Kysymyksiä sähkömiehille

[napsa]

Mitenkä tämän saunamökin nyt määrittelet?

SFS6000 444.4.3.2 sanoo vain että "Rakennusten ulkopuolella olevissa jakeluverkon kaltaisissa verkoissa voidaan käyttää TN-C järjestelmää edellyttäen, että rakennusten välillä ei ole johtavia yhteyksiä kuten tietoliikenneverkkoja."

Edit: Mitään muuta syytä mä en ainakaan näe, miksi tuossa ei saisi käyttää TN-C verkkoa. Jako TN-C-S:ään tapahtuu vasta noilla keskuksilla. Ja molemmilla rakennuksilla on jopa maadoituselektrodit.

Tässä sitten tullaan tuohon jakeluverkon määritelmään, itse en ainakaan määrittelisi ulkorakennuksen syöttökaapelia jakeluverkoksi, kun matka on noin lyhyt.

4X25 maajohto toisen rakennuksen ryhmäkeskukseen. Vaiheet pääkytkimeen, josta jaellaan vikikselle ja suoraan johdonsuojille. Vikikseltä johdonsuojille.
PEN (?) suoraan maakiskoon, johon kytketty nollakisko. Nollakiskosta nolla vikiksen tuloon. Vikiksen jälkeen nollat vikiksen läpi kulkeville johdonsuojille.
Muiden nollat nollakiskosta. Kaikki maat nolla/maakiskoon, josta maadoituselektodi multiin.

Ei suositella PE ja N johtojen yhdistämistä sen jälkeen kun ne on pääkeskuksella erotettu (enkä tiedä onko edes sallittu tälläisessä tilanteessa). Eli 5x kaapeli rakennusten välille mieluiten, kuten yleensä ryhmäkeskuksien syötöt tehdään. Voi olla että sähkäri kuka tulee kaapelin kytkemään ei edes suostu siihen, itse en ainakaan.

Olisiko sitten järkevää kaivaa maahan piuha rakennusten välille, joka toimisi maana...

Ei näin, koska jos näin tekee, todennäköisesti konsentrista johdinta käyttäisi nollana (jos oikea maakaapeli siellä nyt), mikä ei ole sallittua tai turvallista. 5x kaapeli sinne vaan, esim. MCMK 4x25+16

 

[Chaos]

Ei näin, koska jos näin tekee, todennäköisesti konsentrista johdinta käyttäisi nollana (jos oikea maakaapeli siellä nyt), mikä ei ole sallittua tai turvallista. 5x kaapeli sinne vaan, esim. MCMK 4x25+16

Jos tuo 4x25 maajohto ei tarkoita sitä, että siellä on vain roiskaistu kaapelinnäköinen letkunpätkä maahan, niin sitten se on maakaapeli, ja jos näin, niin kyllä tuosta 4x25 maakaapelista löytyy se +16mm2 konsentrinen johdin.

 

[MakaZan]

Tässä sitten tullaan tuohon jakeluverkon määritelmään, itse en ainakaan määrittelisi ulkorakennuksen syöttökaapelia jakeluverkoksi, kun matka on noin lyhyt.



Ei suositella PE ja N johtojen yhdistämistä sen jälkeen kun ne on pääkeskuksella erotettu (enkä tiedä onko edes sallittu tälläisessä tilanteessa). Eli 5x kaapeli rakennusten välille mieluiten, kuten yleensä ryhmäkeskuksien syötöt tehdään. Voi olla että sähkäri kuka tulee kaapelin kytkemään ei edes suostu siihen, itse en ainakaan.



Ei näin, koska jos näin tekee, todennäköisesti konsentrista johdinta käyttäisi nollana (jos oikea maakaapeli siellä nyt), mikä ei ole sallittua tai turvallista. 5x kaapeli sinne vaan, esim. MCMK 4x25+16

Ensinnäkin tässähän ei nyt rakenneta (ilmeisestikään) uutta vaan korjataan/laajennetaan vanhaa.

Sitten PE ja N johtimia tuossa ei ole vielä erotettukaan, eli "uudelleen yhdistämistä" ei edes tapahdu. Joissain tapauksissa PE ja N johtoja ei edes saa erottaa vaan ne on kytkettävä rinnan (jos molemmat kaapelista löytyy).

Jakeluverkon kaltaisuudelle kyllä joku voisi kertoa ihan virallisenkin määritelmän. Itse en standardeista löytänyt. Mitäpä väliä sillä matkalla ja rakennuksella on? Siis jos joku haluaa vaikka viiden metrin päähän leikkimökkiin asentaa keskuksen ja maadoituselektrodin kaikkine muine vaatimuksineen niin mikä ettei

 

[napsa]

Sulakkeiden kiskosta ja nollakiskosta otettu 4X25 maapiuhana toiseen rakennukseen.

4X25 maajohto toisen rakennuksen ryhmäkeskukseen.

Sitten PE ja N johtimia tuossa ei ole vielä erotettukaan, eli "uudelleen yhdistämistä" ei edes tapahdu. Joissain tapauksissa PE ja N johtoja ei edes saa erottaa vaan ne on kytkettävä rinnan (jos molemmat kaapelista löytyy).

Eli pää(mittaus-)keskuksella ei olisi PE ja N erotettu ennen sulakkeita?

 

[napsa]

Jos tuo 4x25 maajohto ei tarkoita sitä, että siellä on vain roiskaistu kaapelinnäköinen letkunpätkä maahan, niin sitten se on maakaapeli, ja jos näin, niin kyllä tuosta 4x25 maakaapelista löytyy se +16mm2 konsentrinen johdin.

Niin mutta voi olla esim mcmk 3x25+25(tai +16), minkä maallikko tulkitsee 4x25 kapeliksi.

4X25 maajohto toisen rakennuksen ryhmäkeskukseen. Vaiheet pääkytkimeen, josta jaellaan vikikselle ja suoraan johdonsuojille. Vikikseltä johdonsuojille.
PEN (?) suoraan maakiskoon, johon kytketty nollakisko. Nollakiskosta nolla vikiksen tuloon. Vikiksen jälkeen nollat vikiksen läpi kulkeville johdonsuojille.

Tuosta päättelin että olisi vain 4 johdinta kaapelissa, ei 4+1

 

[Persojet]

Ensinnäkin tässähän ei nyt rakenneta (ilmeisestikään) uutta vaan korjataan/laajennetaan vanhaa.

Sitten PE ja N johtimia tuossa ei ole vielä erotettukaan, eli "uudelleen yhdistämistä" ei edes tapahdu. Joissain tapauksissa PE ja N johtoja ei edes saa erottaa vaan ne on kytkettävä rinnan (jos molemmat kaapelista löytyy).

Jakeluverkon kaltaisuudelle kyllä joku voisi kertoa ihan virallisenkin määritelmän. Itse en standardeista löytänyt. Mitäpä väliä sillä matkalla ja rakennuksella on? Siis jos joku haluaa vaikka viiden metrin päähän leikkimökkiin asentaa keskuksen ja maadoituselektrodin kaikkine muine vaatimuksineen niin mikä ettei

En jaksanut edes standardeja kaivaa, mutta jakeluverkkotoiminta on luvan varaista, ja jos ei löydy firmaa täältä ks. jakeluverkonhaltijat (joka joku mökki tuskin on) niin puhutaan jostain muusta kuin jakeluverkosta.

 

[Chaos]

Niin mutta voi olla esim mcmk 3x25+25(tai +16), minkä maallikko tulkitsee 4x25 kapeliksi.



Tuosta päättelin että olisi vain 4 johdinta kaapelissa, ei 4+1

Maallikko ei kyllä varmasti erota tuosta kaapelista mitään muuta kuin sen, mitä kyljessä lukee, ei sitten konsentrista johdinta millään ja se löytyy noista maakaapeleista käytännössä aina.

Osasi kuitenkin erottaa neljä erillistä johdinta, tai sitten kuullut sen jostain, mistä kaapelin hommasi. Oletan kirjoituksen perusteella tuon olevan 4x25 maakaapelia, joten siellä on vähintään se 16mm konsentrinen lisäksi, eli 4x25+16, ehkäpä jopa mcmk.

 

[MakaZan]

En jaksanut edes standardeja kaivaa, mutta jakeluverkkotoiminta on luvan varaista, ja jos ei löydy firmaa täältä ks. jakeluverkonhaltijat (joka joku mökki tuskin on) niin puhutaan jostain muusta kuin jakeluverkosta.

Eihän tässä jakeluverkkotoiminnasta ole puhutukaan vaan jakeluverkon kaltaisesta kaapelonnista.

 

[MakaZan]

Eli pää(mittaus-)keskuksella ei olisi PE ja N erotettu ennen sulakkeita?

Juuri näin

 

[juha.]

Kiitokset keskustelijoille, tämähän on lähtenyt mukavasti laukalle.

Ensimmäiselle keskukselle tuleva maapiuha on luutavammin ns. "kolme karvainen" ja maa on tämä + ,eli ymmärtääkseni teipattu kupari (ilman vaippaa letkussa oleva).

Toiselle rakennukselle lähtevä piuha lähtee ensimmäisen keskuksen pääsulakkeiden jälkeen. Rakennusten välinen letku ei sisällä kuin neljä "karvaa". Nolla (tai neljäs karva nolla/maa kiskosta).

Eli tämä uusi kytkentä on samankaltainen kuin vanha. Uusi asettuu vanhan kytkennän rinnalle, mutta tähän lisätään toinen maadoituselektrodi toiselta taululta.

 

[N1kkel]

Maallikko ei kyllä varmasti erota tuosta kaapelista mitään muuta kuin sen, mitä kyljessä lukee, ei sitten konsentrista johdinta millään ja se löytyy noista maakaapeleista käytännössä aina.

Riippuu kaapelista. Esim. maakaapeli AXMK ei ole konsentrinen.

 

[MakaZan]

Eli tämä uusi kytkentä on samankaltainen kuin vanha. Uusi asettuu vanhan kytkennän rinnalle, mutta tähän lisätään toinen maadoituselektrodi toiselta taululta.

Juurikin tämän perusteella mielestäni kaikki on ok, kun löytyy toi maadoituselektrodikin! Ei ainakaan mitään vaaraa aiheuta missään vaikkei nykypäivän uudisrakentamisen standardin mukainen olekaan (eikä tarvitse).

 

[juha.]

Juurikin tämän perusteella mielestäni kaikki on ok, kun löytyy toi maadoituselektrodikin! Ei ainakaan mitään vaaraa aiheuta missään vaikkei nykypäivän uudisrakentamisen standardin mukainen olekaan (eikä tarvitse).

Kiitos. Tähän esson baarin väkikin päätyi.
Mietinnässä on lähinnä se, että onko kahdesta elektrodista haittaa/ongelmaa mahdollisien maaluuppien tms takia. Toisaalta ensimmäisen taulun voi erottaa maaelektrodista tarvittaessa. Juu, tiedän vaarallista ja kaikkea...

 

[MakaZan]

Kiitos. Tähän esson baarin väkikin päätyi.
Mietinnässä on lähinnä se, että onko kahdesta elektrodista haittaa/ongelmaa mahdollisien maaluuppien tms takia. Toisaalta ensimmäisen taulun voi erottaa maaelektrodista tarvittaessa. Juu, tiedän vaarallista ja kaikkea...

Jollain teoreettisella tasolla ehkä. Aikaisemmin mainitsemani standardin kohta 444... puhuukin nimenomaan sähkömagneettisista häiriöistä eikä rakennusten välille saisi vetää tietoverkkokaapeleita eikä rakennuksiin saisi asentaa huomattavia tietotekniikan laitteistoja.

No tuskin saat syytteitä ja mitään muutakaan vakavaa tapahtuu jos tohon jonkun kotiverkon teet, mutta jossain serverikäytössä ehkäpä... Tähän taas joku tietoverkkoasentaja osaa kommentoida paremmin. (kiinnostais toki itseäkin, melko usein tulee näitä ongelmia isoissa vanhoissa kiinteistöissä vastaan)

Mut älä vaan niitä maaelektrodeja irrota mistään syystä! (paitsi ehkä jotain mittauksia varten).

 

[Ggg]

Mulla tulee kaksi ilmalämpöpumppua, joiden ulkoyksiköt asennetaan pihalle. Tuolla on kuitenkin vain yksi kaksiosainen 16A pistorasia, jonka haluaisin jäävän tarvittaessa myös muuhun käyttöön. Ajattelin samalla pumpun asennuksen yhteydessä vaihdattaa tuon rasian.

Olisiko kenelläkään suositella uppoasennettavaa pistorasiaa (mielellään mustan tai ruskean väreissä), josta saisi jatkettua myös vedot ilmalämpöpumpuille? Tai olisiko muita ideoita miten sähköistys kannattaa tehdä? Myös sisältä olisi mahdollista ottaa sähköt, mutta olisi paljon rumempi ratkaisu.

 

[Trans-Late]

Mulla tulee kaksi ilmalämpöpumppua, joiden ulkoyksiköt asennetaan pihalle. Tuolla on kuitenkin vain yksi kaksiosainen 16A pistorasia, jonka haluaisin jäävän tarvittaessa myös muuhun käyttöön. Ajattelin samalla pumpun asennuksen yhteydessä vaihdattaa tuon rasian.

Olisiko kenelläkään suositella uppoasennettavaa pistorasiaa (mielellään mustan tai ruskean väreissä), josta saisi jatkettua myös vedot ilmalämpöpumpuille? Tai olisiko muita ideoita miten sähköistys kannattaa tehdä? Myös sisältä olisi mahdollista ottaa sähköt, mutta olisi paljon rumempi ratkaisu.

Ei upporasiasta saa jatkettua pintana.

 

[puik]

Mulla tulee kaksi ilmalämpöpumppua, joiden ulkoyksiköt asennetaan pihalle. Tuolla on kuitenkin vain yksi kaksiosainen 16A pistorasia, jonka haluaisin jäävän tarvittaessa myös muuhun käyttöön. Ajattelin samalla pumpun asennuksen yhteydessä vaihdattaa tuon rasian.

Olisiko kenelläkään suositella uppoasennettavaa pistorasiaa (mielellään mustan tai ruskean väreissä), josta saisi jatkettua myös vedot ilmalämpöpumpuille? Tai olisiko muita ideoita miten sähköistys kannattaa tehdä? Myös sisältä olisi mahdollista ottaa sähköt, mutta olisi paljon rumempi ratkaisu.

Jos rasiaan tulee vain 1x16A riittääkö siitä 2xILP ja muuhun käyttöön? Vai tuleeko siitä enemmän?

 

[Ggg]

Jos rasiaan tulee vain 1x16A riittääkö siitä 2xILP ja muuhun käyttöön? Vai tuleeko siitä enemmän?

Maksimiottoteho on kilowatin luokkaa, eli uskoisin että riittää ja tuskin noi monestikaan täysillä hönkii. Muu käyttö on lähinnä jos terassilla tarvitsee jossain vaiheessa vaikka jotain työkalua.

 

[N1kkel]

Maksimiottoteho on kilowatin luokkaa, eli uskoisin että riittää ja tuskin noi monestikaan täysillä hönkii. Muu käyttö on lähinnä jos terassilla tarvitsee jossain vaiheessa vaikka jotain työkalua.

Onko saman johdonsuojan/sulakkeen takana vielä muutakin? 16 A mahdollistaa noin 3,6 kW tehoa.

 

[Ggg]

Onko saman johdonsuojan/sulakkeen takana vielä muutakin? 16 A mahdollistaa noin 3,6 kW tehoa.

Joo, toinen pistorasia ja siinä on kiinni valvontakamera ja hue-ledinauha.

 

[N1kkel]

Joo, toinen pistorasia ja siinä on kiinni valvontakamera ja hue-ledinauha.

Ne tuskin vie edes 100 W. Jos 1 kW on maks. ottoteho, niin silloinhan 16 A riittäisi kahdelle ilmalämpöpumpulle ja lopuille jää n. 1,6 kW.

Edit: tiedä sitten aiheutuisiko siitä vinokuormaa tuollaisessa tilanteessa. Ja vaatiiko ilmalämpöpumppu erillisen vikavirtasuojakytkimen, miten se nyt meni?

 

[puik]

Sähkönkulutus riippuu tietysti pumpuista. Mietin vaan 16A riittävyyttä, kun meille 10A sulakkeelle suositteli mitsun FH25 laitetta, FH35(?) yksin olisi tarvinnut 16A sulakkeen. Mutta en tosiaan tiedä käytännön tehontarpeesta ja isoin kuorma tulee tietysti kovilla pakkasilla. Ei kai se vinokuorma ole ongelma kun on paljon 1-vaihe 16A ilma-vesilämpöpumppujakin, kunhan pääsulake riittää. No jotkut on eri mieltä.

 

[N1kkel]

Sähkönkulutus riippuu tietysti pumpuista. Mietin vaan 16A riittävyyttä, kun meille 10A sulakkeelle suositteli mitsun FH25 laitetta, FH35(?) yksin olisi tarvinnut 16A sulakkeen. Mutta en tosiaan tiedä käytännön tehontarpeesta ja isoin kuorma tulee tietysti kovilla pakkasilla. Ei kai se vinokuorma ole ongelma kun on paljon 1-vaihe 16A ilma-vesilämpöpumppujakin, kunhan pääsulake riittää. No jotkut on eri mieltä.

Tuo mainittu 1 kW voi tosiaan olla alakanttiin. Ja mitä tulee vinokuormaan, niin se riippuu siitä, kuinka tasaisesti tehot jakaantuvat saman ryhmän vaiheiden kesken.

Ja tässä VTT:n raportissa on mitsun MSZ-FH35VE tehokäyriä.
VTT testiraportti Mitsubishi Electric MSZ-FH35VE + MUZ-FH35VEHZ - Scanoffice

 

[Ggg]

Kiitoksia kaikille kommenteista. Nämä pumput tulevat pelkästään viilennykseen, eli en usko että tehopiikkien kanssa tulee mitään ongelmia. Asentaja sen lopullisesti saa päättää että miten nuo laitteet sähköistää, mahdollista on sekin että toinen saa sähkönsä sisältä ja vain toinen tuosta ulkorasiasta. On vaan kiva miettiä näitä etukäteen, että voi esittää toiveita. Asentajat monesti saattavat tehdä tavalla mikä on heille helpoin, mutta ei välttämättä se siistein ratkaisu.

Ei upporasiasta saa jatkettua pintana.

Entäs jos ostan pintarasian, saako sen kiinnitettyä tuon upporasian paikalle siististi? Nykyään on siis tämän näköinen rasia: SCHNEIDER ELECTRIC PISTORASIA EXXACT 2S/16A/IP44 UPJ 1X VAL | 25 Upotettavat pistorasiat

 

[MakaZan]

Mulla tulee kaksi ilmalämpöpumppua, joiden ulkoyksiköt asennetaan pihalle. Tuolla on kuitenkin vain yksi kaksiosainen 16A pistorasia, jonka haluaisin jäävän tarvittaessa myös muuhun käyttöön. Ajattelin samalla pumpun asennuksen yhteydessä vaihdattaa tuon rasian.

Olisiko kenelläkään suositella uppoasennettavaa pistorasiaa (mielellään mustan tai ruskean väreissä), josta saisi jatkettua myös vedot ilmalämpöpumpuille? Tai olisiko muita ideoita miten sähköistys kannattaa tehdä? Myös sisältä olisi mahdollista ottaa sähköt, mutta olisi paljon rumempi ratkaisu.

Nykyisen rasian voisi muuttaa jakorasiaksi ja siihen viereen tehdä uuden pistorasian sekä turvakytkimet ilmalämpöpumpuille.

 

[jarp]

Ei upporasiasta saa jatkettua pintana.

Ei pysty vai ei ole sallittua? Nimim. mulla on upporasiasta sähkäri jatkanut ilpille pintavetona vähän puukkoa ja poraa käyttämällä. Itse olisin vaihtanut upporasian tilalle pintarasian ja jatkanut siistimmin...

 

[HTK12]

Ei pysty vai ei ole sallittua? Nimim. mulla on upporasiasta sähkäri jatkanut ilpille pintavetona vähän puukkoa ja poraa käyttämällä. Itse olisin vaihtanut upporasian tilalle pintarasian ja jatkanut siistimmin...

No ihan varmasti pystyy jatkamaan, se onko se sallittu onkin sitten jo toinen asia.

 

[jarp]

No ihan varmasti pystyy jatkamaan, se onko se sallittu onkin sitten jo toinen asia.

Tarkoitus olikin siis kysyä, että saako Jos ei saa, niin pitää jossain vaiheessa saada vaihdettua toi rasia. Pintarasia ois paljon nätimpi kun piuha tulis ulos vähän siistimmin.

 

[MakaZan]

Tarkoitus olikin siis kysyä, että saako Jos ei saa, niin pitää jossain vaiheessa saada vaihdettua toi rasia. Pintarasia ois paljon nätimpi kun piuha tulis ulos vähän siistimmin.

Onko puu- vai kiviseinä?

 

[Trans-Late]

Ei pysty vai ei ole sallittua? Nimim. mulla on upporasiasta sähkäri jatkanut ilpille pintavetona vähän puukkoa ja poraa käyttämällä. Itse olisin vaihtanut upporasian tilalle pintarasian ja jatkanut siistimmin...

Varmasti jos seinää jyrsitään sen verran, että johto mahtuu tulemaan rasian alta. Jos rasian kantta aletaan puukottamaan ja poraamaan, että saadaan upporasiasta jostain kannen ja rungon välistä pujoteltua pintaveto, niin ei mene sallituksi asennustavaksi, saati, että olisi siistin näköinen. Noitakin näkee aina välillä. Helvetin tyhmän näköistäkin se on.

 

[Trans-Late]

Entäs jos ostan pintarasian, saako sen kiinnitettyä tuon upporasian paikalle siististi? Nykyään on siis tämän näköinen rasia: SCHNEIDER ELECTRIC PISTORASIA EXXACT 2S/16A/IP44 UPJ 1X VAL | 25 Upotettavat pistorasiat

Kyllä se kojerasian peittänee juuri ja juuri. Yksi vaihtoehto on siirtokansi ja siitä pintaveto uudelle pinta-pr:lle tosin siisteydestä voi olla siinäkin montaa mieltä.

 

[jarp]

Onko puu- vai kiviseinä?

Puuseinä.

Varmasti jos seinää jyrsitään sen verran, että johto mahtuu tulemaan rasian alta. Jos rasian kantta aletaan puukottamaan ja poraamaan, että saadaan upporasiasta jostain kannen ja rungon välistä pujoteltua pintaveto, niin ei mene sallituksi asennustavaksi, saati, että olisi siistin näköinen. Noitakin näkee aina välillä. Helvetin tyhmän näköistäkin se on.

Just näin se on tehty, että puupaneeliin on jäystetty sen verran uraa, että kaapeli mahtuu rasian kannen alta tulemaan. Kanteen ei ole kajottu.

 

[Supadog]

No ihan varmasti pystyy jatkamaan, se onko se sallittu onkin sitten jo toinen asia.

Aika harva tapa on kielletty, eri asia onko se hyvän asennustavan mukainen saatikka siisti.

 

[HTK12]

Aika harva tapa on kielletty, eri asia onko se hyvän asennustavan mukainen saatikka siisti.

No kyllähän tuossa edelläkin jo todettiin, että rasian kannen modaaminen on kielletty asennustapa (näitäkin näkyy). Kyllä ne siistit pintavedot on harvassa.

 

[Supadog]

No kyllähän tuossa edelläkin jo todettiin, että rasian kannen modaaminen on kielletty asennustapa (näitäkin näkyy). Kyllä ne siistit pintavedot on harvassa.

Missä on kielletty?

 

[HTK12]

Missä on kielletty?

Eikö tuo ole kielletty? Itse ainakin luulin olevan kielletty.

 

[MakaZan]

Puuseinä.



Just näin se on tehty, että puupaneeliin on jäystetty sen verran uraa, että kaapeli mahtuu rasian kannen alta tulemaan. Kanteen ei ole kajottu.

No puuseinäänhän on helppo tehdä reikäsahalla rasioita viereen niin paljon lisää kuin tarvii. Tai reikä rasian alle josta kaapeli läpi...

 

[napsa]

Missä on kielletty?

Eikö tuo ole kielletty? Itse ainakin luulin olevan kielletty.

Siis ei kai periaatteessa ole täysin kiellettyä. Mutta ainakin oman käsityksen mukaan, jos sitä rasiaa muokkaa valmistajan ohjeiden vastaisesti, niin sen muokkaajasta tulee kyseisen rasian valmistaja, mikä sitten velvoittaa aika moneen asiaan ja vastuuseen.

Ja IP44 luokitus (jos se vaaditaan ja sellainen pistorasia on) ei taida toteutua pelkästää että tekee sopivan kokoisen reijän, pitäisi jotain tiivistettä tai muuta olla.

 

[napsa]

Maksimiottoteho on kilowatin luokkaa, eli uskoisin että riittää ja tuskin noi monestikaan täysillä hönkii. Muu käyttö on lähinnä jos terassilla tarvitsee jossain vaiheessa vaikka jotain työkalua.

Tuo 1kW kuulostaa kyllä todella alhaiselta, ihan mielenkiinnosta, minkälaisia ilmalämpöpumppuja sinne on tulossa?

 

[Supadog]

8A olen pienemmän pään lämpöpumpusta mitannu virtaa, keli nollissa ja tehot maksimissa. Kai siellä spekseissä on max virta ilmoitettu. Normikäytössä varmaan 1x16A riittää kahdelle pumpulle ja vähän vielä päälle. Vois huomenna mittailla omaa toshibaa kun sattuu olee työkalut mukana.

 

[Trans-Late]

Aika harva tapa on kielletty, eri asia onko se hyvän asennustavan mukainen saatikka siisti.

Niin. Kun valmistajan on asennusohjeissaan ja standardinlaatijan standardissa helpompi esittää ne tavat miten saa ja kuuluu asentaa, kuin ne miljoona mahdollista kiellettyä tapaa mitä kukakin saattaa joskus keksiä.

Edit: ja löytyy niistä asennusohjeista toopeja varten yleensä muutama punaisella X:llä merkitty kielletty tapakin, jolla tavalla saattaisi jollain tulla mieleen asentaa. Ammattilaisella ei tule mieleenkään alkaa tekemään avarruksia pintajohtoa varten upporasioiden kansiin ja peiteleveyihin. Sallitut aihioiden kohdat on kyllä merkitty niihin kalusteisiin, mihin aukkoja saa tehdä.

 

[Ggg]

Tuo 1kW kuulostaa kyllä todella alhaiselta, ihan mielenkiinnosta, minkälaisia ilmalämpöpumppuja sinne on tulossa?

Kuulostaako? Eikö noi perusmallit tuota luokkaa yleensä ole. Harvemmin kai tuota tehokkaampia laitetaan. En jaksa nyt kaivaa tarkemmin, mutta kyllä se tuota luokkaa oli ja ihan perus ilp.

 

[Persojet]

Ei tuo yksi kW nyt ihan älyttömästi ole.

 

[djmake]

Olihan tuolla maininta pelkästä jäähdytyksestä mutta en laittaisi missään tapauksessa kahta pumppua saman suojan taakse. En varsinkaan, jos siellä on tosiaan muutakin kuormaa.
Jäähdytys ei ehkä ole se kriittisin mutta varautuisin myös tilanteeseen, jossa pumppuja on pakko käyttää lämmittämiseen. Ymmärsin tässä olevan kyse nimenomaan laitteista, jotka voivat tehdä myös sen. Ja kahden pumpun kohdalla kustannus vetää yksi syöttö lisää on varsin marginaalinen.

Miettisin myös sitä ulkorasian tarvetta kolmannenkin kerran. Monella "ei ole isoja tarpeita" ja lopulta kuitenkin on aivan kaikkea sähkögrillistä oksasilppuriin ja tehoa tarvitaankin melkoisesti. Kyllä se vaan ottaa päähän pienen säästön takia miettiä "olihan ne pumput poissa päältä" kun haluaa käyttää sitä laitetta x.

Ja vaikka se syöttö on luultavammin mitoitettu oikein, voi silti miettiä toiseen kertaan. Missasinko maininnan, mitä pumppuja on tulossa? Ehkä mutta kovin rajoille en mitottaisi kuitenkaan.

 

[Tonnin Seteli]

Ei tuo yksi kW nyt ihan älyttömästi ole.

Juuri näin, eihän se älyttömästi ole. Nuo "25" ja "35" versiot tosin ovat sellaiset tavalliset "pienempi" ja "isompi" kokoluokka. "50" versio taas on järeämpi, jopa epätavallinen.

Tämä siis siihen ajatukseen, että 1 kW kuulostaa "todella alhaiselta". Yleensä tavallisten ilppien ottoteho juuri on noin 0,8 kW. Ilmeisesti jollain mennyt sekaisin ottoteho ja lämmitys- tai jäähdytysteho.

 

[djmake]

Tämä siis siihen ajatukseen, että 1 kW kuulostaa "todella alhaiselta". Yleensä tavallisten ilppien ottoteho juuri on noin 0,8 kW. Ilmeisesti jollain mennyt sekaisin ottoteho ja lämmitys- tai jäähdytysteho.

Kuten edellä, mallia ei kaiketi mainittu. Yleensä siitä ei ainakaan harmia ole, jos on maininta. Helppo tarkistaa speksit.
Ja toki, invertterikonetta on aika iso osa mutta jos pelkkää jäähyä ja joku eksoottinen niin mistäpä niistä voi olla varma. On/off ottaa kuitenkin piikkinä enemmän ja jos taustakuormaa on muutoinkin, onkin taas ongelmia.

Ja loppu, kuten edellä.

 

[Tonnin Seteli]

Kuten edellä, mallia ei kaiketi mainittu. Yleensä siitä ei ainakaan harmia ole, jos on maininta. Helppo tarkistaa speksit.
Ja toki, invertterikonetta on aika iso osa mutta jos pelkkää jäähyä ja joku eksoottinen niin mistäpä niistä voi olla varma. On/off ottaa kuitenkin piikkinä enemmän ja jos taustakuormaa on muutoinkin, onkin taas ongelmia.

Ja loppu, kuten edellä.

En minäkään missään tapauksessa haluaisi laittaa kahta ilppiä samaan syöttöön tai esimerkiksi yhtäkään ryhmään, josta joku käyttää vaikka pölynimuria tai ottaa ulkopistorasiasta autoon sähköä. Maallikkotuntumani perusteella nimenomaan haluaisin laittaa ilpit paitsi eri ryhmiin, toki myös eri vaiheisiin. Kyllähän jo esimerkiksi kolme sähköpatteria(joissa ei ole varsinaisesti käynnistyspiikkiä kuten moottoreissa) pitää taiteen sääntöjen mukaan jakaa eri vaiheille. Saisin pakko-oireita jo ajatuksesta, ettei edes yritetä jakaa kuormaa tasaisesti, siitä huolimatta että melko pienistä koneista on kysymys.

 

[djmake]

En minäkään missään tapauksessa haluaisi laittaa kahta ilppiä samaan syöttöön tai esimerkiksi ryhmään, josta joku käyttää vaikka pölynimuria. Maallikkotuntumani perusteella nimenomaan haluaisin laittaa ilpit paitsi eri ryhmiin, toki myös eri vaiheisiin. Kyllähän jo esimerkiksi kolme sähköpatteria(joissa ei ole varsinaisesti käynnistyspiikkiä kuten moottoreissa) pitää taiteen sääntöjen mukaan jakaa eri vaiheille. Saisin pakko-oireita jo ajatuksesta, ettei edes yritetä jakaa kuormaa tasaisesti, siitä huolimatta että melko pienistä koneista on kysymys.

Kyllä tuossa on ihan hyvää maallikkoajatusta. Ei voi väittää vastaan ollenkaan, pikemminkin se kuuluisa papukaijamerkki hyvistä ajatuksista.

Normaalisti ne pääsulakkeet ovat kuitenkin vain sen 25A joten kyllä niitä vaihekohtaisia on pakko hieman katsella. Ne pari pumppua, uuni ja sähkökiuas on jo paljon jne. Saati sitten piikit. Ja jos noissa pumpuissa on lämmitys, mikä tosiaan estää sen käytön? Lähden vahvasti ajatuksesta niiden olevan toissijainen lämmitys jota voidaan tarvittaessa käyttää ja siihen tulee olla mahdollisuus.

 

[Tonnin Seteli]

Normaalisti ne pääsulakkeet ovat kuitenkin vain sen 25A joten kyllä niitä vaihekohtaisia on pakko hieman katsella. Ne pari pumppua, uuni ja sähkökiuas on jo paljon jne. Saati sitten piikit.

Vaikka minkäänlaista ammattitaitoa talosähköistä minulla ei ole, niin jonkinlainen mielenkiinto ja perusymmärrys tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Tällaista optimointia olen miettinyt, kun sattuu olemaan 35 A liittymässä

• varsinainen asunto 12kW nimellisen antotehon invertteri-MLP:llä(ei ole kyllä näyttänyt jatkuvaa ottotehoa kovalla pakkasellakaan kuin noin 2 kW) ja 6 kW sähkösaunalla feat. 1 kW suorasähkölämmitin kylppärissä sekä sähköliedellä ja -uunilla, tähän tietty päälle mikrot, leivänpaahtimet sun muut tiski-, pyykki- ja kuivauskoneet
• toinen mökki jossa on suorasähkölämmitys yli 3 kW huipputeholla(joka usein saavutetaan alennettua lämpöä mukavuuslämpöön nostaessa), 2 kW käyttövesivaraani, niinikään sähköuuni ja -liesi ja teoriassa samat pistotulppaliitäntäiset keittiökoneet kuin toisessa asunnossa, sentään vain yksi pyykkikone
• kiinteistöllä muutamia satoja watteja putkien sulanapitokaapeleita talvikaudella
• kunnallisen veden takia repivä paskapumppu, toki kolmivaiheinen, ja silti ulkokäyttöön varavesisysteemi porakaivopumppu
• talli jossa pelkkä valaistus haukkaa toista kilowattia ja varusteena on mm. 3 kW kompressori(tietenkin järjellä ajateltuna kolmivaiheinen), käytetään kaikenlaista rälläkkää, poraa sun muuta pikkukonetta ja teoriassa joskus harvoin sähköhitsataan
• maataloustoiminnan takia viljankuivaamo, jossa melko isoja sähkömoottoreita
• näihin kaikkiin liittyen useita monen sadan watin purkausvalaisimia halli- ja pihavalaistukseen
• lisäksi maajussityyliin kylmäkoneita on noin 7 ja kaikki vähintään keskisuuria, jotka onnistuvat ainakin sähkön pätkiessä nykimään jonkinlaista starttikuormaa

Kaikki on aina toiminut ilman ylikuormitusongelmia, mutta laskematta voi helposti sanoa, että 35 A liittymän ylikuormittaminen jo pienellä varomattomuudella onnistuisi. Tahallaan huudattamalla pääsisi sellaisiin lukemiin että vaikka 63 A ylittyisi.

Nykyisellään en siis ole huolissani, koska peruskuorman vähentämiseksi on tehty viime vuosina paljon jo Carunan sikahinnan takia. Ensinnäkin normaali kodinvalaistus on vaihdettu energiataloudelliseksi eli sen ottama maksimi on laskenut ainakin pari kilowattia hehkulamppuajasta, käytännön tyypillinen hämärän ajan jatkuva tehokin satoja. Toiseksi se MLP ottaa jatkuvaa vähemmän kuin aiemmin käytetyn massavaraajan varavastukset, ja MLP:n varavastukset on estetty hätätilaa lukuunottamatta(ja sekin olisi inhimillisissä lukemissa). Käytännössä sähkösaunaa lämmitetään samalla kun viljankuivaamo käy(ei toki käynnisty), mutta siihen aikaan vuodesta ei vielä mene juurikaan lämmityssähköä tai valaistusta ja muutenkin raskas sähkönkäyttö tällöin tietysti vältetään.

Silti kun tähän yhtälöön pitäisi vielä lisätä yksi pieni ilppi, yritän siis edellä mainitun skenaarion takia ajatuksella miettiä mihin vaiheeseen. Lisäksi sähköpattereiden uusimisen yhteydessä vähennettiin hieman niiden tehoa, koska vähempikin riittää hätätapauksessa kovassakin pakkasessa pitämään kämpän terveellisessä lämmössä ja ilmalämpöpumpun kanssa niiden käyttöaste normaalitilanteessa laskee.

Voi vaan todeta, että täyssähköauto kunnon latausasemalla tulisi kalliiksi. Seuraava liittymäkoko maksaisi kymmeniä euroja lisää perusmaksussa kuukaudessa päivityksen ja laturi-investoinnin päälle.

 

[jinx1980]

Normaalisti ne pääsulakkeet ovat kuitenkin vain sen 25A joten kyllä niitä vaihekohtaisia on pakko hieman katsella. Ne pari pumppua, uuni ja sähkökiuas on jo paljon jne. Saati sitten piikit. Ja jos noissa pumpuissa on lämmitys, mikä tosiaan estää sen käytön? Lähden vahvasti ajatuksesta niiden olevan toissijainen lämmitys jota voidaan tarvittaessa käyttää ja siihen tulee olla mahdollisuus.

Käytön estää luonnollisesti käyttäjä, toisekseen jos niillä nyt jostain ihmeen syystä talvella lämmittäisi niin voin luvata ettei siellä ulkona silloin käytetä sähkögrilliä ja jonkun imuroinnin tarve on myös joko olematon tai ei ainakaan tarpeellinen. Toisekseen siitä 16A:sta siltikin pyörittänee 2 pumppua + melkeim mitä vaan vapaavalintaista vehjettä. Kolmanneksi jäähdytyksellä nuo vehkeet eivät vie käytännössä mitään kun alkukosteus on kämpästä poistettu.

Itsellä on 16A perässä FD35 kämpän ns. ainoana lämmönlähteenä. Ei ole ollut mitään ongelmia käyttää lohko+1200/1400W lämppäriä tai pölynimuria (käytännössä auto kerran vuoteen ), painepesuria jonka starttiin ei normaali 10A tötsy riitä, jiiri-, käsisirkkeliä, kulmahiomakonetta...

Toisin sanoen jos/kun puhutaan jäähdytyskäytöstä (kysyjä tätä vielä erikseen painotti niin eiköhän kämpän lämmitys ole muulla tavalla hoidettu) niin vekkaisin uuden rasian vetämisen olevan täysin turhaa hifistelyä, puhutaan hei alle 1kw kuormasta jonka tuo 2. pumppu tuo - vastaa 700W/800W tietokoneen poweria foorumin yksiköillä. Toisekseen jos ei keskus nyt ole ihan siinä seinän takana niin sen uuden vaiheen&rasian veto maksaa nyt yhtäpaljon kuin ensivuonna. 100-300€ lisäkustannus erityisesti tuolla yläpäässä on jo iso osa kokopotista ja kuten yllä perustelin niin hyvin todennäköisesti se on täysin hukkaan heitettyä rahaa.

Joku tolkku pitäisi yrittää pitää optimoinnissakin. Kiistatta pumput eri vaiheissa olisi optimaalisempaa mutta käytännössä oletettavasti tässä tapauksessa turhaa näpertelyä.