Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

[lark]

Golden Lake Villas -sivusto oli sitten aktivoitunut. Voisi viitata siihen tuo sivujen yhtäaikainen 'sammuminen', että sivut on pantu nettiin jotakuinkin samoihin aikoihin, minkä jälkeen niitä ei sitten ole päivitetty kertaakaan tietyn ajanjakson kuluessa.

Löytyy KMV-lehden sivuilta mielipidekirjoitus otsikolla 'Korona hiljensi Sassin', mutta sekin jo melkein viikon vanha.

 

[yero]

Golden Lake Villas -sivusto oli sitten aktivoitunut. Voisi viitata siihen tuo sivujen yhtäaikainen 'sammuminen', että sivut on pantu nettiin jotakuinkin samoihin aikoihin, minkä jälkeen niitä ei sitten ole päivitetty kertaakaan tietyn ajanjakson kuluessa.

Ainakin elebus.info -domain on varattu n. vuosi sitten, eli jos se maksettu vuodeksi, niin nyt on aika loppunut.

Kaikki viittaa siihen, että Osannan osakkuusyhtiöiden nettisivut on lyhyessä ajassa tehtailtuja huijaussivuja, joiden takana ei ole yhtään oikeaa yritystä.

 

[lark]

Yhdyn huijaussivustoajatukseen. Aikataulujen puolesta sopii hyvin tuo sivujen luonti helmi-maaliskuussa 2019, kun jo toukokuussa on käyty Suomessa ensimmäiset isot neuvottelut Lakeside Airparkista.

Kyllä tässä kuviossa on pakko olla kyse isommista kuvioista, kuin muutaman kymmenen tuhannen tai sadan tuhannen euron huijaamisesta. Escrow-summaa tässä saalistetaan. Konsulttipalkkioita uskon Osannan laskuttaneen puolentoista vuoden aikana 200 - 300 000 euroa.

Neljännesmljoonan huijaaminen kunnalta ei ole homma eikä mikään. Se onnistuu myös kotikonstein, kuten peruspalvelukuntayhtymä Kallion 2011 erotetun johtajan tapaus (260 000 erorahaa, kun hoiti konsernia huonosti) osoittaa.

Toisaalta Ruotsissakin osataan. Expressenissä oli tuore kiinnostava juttu ruotsalaisen Hylten kunnan kunnanjohtajasta, joka pakeni koronakriisiä Thaimaaseen ja sai lomalta palatessaan fudut. Potkujen takia kunta on nyt velvollinen maksamaan ex-kuntapäättäjälle 30 kuukauden palkkaa vastaavan erorahan (kuukausipalkka euroissa noin 7250). Hylte on jotakuinkin samankokoinen kunta, kuin Mänttä-Vilppula, eli asukkaita on se 10 000, mutta kuntapomon palkka hieman maltillisempi, kuin M-V:n kaupunginjohtajalla, jolla kuukausipalkka 8500 euroa.

Direktör övergav kommun i coronakris - för semester i Thailand

Ena dagen gick Hylte kommun upp i stabsläge på grund av coronakrisen. Tjugofyra timmar senare åkte kommundirektör Per Borg på semester till Thailand. Nu avskedas han, rapporterar Hallandsposten . – Han blev besviken, säger kommunalrådet Ronny Löfquist (S).

www.expressen.se

 

[yero]

Yhdyn huijaussivustoajatukseen. Aikataulujen puolesta sopii hyvin tuo sivujen luonti helmi-maaliskuussa 2019, kun jo toukokuussa on käyty Suomessa ensimmäiset isot neuvottelut Lakeside Airparkista.

Niin. Jotain neuvotteluja tai yhteyksiä on kaiketi ollut jo 2018.

Tsekkailin Osanna groupin nettisivulla linkatut "osakkuusyhtiöt". Tässä domainien rekisteröintiajat, siis koska ao. osoite on luotu.

osannainternational.it 2018-08-27 11:25:32
osannaadvisors.it 2013-05-03 19:25:48
osannagroup.com 2017-02-27T14:06:29Z
osannaprivateequity.it 2018-08-27 12:25:01
freyshotmarine.com 2018-04-05T09:07:12Z
thaddeusitaly.it 2018-03-20 16:26:33
elebus.info 2019-03-04T11:46:54Z
acilegalitalia.it 2018-08-27 12:25:05

Jokainen voi omassa päässään miettiä, täsmääkö tämä kuvio kansainvälisen monialakonsernin luonnolliseen laajenemiseen/yritysjärjestelyihin, vai yritykseen luoda kuva kansainvälisestä konsernista feikki-nettisivuilla 2018 kesän jälkeen alkaneisiin neuvotteluihin.

 

[lark]

No nyt käy Mänttä-Vilppula kunnolla valituksia vastaan tuoreessa KMV:n artikkelissa. Alla tänään 1.4.2020 lehdessä klo 16.36 julkaistu juttu tekstimassana.

Nyt vastaa kaupunki: "Sassin valitukset perusteettomia"- Oikeuteen jätettiin kolme valitusta Lakeside Airpark Finland Oy:n valtuuston päätöksestä

Nyt vastaa kaupunki: "Sassin valitukset perusteettomia"- Oikeuteen jätettiin kolme valitusta Lakeside Airpark Finland Oy:n valtuuston päätöksestä

Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus antoi Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kolme lausuntoa Sassin 250 miljoonan euron kiinteistökehityshankkeesta maanantaina.

www.kmvlehti.fi

====

Nyt vastaa kaupunki: "Sassin valitukset perusteettomia"- Oikeuteen jätettiin kolme valitusta Lakeside Airpark Finland Oy:n valtuuston päätöksestä
1.4.2020 16.36


Lakeside Airpark Finland Oy:n massiivinen 250 miljoonan euron kiinteistökehityshanke on parhaillaan oikeuskäsittelyssä kolmen valituksen vuoksi. Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus antoi maanantaina lausuntonsa valituksista.Sirkka Iso-Ettala
Sirkka Iso-Ettala






Keskustele

Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus antoi Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kolme lausuntoa Sassin 250 miljoonan euron kiinteistökehityshankkeesta maanantaina.

Kaupunginhallituksen mukaan kaikki kolme valitusta ovat kaikilta osin aiheettomia ja perusteettomia ja siten ne tulee hylätä. Hallituksen mielestä valtuusto ei ole ylittänyt päätösvaltaansa, eikä sen päätös ole lainvastainen.

Valittajat ovat Sakari Mäkinen, Leena Iivonen ja kaupunginvaltuutetut Pentti Paananen (vas), Arto Lampinen (kesk) ja Esa Mikkola (sd) yhdessä.



Sassin suunnitelma lännestä kuvattuna.Visart Oy
Valittajat vaativat valtuuston Sassin hankkeen päätöksen kumoamista lukuisilla perusteilla. Kaupunki vastasi jokaiseen valitukseen erikseen. Tähän juttuun on koottu keskeisiä kohtia.

Kunnan riskit kiistetään

Valittajien mielestä valtuuston päätös on Kuntalain 129 pykälän vastainen. Pykälän mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyy merkittäviä taloudellisia riskejä.

Kaupunginhallitus lausuu, että valituksissa on viitattu siihen, että valtuuston päätös loukkaa Kuntalain 129 pykälän kohtaa, ja että sopimusaineistossa ja myös julkisuudessa käytetään järjestelyyn liitetystä tilistä nimeä sulkutili.

– Tämä terminologinen harha tulee siitä, että tilistä on käytetty läpi neuvotteluiden termiä escrow account ja tätä terminologiaa ei ole lähdetty muuttamaan enää sopimusten toteutuksessa. Sisällöllisesti escrow-sopimus on kuitenkin 36 kuukauden määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys. Omistus ja oikeus tiliin on koko 36 kuukauden talletusjakson vain Mänttä-Vilppulan kaupungilla. Varat säilyvät täysimääräisesti kaupungin omaisuutena sen taseessa.

– Kyseisen tilin dokumentaatiota ei ole asian keskeneräisyyden vuoksi saatu pankilta, mutta pankin kanssa on sovittu nimenomaisesti nämä faktat eli määräaikaisuus ja edunsaajattomuus. Osapuolet ovat sopineet jo ennen valtuustokäsittelyä, että tili avattaisiin Mänttä-Vilppulassa toimivaan Pohjois-Hämeen Osuuspankkiin. Tiliä ei pantattaisi, eikä muullakaan tavoin luovutettaisi vakuutena, jonka vuoksi väitteet kuntalain 129 pykälän vastaisuudesta ovat virheellisiä.

Yhteistyösopimus määrittää kaupungin roolin

Valituksissa kritisoidaan kaupungin roolia Sassin hankkeessa. Kaupunginhallituksen mukaan rooli on kirjattu yhteistyösopimukseen, ja se sisältää vain sellaisia teemoja, jotka kaupunki kykenee päätöshetken arvion mukaan täyttämään, ja jotka sen tulee täyttää Kuntalain (46 § ja 47 §) tai Maankäyttö- ja rakennuslain (20 §) velvoitteiden mukaisesti.

Yhteistyösopimukseen kirjatusta sopimussakosta kaupunki vastaa:


– Sopimusehdon mukaan kaupunki kantaa vastuun todellisten näytettyjen vahinkojen perusteella enintään 10 miljoonaan euroon saakka. Osanna ACI Finland Oy:n velvoitteet rajoittuvat sille kertyviin rahoituksen eri vaiheissa kertyviin palkkioihin.

– Huomionarvoista on ymmärtää, että 1) kaupungin tulee loukata yhteistyösopimuksen toteutuksessa lähtökohtaisesti omaa strategiaansa tai laissa määriteltyjä velvoitteita, 2) kaupunki ei korjaa toimintaansa 30 päivän sisällä reklamaatiosta, 3) sopimuksen toinen osapuoli on oikeutettu nostamaan kanteen, 4) kaupungin tulee todeta syyllistyneen sopimusrikkomukseen erillisessä välimiesmenettelyssä, 5) toisen sopijapuolen tulee kyetä näyttämään syntynyt taloudellinen vahinko, 6) vahingon enimmäismäärä on rajattu 10 miljoonaan euroon saakka.

Lakeside Airpark Finland Oy toteuttaa

Kaupunki korostaa lausunnossaan, että projektin toteutuksesta vastaa kuntakonsernin ulkopuolinen yhtiö Lakeside Airpark Finland Oy, joten kaupungilla ei ole taloudellista vastuuta esimerkiksi sen suorituskyvystä tai rahoituksesta.

Valituksessa tiedusteltiin sitä, paljonko Osannalle maksetaan konsulttipalkkioita ja paljonko kaupungin varoja vuodesta 2018 on Yrken kautta käytetty Sassin alueen kehittämissuunnitelmiin.

Kaupunki toteaa, että Yrke Kiinteistöt Oy:n tai sen hankkeen toteutukseen käyttämät resurssit eivät kuulu valituksenalaisessa asiassa tutkittaviin asioihin.

Kaupunki toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että kaikki valituksen sanotussa kohdassa pyydetyt tiedot ovat olleet asianmukaisesti kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja Yrken hallituksen jäsenten käytettävissä sekä ne ovat osallistuneet tapauskohtaisesti toimenpiteiden ja palkkioiden hyväksymiseen.



Sassi lounaasta kuvattuna.Visart Oy
Valituksessa otettiin kantaa siihen, että hankkeessa syntyisi sellaista valtiontukea, joka tekisi hankkeesta laittoman. Kaupunginhallituksen mukaan valtiontukisäännöstön tarkastelua ei ole erikseen valtuuston esityksen tai päätöksen yhteydessä, koska sopimuskokonaisuudessa ei ole identifioitavissa sellaista tahoa, joka voisi saada valtiontukea ja jonka osalta voitaisiin siten kyseinen tarkastelu tehdä.

–EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan eli lainvastaista tukea voidaan tulkita syntyneen, jos kaikki valtiontuen neljä tunnusmerkkiä täyttyvät samanaikaisesti: 1) julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin, 2) etu on valikoiva eli silloin kun se kohdistuu vain tiettyyn osaan yrityksiä, 3) toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa, 4) toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kauppavaikutuskriteerin täyttyminen on alhainen. Lähtökohtaisesti kauppavaikutuskriteeristö täyttyy, kun tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

–Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluita tarjotaan markkinoille. Kriteeri ei hankkeessa täyty.

–Mänttä-Vilppulassa toteutettava hanke on kokonaisuudessaan noin 250 miljoonan euron suuruinen. Hankkeen aloitus tapahtuu 100 miljoonan euron suuruisella rahoituksella. Loppuosa hankkeesta rahoitetaan hankkeen sisältä eli myymällä ja vuokraamalla rakentamisesta syntyviä kohteita.

–Kyseessä on hanke, jonka rahoittaa 100-prosenttisesti yksityinen taho. Kaupunki ei rahoita tai anna hankkeen edistämiseen vakuuksia, muuta kuin sitoutuu yhteistyösopimuksella siinä kirjattuihin toimintavelvoitteisiin.

–Valituksissa on lisäksi viitattu siihen, ettei Osanna ACI Finland Oy:lle olisi asetettu sopimuksissa sopimussakkovastuita. Julkisista asiakirjoista voimme nähdä, että sopimussakko on asetettu palkkioiden rajaan saakka. Tätä merkittävämpi asia on kuitenkin kiinnittää huomio siihen, että todellinen taloudellinen vastuu on hankkeessa rahoittajalla, joka tuo hankeyhtiöön 100 miljoonan euron suuruisen rahoituksen ja toimii tässä hankkeessa merkittävänä riskinkantajana. Näkemyksemme mukaan käsitys järjestelyn epäsymmetrisyydestä on siis tämän osalta virheellinen, kun tulkitaan hanketta kokonaisuudessaan.



Osanna ACI Finlandin edustajat Francesco Osanna ja Luigi Orcese (keskellä) selvittivät Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuustoseminaarissa hanketta ja samoin valtuuston kokouksen jälkeen mediainfossa. Oikealla Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen (oik.)Eriika Ahopelto
Valituksessa väitetään, että Escrow -sopimuksen kohta 2.4 merkitystä ei ole päättäjille riittävästi avattu. Tämän kaupunginhallitus kiistää.

–Asianajotoimisto Fennon juridisten riskien kartoituksessa on nostettu esiin kohta 2.4. Valtuutettujen kanssa kyseinen asia on käyty useaan kertaan läpi ja eri tilaisuuksissa selitetty sen sisältö. Niin valtuutetuille kuin julkisuuteenkin on kerrottu ja viestitetty kerta toisensa jälkeen, että kyseinen kohta ei tarkoita takausta tai vakuutta tai muuta vastaavaa.

–Kaupunginhallituksen jäsenet ovat saaneet Fennon juridisten riskien kartoituksen käyttöönsä myös kirjallisena. Tämän lisäksi Fennon edustaja on ollut kaupunginhallituksen kokouksessa kuultavana kartoituksen sisällöstä sekä hankkeeseen liittyvistä muista havainnoista.

–Valtuustoseminaarissa on kaikille valtuutetuille annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä sopimusten sisällöstä sekä hankkeesta suoraan tai tulkin välityksellä Osanna ACI Finland Oy:n edustajille Francesco Osannalle ja Luigi Orceselle. Asiaan ei ole esitetty seminaarissa kysymyksiä. Kaikilla valtuuston jäsenillä on ollut nuo asiat kirjallisena käytössään, kaupunginhallitus toteaa.

Hankkeesta on informoitu vuodesta 2018 alkaen

Valituksessa viitattuun asian pikaiseen valmisteluun, kaupunginhallitus vastaa:

–Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajia sekä jäseniä ja kaupungin virkamiehiä on informoitu hankkeesta vuoden 2018 kesästä alkaen, jolloin kansainvälisen rahoituksen prosessi alkoi neuvotteluilla brittiläisen ACI Legal Ltd:n kanssa. Tämä yhtiö on Osanna Groupin yhteistyökumppani ja sen tehtävä on etsiä rahoituskelpoisia kohteita.

– Päättäjille on jaettu tietoa lukuisissa valtuustoseminaareissa. Ensimmäinen varsinainen valtuustoseminaari asiasta pidettiin 11.10.2018, jonka yhteydessä enin osa luottamushenkilöistä allekirjoitti vaitiolositoumuksen. Sittemmin valtuustoseminaareja hankkeeseen littyen on ollut lukuisia, muun muassa. 22.10.2018, 12.11.2018, 25.3.2019, 24.6.2019, 28.10.2019. ja 16.12.2019.

– Vuonna 2020 valtuustoseminaareja on pidetty kolme: 13. ja 27. tammikuuta ja 13. helmikuuta. Viimeisimmissä seminaareissa on muun muassa saanut kysyä ja jättää etukäteen kysymyksiä Osanna ACI Finland Oy:n edustajalle Francesco Osannalle, joka oli yhdessä yhtiön toisen edustajan Luigi Orcesen kanssa paikalla seminaarissa.

–Kaupunginhallituksessa Sassin hanketta on käsitelty niin sanottuna ei-pykälä -asiana useita kertoja. Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen on käynyt säännöllisesti pitämässä tilannekatsauksen sitä mukaa, kun uutta kerrottavaa on tullut. Asiaa on käsitelty lisäksi poliittisten ryhmien kokouksissa, ja hankkeen valmistelijat ovat käyneet vastaamassa esitettyihin kysymyksiin pyydettäessä.

–Tässä kohtaa on täysin virheellistä ja perätöntä väittää, että hanke olisi pikaisesti valmisteltu tai riittämättömillä tiedoilla. Myös hankkeeseen liittyvät asiakirjat on käyty erikseen ja useaan kertaan läpi sopimus sopimukselta.

–Asiassa valtuutettujen kanssa allekirjoitetuilla salassapitositoumuksilla on haluttu turvata hankkeen salassapito sen valmistelun aikana. Salassapitositoumuksilla on myös ollut tarkoitus konkretisoida päättäjien lakiin kirjattu salassapitovelvoite. Salassapitovelvollisuus perustuu hankkeen mahdollisen rahoittajan kirjalliseen vaatimukseen asiasta.

–Kaupunkikonserniin kuuluvat yritykset (Yrke ja LAF) ovat yhdessä tai erikseen osapuolina kaikissa projektiin kuuluvissa sopimuksissa. Tämän johdosta Yrke on pyytänyt itsensä ja LAF:n puolesta konserniohjausta, jotta he voivat hyväksyä heitä koskevat sopimukset. Konserniohjauksen antamisesta vastaa hallintosääntömme mukaisesti Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus. Täten kaupunginhallitukselle ja sen jäsenille on toimitettu kaikki projektia koskevat sopimukset, myös ne salassa pidettävät.

–Valtuutetuille ei ole luovutettu salassa pidettäviä sopimuksia, sillä niissä ei käsitellä sellaisia asioita, jotka vaatisivat valtuustotason päätöksiä. Oleellista on ottaa huomioon se tosiasia, että salassa pidettävissä sopimuksissa ei ole mitään sellaisia velvoitteita, jotka koskisivat suoraan kaupunkia.

Sassiin liittyvistä maakaupoista selitys

Leena Iivonen ja Sakari Mäkinen kritisoivat lisäksi valituksessaan Sassi-hanketta varten hankittuja maakauppoja.

– Kaupunki toteaa, ettei kaupunki ole ostanut valituksessa tarkoitettua maata. Mikäli hanke ei etene, kaupunki ei osta maa-aluetta Finsilva Oyj:ltä. Kauppojen toteutuessa myydään kiinteistö hankeyhtiölle samoilla ehdoilla, joilla kaupunki on kiinteistön ostanut. Näin mahdolliset puhdistusvastuut eivät jää kaupungin vastattaviksi, vaan ne siirtyvät lopullisen ostajan vastuulle, joka on asiaan varautunut, kaupunginhallitus lausuu.

– Valituksessa viitataan myös maa-alueiden myyntihintaan. Kiinteistön mahdollinen myyntihinta ei kuulu tässä valituksessa tutkittaviin asioihin, koska valituksenalaisessa asiassa ei ole tehty sitä koskevaa päätöstä. Kaupunki ei vielä edes omista kyseistä maa-aluetta, kaupunginhallitus toteaa.

FAKTA
Sassin hanke
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.1.2020 Lakeside Airpark Finland Oy:n hankkeen sopimukset äänestyksen jälkeen 28–7.

Päätöksestä jätettiin kolme valitusta.

Jättimäinen ilmailun ympärille suunniteltu 250 miljoonan euron kiinteistökehityshanke herätti valtakunnallisen kohun alkuvuodesta.

Hankkeen toteutusaika on 2020–2032.

Yhteistyökumppani on italialainen Osanna Group. Sen perustama Osanna ACI Finland ja kaupungin tytäryhtiö Yrke Kiinteistöt perustavat hankeyhtiön Lakeside Airpark Finland Oy:n viemään hanketta eteenpäin.

Hankeyhtiön omistus jakautuu siten, että kaupungin kehitysyhtiö Yrke Kiinteistöt Oy omistaa 19 prosenttia ja Osanna Group Srl 81 prosenttia.

Hankkeeseen kuuluu lentokenttä, asuin- ja yritystiloja, kylpylähotelli.

Kaupunki vastaa, että alueelle toimitetaan lämpö-, vesi- ja jätevesipalvelut tavanomaisten ehtojen mukaan.

Kaupungin piti ostaa maata Sassista, mutta valitusten vuoksi kauppoja ei ole toteutettu. Kiinteistöt piti myydä edelleen hankeyhtiölle.

Maakaupat koskevat 118 hehtaarin kokoista Metsä-Kannusniemi -kiinteistöä Finsilva Oyj:ltä 3 miljoonalla eurolla ja reilun 8 000 neliömetrin kiinteistöä I-Portti Oy;ltä 135 000 eurolla.

 

[lark]

Joku voisi muuten käydä kysymäsä pankista, olisiko pankkiin mahdollista avata tuollainen 'edunsaajaton talletustili'. Voisi olla virkailja ihmeissään. 'Terminologinen harha' on myös kiinnostava, kun puhutaan kuitenkin kymmenen miljoonan euron mällistä. Selkeästi tässä ollaan ajettu kaupunki ohjaamaan vetovastuu tytäryhtiöille, joilla ei ole samoja vastuita ja velvollisuuksia kuin kaupunkikonsernilla. Jännästi muuten on muuttunut kolmen vuoden projekti (Osannahan mainosti yhdessä italiialaiseen lehteen antamassaan haastattelussa että kolmen vuoden päästä olisi Lakeside Airpark harjakorkeudessa) 12 vuoden maratoniksi.

Kohta "Salassapitovelvollisuus perustuu hankkeen mahdollisen rahoittajan kirjalliseen vaatimukseen asiasta" on paradoksalinen. Lauseessa ei millään tavalla koeteta yksilöidä rahoittajaa, joka on kirjallisen vaatimuksen laatinut, vaan viitataan siihen, että tällainen rahoittaja voisi ehkä olla olemassa.

 

[lark]

Raha kiertää Mänttä-Vilppulassa aika pienessä piirissä. Ihmsetkin näyttävät loppuvan kesken. Pohjois-Hämeen säästöpankin, josta laina tuota sulkutiliä varten otetaan, hallituksen puheenjohtaja on ollut vuodesta 2017 Sami Kouvonen. Sama henkilö on ollut Sassin kehityshankkeen aikana Yrken ja MV-kehityksen hallituksissa. Kouvonen siis varmasti myös henkilökohtaisesti hyötyy siitä, että Mänttä-Vilppula ottaa pankista, jossa hän on päättämässä, 10 miljoonan euron lainan. Pankin hallitukseen puheenjohtajana hänen täytyy tietää riskit, jotka escrow-sopimukseen sekä koko meglomaaniseen lainahärdelliin liittyvät.

Kouvonen on myös kovan luokan moniosaaja, koska hän on myös Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja. On varmaan jäävännyt itsensä kokouksista, joissa käsitelty kaupungin ottamia lainoja, mutta Sassin hankkeeseen liittyen... emme voi tietää, koska asioita on pidetty salassa.

Tuo 10 000 000 euron laina 36 kuukaudeksi tietää Osuuspankki Pohjois-Hämeelle lyhytaikaisen lainan korkoina kolmelta vuodelta hyvinkn vähintään 300- 400 000 euron korkotuloja kirstuun. Hyvä diili!

Sami Kouvoselle luovutettiin Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi - Mänttä-Vilppula

 

[vilppulan urho]

Tämän joku taituri saa varmaankin auki, liittyy Sassin maakauppoihin.

Nopeimmat tienaajat - 14/2020 - Seura.fi

seura.fi

 

[15sdu]

Nopeimmat tienaajat Mänttä-Vilppulan sekavassa ilmailupuistohankkeessa – Miksi Finsilva ei paljasta omistuskuvioitaan?

Salaperäisen rahastoyhtiön omistama Finsilva ehti sopia metsäkaupoista Lakeside Airpark -ilmailupuistolle ennen kuin hanke jumiutui hallintovalituksiin.

seura.fi

 

[lark]

Ymmärrän tämän allaolevan Seuran jutun pätkän niin, että jos Sassin hanke toteutuu ja maakaupat syntyvät, niin Mänttä-Vilppula on taloudellisesti vastuussa pilaantuneen maa-aineksen pois kuskaamisesta sekä siitä, että alue maarakennetaan sellaiseen kuntoon, että sille voidaan rakentaa. Pilaantuneen maa-aineksen poisto ei ole pikku homma. Jos Lakeside Airpark Finland sitten vaikka vaatii, että pilaantuneen alueen on oltava puhdas ja alueen rakennuskunnossa vaikka 6 kuukaudessa, eikä Mänttä-Vilppula pilaantunutta aluetta tässä ajassa puhdistamaan, voi LAF silloin katsoa, että Mänttä-Vilppula ei ole pysynyt sopimuksessa, jolloin se 10 miljoonaa napsahtaa sitten Osuuspankki Pohjois-Hämeestä sopimussakkona Osannan tilille.

"Sopimusehtojen mukaan kaupunki vastaisi kauppojen jälkeen kaikista ympäristövelvoitteista sekä ympäristöhaittoihin ja korvauksiin liittyvistä riskeistä riippumatta siitä, milloin, miten ja kenen takia ne ovat syntyneet."

 

[ollyz]

Nopeimmat tienaajat Mänttä-Vilppulan sekavassa ilmailupuistohankkeessa – Miksi Finsilva ei paljasta omistuskuvioitaan?

Salaperäisen rahastoyhtiön omistama Finsilva ehti sopia metsäkaupoista Lakeside Airpark -ilmailupuistolle ennen kuin hanke jumiutui hallintovalituksiin.

seura.fi

No nyt kyllä tuli painavaa asiaa. Onko kaupunginjohtaja Auvisen sairasloma vaan koronaa vai muutenko alkaa näpit polttelemaan? Tämä seikkailu parhaimmillaan/pahimmillaan tulee kaatumaan valtion syliin. No mitäpä muutama sata miljoonaa kun on tämä korona

 

[lark]

Ohessa linkki YLE:n 2019 juttuun liittyen Finnfundiin ja Dasosin seikkailuihin.

Finnwatch: Valtion kehitysrahoja hallinnoiva yhtiö narahti verovälttelystä Luxemburgissa

Suomalainen Dasos Capital kiistää, että se olisi vältellyt veroja sen Luxemburgissa sijaitsevan tytäryhtiön avulla.

yle.fi

 

[yero]

Erikoinen näkemys, että kaupungilla ei ole riskiä, jos sopimuksessa pienelle, jo valmiiksi talousvaikeuksissa olevalle kunnalle KYMMENEN MILJOONAN EURON vastuut. Se on sopimuspaperi, eikä mikään akuankka, ne on ihan aikuisten oikeasti velvoittavia pykäliä, jotka voi ihan oikeasti realisoitua.

 

[lark]

Ei se rajoitu siihen kymmeneen miljoonaan euroon, koska sen saastuneen maa-alueen puhdstamisesta lankeaa kaupungille - jos hanke joskus lainvoiman saa - aika mittavat kustannukset.
Joku jossain täällä muuten aikaisemmin laski sen Sassin alueen pilaantuneen maan kokonaismäärän / painon, kun laskettiin maansiirtotyöt aina kolmen metrin syvyyteen maanpinnasta. Kuntalehdessä
mainitaan Joensuun Penttilän sahan urakka, jossa tonnin maa-aineksen massanvaihdon hinnaksi tuli 16 euroa.

Kunnat voivat nyt saada pilaantuneen maan puhdistamiseen valtionapuja | Kuntalehti

kuntalehti.fi

"Isoimpien urakoiden hintalappu on useita miljoonia euroja. Esimerkiksi Joensuun keskustassa tehtiin kymmenen vuotta sitten 900 000 tonnin massanvaihto UPM:n entisen Penttilän sahan alueella. Sen kustannuksiksi kertyi 14,5 miljoonaa euroa."


Ehtisikö joku jossain vaiheessa laskea, jos ne Sassin luvut löytyy täältä, mitä tulisi maanvaihto Sassissa maksamaan tuolla 16 euron tonnihinnalla, jos maa-aines joudutaan kuopimaan kokonaan pois 3 metrin syvyyteen saakka. Massanvaihtoonhan ei nähtävästi lasketa jätemaksuja, jotka Mänttä-Vilppula joutuu maksamaan pilaantuneen maan vastaanottajalle. Kyse ei nyt kuitenkaan ole ihan postimerkin kokoisesta läntistä, vaan todennäköisesti Joensuun saha-aluetta massiivisemmasta ongelmasta.

Joensuulaiset joivat vastarannalla kaljaa, kun saha paloi – tästä alkoi Suomen suurin myrkkymaan puhdistus

Kaksikymmentä vuotta sitten Joensuussa palaa kulttuurihistoriallisesti merkittävä Penttilän saha. Raunioiden alta paljastuu valtava määrä pilaantunutta maata, jossa on syöpää aiheuttavia myrkkyjä. Alkaa Suomen suurin puhdistustyö, jonka tuloksena syntyy kaupungin halutuin asuinalue.

yle.fi

"Kaksikymmentä vuotta sitten Joensuussa palaa kulttuurihistoriallisesti merkittävä Penttilän saha. Raunioiden alta paljastuu valtava määrä pilaantunutta maata, jossa on syöpää aiheuttavia myrkkyjä."

 

[lark]

Tietokonerikki oli tehnyt täällä oivallisen laskelman maatöistä kahdenkymmenen hehtaarin alueella, kun maata vaihdetaan koko alueelta kolmen metrin syvyydeltä. Päädyin siis omissa laskelmissani tuohon 20 hehtaariin aikaisemmin (sivu 19) täällä, mutta toki saattaa laskuissani olla virheitä. Useiden miljoonien urakasta puhutaan.

Epäilen kyllä sitä, että valtio alkaisi jakamaan Mänttä-Vilppulalle avustusta pilaantuneen maan poistamiseen siinä vaiheessa, jos lainvoima joskus tulee, jos valtion puolella vähänkään perehdytään hankkeen taustoihin.

Kun ei tule avustuksia, lankeaa kaupungille koko kustannusvastuu. Kun kaupunki ei selviä velvotteistaan eikä saa hoidettua maaperää kuntoon, silloin voi olla Lakeside Airpark Finlandilla käyttöä Huttusen mainostamalle 10 miljoonan euron uhkasakkoreserville

Mutta alla siis nickin Tietokonerikki laskelmia aiheesta tuolla 20 hehtaaria x 3 metrin syvyys oletuksella.




(Jätehuollon hinnasto 2020 ) mukaan pilaantunut maa 10-200€/tn alv0% + kujetuskulut päälle, joten suuruusluokkasi ollee oikea

20ha =200000m2 => 200000m2*x3m x 1,5tn/m3 x 130€/tn = 117miljonaa euroa
toi 1,5tn/m3 ollee siellä aivan alarajalla, eikä sisällä raskasmetalleja.

- 118ha alueella näyttäisi olevan soistuneen lammen ja tuon 20ha ongelma-alueenlisäksi lähinnä rämettynyttä sekametsää/ hakattua aluetta => kattaneeko korjuu kuluja?

Arvio netin ilmakuvien/ tienvarsikuvien perusteella, paikalliset tietävät onko puustolla nettomyyntiarvoa?

 

[lark]

Ohessa vielä esisopimus Finnsilva-kaupoista. Käsi ylös ne käyttäjät, jotka ovat valmiina allekirjoittamaan vaikka asuntoa vuokratessaan tai ostaessaan sopimuksen asunnosta, jossa vaikkapa tällainen kohta, sekä valmiita maksamaan asunnosta kaksinkertaisen vuokran tai hinnan, kun nenän edessä sopimuksessa lukee, että asunto on todennäköisesti homeessa, sisäilmaongelmainen sekä nähtävästi myös purkukuntoinen.


“Voi olla mahdollista, että asunnossa on pilaantuneisuutta, esimerkiksi hometta tai sisäilmaongelmia sekä rakennevikoja, jotka kaikki saattavat vaatia kunnostamistoimenpiteitä tulevaisuudessa, mutta tästä huolimatta ostaja / vuokraaja ottaa kontolleen kaikki asuntoon liittyvät vastuut riippumatta siitä, milloin haitta on asuntoon syntynyt tai mistä aikaisemmasta toiminnasta mahdollinen haitta on aiheutunut.”

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20191131-7-2.PDF

 

[tietokonerikki]

Ei se rajoitu siihen kymmeneen miljoonaan euroon, koska sen saastuneen maa-alueen puhdstamisesta lankeaa kaupungille - jos hanke joskus lainvoiman saa - aika mittavat kustannukset.
Joku jossain täällä muuten aikaisemmin laski sen Sassin alueen pilaantuneen maan kokonaismäärän / painon, kun laskettiin maansiirtotyöt aina kolmen metrin syvyyteen maanpinnasta. Kuntalehdessä
mainitaan Joensuun Penttilän sahan urakka, jossa tonnin maa-aineksen massanvaihdon hinnaksi tuli 16 euroa.

Kunnat voivat nyt saada pilaantuneen maan puhdistamiseen valtionapuja | Kuntalehti

kuntalehti.fi

"Isoimpien urakoiden hintalappu on useita miljoonia euroja. Esimerkiksi Joensuun keskustassa tehtiin kymmenen vuotta sitten 900 000 tonnin massanvaihto UPM:n entisen Penttilän sahan alueella. Sen kustannuksiksi kertyi 14,5 miljoonaa euroa."


Ehtisikö joku jossain vaiheessa laskea, jos ne Sassin luvut löytyy täältä, mitä tulisi maanvaihto Sassissa maksamaan tuolla 16 euron tonnihinnalla, jos maa-aines joudutaan kuopimaan kokonaan pois 3 metrin syvyyteen saakka. Massanvaihtoonhan ei nähtävästi lasketa jätemaksuja, jotka Mänttä-Vilppula joutuu maksamaan pilaantuneen maan vastaanottajalle. Kyse ei nyt kuitenkaan ole ihan postimerkin kokoisesta läntistä, vaan todennäköisesti Joensuun saha-aluetta massiivisemmasta ongelmasta.

Joensuulaiset joivat vastarannalla kaljaa, kun saha paloi – tästä alkoi Suomen suurin myrkkymaan puhdistus

Kaksikymmentä vuotta sitten Joensuussa palaa kulttuurihistoriallisesti merkittävä Penttilän saha. Raunioiden alta paljastuu valtava määrä pilaantunutta maata, jossa on syöpää aiheuttavia myrkkyjä. Alkaa Suomen suurin puhdistustyö, jonka tuloksena syntyy kaupungin halutuin asuinalue.

yle.fi

"Kaksikymmentä vuotta sitten Joensuussa palaa kulttuurihistoriallisesti merkittävä Penttilän saha. Raunioiden alta paljastuu valtava määrä pilaantunutta maata, jossa on syöpää aiheuttavia myrkkyjä."

Tuosta Joensuun tapauksesta saa suuntaviittaa kuluille ja kestolle. Tarvittiin 2,5 vuotta 160 kuormaa päivässä, vaikka suuri osa jätemaasta ajettiin lähelle. Tuli silloin maksamaan Joenuulaisille? 14,6miljoonaa.

Mielenkiinnosta katsoin ilmakuvista, että Joensuussa eivät ole muuten tehneet yhtään varsinaista asuinrakennusta.
Ent. saha-alueelle. Sahan kohdalla on jokunen teollisuuskiinteistö. Tuossa jutussa sanottiin, että tehtäisiin 3000 asuntoa. Sinne on kyllä joitain asuntoalueita tehty uuden kävelysillan kohtaan, mutta ei siis varsinaisen sahan alueelle.

OT: Tässä

Joensuun Penttilän maaperän kunnostus maksoi selvästi arvioitua vähemmän | Rakennuslehti

Suomen suurin pilaantuneen maaperän kunnostustyö Penttilän vanhalla saha-alueella Joensuussa on saatu päätökseen. Keväällä 2009 alkanut työ päättyi syyskuussa 2012…

www.rakennuslehti.fi

Niitä suunnitelmia tuleville vuosille sinne.

 

[lark]

Joensuun kaupungissa sentään oltiin fiksuja. Siellä maksettiin vanhasta tehdasalueesta euro, minkä mukana tuli monenlaisia vastuita. Mänttä-Vilppula taas on valmis maksamaan pilaantuneesta tehdasalueesta ympäristöineen miljoonia.

Löysin eilen hakiessani myös selvityksen alueesta. Siellä kerrottiin että pilaantuneisuutta on tuolla huutomerkillä merkityllä sinisellä vivalla rajatulla alueella. Alue varmaankin noin 1,5 x 0,5 kilometriä noin pyöristetysti. Tuolla todetaan, että mikäli aluetta ei rakenneta, on vaara haitta-aineista ihmisille ja ympäristölle pieni. Sen voisi myös kääntää, että mikäli aluetta aletaan rakentaa, voivat mainitut haitta-aineet olla riski molemmille. Alueen möyhentäminen ja rakentaminen ovat siis mahdollinen riski, johon myös jonkun viranomaisen tulisi jossain vaiheessa ottaa kantaa.

https://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/8310/m_ntt_-vilppula_a1350_sassi_ak_selostus_tt05062018.pdf

Ympäristöhäiriöt

Alueella sijaitsevaa tuhkanläjitysaluetta on tutkittu (Suomen IP-Tekniikka 2003, Groundia 2010, Ramboll 2014) koekaivuin ja näytteenotoin. Tuhkatäyttöalueelta tutkituista haitta-aineista arseenin, koboltin, nikkelin ja sinkin maksimipitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvotason. Kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia esiintyy ainoastaan yksittäisissä näytteissä ja suurimmassa osassa tuhkatäyttöä edustaneissa näytteissä tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot.

Keskimääräiset tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot ja tutkittua aluetta ei luokitella pilaantuneeksi.

Vanhan sahan alueesta on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus 14.9.2010. Tutkimuksessa vanhan sahan läheisyydestä kaivettiin kolme koekuoppaa ja toiset kolme koekuoppaa kaivettiin rannan tuntumasta itään päin vanhasta sahasta. Rannan tuntumassa olevista koekuopista ei havaittu raskasmetalleja.
Koska näytteissä esiintyi haitta-aineita, niin alue tulee arvioida.

Jos aluetta ei rakenneta, on riski, että haitta-aineista olisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle, pieni.

Kaavoitusprosessin kuluessa, syksyllä 2017, on alueella suoritettu sedimenttinäytteenotto vesialueen sedimenttien mahdollisten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Edelleen on suoritettu myös ympäristötekninen tutkimus koekuoppakaivuna. Tutkimuksessa selvitettiin maaperän tilaa ja sen pilaantuneisuutta.

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa alueelta havaittiin useissa koekuopissa rakennusjätettä, puuta ym. ja yhdessä koekuopassa (pienvenesataman alueella) alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Kyseisen koekuopan kohdalla tulee pilaantuneeksi luokiteltavat maa-ainekset poistaa käyttötarkoituksen muuttuessa.

Tutkimusraportissa on suositeltu myös lisätutkimusta pilaantuneen maa-alueen rajaamiseksi kunnostuksen yhteydessä.

Maa-alueella havaittu tuhkakerros ja jätteet tulee poistaa vähintäänkin tulevien rakennusten alta sekä kaivutöiden yhteydessä ylös kaivettujen tuhkan ja jätteiden osalta.

Yhdessä vesialueelle sijoittuvassa tutkimuspisteessä havaittiin ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä. Tämä havainto on huomioitava, jos alueella suoritetaan ruoppaustöitä. Korkeat pitoisuudet liittyvät todennäköisesti ranta-alueen jätetäyttöihin.

 

[lark]

Osanna Groupin nettisivut näyttivät tänään 6.4.2020 tällaisilta. Onko siellä päivitys käynnissä vai onko domain tullut tiensä loppuun?

 

[ourasi]

Ei tarttis enää tietää kuin käyttäjänimi ja laittaa joku sähköposti, jotta pystyisi jatkamaan busineksen tekoa?
Ei se kyllä asenna Wpressiä. vaikka antaa adminille salasanankin virhelitanian jälkeen.

 

[Esterhaus]

Arvio netin ilmakuvien/ tienvarsikuvien perusteella, paikalliset tietävät onko puustolla nettomyyntiarvoa?

Paikallinen en ole, mutta ilmakuvan perusteella on siellä jokunen palanen ihan hyvän näköistä luultavasti jo uudistuskypsää metsää, mutta on siellä kyllä sitten tuoreempaakin länttiä, joita pitkäjänteinen metsänomistaja vain harventelisi hellästi tulevia tuottoja odotellen. Vaikka siellä on runsaspuustoisiakin osia, niin kun on sitten paljon muutakin, jolloin koko alueen puuston määrä yhteensä ei mikään huippurunsas ole. Jos puun määrä koko tilalla per hehtaari olisi kokonaisuutena keskimääräistä jotain reilut 100+ mottia per ha tasoa niin tuolla suunnalla metsän arvo olisi ehkä jotain 5000 e/ha nettilähteiden mukaan, eli puun arvo keskimäärin 50 e / motti (jos tässä alkeellisessa laskennassa jätetään maapohjan arvo ottamatta huomioon, se ei puhtaassa metsämaan kaupassa paljon ole per hehtaari). Oma valistumaton arveluni on että ehkä puustosta jonkun 600000 e saisi, jos vedettäisiin kaikki sileäksi. Miljoonaan euroon jää joka tapauksessa pitkä matka.
edit. selvennyksiä lisätty

 

[tietokonerikki]

Joensuun kaupungissa sentään oltiin fiksuja. Siellä maksettiin vanhasta tehdasalueesta euro, minkä mukana tuli monenlaisia vastuita. Mänttä-Vilppula taas on valmis maksamaan pilaantuneesta tehdasalueesta ympäristöineen miljoonia.

Löysin eilen hakiessani myös selvityksen alueesta. Siellä kerrottiin että pilaantuneisuutta on tuolla huutomerkillä merkityllä sinisellä vivalla rajatulla alueella. Alue varmaankin noin 1,5 x 0,5 kilometriä noin pyöristetysti. Tuolla todetaan, että mikäli aluetta ei rakenneta, on vaara haitta-aineista ihmisille ja ympäristölle pieni. Sen voisi myös kääntää, että mikäli aluetta aletaan rakentaa, voivat mainitut haitta-aineet olla riski molemmille. Alueen möyhentäminen ja rakentaminen ovat siis mahdollinen riski, johon myös jonkun viranomaisen tulisi jossain vaiheessa ottaa kantaa.

https://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/8310/m_ntt_-vilppula_a1350_sassi_ak_selostus_tt05062018.pdf

Ympäristöhäiriöt

Alueella sijaitsevaa tuhkanläjitysaluetta on tutkittu (Suomen IP-Tekniikka 2003, Groundia 2010, Ramboll 2014) koekaivuin ja näytteenotoin. Tuhkatäyttöalueelta tutkituista haitta-aineista arseenin, koboltin, nikkelin ja sinkin maksimipitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvotason. Kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia esiintyy ainoastaan yksittäisissä näytteissä ja suurimmassa osassa tuhkatäyttöä edustaneissa näytteissä tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot.

Keskimääräiset tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot ja tutkittua aluetta ei luokitella pilaantuneeksi.

Vanhan sahan alueesta on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus 14.9.2010. Tutkimuksessa vanhan sahan läheisyydestä kaivettiin kolme koekuoppaa ja toiset kolme koekuoppaa kaivettiin rannan tuntumasta itään päin vanhasta sahasta. Rannan tuntumassa olevista koekuopista ei havaittu raskasmetalleja.
Koska näytteissä esiintyi haitta-aineita, niin alue tulee arvioida.

Jos aluetta ei rakenneta, on riski, että haitta-aineista olisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle, pieni.

Kaavoitusprosessin kuluessa, syksyllä 2017, on alueella suoritettu sedimenttinäytteenotto vesialueen sedimenttien mahdollisten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Edelleen on suoritettu myös ympäristötekninen tutkimus koekuoppakaivuna. Tutkimuksessa selvitettiin maaperän tilaa ja sen pilaantuneisuutta.

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa alueelta havaittiin useissa koekuopissa rakennusjätettä, puuta ym. ja yhdessä koekuopassa (pienvenesataman alueella) alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Kyseisen koekuopan kohdalla tulee pilaantuneeksi luokiteltavat maa-ainekset poistaa käyttötarkoituksen muuttuessa.

Tutkimusraportissa on suositeltu myös lisätutkimusta pilaantuneen maa-alueen rajaamiseksi kunnostuksen yhteydessä.

Maa-alueella havaittu tuhkakerros ja jätteet tulee poistaa vähintäänkin tulevien rakennusten alta sekä kaivutöiden yhteydessä ylös kaivettujen tuhkan ja jätteiden osalta.

Yhdessä vesialueelle sijoittuvassa tutkimuspisteessä havaittiin ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä. Tämä havainto on huomioitava, jos alueella suoritetaan ruoppaustöitä. Korkeat pitoisuudet liittyvät todennäköisesti ranta-alueen jätetäyttöihin.

Kyllä siellä Joensuussakin maksettiin 14.6miljoonaa. Oli hyvä kauppa myyjälle. Tuossa

Google Maps

Find local businesses, view maps and get driving directions in Google Maps.

www.google.com

hyvä kuva tämän ajan saha-alueesta.

Vilppulassa haluttaisiin maksaa 3miljoonaa + noi muut puhdistus miljoonat, joten kyllähän Vilppulassa tuo maksamisen ilo osataan jopa Joensuulaisiakin paremmin.

 

[Lucas]

hyvä kuva tämän ajan saha-alueesta.

Vilppulassa haluttaisiin maksaa 3miljoonaa + noi muut puhdistus miljoonat, joten kyllähän Vilppulassa tuo maksamisen ilo osataan jopa Joensuulaisiakin paremmin.

​

Yhdellä eurolla ostetun maa-alueen puhdistus maksoi 14 miljoonaa (Linkki maksumuurin takana)

​

"Reilun kolmen vuoden kunnostustyölle kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa, ja pilaantunutta maata siirrettiin yli 900 000 tonnia.​

​

Joensuun kaupunki osti pitkien neuvottelujen jälkeen 33 hehtaarin maa-alueen vuonna 2008 yhden euron kauppasummalla UPM-Kymmene ltä. Kauppaehdoissa oli määrätty mahdollisen kunnostusvastuun siirtyminen ostajalle.​

​

Penttilän saha toimi Joensuun ydinkeskustan läheisyydessä, Pielisjoen varrella vuosina 1871–1988. Toiminnan jäljiltä maaperä oli pahasti pilaantunutta, ja se sisälsi muun muassa dioksiini- ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.​

​

Vuonna 2008 kaupan jälkeen tehdyn puhdistamissuunnitelman kustannusarvio oli 21 miljoonaa euroa ja pilaantuneen maan määrä noin 450 000 kuutiometriä."​

Ilmeisesti siellä Mäntti-Vilppilässä on pulaa maasta kun pitää ostaa lentokentän kiitotien pohjaksikin pilaantunutta maata ja maksaa siitä vielä miljoonia euroa myyjälle ja ties miten monta miljoonaa sen maan kunnostustyöstä.

 

[Esterhaus]

Kyllä siellä Joensuussakin maksettiin 14.6miljoonaa. Oli hyvä kauppa myyjälle. Tuossa

Google Maps

Find local businesses, view maps and get driving directions in Google Maps.

www.google.com

hyvä kuva tämän ajan saha-alueesta.

Vilppulassa haluttaisiin maksaa 3miljoonaa + noi muut puhdistus miljoonat, joten kyllähän Vilppulassa tuo maksamisen ilo osataan jopa Joensuulaisiakin paremmin.

Minä sanoisin että Joensuussa tuo on ollut ostajalle paljon parempi kauppa kuin myyjälle, ja vielä parempi siitä tuli kun lopullinen puhdistuskustannus on jäänyt 25% suunniteltua alemmaksi. Myyjälle on selvästi tärkeintä ollut päästä koko ongelmasta eroon, ja ostajalle tuo on ollut hoidettavissa oleva ongelma, joka muuttuu hyödyiksi ja jopa tuotoiksi aikanaan. Tämänhän näkee kartasta ja ilmakuvista: ihan keskustan lähellä ja samalla vielä rannalla oleva 33 hehtaarin kokonaisuus ollut kysymyksessä. Kun tuosta pilkkoo kerrostalotontteja niin se on varmasti vähintään satoja tuhansia per kappale, ehkä aivan rannassa olevat vielä sitäkin kalliimpia. Eihän tuollaisia noin hyvällä sijainnilla olevia rakennuspaikkoja normaalisti kaupungeista enää löydy. Etuovi.com kertoo että Penttilässä on uutta 2020 vamistuvaa asuntotuotantoa jo myynnissä joten alueen kehittäminen näyttäisi jatkuvan.

editti. Tässä googlen avulla löytynyt kaupungin sivulta tieto tarjouskilpailusta, pohjahinta rannassa olevalle kerrostalotontille n. 1,3 miljoonaa mutta siitä saa maksaa enemmänkin. Havainnekuvan perusteella kaavoitusta on tehty tai tekeillä jo sahan alueen suuntaan. Mänttä-Vilppulassa jo asukasluvun puolesta samanlaisia odotuksia ei ehkä ole syytä elätellä maanvaihdon jälkeiselle rakentamispotentiaalille, jos ihan asukaslukuja vertaillaan.

Tarjouskilpailu Penttilänrannan arvotontista käynnissä

06.03.2020 Tarjouskilpailu Penttilänrannan arvotontista käynnissä ...

www.joensuu.fi

 

[lark]

YLE FEM-kanavalla tulee Ruotsiin sijoittuva poliittinen trillerisarja Heder, jossa neljä naisasianajajaa selvttää netissä toimivaa raiskauksia ja muita väkivallantekoja kauppaavaa nettipalvelua. Ihan mukiinmenevä sarja, vähän 1970-luvulle sijoittuvan ruotsalaisen Call Girl -elokuvan tyyliä. sarjassa oli sunnuntaina kohta, jossa yksi asianajaja kävi hakkeripapparaisen luona selvittämässä tuon nettipalvelun kotisivua. Siellä selvisi, että palvelusvuston lähdekoodi oli samanlainen kuin isolla yrityksellä. Voisiko Osanna -sivustoja verrata jonkun koodin perusteella muihin siihen liittyviin sivustoihin samalla tapaa.

Yhdyn myös täällä aikaisemmin esitettyyn väitteeseen, että tässä M-V huijauksessa on varmaan haettu sellaista tahoa, joka kollektiivisesti on tarpeeksi tyhmä, että huijaukseen lankeaa. Yksi tuttu postaa Facebookissa ikävän loanheittosivustolta Maria Ohisalo - muikku joka tuhosi hyvinvointi-Suomen mitä ihmeellisiä juttuja, uutisia, screenshotteja sekä väittämiä, joilla saa sitten pönkitystä omille asenteilleen, faktoja ei tietenkään tsekata ja typerimmätkin solvaukset julkaistaan kavereiden liittyesssä paskanheittokuoroon. Jokainen uutinen otetaan totena, eikä suodattimia ole.

Toki Mänttä-Vilppulassa voi suoranaisen tollouden sijasta olla taustalla myös häpeän tunne. Olisihan se inhottavaa, kun kaupunginvaltuustossa istuva henkilö ei ole tajunnut huijauksen päällä. Härkäpäisesti puolustaessa halutaan peittää omat virheet. Toki joku voi olla mukanakin.

Osaako joku laskea kartasta tuon saastuneen sinisillä viivoilla rajatun alueen koon hehtaareina?

 

[stumpu]

Osaako joku laskea kartasta tuon saastuneen sinisillä viivoilla rajatun alueen koon hehtaareina?

Maanmittauslaitoksen karttapalvelussa äkkiseltään katsottuna ~50 ha.

Spoileri

 

[lark]

Netistä löytyy edelleenkin tämä video, jossa selitetään mahdollista Sassin alueen maarakentamista. Video on ollut täällä aikaisemminkin, mutta linkkaan sen uudestaan. Luennolla puhuva insinööri toteaa, että jos aluetta alettaisiin joskus tuhkanläjitystekniikalla rakentaa, pelkästään kiitoradan rakentamiseen menisi 2-3 vuotta. Maa-alue korotettaisiin sekä kiitorata siis rakennettaisiin ensin, vasta sen jälkeen alkaisi alueen muu rakentaminen.





Tämän takia tämä Osannan alkuperäinen 'kolmen vuoden päästä alkaa toiminta' - kuumotus on aivan ylioptimistinen sekä harhaanjohtava.

Huttusen ohessa puhumassa on insinöörismies, joka kertoo hiekkaläjityksen käytöstä alueella. Referoin luettavaksi alle hänen luentonsa osat. Suluissa olevat kohdat ovat omia mietintöjäni.


Miten kenttä korotetaan? Ennenkuin aluetta voidaan alkaa muuten rakentaa, tulee kenttä tai kiitorata saada valmiiksi (saatavalla tuhkamäärällä pelkän kiitoradan rakentaminen kestää jo yksistään kolme vuotta, ellei hiekkaa kuskata muualta maasta).

Erilaisia rakenteita tutkittiin. Massiivituhkarakenne paras materiaalina ja rakenteena sellaisenaan, ei tarvitse muita lisäaineita. Hankkeen kustannusvertailun vuoksi tehtiin kolme eri vaihtoehtoa. Massiivituhka // kiviaines // routasuojaus eristelevyillä. Kiviaines kallein, tuhka halvin.

Yksi vaihtoehto tuhkarakenne koska materiaalin tuottaja eli Mäntän energia ‘vieressä’.
Ramboll tilattiin tekemään tutkimuksia Mäntän energian tuhkasta.

Rakentamisaikataulu on haaste. Mäntän energialta tuhkaa saadaan tarvittava tuhka vajaassa kolmessa vuodessa, kun se pitäisi saada paikalle heti.

Kestävän kehityksen näkökulma pitää ottaa mukaan, mutta silloin maksaa kaupunki (eli kaupungille sysätään kustannusvastuu myös siinä tapauksessa että hankkeesta tulisi ympäristöystävällinen ja vihreä). Lopussa liitetään Sassin hankkeeseen bonuksena kiertotalous, visioidaan massiivista maataidetta tuhkalla stabiloidusta tuhkasavesta.

 

[vilppulan urho]

YLE FEM-kanavalla tulee Ruotsiin sijoittuva poliittinen trillerisarja Heder, jossa neljä naisasianajajaa selvttää netissä toimivaa raiskauksia ja muita väkivallantekoja kauppaavaa nettipalvelua. Ihan mukiinmenevä sarja, vähän 1970-luvulle sijoittuvan ruotsalaisen Call Girl -elokuvan tyyliä. sarjassa oli sunnuntaina kohta, jossa yksi asianajaja kävi hakkeripapparaisen luona selvittämässä tuon nettipalvelun kotisivua. Siellä selvisi, että palvelusvuston lähdekoodi oli samanlainen kuin isolla yrityksellä. Voisiko Osanna -sivustoja verrata jonkun koodin perusteella muihin siihen liittyviin sivustoihin samalla tapaa.

Yhdyn myös täällä aikaisemmin esitettyyn väitteeseen, että tässä M-V huijauksessa on varmaan haettu sellaista tahoa, joka kollektiivisesti on tarpeeksi tyhmä, että huijaukseen lankeaa. Yksi tuttu postaa Facebookissa ikävän loanheittosivustolta Maria Ohisalo - muikku joka tuhosi hyvinvointi-Suomen mitä ihmeellisiä juttuja, uutisia, screenshotteja sekä väittämiä, joilla saa sitten pönkitystä omille asenteilleen, faktoja ei tietenkään tsekata ja typerimmätkin solvaukset julkaistaan kavereiden liittyesssä paskanheittokuoroon. Jokainen uutinen otetaan totena, eikä suodattimia ole.

Toki Mänttä-Vilppulassa voi suoranaisen tollouden sijasta olla taustalla myös häpeän tunne. Olisihan se inhottavaa, kun kaupunginvaltuustossa istuva henkilö ei ole tajunnut huijauksen päällä. Härkäpäisesti puolustaessa halutaan peittää omat virheet. Toki joku voi olla mukanakin.

Osaako joku laskea kartasta tuon saastuneen sinisillä viivoilla rajatun alueen koon hehtaareina?

Sinisellä rajattu alue pinta-ala 49,3 ha on maa-aluetta ja 4,0 ha vesialuetta. (A1350 –SASSIN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSKaavaselostus)

 

[lark]

Ohessa vielä edelliseen liittyen Oulun yliopistolla 2018 tehdyn ympäristötekniikan diplomityön yhteenvedon tärkein osa tekstinä. Mäntän Energian tuhkalla ei alueelle suunniteltua kiitorataa rakenneta, ei edes siinä kolmessa vuodessa. Kiinnostava olisi tietää, onko esimerkiksi alueen maarakentamisesta olemassa valmiit pitkälle viedyt suunnitelmat, tehty urakkatarjous tai jopa jo valmiiksi valittu rakentaja. Yhä ufomaisemmalta kuulostaa jo pelkästään näiden faktojen varassa se, että alueelle edes sitä kiitorataa esimerkiksi vaikkapa viidessä vuodessa nousisi.



"Tulosten perusteella työssä todettiin, että Mäntän Energian testatuista tuhkista lentotuhkat ovat tuhkien käyttöluokittelun mukaan ilman sideainelisäystä käyttöluokassa LT II, jolloin sen käyttö on teknisesti mahdollista varsinkin lentopaikan päällysrakenteen alimmissa kerroksissa. Sideaineiden avulla lujitettuna tuhka saadaan nostettua korkeimpaan käyttöluokkaan LT I, jolloin lentotuhka voi soveltua myös ylempiin päällysrakennekerroksiin, kuten jakavaan kerrokseen.

Lentotuhkaa voidaan käyttää myös kerrosstabiloinnissa yhtenä sideaineena uudelle murskemateriaalille mutta Mäntän Energian lentotuhka ei yksistään lujittanut riittävästi käytettyjä runkoainevaihtoehtoja.

Voimalaitoksen tutkitut pohjatuhkat olivat käyttöluokan PT II tuhkia, jotka eivät sovellu lentopaikan päällysrakenteissa käytettäväksi. Voimalaitostuhkien hyödyntämisestä pienlentopaikalla voidaan kuitenkin todeta, että lentotuhkia käyttämällä on mahdollista saavuttaa ohuemmat kiito- ja rullaustierakenteet kuin perinteisillä kiviainemateriaaleilla."

 

[lark]

Osannan eri nettisivujen sivut tai Osannaan liittyvät sivut kaatuilevat nyt jostain syystä ihan urakalla. (Myös Wordpresillä luotu?) Osanna Advisors-sivuston News - osasto ei enää toimi, samoin Trovec Trade -sivusto on hävinnyt. Trovecin sivustoa on päivitetty sivun luonnin jälkeen 2019 tasan kaksi kertaa. Sivut on luotu - yllätys - lokakuussa 2018 pari viikkoa sen jälkeen, kun Mänttä-Vilppula allekirjoitti salassapitosopimuket.
Osanna Advisors-sivustoa, jonka uutisosasto siis alhaalla, päivitetty samoihin aikoihin, kun Trovec Traden sivusto luotu.

 

[tietokonerikki]

Minä sanoisin että Joensuussa tuo on ollut ostajalle paljon parempi kauppa kuin myyjälle, ja vielä parempi siitä tuli kun lopullinen puhdistuskustannus
on jäänyt 25% suunniteltua alemmaksi. Myyjälle on selvästi tärkeintä ollut päästä koko ongelmasta eroon, ja ostajalle tuo on ollut hoidettavissa oleva
ongelma, joka muuttuu hyödyiksi ja jopa tuotoiksi aikanaan. Tämänhän näkee kartasta ja ilmakuvista: ihan keskustan lähellä ja samalla vielä rannalla
oleva 33 hehtaarin kokonaisuus ollut kysymyksessä. Kun tuosta pilkkoo kerrostalotontteja niin se on varmasti vähintään satoja tuhansia per kappale,
ehkä aivan rannassa olevat vielä sitäkin kalliimpia. Eihän tuollaisia noin hyvällä sijainnilla olevia rakennuspaikkoja normaalisti kaupungeista
enää löydy. Etuovi.com kertoo että Penttilässä on uutta 2020 vamistuvaa asuntotuotantoa jo myynnissä joten alueen kehittäminen näyttäisi jatkuva

Tarjouskilpailu Penttilänrannan arvotontista käynnissä

Jos kaupunki ei olisi tuota ostanut, alueen kaavoitus olisi tullut maksamaan paljon myyjälle ( olisko kaupunki edes kaivoitukseen suostunut ) ja sen lisäksi noi maatyöt.

Joensuun kaupunki osti tontin 0-euroa, maksoi 14,5miljoonaa v. 2012 päättyneestä alueen ongelmien kunnostustyöstä. Siihen ei siis kuulune tuo kävelysilta (palvelee tokialueen pohjoispuoleistakin osaa) joen yli eikä alueelle vielä tekemättä/tehdyt? olevat kadut jne.

Tällä hetkellä ko. alue on paikallisesti ajatellen huonojen kulkuyhteyksien takana keskustasta, etelän mies sanoisi erittäin hyvien.

editti. Tässä googlen avulla löytynyt kaupungin sivulta tieto tarjouskilpailusta, pohjahinta rannassa olevalle kerrostalotontille n. 1,3 miljoonaa
mutta siitä saa maksaa enemmänkin. Havainnekuvan perusteella kaavoitusta on tehty tai tekeillä jo sahan alueen suuntaan.
Mänttä-Vilppulassa jo asukasluvun puolesta samanlaisia odotuksia ei ehkä ole syytä elätellä maanvaihdon jälkeiselle rakentamispotentiaalille,
jos ihan asukaslukuja vertaillaan.

Tarjouskilpailu Penttilänrannan arvotontista käynnissä

06.03.2020 Tarjouskilpailu Penttilänrannan arvotontista käynnissä ...

www.joensuu.fi

Aika näyttää miten alue kehittyy (löytyykö maksukykyisiä ostajia muuallekin kuin rannan taloihin).
Joensuu on kesällä yksi hienoimmista kaupungeistamme, talvella tylsä kuin mikä

Toki huomattavasti järkevämmältä, pitkällä tähtäimellä, kuullostava ostos kaupungille (ja siis hyvä kauppa myyjälle) kuin tämä Mänttä-Vilppulan todella epärealistiselta tuntuva hanke.
Ja erittäin hyvä kauppa Mänttä-Vilppulan ongelmajätteitä sisältävän maa-alueen myyjälle (jos kauppa toteutuu).

 

[muronsyöjä]

Osanna Groupin nettisivut näyttivät tänään 6.4.2020 tällaisilta. Onko siellä päivitys käynnissä vai onko domain tullut tiensä loppuun?

Mänttien rahat on jo tilillä. Enää ei tarvitse pingottaa eikä esittää mitään mitä ei ole olemassa.

 

[lark]

Rahat tosiaan on siellä tilillä, kun ne sopimuksetkin on jo tammikuussa allekirjoitettu. Voin kuvitella, että vanne kiristyy hankkeen puolesta äänestäneiden valtuutettujen pään ympärillä vähitellen, kun huomaavat, kuinka hutera ja olematon yhtiöhimmeli Osannalla oikeasti on takanaan. Suurin osa häneen littyvien yhtiöden nettisivustoista on viimeisen parin kuukauden aikana joko lakannut toiminasta tai domain on vanhentunut.

OsannaGhana -sivu tosin sentään vielä sinnittelee ja on voimissaan.

Onko tuosta mahdollisesta Lakeside Airparkin alkuperäisestä rakennusaikataulusta missään mustaa valkoisella. Osannahan kertoi italialaiselle paikallislehdelle helmikuussa, että valmista olisi kolmessa vuodessa eli jos rakentaminen olisi aloitettu ensi kesänä, niin valmista olisi tullut 2023. Mutta onko Yrke kiinteistöillä tai MW-kehityksellä sivuillaan mitään konkreettisempaa näistä lentokaupungin rakennusaikatauluista?

Löytyi muuten tällainen hauska italiankielinen uutisjuttu aiheesta Rondine.fi -sivustolta.

Investitori italiani in un progetto da 250 milioni a Mänttä-Vilppula: tanti dubbi – La Rondine Finlandia

A fine gennaio scorso due italiani hanno assistito alle votazioni del consiglio comunale di Mänttä-Vilppula, un paese di diecimila abitanti un’ora a nord di Tampere. Il comune è noto per essere la casa dei Serlachius, famiglia storica di industriali e mecenati delle arti. Ne avevamo parlato...

rondine.fi

Tuon Simpsons-videon (eli Monorail varmaan on jakson nimi) enkukielinen videopätkä löytyy täältä.

 

[Tonnin Seteli]

Mänttien rahat on jo tilillä. Enää ei tarvitse pingottaa eikä esittää mitään mitä ei ole olemassa.

Millähän lisenssillä moinen tilisiirto on tehty ja mistä? Tuota on vaikea uskoa. Mikä pankki lainasi ja millä perusteella? Liekö moinen laina perittävissä, kun rikollinen tarkoitus oli aivan ilmeinen vai jääkö se jonkun peräperseen paikallisosuuspankin tappioksi?

 

[Tonnin Seteli]

Jos puun määrä koko tilalla per hehtaari olisi kokonaisuutena keskimääräistä jotain reilut 100+ mottia per ha tasoa niin tuolla suunnalla metsän arvo olisi ehkä jotain 5000 e/ha nettilähteiden mukaan, eli puun arvo keskimäärin 50 e / motti (jos tässä alkeellisessa laskennassa jätetään maapohjan arvo ottamatta huomioon, se ei puhtaassa metsämaan kaupassa paljon ole per hehtaari).

No ei. Metsän arvo toki on verottajan taulukoiden mukaan tuota luokkaa noinkin eteläisellä alueella, mutta se ei ota kantaa puun arvoon. Tukkipuun arvo sattumalta osuu mainitsemaasi suuruusluokkaan ja nykyisessä taantumassa jopa aika lähelle tuota arvoa. Muiden tuotteiden arvo on paljon pienempi.

Puun arvoa ei lasketa noin. Tukkipuun hinta oli jopa 70 kun kauppa vielä kävi pari vuotta sitten. Maan arvo oli silloin tasan sama kuin nyt.

 

[Technocrat]

Millähän lisenssillä moinen tilisiirto on tehty ja mistä? Tuota on vaikea uskoa. Mikä pankki lainasi ja millä perusteella? Liekö moinen laina perittävissä, kun rikollinen tarkoitus oli aivan ilmeinen vai jääkö se jonkun peräperseen paikallisosuuspankin tappioksi?

Kunnalle rahan lainaaminen on melko riskitöntä pankille, kyllä ne pankit mielellään lainaavat muutaman kymmenen miltsiä, jos kunnalta loppuu kassassta raha niin valtio(veronmaksajat) piffaa tai sitten myydään kunnan omaisuutta ja kuitataan velat. Se on tuollaisen perähikiän pikkupankille kuin lottovoitto jos kunta lainailee isoja rahoja. Toki jos se pankki on tiennyt, että rahat menee rikolliseen tarkoitukseen niin tilanne on vähän erilainen, mutta luulisin, että tällainen on melko hankala näyttää toteen.

 

[lark]

Jos kunnanvaltuustossa on ollut hankkeen puolesta äänestämässä alueellisen suurpankin johtajan, niin olettaisi tällaisen rahoituslaitoksessa johtotehtävissä toimivan napamiehen ymmärtävän myös jotain mutkikkaankin hankesopimuken päälle. Sitä en ole vielä tarkastanut, oliko OP Pohjois-Hämeen hallituksen puheenjohtaja Sami Kouvonen mukana ratkaisevassa valtuuston kokousessa 27.1.2020. Jos oli mukana ja äänesti kokouksessa lentokaupungin ja sitä kautta OP:sta otettavan pankkilainan puolesta, niin eturistiriitaa pukkaa.

Kouvonen oli kuin olikin ilmoittanut esteellisyytensä ennen äänestystä.

Alla muuten linkki 30.3.2020 kokouksen papereihin, eli kaupunginhallituksen pöytäkirjaa koskien lausuntoa liittyen lausuntopyyntöön.

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20201163-1.PDF

Löytyykös tuota lausuntoa jostain pdf-muodossa? Alla jotakuinkin kattava linkkirypäs, jota kautta noihin eri asiakirjoihin pääsee. En löytänyt Mänttä-Vilppulan lausuntoa tai en osannut hakea.

Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula

mantta-vilppula.oncloudos.com

 

[Esterhaus]

No ei. Metsän arvo toki on verottajan taulukoiden mukaan tuota luokkaa noinkin eteläisellä alueella, mutta se ei ota kantaa puun arvoon. Tukkipuun arvo sattumalta osuu mainitsemaasi suuruusluokkaan ja nykyisessä taantumassa jopa aika lähelle tuota arvoa. Muiden tuotteiden arvo on paljon pienempi.

Puun arvoa ei lasketa noin. Tukkipuun hinta oli jopa 70 kun kauppa vielä kävi pari vuotta sitten. Maan arvo oli silloin tasan sama kuin nyt.

Ei lasketa ja tiedän sen. Heitin tuollaisen hyvin ylimalkaisen ja suorastaan väkivaltaisesti vääntäen lasketun "arvion" paremman puutteessa oletuksella, että todennäköisesti se ei mene ihan persuksilleen tälläkään tavalla heiteltynä, kun mitään eksaktia tietoa nyt ei varmastikaan täällä tarvita, eikä sitä voisi saada vaikka tarvittaisi. Tietenkin riippuu tukki- ja kuitupuun kuutiomääristä, puulajeista (luultavasti tuossa normaali kuusi - mänty - koivu) jne. Ja toisaalta koko metsätila maapohjineen myytäessä voi olla ja todennäköisesti on hinnassa mukana myös maapohjan laadustakin riippuvaisia tuotto-odotuksia yms. kun kaupoissa kuitenkin on hintapyynnön pohjana käytetty ammattilaisen laatimaa metsäarviota.

No voihan tätä sitten tutkia fiksumminkin ja ihan ilmaiseen metsäarvolaskuriin laitettuna tulisi koko pläjäyksen puiden arvoksi n. 750000 e, tosin sitä nyt en viitsi tarkemmin tutkia ovatko nuo kolme tilaa juuri se kunnan ostama Sassin alue vai onko se joku pienempi kokonaisuus. Tietenkin oikean metsäarvion tekijä saattaisi käydä paikan päällä jne. eikä tyytyisi vain satelliittikuvaan ja metsävarantotietohin.

 

[vilppulan urho]

Jos kunnanvaltuustossa on ollut hankkeen puolesta äänestämässä alueellisen suurpankin johtajan, niin olettaisi tällaisen rahoituslaitoksessa johtotehtävissä toimivan napamiehen ymmärtävän myös jotain mutkikkaankin hankesopimuken päälle. Sitä en ole vielä tarkastanut, oliko OP Pohjois-Hämeen hallituksen puheenjohtaja Sami Kouvonen mukana ratkaisevassa valtuuston kokousessa 27.1.2020. Jos oli mukana ja äänesti kokouksessa lentokaupungin ja sitä kautta OP:sta otettavan pankkilainan puolesta, niin eturistiriitaa pukkaa.

Kouvonen ei osallistunut 20.01.2020 pykälä 3 käsittelyyn, tilalla varajäsen Mauri Matilainen.

 

[lark]

Se mikä on älytöntä tässä OP Pohjois-Hämeen tapauksessa on se, että valtuustolla istuvalla Osuuspankin hallituksen puheenjohtajalla eli Sami Kouvosella on ihan varmasti jonkinlaista tietoa tai vainua rahoituskuvioista, tai ainakin satavarmasti hänen kavereillaan on.

Vaikka hän olisikin esteellinen osallistumaan äänestykseen, voisi ainakin kuvitella, että noinkin merkittävän firman hallituksessa istuva kaveri joko kävisi itse läpu tai laittaisi rahoitus- tai sopimuskuviot tunteman kaverinsa tarkastamaan hankesopimuksen, jossa pankkinsa on osallisena.

Jos me täällä BBS:ssä ihan keskiverto ääliöinä tavallisina tallaajina tajutaan, että Osannan kanssa tehdyssä sopimuksessa on kyseessä on rankan sorttinen huijaus, niin kyllä kuka tahansa vähänkin pankkimaailmaa tunteva - saatika sitten pankin hallituksen jäsen - tajuaa, että kyseessä oikeasti on huijaus.

Toki Kouvosella on Mänttä-Vilppulassa pienyrityksille lainaa tarjoavan aluepankin hallituksen puheenjohtajana valtaa ja voimaa, kun ajatellaan pankista riippuvaisia paikallisia pienyrittäjiä (jos sellaisia vaikka valtuustossa on), hänen kanssaan lienee hyvä olla hyvissä väleissä tai ainakin jossain määrin samaa mieltä.

Eri asia on sitten se, millaisena paikallisosuuspankin hallituksen puheenjohtaja näyttäytyy paikallisten silmissä sen jälkeen, kun selviää, että kyseessä on ollut miljoonapuhallus, jossa taustalla rikolliset voimat.

Voi olla että sen jälkeen käy kaverille vähän niinkuin Hortto Kaalon laulun kertojaminälle kuuluisassa kappaleessa, eikä "kaikki ovet enää sen jälkeen aukenekaan"...

 

[penttip]

Onko Osannalta tullut mitään uutisointia korona-kriisiin liittyen? Voisi kuvitella, että näinä vaikeina aikoina olisi tarvetta globaaleilla markkinoilla toimivalle bisnesmiehelle, esimerkiksi hengityssuojaimien hankinnan apuna. Sieltä voisi saada hyvää profittia ilman vuosien pehmitystyötä...

 

[lark]

Konsulttia kannattaa aina käyttää, vaikka ei oikeasti olisikaan sellaiselle tarvetta, kunhan vain on yhtä erinomainen ja aikaansaava, kuten vaikkapa kymppimilliä kieltä lipoen Mänttä-Vilppulalta odotteleva Francesco Osanna tai viisi miljoonaa euroa vastikään Suomen valtiolta huijannut Onni Sarmaste.

Tuoreen suojamaskigaten viimeisimmät käänteet osoittavat, että konsultti tuo kauppoihin sopivasti mukaan uutta vääntöä ja jännitteitä.

Tämä on vähän off topic -aihe, mutta Sarmasteen tarinat häntä jahtaavista ammattirikollisista kuulostavat yhtä paisutetuilta, kuin Osannan puvuntakin taskusa lymyilevä lompakko.

Helvetin enkelit varmaan seuraavat 30 vuotta muistelee tapaamisisissaan rajua menneisyyttään kun uskallettiin oikein kivi heittää talousrikoksia tehneen koijarin ikkunaan.

Kaveri nähtävästi itse kivittänyt akkunaansa ja tehnyt sitten rikosillmoituksen, että näyttäisi enemmän rikoksen uhrilta (samanlaista uhriutumistahan nähtiin Sunny Car Centerin keisissä). Onneksi ei sentään vielä Kiinan kuningasta, Tarzania tai Uumajan kaupungin varapääministeriä ole sekoittamassa kauppoihinsa.

Kuulostaako tutulta:

Sarmaste sanoo asian paisuneen kohtuuttomiin mittasuhteisiin, eikä hän vielä halua kommentoida sopimusasiaa yksityiskohtaisemmin.

Sarmaste ei halua edes kertoa firmansa nimeä. Hän ei myöskään kommentoi sopimuksen suuruutta, sen kestoa tai sopimuksen osapuolia.

– Nämä kuuluvat liikesalaisuuden piiriin.

Suomen suojamaskiskandaali: Liikemies kertoo nyt oman versionsa miljoonakaupasta – rajuja väitteitä uhkailusta

Suomen Kiinan-kauppa paisui sekavaksi sotkuksi, jossa puhutaan miljoonista euroista, epäkelvosta tavarasta ja Helvetin enkeleistä.

www.is.fi

 

[aukusti]

Italian tilanteen ja ilmeisen obesiteetin huomioiden, onkohan koko Osanna enää elävien kirjoissakaan?

 

[Esterhaus]

Italian tilanteen ja ilmeisen obesiteetin huomioiden, onkohan koko Osanna enää elävien kirjoissakaan?

Näkyy ainakin instagram-päivityksen saaneen aikaiseksi viimeksi eilen, ja toissapäiväinen selfiekään ei anna viitteitä siitä että pahemmin olisi pipinä.

 

[lark]

Kouvonenhan on myös molempien Mänttä-Vilppulan kehitys- ja kiinteistöyhtiöiden hallituksissa, minkä takia hänellä on varmasti ollut Sassi-hankkeesta sekä hankkeen rahoituksesta sellaista tietoa, jota välttämättä muilla valtuutetuilla ei ole ollut mahdollisuus päästä näkemään.

Kouvosen mukana olo yhtä aikaa lainan tarjoavassa paikallisosuuspankissa sekä sellaisten hankeyhtiöiden hallituksissa, jotka lentokaupunkihanketta ovat vieneet strategisesti eteenpäin, on asia, joka ei varmaankaan kestä läpinäkyvää tarkastelua.

MW-kehityksen sekä Yrke Kiinteistöjen hallitusten puheenjohtajana hänellä on aivan varmasti ollut Osannasta sekä muista ulkomaalaisista konsulteista sekä Osannan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin välisen sopimuksen varhaisesta suunnittelusta sellaista tietoa, joka aivan varmasti paljastuessaan saattaisi koko sopimuskuvion aika ikävään valoon.

Veikkaisin, että tämä paikallisosuuspankin hallituksen puheenjohtaja tajuaa myös sopimuksen järjettömyyden sekä sen, että win-win -nannaa on luvassa vain Osannalle, eikä suinkaan suuresta tulevaisuudesta ja sadoista rikkaista keskieurooppalaisista lentomiljonääreistä haaveilevalle pohjoishämäläiselle pikkukunnalle.

Kaupungin 10 miljoonan euron lainasta OP Pohjois-Hämeelle aikajanalla 2021-2025 tai vaikka sitten 2022-2034 maksamat korot, mikäli tämä järjetän hankesopimus käsittämättömine lainaehtoineen joskus saa lainvoiman, ovat kuitenkin pankille hyvä palkkio, minkä lisäksi lainaa kolmella eri taholla ajaneella hallituksen puheenjohtajalle on ihan varmasti luvassa mukavia rahabonuksia.

Mielipiteitä tästä pohdiskelusta, kiitos!

 

[Graf af Kexholm]

En yhtään ihmettelisi, jos koronan aiheuttamaa myllerrystä käytettäisiin tässä(kin) tapauksessa selityksenä hankkeen kuihtumiselle.

Joku tässä projektissa on saamassa ja jo saanut rahaa, eikä se ole kunta. Veikkaan että hommaa yritetään vaan painaa villaisella unholaan, ja vedotaan tarvittaessa koronaan selityksenä sille, miksi projekti piti keskeyttää.

 

[tietokonerikki]

Kouvonenhan on myös molempien Mänttä-Vilppulan kehitys- ja kiinteistöyhtiöiden hallituksissa, minkä takia hänellä on varmasti ollut Sassi-hankkeesta sekä hankkeen rahoituksesta sellaista tietoa, jota välttämättä muilla valtuutetuilla ei ole ollut mahdollisuus päästä näkemään.

Kouvosen mukana olo yhtä aikaa lainan tarjoavassa paikallisosuuspankissa sekä sellaisten hankeyhtiöiden hallituksissa, jotka lentokaupunkihanketta ovat vieneet strategisesti eteenpäin, on asia, joka ei varmaankaan kestä läpinäkyvää tarkastelua.

MW-kehityksen sekä Yrke Kiinteistöjen hallitusten puheenjohtajana hänellä on aivan varmasti ollut Osannasta sekä muista ulkomaalaisista konsulteista sekä Osannan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin välisen sopimuksen varhaisesta suunnittelusta sellaista tietoa, joka aivan varmasti paljastuessaan saattaisi koko sopimuskuvion aika ikävään valoon.

Veikkaisin, että tämä paikallisosuuspankin hallituksen puheenjohtaja tajuaa myös sopimuksen järjettömyyden sekä sen, että win-win -nannaa on luvassa vain Osannalle, eikä suinkaan suuresta tulevaisuudesta ja sadoista rikkaista keskieurooppalaisista lentomiljonääreistä haaveilevalle pohjoishämäläiselle pikkukunnalle.

Kaupungin 10 miljoonan euron lainasta OP Pohjois-Hämeelle aikajanalla 2021-2025 tai vaikka sitten 2022-2034 maksamat korot, mikäli tämä järjetän hankesopimus käsittämättömine lainaehtoineen joskus saa lainvoiman, ovat kuitenkin pankille hyvä palkkio, minkä lisäksi lainaa kolmella eri taholla ajaneella hallituksen puheenjohtajalle on ihan varmasti luvassa mukavia rahabonuksia.

Mielipiteitä tästä pohdiskelusta, kiitos!

Vaikutusvaltainen henkilö tuo Kouvonen on näköjään ollut yhtenä päättämässä myös

Nyt se on päätetty: Mänttä-Vilppulan sote-kiinteistöt myydään Pihlajalinnalle

Mänttä-Vilppulan sote-kiinteistöt myydään Pihlajalinna Terveys Oy:lle. Kaupunginvaltuusto teki asiasta periaatepäätöksen ylimääräisessä maanantaina.

www.aamulehti.fi

Sote kiinteistöjen myynnistä. Millähän hintaa kauppa mahtoi käydä?
Liekkö tuossa sovittu samalla miten MV:n terveyspalvelut hoidetaan.

Onkos Kouvosella yhteyksiä ilmailuun?

 

[vilppulan urho]

Vaikutusvaltainen henkilö tuo Kouvonen on näköjään ollut yhtenä päättämässä myös

Nyt se on päätetty: Mänttä-Vilppulan sote-kiinteistöt myydään Pihlajalinnalle

Mänttä-Vilppulan sote-kiinteistöt myydään Pihlajalinna Terveys Oy:lle. Kaupunginvaltuusto teki asiasta periaatepäätöksen ylimääräisessä maanantaina.

www.aamulehti.fi

Sote kiinteistöjen myynnistä. Millähän hintaa kauppa mahtoi käydä?
Liekkö tuossa sovittu samalla miten MV:n terveyspalvelut hoidetaan.

Onkos Kouvosella yhteyksiä ilmailuun?

Kouvosella ei liene yhteyksiä ilmailuun, enemmänkin pefletteihin. Tj yrityksessä Paperplast Oy.

 

[lark]

On näitä Kouvosta vastaavia raketti-insinöörista seuraavia rahoituselämän moniosaajia muuallakin Suomessa nähty. Oulussa oli Kallioparkin rakentamisen aikoihin joukkoliikennejaoston yhtenä pampuista henkilö, joka oli samaan aikaan Osuuskauppa Arinan hallituksessa, parkkitalon toimitusjohtaja sekä Osuuspankki Oulun autolainavastaava.

Arina ajoi Kallioparkkia, koska osuuskaupan mukaan keskusta näivettyisi, jos sinne ei saataisi maanalaista parkkitilaa - ideahan kopioitiin suoraan Hämpin parkista. Myöhemmin toimi esikuvana pienempien kaupunkien toriparkeille.

Toriparkin idea oli yleensä se, että sieltä oli mahdollista nousta hissillä tai kävelemään alle kahdessa minuutissa torin reunalla parhaalla paraatipaikalla kellari- tai maatasokerroksen S-marketiin valtaisia valikoimia ihastelemaan. Jos sitä S-ryhmän kauppaa ei ollut, se kyllä parin paikallisen kaupunginvaltuuston ja kaupparyhmän yhteisen saunaillan jälkeen päästiin esteittä rakentamaan.

Vähän tuota samaa ideaa vikkelästä paikasta toiseen siirtymisestä on muuten lentokaupunkipuheissakin väläytelty. Mänttä-Vilppula on keskeinen paikka, josta seteliselkärankainen sakemanni voi sitten halutessaan lentää pienkoneella vaikka Kuopioon kaupungin torille aamukahvia hörstämään. Kahden tunnin päästä kalakukkokaupungin elämyksistä kylläinen miljonääri rullaa siivekkäällään hangaariin eteen kaukana Pohjois-Hämeessä ja lusauttaa kotonaan kitaansa lentomatkan kunniaksi sitten grogilasillisen Stroh Jägerteetä.

Huomatkaa, joukkoliikennejaoston merkittävä henkilö - jonka tehtävä on tietenkin kehittää joukkoliikennettä - toimi samanaikaisesti kolmessa eri pestissä, jossa nimenomaan kannustettiin yksityisautoiluun ja dissattiin joukkoliikennettä. Oulun seudun joukkoliikenne onkin reittikartastoltaan yhä yksi surkeimpia Suomessa.

 

[Esterhaus]

Näitä on tässäkin ketjussa varmasti pohdittu jo moneen kertaan, mutta silti pitää taas kerran toiston uhallakin ihmetellä Airparkin ideaa, joka yhtä aikaa perustuu kahteen oletukseen
- lentäminen kehittyy nykyisen kaupallisen suuren mittakaavan toiminnan ja muutamien puuhastelijoiden puhtaan harrastelun sijasta huomattavasti suositummaksi yksityisten kansalaisten liikkumismuodoksi eli toisin sanoen olisi halvempaa, helpompaa ja turvallisempaa
- ja samanaikaisesti lentokoneet olisivat kumminkin ihan samanlaisia kuin nyt, eli vaativat pitkät kiitoradat ja kiinteät rakenteet, mutta ihmisiä ei kuitenkaan haittaisi asua kiitoradan vieressä kerosiinin hajussa ja lentokoneiden pärinässä

Luulisi että pienlentokone ei tule olemaan mitenkään varteenotettava kulkuväline yksityishenkilöille nykyistä yhtään laajemmassa mittakaavassa ennen kuin pienlentokoneiden yleinen standardi on sähkömoottorinen vtol-kone, joka ei tarvitse nykyisen kaltaisia kiitoratoja ja huollonkin tarve on paljon nykyisiä Cessnoja ja Pipereita vähäisempi. Siinä vaiheessa airpark kiitoratoinen ja hangaareineen on yhtä modernia infraa kuin ilmalaivan kiinnityspuomi Hotelli Tornin katolla. Joka kaupunkiin voi silloin tehdä vaikka minkälaisia lentokoneparkkeja ja laskeutumispaikkoja.