnittelemassa kiitorataa, jota voi käyttää laskeutumiseen, mutta ei nousemiseen? Pitää koettaa selvittää jostain tarkempia speksejä, jos sellaisia on hankkeesta jostain julkisesti saatavilla. Learjetillä todennäköisesti ei ole tarkoituskaan Sassissa lentää, vaan se toimii jonkinlaisena mekaanikkoja maan pinnalla palvelevana huoltokohteena. Tsekkasin vähän käytettyjen Learjetien hintoja. 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun käytetyn koneen kohtalaisen mittavalla määrällä lentotunteja voisi tuolla 350 millillä saada.

 

[lark]

En tiennytkään että Sassin alueelle on tarkoituksena kuskata myös lisämaata, jotta saadaan alueesta vielä uskottuakin hienompi lentokaupunki. KMV-lehdessä on vajaa vuosi sitten ollut aiheesta juttu.

Sassin alueen rantojen täytölle haetaan lupaa – Rantojen rakentaminen aloitettaneen tänä vuonna

Sassin vesistötäyttöhankkeeseen sisältyy noin 15 500—17 500 kuutiometriä ruoppausta ja noin 12 500–14 500 kuutiometriä täyttöä.


Aluehallintoviraston päätös Sassin vesitäytöstä löytyy allaolevasta linkistä. Onko rantoja jo alettu rakentaa?
Katsoin päätöksen nopeasti. Monessa kohtaan nousi esiin se, että hankkeen ruoppauksen toteuttamistavat ja menetelmät eivät käy kaupungin hakemuksessa ilmi. Todetaan myös, että ruoppausmassojen läjittämisen vaikutuksia ei voida arvioida, koska lupahakemus on tältä osin puutteellinen. Hakemuksessa ei ole eritelty läjityspaikkoja eikä myöskään mahdollista haittaa tai pilaantumista, minkä läjittäminen saattaisi aiheuttaa.

https://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/14243/paatos_72_2020.pdf

 

[valurauta]

Yksityinen lentoharrastus on yleisempää kuin helikopterit, mutta onhan sellainenkin yleisilmailu todella harvinainen harrastus Suomessa. Varmaan Suomessa esimerkiksi sen hinta on todella tehokkaasti karsiva tekijä. Mukavahan se voisi olla lennellä omalla koneella kun olisi voittanut eurolotosta vaikka sata miljoonaa euroa eikä raha niin rajoittaisi harrastelua. Siltikään tuskin kiinnostaisi lentokentän laidalle muuttaa ja vielä paljon vähemmän kiinnostaisi Mänttä-Vilppulaan muuttaa tai sieltä jotain lentokonehallia edes vuokrata.

Yksityislentäminen kai on meillä yleensä juuri harrastus eikä niinkään vakavastiotettava liikennemuoto. Nopeasti vaihtelevat sääolot tekevät jo viikonloppumatkoista melkoista lottoa tavallisilla näkölentosäännöillä (VFR). Ei saa lentää pilvessä eikä sumussa. Mittarilentokelpuutuksen hankkiminen nostaa kustannukset pilviin, jos sopivaa mittarilentokoulutusta ylipäänsä onnistuu jostain löytämään.

 

[hidasmies]

Käytännössä ainoa bisnesjetti, joka normaalioloissa selviää lähdössä täysillä painoilla 850 m kiitotieltä, on Pilatus PC-24. Uutena n. 10 miljoonaa dollaria. Eri asia sitten, kuka koneenomistaja haluaa riskeerata kalliin laitteensa käymällä Sassissa, koska pelivaraa ei jää paljon. Cessnan Citation-sarja ei selviydy 850 metrissä ilmaan, ei myöskään Embraerin Phenom 100 tai Phenom 300.

Seuraava vaihtoehto on sitten 1-moottorinen potkuriturbiinikone, esim. Pilatus PC-12, TBM-900 tai joku Piper PA-46-sarjan turbiiniversio. Polttoainetta (Jet A-1) näihin kaikkiin joutuu hyvin todennäköisesti hakemaan Pirkkalasta, missä palvelu pelaa. Sassiin tulee kuulemma polttoainejakelu, mutta tarjolla olevat vaihtoehdot ovat mogas (autobensa, sopii joihinkin mäntämoottorikoneisiin) tai avgas (varsinainen lekobensa, sopii useimpiin mäntämoottorikoneisiin).

 

[jhalmu]

Kyllä mä luulen, että sitten joskus kun tuosta valmista tulee, niin kehitys on jo kehittynyt ja lentopelelit on hiljaisia eivätkä tarvii paljoa kiitorataa.

 

[vemppu]

Kyllä mä luulen, että sitten joskus kun tuosta valmista tulee, niin kehitys on jo kehittynyt ja lentopelelit on hiljaisia eivätkä tarvii paljoa kiitorataa.

Sama... jotain dronen tyyppisiä sähköllä toimivia vempeleitä... ja sähkö luonnollisesti tulee seinästä eikä maksa mitään... - Sori lievä OT...

 

[lark]

Mänttä-Vilppulan sivuilla kerrottiin jo muuten kesäkuussa 2018 kuinka kontakteja tarttui mukaan ympäri maailmaa, muiden muassa Dubaista, jolla nähtävästi viitataan Osannan hallitsemaan Dubaissa toimivaan kiinteistösijotusyhtiöön. Ruotsin tai Keski-Euroopan yhteyksiä ei muissa jutuissa olekaan nostettu esiin. Lakeside Business Park ei myöskään lopulta kuitenkaan ottanut ilmaa siipiensä alle, vaan keskityttiin bisnes- ja lentokaupungin sijaan pelkkään lentokaupunkiin.

Suomen enesimmäinen Airpark ja Lakeside Business Park näyttävästi esillä Tikkakoskella - Mänttä-Vilppula

 

[Susanna]

Itse en ainakaan ole aikaisemmin nähnyt tätä sivustoa. Täytyypä vähän tutustua tiimiin ja yhtesityökumppaneihin. Linkistä löytyy henkilökunan nimet ja kasvot:

Osanna Advisors

www.osannaadvisors.it

Tässä sitten vielä lista yhteistyökumpaneista. Ihmettelen suuresti, että kaikki ovat yksittäisiä henkilöitä, ei yrityksiä. Miksi!

• SOZIO MARIO
• FOIS PIETRO LUIGI
• ROSCIA ANTONIO
• CARETTA AGNESE
• BUCCI GIUSEPPE
• CAROSI ROBERTO
• PAONE MARCO
• BIANCHI PAOLO
• BARI FRANCESCO
• LUCCHINI MASSIMO
• CON.FORM.
• SWISS MFO
• ALCAINI ENRICO SENIOR PARTNER
• RITA MORRICONI

 

[Freeze]

Otin summassa Googlen kohteeksi toimijan BARI FRANCESCO ja ihan hyvältähän tuo näyttää, ei mitään epäilyttävää

 

[lark]

Jippii, vesistön ruoppaukseenkin tuli nyt sopivasti lupa, kuten tuore 14.4.2020 klo 15.54 julkaistu KMV:n juttu kertoo.



Kaupunki sai luvan: Sassin rantoja saa ruopata ja täyttää
14.4.2020 15.54



Keskustele
Sirkka Iso-Ettala






Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Mänttä-Vilppulan kaupungille luvan Sassin alueella ruoppaamiseen, rannan kaivamiseen ja vesistötäyttöön Keurusselällä.

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Mänttä-Vilppulan kaupunki haki lupaa vesistötäytön tekemiseksi Sassissa sijaitsevan Mäntän lentokentän kohdalla Keurusselällä joulukuussa 2018.

Tämän vuoden tammikuussa Sassiin julkistettiin 250 miljoonan euron kiinteistökehityshanke, joka perustuu ilmailun ympärillä olevaan asumiseen, yrittämiseen ja teollisuuteen.

Tämä Lakeside Airpark Finland -hanke on tällä hetkellä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsittelyssä siitä tehtyjen valitusten vuoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen äänestyksen jälkeen tammikuussa. Valitukset koskevat valtuuston päätöstä.



Sassin käyttömahdollisuudet paranevat


Vesistötäytön tarkoituksena on parantaa kiitotietä. Vesistötäyttöä suunnitellaan myös asuinalueen rantaan ja myöhemmässä vaiheessa kiitotien pohjoispuolelle.

Hanketta perustellaan Sassin alueen käyttömahdollisuuksien parantamiseksi ja maankäytön suunnitelman toteuttamiseksi.

Vesistötäyttöjä suunniteltiin tehtäväksi vuonna 2019 tai 2020 ja kiitotien pohjoiselle rannalle myöhempinä vuosina.

Hankkeen ranta-alueet kuuluvat Mänttä-Vilppulan kaupungin omistamiin kiinteistöihin Sassinniemi ja Yleinen alue. Kaupunki on lunastanut hankkeeseen kuuluvan vesialueen omistukseensa.



Useita ehtoja


Aluehallintoviraston päätöksen mukaan ruoppausta ja rannan kaivuuta saadaan tehdä 16 200 neliömetrin alalla. Ruoppausalueet saadaan peittää puhtailla maa-aineksilla siten, että muodostuu luontaisen muotoinen tasainen pohja.

Vesistön täyttöä saadaan tehdä siten, että alueen eteläinen rantaviiva muodostuu Keurusselän keskivedenkorkeudella Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston 18.6.2018 hyväksymän asemakaavan mukaiseen paikkaan.

Kiitotien päähän saadaan tehdä pinta-alaltaan Keurusselän keskivedenkorkeudella enintään 3 400 neliömetrin suuruinen vesistötäyttö.



Ruoppaus- ja täyttöalueet eristettävä


Lupa edellyttää lukuisia muita ehtoja. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Ruoppaus- ja täyttöalueet on eristettävä pohjaan asti ulottuvilla silttiverhoilla tai muulla vastaavalla menetelmällä.

Suojaverhojen toteutussuunnitelma tulee toimittaa Pirkanmaan ely-keskukseen ennen töiden aloittamista.



Ruoppaus- ja kaivumassat tulee kuljettaa ja käsitellä siten, että ruoppausmassoja tai niiden valumavesiä ei pääse hallitsemattomasti kulkeutumaan ympäristöön tai vesistöön. Massoissa oleva hake, kuori, tiili ja muu ihmistoiminnassa syntynyt jäte tulee käsitellä ja/tai loppusijoittaa ympäristönsuojelulain säännösten mukaisesti.

Kaupungin on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistöön. Vesinäytteiden analyysitulokset tulee toimittaa kahden ensimmäisen näytteenottokerran sekä töiden päätyttyä Pirkanmaan ely-keskukselle, Pohjois-Savon Elyn kalatalousviranomaiselle, Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Keuruun kalatalousalueelle.

Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kymmenen vuoden kuluessa, kun aluehallintoviraston päästö on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat.

Lupahakemukseen (kuva alla) merkitty Sassin vesistötäyttöalueet.MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

 

[hidasmies]

Mitä mahdollisten talon- ja tontinostajien lentokonevalintaan tulee, 850 m kiitotie karsii kyllä kalliimman luokan koneet tehokkaasti pois. Paljon todennäköisempää on, että konevalinta osuu tavanomaiseen 4- tai 6-paikkaiseen 1-moottoriseen mantämoottorikoneeseen, joissa riittää valinnanvaraa ja joita löytyy Keski-Euroopasta pilvin pimein, ja myös Suomesta. Cessnalta C172, C182, C206 tai C210. Vähän uudempaa kalustoa: Cirrus SR22 tai Diamond DA40. Ranskalaista: Robin DR400-180 tai Socata TB20 Trinidad. Edelleen USA:sta Mooney M20 tai Commander 114 tai Piper PA-28-181 Archer III. Ja vielä pari 6-paikkaista: Beech Bonanza, Piper PA-32 Saratoga TC. Kaikki nämä pärjäävät hyvin 850 m kiitotiellä.

Ja mikäli käy niin, että Airpark jää rakentamatta tai kesken, niin olen ymmärtänyt, että kiitotien rakentaminen on järjestyksessä alkupäässä. Joten kiitotie todennäköisesti on ja pysyy ja sopiihan siellä käväistä, vaikka tonttia ja taloa ei olisikaan.

 

[yero]

Ja mikäli käy niin, että Airpark jää rakentamatta tai kesken, niin olen ymmärtänyt, että kiitotien rakentaminen on järjestyksessä alkupäässä. Joten kiitotie todennäköisesti on ja pysyy ja sopiihan siellä käväistä, vaikka tonttia ja taloa ei olisikaan.

Niin siis kiitoratahan siellä jo on, siitähän se koko idea lähtikin, paljon vaatimattomampana tosin. Sitten Italian "massimiehet" alkoi pumpata ilmaa kuplaan. Mänttä-Vilppulan päättäjät katselee vieressä siniset silmät kiiluen, vieläkin uskoen, että satojen miljoonien investointi on ihan juuri tulossa.

 

[hidasmies]

"Kiitotien rakentaminen" oli vähän huono sananvalinta. Kyllähän siellä kiitotie jo on, olen muutaman kerran käynytkin siellä vuosien varrella, mutta se on tällä hetkellä sora- ja ruohopintainen ja pinnan alla saattaa olla puu- ja metallijätettä tai muuta sellaista ainesta, joka pitää poistaa ennenkuin kiitotie asfaltoidaan, kuten on suunniteltu. Ja jos rakentaminen menee kaupungin suunnitelmien mukaan, kiitotien viereen rakennetaan lentokonehangaari ja rullaustiet tonteille asti.

 

[yero]

"Kiitotien rakentaminen" oli vähän huono sananvalinta. Kyllähän siellä kiitotie jo on, olen muutaman kerran käynytkin siellä vuosien varrella, mutta se on tällä hetkellä sora- ja ruohopintainen ja pinnan alla saattaa olla puu- ja metallijätettä tai muuta sellaista ainesta, joka pitää poistaa ennenkuin kiitotie asfaltoidaan, kuten on suunniteltu. Ja jos rakentaminen menee kpungin suunnitelmien mukaan, kiitotien viereen rakennetaan lentokonehangaari ja rullaustiet tonteille asti.

Meinaakohan ne tehdä sitä asfaltointia kaupungin rahoilla? Ennenkö Osannan rahoja tulee? Ei kai?

Jos oikein sopimusta tulkitsin, niin kunnallisitekniikan hölmöt ovat sitoutuneet tekemään omalla kustannuksellaan ja 10 miljoonan sakon uhalla.

 

[hidasmies]

Päivän KMV-lehdessä kerrotaan, että kaupunki järjestää koko henkilökuntaansa koskevat yt-neuvottelut, joissa suunnitellaan 90 päivän lomautuksia. Jo toiset yt-neuvottelut tänä vuonna. Joten Osannan rahoille olisi kyllä käyttöä. Mutta luulen, että Osannan suomalainen lakimies on informoinut päämiestään tarkkaan hallinto-oikeuskäsittelystä, eikä Osannalta päin ole tulossa penniäkään ennenkuin asia ratkeaa hallinto-oikeudessa tai jopa KHO:ssa puoleen tai toiseen. Ja ehkäpä Osannan rahaa kaivataan myös Tahkolla sekä Luumäellä? Tai sitten sitä ei tule ikinä mihinkään näistä kolmesta kohteesta?

Joten lienet oikeassa, kaupunki tuskin aloittaa omilla rahoillaan kiitotien parannustöitä tässä tilanteessa.

 

[lark]

Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen lausunnot liittyen valituksiin on muuten kenen tahansa tilattavissa HO:sta.

Kolme erillistä lausuntoa on annettu, ovat pääpiirteittäin samanlaisia.

Siellä on kaupungin lakimiehellä kynä sauhunnut ja varmaan on Lex Auctorin Kähköseltä (joka aika varmasti on alkuperäisen sopimushimmelin suunnitellut) satanut sitten taustatukea vaikeissa paikoissa.

Ovat aika kapulakieltä, joten niihin kannattaa syventyä ajan kanssa. Löytyy myös hieno pankkialan termi 'pari passu' sekä monenkirjavaa lakimiesten munkkilatinaa.

Kaupungin riskeistä mainitaan yhdessä lausunnoista näin.

"Kaupungin käsityksen mukaan riski sille, että se menettäisi 10 miljoonaa euroa, on marginaalinen. Kaupungilla on perusteltu syy ottaa riski, koska sen sopimussakkovelvoitteet ovat lakiin ja strategiaan perustuvia ja tätä kautta riskin sopimurikkomuksesta pitäisi olla alhainen."

 

[lark]

Osaako kukaan muuten arvailla, miten asia etenisi sitten Mänttä-Vilppulalla kaupunkina ja kuntana, jos sopimus lainvoiman joskus saa ja Osannalle hurahtaa 'määräaikaiselta edunsaajattomalta talletustililtä' se 10 miljoonaa euroa.

Todennäköisesti jokin taho (valtiovarainministeriö?) pyytää selvitystä rahan käytöstä, jolloin on mahdollista perustella sopimuksen allekirjoitusta ja hankkeen marginaalisia riskejä varmaan samoin lausekkein, kun noissa tuoreissa annetuissa lausunnoissa.

Laaditaan Lex Mänttä-Vilppula ja kaupunki on taas kerran tunnetumpi, kuin koskaan aiemmin. Vedotaan varmaan tietämättömyyteen ja sysätään ongelma jotenkin 2020 hankkeen puolesta äänestäneen valtuuston niskaan?

Sehän on varmaa, että jos valtio huomaa, että kaupunki / kunta näin huolettomasti rahaa käyttää, sekä pelaa vielä aika korkein panoksin (kaikki summat aina siitä 10 miljoonsta 250 miljoonaan euroon ovat täysin järjettömiä jos ne suhteuttaa kaupungin vuosibudjettiin), sanktioita varmasti seuraa.

Valtion rahahana menee kokonaan tukkoon ja lopulta koko kaupunki / kunta katoaa kartalta, minkä lisäksi naapurikunnat luonnollisesti välttelevät sitä, kuin ruttoa.

Pakko muuten lisätä tänne vielä tuo herkkujerkku-uutinen Mäntän kuvataideviikoista. Hyvä, hyvin ajankohtainen teema siellä. Errare humanum est.

Mäntän kuvataideviikot siirretään vuodelle 2021: Teemana pysyy Erehtyminen – To Err is Human

Pandemia antaa mahdollisuuden tarkastella syvällisesti elämää ja ihmisyyden ydintä, sanoo kuraattori Anna Ruth.

yle.fi

Kannattaa myös lukaista Iltalehden tuore juttu noista HVK:n epäonnisista maskikaupoista, joissa kerrotaan, kuinka Onni Sarmaste junaili miljoonat itselleen Lontoossa hienostoalueella toimivan pöytälaatikkoyhtiön kautta. Pöytälaatikkoyhtiöthän on tulleet tutuiksi tämän Francesco Osannan ja etenkin hänen englantilaisen kollegansa kautta, joten vähän samanlaista kipinää iskee.

 

[yero]

"Kaupungin käsityksen mukaan riski sille, että se menettäisi 10 miljoonaa euroa, on marginaalinen. Kaupungilla on perusteltu syy ottaa riski, koska sen sopimussakkovelvoitteet ovat lakiin ja strategiaan perustuvia ja tätä kautta riskin sopimurikkomuksesta pitäisi olla alhainen."

Hassua, että tästä alhaisesta riskistä ei ole toista sopimusosapuolta saatu vakuutettua. Silloinhan sopimussakkoa ei tarvittaisi lainkaan. Mun järjellä, jos riskin pienuuteen ei usko sopimusosapuoli, niin ei ole syytä muidenkaan uskoa.

 

[lark]

Tuli sellainen etiäinen että tämä Erämään elämyskeskuksen kuvio toisiintuu Mänttä-Vilppulassa, jos se Lakeside Airpark Finland joskus lainvoiman saa.

Erämaan Elämyskeskus vie Soinin rinnekiistan käräjille

Yritys on pettynyt kunnan toimintaan ja on nyt toimittanut haastehakemuksen Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuteen. Myös sovittelu on mahdollinen.

yle.fi

Onneksi minkäänlaista sovittelua ei kaupungin ja makaronimaan liveskelijän välillä kutenkaan tarvita, kun on tuo escrow-sopimus jo olemassa. Sitä kautta M-V pääsee vähän helpommalla. Toki liirojen katoaminen Latinan kaupungin parrakkaan mässykonkarin tileille saattaakin taidekaupungin väkeä pikkuisen kirpaista.

Soinin kunnalla tosin on tässä tapauksessa puolellaan suomalainen oikeusjärjestelmä. Muistaakseni Osannan tapauksessa, jos kyseinen pyylevä konsultti kokee tulleensa petetyksi eikä Mänttä-Vilppula hoida velvollisuuksiaan, asia välimieskäsitellään italialaisessa tuomioistuimessa.

En muista oliko tällaista kohtaa välimieskäsittelystä noissa sopimuksissa mainittu, on todennäköisesti salatta pidettävä asia.

Sen yhden tännne aikaisemmin linkatun Talouselämän jutun mukaan Osanna nimenomaan oli vaatimassa yrittäjältä, joka ei koijaukseen mukaan lähtenyt, että riita-asiat tulisi hoitaa Italialaisissa oikeusistuimissa paikallisten lakipykäkälien mukaan.

Onko kukaan kuullut paikallisuutisia Mänttä-Vilppulasta. Odottavatko esimerkiksi paikalliset maansiirto- ja rakennusalan yritykset eurot silmillä kädet syyhyten, että Sassia alettaisiiin ehkä jo ensi vuonna rakentaa?

Tuo Soinin kuviohan on ihan klassinen vedätys, oikein oppikirjasta. Mitähän on mahtanut Soinin päättäjien päässä liikkua, kun on sopimus aivan varmasti talousrikolliseksi tiedetyn kaverin kanssa allekirjotettu.

 

[hidasmies]

Minun muistaakseni asia meni näin: tätä projektia varten solmitussa yhteistyösopimuksessa, jonka osapuolet ovat Osanna ACI Finland Oy, Yrke Kiinteistöt Oy (kaupungin firma) ja Mänttä-Vilppulan kaupunki, puhutaan sopimussakosta, joka kaupungin osalta on enintään se 10 miljoonaa. Mahdolliseen riitaan sovelletaan Suomen lakia ja riita ratkaistaan välimiesmenettelyssä Suomen Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Välimiesmenettely pidetään Helsingissä englannin kielellä. Tässä kai tärkeimmät.

Siis Osanna ei näyttäisi saavan sitä kotipaikkaetua, jonka asian vieminen Italiaan hänelle toisi.

 

[vilppulan urho]

Minun muistaakseni asia meni näin: tätä projektia varten solmitussa yhteistyösopimuksessa, jonka osapuolet ovat Osanna ACI Finland Oy, Yrke Kiinteistöt Oy (kaupungin firma) ja Mänttä-Vilppulan kaupunki, puhutaan sopimussakosta, joka kaupungin osalta on enintään se 10 miljoonaa. Mahdolliseen riitaan sovelletaan Suomen lakia ja riita ratkaistaan välimiesmenettelyssä Suomen Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Välimiesmenettely pidetään Helsingissä englannin kielellä. Tässä kai tärkeimmät.

Siis Osanna ei näyttäisi saavan sitä kotipaikkaetua, jonka asian vieminen Italiaan hänelle toisi.

Ei Osanna mitään kotikenttäetua tarvitse. Sopimus antaa hänelle oikeudet 10 miljoonaan euroon.

"The Lender may use the Escrow Sum as irrevocable commitment, as defined in clause 2.3.,
by deposit usable for debt funding and/or structured fund raising in any European/Swiss financial institution."

 

[hidasmies]

No, ehkä mänttäläisiä auttaa se, että myös Escrow-sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan Suomen lain mukaan ja välimiesmenettelyllä, yhtä välimiestä käyttäen, Helsingissä englannin kielellä. Mutta muuten voi kyllä ihmetellä, miksi mänttäläiset ovat ottaneet tuollaisia pykäliä mukaan sopimukseensa.

 

[lark]

Ohessa pätkä Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen lausuntoa liittyen yhteen valituksista, jossa otettiin haarukkaan tuo nimenomainen yritysrikesakko / escrow -tili.

===

Valituksissa on viitattu siihen, että valtuuston päätös loukkaa Kuntalain 129 §:n sisältöä ja on tämän seurauksena laiton. Kuntalain 129 §:n mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyy merkittäviä taloudellisia riskejä. Kaupunki toteaa, että sopimusaineistossa ja myös julkisuudessa käytetään järjestelyyn liitetystä tilistä nimeä sulkutili. Tämä terminologinen harha tulee siitä, että tilistä on käytetty läpi neuvotteluiden termiä escrow account ja tätä terminologiaa ei ole lähdetty muuttamaan enää sopimusten toteutuksessa.


Määräaikainen talletus

Sisällöllisesti escrow-sopimus on kuitenkin 36 kk määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys. Omistus ja oikeus tiliin on koko 36 kk:n talletusjakson vain ja ainoastaan Mänttä-Vilppulan kaupungilla. Varat siis säilyvät täysimääräisesti kaupungin omaisuutena sen taseessa. Kyseisen tilin dokumentaatiota ei ole asian keskeneräisyyden vuoksi saatu pankilta, mutta pankin kanssa on sovittu nimenomaisesti nämä faktat eli määräaikaisuus ja edunsaajattomuus. Osapuolet ovat sopineet jo ennen valtuustokäsittelyä, että tili avattaisiin Mänttä-Vilppulassa toimivaan Pohjois-Hämeen Osuuspankkiin. Tiliä ei pantattaisi, eikä muullakaan tavoin luovutettaisi vakuutena, jonka vuoksi väitteet kuntalain 129 §:n vastaisuudesta ovat virheellisiä.


Yhteistyösopimuksen luonne

Mänttä-Vilppulan kaupungin rooli hankkeessa on kirjattu yhteistyösopimukseen. Kaupungin rooliksi on yhteistyösopimukseen kirjattu vain sellaisia teemoja, jotka kaupunki kykenee päätöshetken arvion mukaan täyttämään ja, jotka sen tulee täyttää Kuntalain (46 § ja 47 §) tai Maankäyttöja rakennuslain (20 §) velvoitteiden mukaisesti.

Sopimukseen ehto on kirjattu seuraavasti:

”Municipality shall guarantee full support for the Yrke during the Project, for the fulfillment of Yrke's obligations regarding the Project. Municipality shall also be responsible to guarantee enough resources. Municipality shall advance the Project area city planning and shall implement the political decision making without delay. Costs of the city planning shall be paid by the Company. Municipality shall sell the real estate areas of the Project area to the Company. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Mäntän Kaukolämpö Oy and Vesihuolto will deliver heating, water and wastewater services to the Project area under its normal contract rules. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Koskelantalot Oy will rent apartments to employees under the construction phases of the project. Basic health care services will be available for all employees staying permanently in the Municipality as well.”

Valmistelijat, Esittelijät ja päättäjät ovat pitäneet kaupungille kirjattuja velvoitteita sellaisena, ettei niiden täyttämiseen liity riskiä ja näissä tehtävissä epäonnistuminen edellyttää jo todellista lainmukaisten tehtävien laiminlyöntiä. Koska yhteistyösopimuksen sitoumus sisältää vain sellaisia velvoitteita, joihin on sitouduttu kaupunkistrategian tai em. perustein lakien säännösten kautta, ei ko. sopimusehtoa voida miltään osin tulkita kuntalain 129 §:n vastaiseksi.

Yhteistyösopimukseen on kirjattu sopimussakkoa koskeva ehto, joka on seuraava:

”If the Party breaches this agreement and does not remedy such a breach within thirty (30) days of such breach after the written notice of the other party, then the other party is obliged to pay liquidated damages to other party as a contract penalty. The liquidated damages can be claimed against the other party up to the actual damage with limitations as follows, against OACI up to the amount of the paid fees which has been listed in the Loan Facility Agreement and against Municipality up to the amount of 10,000,000 euros. The contract penalty does not apply to Yrke. For the sake of clarity it is stated that Yrke is responsible for its obligations acting in a professional manner and services provided accurately. Yrke is liable for damages caused by it according to the legislation in force in Finland.”


Sopimusehdon mukaan kaupunki kantaa vastuun todellisten näytettyjen vahinkojen perusteella enintään 10 milj.€ saakka. Osanna ACI Finland Oy:n velvoitteet rajoittuvat sille kertyviin rahoituksen eri vaiheissa kertyviin palkkioihin. Huomionarvoista on ymmärtää, että: 1. Kaupungin tulee loukata yhteistyösopimuksen toteutuksessa lähtökohtaisesti omaa strategiaansa tai laissa määriteltyjä velvoitteita, 2. Kaupunki ei korjaa toimintaansa 30 päivän sisällä reklamaatiosta, 3. Sopimuksen toinen osapuoli on oikeutettu nostamaan kanteen, 4. Kaupungin tulee todeta syyllistyneen sopimusrikkomukseen erillisessä välimiesmenettelyssä, 5. Toisen sopijapuolen tulee kyetä näyttämään syntynyt taloudellinen vahinko. 6. Vahingon enimmäismäärä on rajattu 10 milj.€.

Hankkeen valmistelijat ovat arvioineet ja myös esitelleet asiaa päättäjille niin, että sopimussakkoon sitoutuminen asiassa on mahdollista, koska siinä ilmaistut kaupungin velvoitteet ovat sellaisia, että niiden toteutuksessa epäonnistuminen edellyttää kaupungilta jopa lakivelvoitteiden rikkomista.


Yhteistyösopimuksen suhde määräaikaiseen talletukseen

Järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi ilman, että kaupunki loukkaisi yhteistyösopimusta ja tämän perusteella kaupunki todettaisiin välimiesmenettelyssä syyllistyneen sopimusrikkomukseen, josta on aiheutunut todellinen, näytetty vahinko Osanna ACI Finland Oy:lle. Tätä asiaa käsitellään escrow-sopimuksen kohdassa 4, johon on kirjattu selvästi se, missä tilanteissa varoja tililtä voitaisiin vapauttaa. Kaupunki ei ole antanut järjestelyn yhteydessä lainaa tai takausta, vaan kaupunki on tekemässä 10 milj.€ suuruisen määräaikaistalletuksen, joka säilyy kaupungin omistuksessa ja sen hallinnassa läpi 36 kk:n määräajan. Määräaikaista talletusta ei ole pantattu yhteistyösopimuksen vakuudeksi tai muutoinkaan vakuudeksi rahoittajalle.


Escrow-sopimuksessa yksilöity ehto

Valituksissa on nostettu esiin, että escrow-sopimuksen ehto muodostaisi hankkeeseen vakuuden, joka on Kuntalain 129 §:n vastainen. Kohdan sisältö on sopimuksiin kirjattu seuraavasti:

”The Lender may use the Escrow Sum as irrevocable commitment, as defined in Clause 2.3., by deposit usable for debt funding and/or structured fund raising in any European/Swiss financial institution.”

Escrow-sopimuksen luonne aiemmin kirjatun mukaisesti on 36 kk:n määräaikainen talletus. Määräaikaisuudella tässä kokonaisuudessa tarkoitetaan sitä, ettei kaupunki saa tilillä olevia varoja käyttöönsä ko. määräajan aikana, vaan ne ovat tilillä koko määräajan. Escrow-sopimuksen kohdassa viitataan siihen, että lainanantaja voi omille rahoittajilleen ilmaista, että kyseinen 36 kk:n ajaksi tehty määräaikainen talletus on toteutettu eli peruuttamaton sitoumus (irrevocable commitment) on olemassa.

Rahoittajalle tällä tiedolla on merkittävä painoarvo, koska alueelle syntyvien omaisuuserien taloudellinen vakuusarvo alkaa todellisuudessa muodostumaan vasta 36 kk:n kulumisen jälkeen ja tähän saakka on koko hankkeelle erittäin merkityksellistä, että mm.aluesuunnittelu ja kaavoitusprosessi edistyvät ilman ylimääräisiä viivytyksiä. Näissä tehtävissä kaupungin rooli on merkittävä, että asioiden valmisteltu edistyy viivytyksettä.

 

[vilppulan urho]

Ohessa pätkä Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen lausuntoa liittyen yhteen valituksista, jossa otettiin haarukkaan tuo nimenomainen yritysrikesakko / escrow -tili.

===

Valituksissa on viitattu siihen, että valtuuston päätös loukkaa Kuntalain 129 §:n sisältöä ja on tämän seurauksena laiton. Kuntalain 129 §:n mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyy merkittäviä taloudellisia riskejä. Kaupunki toteaa, että sopimusaineistossa ja myös julkisuudessa käytetään järjestelyyn liitetystä tilistä nimeä sulkutili. Tämä terminologinen harha tulee siitä, että tilistä on käytetty läpi neuvotteluiden termiä escrow account ja tätä terminologiaa ei ole lähdetty muuttamaan enää sopimusten toteutuksessa.


Määräaikainen talletus

Sisällöllisesti escrow-sopimus on kuitenkin 36 kk määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys. Omistus ja oikeus tiliin on koko 36 kk:n talletusjakson vain ja ainoastaan Mänttä-Vilppulan kaupungilla. Varat siis säilyvät täysimääräisesti kaupungin omaisuutena sen taseessa. Kyseisen tilin dokumentaatiota ei ole asian keskeneräisyyden vuoksi saatu pankilta, mutta pankin kanssa on sovittu nimenomaisesti nämä faktat eli määräaikaisuus ja edunsaajattomuus. Osapuolet ovat sopineet jo ennen valtuustokäsittelyä, että tili avattaisiin Mänttä-Vilppulassa toimivaan Pohjois-Hämeen Osuuspankkiin. Tiliä ei pantattaisi, eikä muullakaan tavoin luovutettaisi vakuutena, jonka vuoksi väitteet kuntalain 129 §:n vastaisuudesta ovat virheellisiä.


Yhteistyösopimuksen luonne

Mänttä-Vilppulan kaupungin rooli hankkeessa on kirjattu yhteistyösopimukseen. Kaupungin rooliksi on yhteistyösopimukseen kirjattu vain sellaisia teemoja, jotka kaupunki kykenee päätöshetken arvion mukaan täyttämään ja, jotka sen tulee täyttää Kuntalain (46 § ja 47 §) tai Maankäyttöja rakennuslain (20 §) velvoitteiden mukaisesti.

Sopimukseen ehto on kirjattu seuraavasti:

”Municipality shall guarantee full support for the Yrke during the Project, for the fulfillment of Yrke's obligations regarding the Project. Municipality shall also be responsible to guarantee enough resources. Municipality shall advance the Project area city planning and shall implement the political decision making without delay. Costs of the city planning shall be paid by the Company. Municipality shall sell the real estate areas of the Project area to the Company. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Mäntän Kaukolämpö Oy and Vesihuolto will deliver heating, water and wastewater services to the Project area under its normal contract rules. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Koskelantalot Oy will rent apartments to employees under the construction phases of the project. Basic health care services will be available for all employees staying permanently in the Municipality as well.”

Valmistelijat, Esittelijät ja päättäjät ovat pitäneet kaupungille kirjattuja velvoitteita sellaisena, ettei niiden täyttämiseen liity riskiä ja näissä tehtävissä epäonnistuminen edellyttää jo todellista lainmukaisten tehtävien laiminlyöntiä. Koska yhteistyösopimuksen sitoumus sisältää vain sellaisia velvoitteita, joihin on sitouduttu kaupunkistrategian tai em. perustein lakien säännösten kautta, ei ko. sopimusehtoa voida miltään osin tulkita kuntalain 129 §:n vastaiseksi.

Yhteistyösopimukseen on kirjattu sopimussakkoa koskeva ehto, joka on seuraava:

”If the Party breaches this agreement and does not remedy such a breach within thirty (30) days of such breach after the written notice of the other party, then the other party is obliged to pay liquidated damages to other party as a contract penalty. The liquidated damages can be claimed against the other party up to the actual damage with limitations as follows, against OACI up to the amount of the paid fees which has been listed in the Loan Facility Agreement and against Municipality up to the amount of 10,000,000 euros. The contract penalty does not apply to Yrke. For the sake of clarity it is stated that Yrke is responsible for its obligations acting in a professional manner and services provided accurately. Yrke is liable for damages caused by it according to the legislation in force in Finland.”


Sopimusehdon mukaan kaupunki kantaa vastuun todellisten näytettyjen vahinkojen perusteella enintään 10 milj.€ saakka. Osanna ACI Finland Oy:n velvoitteet rajoittuvat sille kertyviin rahoituksen eri vaiheissa kertyviin palkkioihin. Huomionarvoista on ymmärtää, että: 1. Kaupungin tulee loukata yhteistyösopimuksen toteutuksessa lähtökohtaisesti omaa strategiaansa tai laissa määriteltyjä velvoitteita, 2. Kaupunki ei korjaa toimintaansa 30 päivän sisällä reklamaatiosta, 3. Sopimuksen toinen osapuoli on oikeutettu nostamaan kanteen, 4. Kaupungin tulee todeta syyllistyneen sopimusrikkomukseen erillisessä välimiesmenettelyssä, 5. Toisen sopijapuolen tulee kyetä näyttämään syntynyt taloudellinen vahinko. 6. Vahingon enimmäismäärä on rajattu 10 milj.€.

Hankkeen valmistelijat ovat arvioineet ja myös esitelleet asiaa päättäjille niin, että sopimussakkoon sitoutuminen asiassa on mahdollista, koska siinä ilmaistut kaupungin velvoitteet ovat sellaisia, että niiden toteutuksessa epäonnistuminen edellyttää kaupungilta jopa lakivelvoitteiden rikkomista.


Yhteistyösopimuksen suhde määräaikaiseen talletukseen

Järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi ilman, että kaupunki loukkaisi yhteistyösopimusta ja tämän perusteella kaupunki todettaisiin välimiesmenettelyssä syyllistyneen sopimusrikkomukseen, josta on aiheutunut todellinen, näytetty vahinko Osanna ACI Finland Oy:lle. Tätä asiaa käsitellään escrow-sopimuksen kohdassa 4, johon on kirjattu selvästi se, missä tilanteissa varoja tililtä voitaisiin vapauttaa. Kaupunki ei ole antanut järjestelyn yhteydessä lainaa tai takausta, vaan kaupunki on tekemässä 10 milj.€ suuruisen määräaikaistalletuksen, joka säilyy kaupungin omistuksessa ja sen hallinnassa läpi 36 kk:n määräajan. Määräaikaista talletusta ei ole pantattu yhteistyösopimuksen vakuudeksi tai muutoinkaan vakuudeksi rahoittajalle.


Escrow-sopimuksessa yksilöity ehto

Valituksissa on nostettu esiin, että escrow-sopimuksen ehto muodostaisi hankkeeseen vakuuden, joka on Kuntalain 129 §:n vastainen. Kohdan sisältö on sopimuksiin kirjattu seuraavasti:

”The Lender may use the Escrow Sum as irrevocable commitment, as defined in Clause 2.3., by deposit usable for debt funding and/or structured fund raising in any European/Swiss financial institution.”

Escrow-sopimuksen luonne aiemmin kirjatun mukaisesti on 36 kk:n määräaikainen talletus. Määräaikaisuudella tässä kokonaisuudessa tarkoitetaan sitä, ettei kaupunki saa tilillä olevia varoja käyttöönsä ko. määräajan aikana, vaan ne ovat tilillä koko määräajan. Escrow-sopimuksen kohdassa viitataan siihen, että lainanantaja voi omille rahoittajilleen ilmaista, että kyseinen 36 kk:n ajaksi tehty määräaikainen talletus on toteutettu eli peruuttamaton sitoumus (irrevocable commitment) on olemassa.

Rahoittajalle tällä tiedolla on merkittävä painoarvo, koska alueelle syntyvien omaisuuserien taloudellinen vakuusarvo alkaa todellisuudessa muodostumaan vasta 36 kk:n kulumisen jälkeen ja tähän saakka on koko hankkeelle erittäin merkityksellistä, että mm.aluesuunnittelu ja kaavoitusprosessi edistyvät ilman ylimääräisiä viivytyksiä. Näissä tehtävissä kaupungin rooli on merkittävä, että asioiden valmisteltu edistyy viivytyksettä.

Alusta lähtien olen painottanut sitä, että jos mennään vieraalla kielellä tekemään sitovia sopimuksia, niin olisi syytä osata sitä vierasta kieltä.
Nyt näin ei ole ollut. Tuossa yllä kaupunki selittää oman ymmärryksensä, joka ei vastaa sopimustekstin sisältöä.
Löytyyhän sopimuksesta kohta "Municipality shall also be responsible to guarantee enough resources.", senkään sisältöä ei ole kaupunki ymmärtänyt.
Toivoa sopii, että hallinto-oikeudesta löytyy riittävää kielitaitoa kertomaan kaupungille mitä ovat menneet sopimaan

 

[yero]

Edelleen kysyn, että jos ei ole mitään riskiä siitä, että kaupunki täyttää velvoitteensä, niin miksi eivät yksinkertaisesti soita Italiaan ja selitä asiaa heille? Sitten vain uusi sopimus ilman sakkopykäliä. Ei tartte hallinto-oikeudessa vääntää asiasta.

Jos taas vastapuoli ei usko, että riskiä ei ole ja vaatii edelleen sakkopykälän pitämistä sopimuksessa, niin ei tule kuntalaisen eikä hallinto-oikeudenkaan uskoa riskittömyyteen.

 

[lark]

Jos tulee toinen valituskierros eli haetaan / saadaan valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen niin silloin kannattaisi valitusten tekijöiden käyttää rahoitus- sekä escrow-kuvioihin erikoistunutta lakimiestä. Juuri tuo sopimustekstin monitulkinnallisuus on se heikko kohta, johon kannattaa keskittyä. Valituslupaa tosiaan pitää hakea. Jos hallinto-oikeus on päättänyt valitukset aiheettomiksi eikä valituslupaa KHO:aan myönnetä, silloinhan myös sopimus saa lainvoiman.

Ruotsalaislehdessä oli muuten - tosin maksumuurin takana - juttua ruotsalaisesta Blackwing -kevytkoneesta, ilmojen formula-autosta, jollaisilla 'miljonäärit matkustavat kesämökeilleen'.

Blackwing-planen i Eslöv • ”Det är som att köra en formel 1 bil i luften”

I Eslöv tillverkas det ultralätta lyxflygplanet Blackwing – som kostar 2 miljoner kronor. – Det är som att köra en formel 1-bil i luften, säger Niklas Anderberg, grundare och VD. I Sverige finns tusentals människor som äger sina egna luftfartyg – vi har listan över svenskarna som äger...

www.expressen.se

 

[aukusti]

Vaikuttaa erikoiselta, että kaupungin puolustus on se, että "sopimuksessa kyllä lukee noin, mutta oikeasti se tarkoittaa ihan eri asiaa" .

 

[lark]

Tässä on aika yleiskielellä seltetty tuo escrow-tili. Sen toinen nimi tosiaan on sulkutili.

Rahat kanissa - escrow – Tuohi Advisors

Escrow on järjestely, joka toteutetaan yrityskaupan osapuolten ja escrow-agentin kanssa tehtävällä sopimuksella. Järjestelyssä perustetaan agentin hallinnassa oleva sulkutili, johon kauppasummasta osa talletetaan vakuudeksi. Agentti on yleensä pankki. Tosin usein agentiksi riittää jommankumman...

tuohiadvisors.com

Peruuttamaton sitoumus -kohta on kaikkein merkittävin tuon englanninkielisen tekstin tulkinnan kannalta. Bank Of Chinan sivuilla siitä todetaan seuraavaa.

Irrevocable Loan Commitment

Tässä seuraavassa lauseessa ei ole kuitenkaan sitten mitään järkeä, kun kyseessä kuitenkin on sulku- eli escrow -tili.

"Sisällöllisesti escrow-sopimus on kuitenkin 36 kk määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys."

Edelleenkin jos joku tuntee pankkialan ammattilaisia, voisi silloin kysellä, mitä tarkoittaa edunsaajaton talletustili eli englanniksi käännettynä 'account with no beneficiary'.

Mänttä-Vilppulan lausunnot kirjoittanut lakimies on keksinyt kyllä ihan tyylikästä uutta pankkimaailman munkkilatinaa tai siansaksaa. 'Terminologinen harha' on myös ilmaisuna aika hieno, kyseessä varmaan 'väärä termi'.

 

[lark]

Nyt löytyi kiinnostava ja ajatuksia herättävä blogi lentokaupungista.

Visualisointien vaarallisesta viehätysvoimasta - Arkkitehtitoimisto Akkuna

Perinteeseen perehtynyt arkkitehtitoimisto

ark-akkuna.fi

"Miksi miljoonikot etsiytyisivät lomailemaan Pirkanmaalle, jossa kesät voivat olla viileitä ja pysyvää lumipeitettä saadaan odottaa helmikuulle? Onko ilmastonmuutoskeskustelun aikakaudella mielekästä kulkea vastavirtaan ja perustaa aluehanke yksityislentämisen varaan? Tyytyykö varakas lentokoneen omistaja hankkimaan viikonloppukeitaan tiiviiseen kaavoitetulta niemeltä, jossa järveen pulahdusta ei voi suorittaa piilossa naapurin katseilta? Entä jos konseptikehittäjä on tehnyt virhearvion koskien alueen houkuttavuutta ja erinomaisuutta? Tällöin jäädään lähtökuoppiin, mutta veronmaksajien rahaa on saatettu kuluttaa mojovakin summa pelkkään alueinfraan."

 

[lark]

Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta annettiin tänään 24.4.2020 välipäätös päätösnumerolla 20/0366/2. Alla pätkää välipäätöksetä:



Hallinto-oikeus kieltää kaupunginvaltuuston päätöksen 27.1.2020 § 3 täytäntöönpanon, kunnes valitukset on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää.

Hallinto-oikeus ratkaisee valitusasiat myöhemmin erikseen.

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Valittajat ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä muun ohella escrow-sopimukseksi nimetystä sopimuksesta kaupungille aiheutuviin taloudellisiin riskeihin ja järjestelyyn mahdollisesti sisältyvään valtiontukeen liittyvillä perusteilla. Sopimuksen mukaan kaupunki tallettaa sulkutilille 10 000 000 euroa kolmen vuoden ajaksi.

Sopimuksen ehtojen perusteella talletettuja varoja voidaan käyttää ainakin sopimussakon maksamiseen tilanteessa, jossa kaupungin on todettu rikkoneen hankkeeseen liittyviä velvoitteitaan.

Sopimusten ja niihin perustuvan talletuksen peruuttaminen ei välttämättä ole mahdollista pelkästään kaupungin omin toimenpitein, minkä vuoksi kaupunginvaltuuston päätöksestä seuraavien oikeustoimien peruuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta.

Koska valitukset kävisivät siten kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi, on kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpano syytä kieltää, kunnes valitukset on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää.

Edit 25.4.2020: Lisään tänne vielä yksityiskohdan Sassin 2016 visualisoinneista sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden logon.

 

[Esterhaus]

"Kaupungin käsityksen mukaan riski sille, että se menettäisi 10 miljoonaa euroa, on marginaalinen. Kaupungilla on perusteltu syy ottaa riski, koska sen sopimussakkovelvoitteet ovat lakiin ja strategiaan perustuvia ja tätä kautta riskin sopimurikkomuksesta pitäisi olla alhainen."

Okei tuo lainattu kohta voi asiayhteydestä irrotettuna antaa jotenkin väärän kuvan siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Mutta jos lainattua kohtaa lukee ihan pelkästään, niin
kaupunki perustelee riskin ottamisen tarpeellisuuden ja vähäisyyden sillä, että kaupunki on itse päättänyt ottaa riskin toteuttaakseen "strategiaa" ja sillä, että sopimussakkovelvoitteet joihin kaupunki on sitoutunut, ovat lakiin perustuvia.

Tosin niitä velvoitteitahan ei lain tai minkään muunkaan perusteella olisi, jos sopimussakkoon ei olisi alun perin sitouduttu.

Toisin sanoen tehdyn päätöksen tarpeellisuus ja riskittömyys perustellaan sillä että päätös on tehty.

 

[Esterhaus]

Mitä mahdollisten talon- ja tontinostajien lentokonevalintaan tulee, 850 m kiitotie karsii kyllä kalliimman luokan koneet tehokkaasti pois. Paljon todennäköisempää on, että konevalinta osuu tavanomaiseen 4- tai 6-paikkaiseen 1-moottoriseen mantämoottorikoneeseen, joissa riittää valinnanvaraa ja joita löytyy Keski-Euroopasta pilvin pimein, ja myös Suomesta. Cessnalta C172, C182, C206 tai C210. Vähän uudempaa kalustoa: Cirrus SR22 tai Diamond DA40. Ranskalaista: Robin DR400-180 tai Socata TB20 Trinidad. Edelleen USA:sta Mooney M20 tai Commander 114 tai Piper PA-28-181 Archer III. Ja vielä pari 6-paikkaista: Beech Bonanza, Piper PA-32 Saratoga TC. Kaikki nämä pärjäävät hyvin 850 m kiitotiellä.

Ja mikäli käy niin, että Airpark jää rakentamatta tai kesken, niin olen ymmärtänyt, että kiitotien rakentaminen on järjestyksessä alkupäässä. Joten kiitotie todennäköisesti on ja pysyy ja sopiihan siellä käväistä, vaikka tonttia ja taloa ei olisikaan.

Niiden toivottujen keskieurooppalaisten lentoharrastajien reissu Mäntän kautta Järvi-Suomeen kahville saattaa kyllä mennä vähän kömpelöksi, kun Sassin kentälle mahtuvien koneiden toimintasäteiden takia joutuu jo ennen Mänttää kertaalleen käymään tankilla, jolloin välilaskupaikka pitää valita joko Ruotsista tai Baltiasta. Itämeren rannalta Mecklenburgista saattaisi jo Beech Bonanzan range niukasti riittää jos uskaltaa ajella tankillisen kuivaksi. Tietysti jos Günther ja Hedwig muuten tykkäävät hankkia lomamökiksi talon kiitoradan reunalta Suomesta niin kyllähän tuo ihan siedettävä mökkimatka on kivassa kelissä lentäen. Mutta sen kesämökin voi ostaa mistä päin Suomea tahansa vähän nätimmältäkin seudulta ja jos lentäminen on verissä, lennellä lähimmälle lentokentälle ja ottaa vuokra-auton loman ajaksi käyttöön. Tai tehdä niin kuin keskieurooppalaiset mökkeilijät nykyisinkin tekee, eli laivalla tai kaupallisen yhtiön koneella matkustajana lentäen Suomeen ja täällä jatketaan omalla/vuokratulla autolla tai jopa junalla/bussilla.

 

[valurauta]

Mitä mahdollisten talon- ja tontinostajien lentokonevalintaan tulee, 850 m kiitotie karsii kyllä kalliimman luokan koneet tehokkaasti pois. Paljon todennäköisempää on, että konevalinta osuu tavanomaiseen 4- tai 6-paikkaiseen 1-moottoriseen mantämoottorikoneeseen, joissa riittää valinnanvaraa ja joita löytyy Keski-Euroopasta pilvin pimein, ja myös Suomesta. Cessnalta C172, C182, C206 tai C210. Vähän uudempaa kalustoa: Cirrus SR22 tai Diamond DA40. Ranskalaista: Robin DR400-180 tai Socata TB20 Trinidad. Edelleen USA:sta Mooney M20 tai Commander 114 tai Piper PA-28-181 Archer III. Ja vielä pari 6-paikkaista: Beech Bonanza, Piper PA-32 Saratoga TC. Kaikki nämä pärjäävät hyvin 850 m kiitotiellä.

Miten nämä kiitotien jatkeiden lähellä olevat esteet vaikuttavat kiitotien käyttöön. Järven pinta näyttäisi olevan 105 m:

Tavanomainen loppulähestyminen kai on n. 5% eli 50 metriä kilometrillä. Kiitotien itäpuolella on n. 40 metriä korkea mäki kilometrin päässä, joten jos siinä kasvaa metsää, niin tiukaksi menee. Länsipuolella taas on rata runsaan sadan metrin päässä, eli siinä olisi pyörät n. 7 metrin korkeudella.

Nuo on varmaan helppo väistää hyvissä oloissa mutta onko tuonne toivoakaan suunnitella mitään huonon näkyvyyden lähestymismenetelmiä?

[EDIT]Kerrattu ilmansuunnat...

 

[vemppu]

länsi ja itä? vai itä ja länsi? miten päin tuo kartta oikein on?

 

[hidasmies]

Huonon sään lähestymismenetelmistä Sassin kentälle tulisi kyseeseen lähinnä GPS-pohjainen menetelmä, mutta suomalaisista pienkentistä ei yhdelläkään vielä sellaista ole, ja ahtaalta näyttää Sassin ympäristö sellaaisen perustamista silmälläpitäen. Lähimpänä GPS-pohjaisen huonon sään lähestymismenetelmän toteutumista on uusi Pyhtää Redstonen kenttä, jolle menetelmää suunnittelee suomalainen Aii Airspace Design.

Olettaisin, että mikäli Airpark valmistuu, sinne tulisi ilmailusääasema, jonka tiedot kentälle päin lentoa suunnitteleva pilotti saisi puhelimitse tai jopa radiojaksolla. Mikäli sää olisi riittävä näkölentosääntöjen mukaiseen lentoon, niin jokaisella lentäjällä tuppaa nykyisin olemaan GPS joko kiinteästi kojetauluun asennettuna tai kannettavana. GPS:ään syötetään Sassin koordinaatit ja niiden pohjalta päästäisiin tarpeeksi lähelle näkölentosääntöjen mukaista lähestymistä varten, tai jos sää on huonontunut matkan aikana, lennetään varakentälle (Tampere-Pirkkala tai Jyväskylä ovat lähimmät miehiteetyt siviilikentät).

Mänttä-Sassin nykyinen epävirallinen laskeutumiskartta löytyy lentopaikat.fi-palvelusta

https://lentopaikat.fi/mantta/

 

[lark]

Tarkoittaako tämä siis, että pienkoneharrastaja joutuisi siis useimmiten huonon sään aikana jatkamaan lentoa Pirkkalaan tai Jyväskylään, eikä se koneella rullaaminen kotiovelle aina onnistuisikaan?

Tarvitaanko kiitoradalle ja pienlentokonetoiminnalle Sassiin jonkinlainen lupamenettely siinä vaiheessa, jos lentokaupungin rakentaminen saisi lainvoiman?

Tällainen ikivanha juttu löytyi Aamulehdestä. Tuota asemakaavaluonnoksen havainnekuvaa en ole aikaisemmin nähnyt.

Lentokoneella rullaten kotipihaan – Mäntässä omaperäinen suunnitelma uudesta asuinalueesta

Eurooppalaisittain erikoisen asuinalueen rakentaminen hahmottuu Mänttä-Vilppulassa.

www.aamulehti.fi

 

[sirace]

Tarkoittaako tämä siis, että pienkoneharrastaja joutuisi siis useimmiten huonon sään aikana jatkamaan lentoa Pirkkalaan tai Jyväskylään, eikä se koneella rullaaminen kotiovelle aina onnistuisikaan?

Tarvitaanko kiitoradalle ja pienlentokonetoiminnalle Sassiin jonkinlainen lupamenettely siinä vaiheessa, jos lentokaupungin rakentaminen saisi lainvoiman?

Tällainen ikivanha juttu löytyi Aamulehdestä. Tuota asemakaavaluonnoksen havainnekuvaa en ole aikaisemmin nähnyt.

Lentokoneella rullaten kotipihaan – Mäntässä omaperäinen suunnitelma uudesta asuinalueesta

Eurooppalaisittain erikoisen asuinalueen rakentaminen hahmottuu Mänttä-Vilppulassa.

www.aamulehti.fi

Suomalaista mökki-idylliä potkurikoneiden pöristessä selustassa... "Pedro - Kuuntele tätä hiljaisuutta". Sallikaa minun nauraa!

 

[hidasmies]

Netissä on toki ilmailusääpalvelu, jonka unohdin, joten kai se Airpark satsaa lennonvalmistelutilaansa nettiyhteydet, joilla tarkastetaan sää sielläpäin, mihin olisi tarkoitus lentää, ja toisaalta syötetään ilmailusääsivustolle lentosääaseman kertoma Sassin vallitseva sää niitä varten, jotka Sassiin päin haluaisivat lähteä. Ja jos sää on liian huono (pilvet liian matalalla tai vaakanäkyvyys riittämätön tai molemmat), niin viisaampi lentäjä ei lähde edes yrittämään. Pari kaveriani lähti takavuosina kokeilemaan eivätkä päässeet ikinä perille. Pilven sisään kun joutuu ilman mittarilentokelpuutusta ja kokemusta, niin asentotaju lähtee yllättävän äkkiä ja kone on metsässä ennenkuin pilotti huomaa mitään. Siksi ei huonoon säähän lähdetä.

Tampere on siitä hyvä varakenttä, että siellä on pitkä 2500 m kiitotie, avoimempaa maastoa ja vähemmän esteitä kuin Sassissa joka on vähän sumpussa, joten sinne löytää paremmin laskuun, ja Tampereelta saa polttoaineita (tosin avgas 100LL:ää täytyy näköjään kysyä sähköpostilla etukäteen).

Ilmailusää

Tuolta sitten valitaan "sää lentopaikalla" mutta tiedot on esitetty kansainvälisellä koodilla, joka ei kaikille aukea. EFTP nyt olisi Tampere-Pirkkala, ja niin edelleen.

 

[yero]

Tuossa referenssiä, mihin hintaan kauppaa tehdään (tai ei vielä tehdä...) Mänttä-Vilppulassa.

Omakotitalo, Mänttä-Vilppula, Juhola, 289 000 €, 211 m²

6h, keittiö, sauna, 2 psh, 3 wc, khh, kahden auton autotalli. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Jos upouusi olisi hinnaltaan tuplat käytetttyn, niin tuolta Sassin niemestä pitäisi myydä reilu 400 kohdetta...

Jos tämä olisi Leijonan luona, niin sanoisin: onnea matkaan, mä en oo mukana.

 

[hidasmies]

Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus pitää parin tunnin kuluttua kokouksen, jonka esityslistan kolme viimeistä kohtaa "eivät ole julkisia". Lieneeköhän siellä jotain kiinnostavaa, vai ei?

Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula