No mitäs hyötyä siitä vikurista olisi, jos se ei katkaisisi syöttöä ongelmien ilmetessä?
Yleensä vikavirtasuoja on vaan kytketty sarjaan yhden tai useamman johdonsuojakytkimen (eli "sulakkeen") kanssa.
Yhdellä MMJ 5G2,5S saat kahden (tarvittaessa kolmen) eri sulakkeen takaa yhdellä kaapelilla syötöt pistorasioille. Mutta pistorasioita voi myös ketjuttaa käyttämällä 3G2.5S kaapelia.
Ei tainnu olla aikaisemmin mainittu toi sisätilan lämppäri? Tai jos oli, niin menee lukihäiriön piikkiin. Ei tuolla 10A:n automaatilla ole mitään jakoja selvitä takana olevasta kuormasta. Ja edellähän tuota on jo hieman ynnäilty.
Myös lämpöpumpun pistorasia saa olla ilman VVSK, tietenkin. Nämä uuden kohteen/uuden ryhmän tällä perusteella tehtävät suojaamattomat rasiat(tai siis yleensä rasia) tulee käsittääkseni sijoittaa hankalasti, merkitä "ei VVS, vain ILP/pakastin/mikäonkaankiinteäkoje" ja huoneessa oltava myös muita rasioita(jotka siis vikavirtasuojattuja ellei kyseessä vanha olemassaoleva ryhmä ilman).
Et missään nimessä halua kytkeä lämpöpumppua vikavirtasuojan kautta, mutta etenkin jos sen teet, et halua kytkeä samaan ryhmään mitään muuta ainakaan yleiskäyttöisen pistorasian kautta.
Periaatteessa sillä merkinnällä ei enää nykyisen standardin mukaan ole mitään merkitystä vaan kaikki tulisi vikavirtasuojata paitsi jos sähkön katkeamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa kuten kylmälaitteet ja kiinteistön lämmitys. Itse ainakin koen, että vikavirtasuojan lisääminen ilppiin joka on suojamaadoitettu ja johon ei olla jatkuvasti nojailemassa voi ihan hyvin olla ilman vikistä vaikkei se ensisijainen lämmitysmuoto olekkaan.
Mut siis mikä siinä ilpossa on ettei sitä kannata kytkeä vvsn taakse? Meinaatko et jos VVS laukee niin lämmitys ei sit skulaa. Vai joku muu syy?
Juuri se syy.
Seuraava asukas voi kuitenkin käyttää pistorasiaa jossakin muussa käytössä. ILP:n rasia oman vikavirtasuojan taakse.
Ei. Nämä kuuluu mielellään olla ilman vikavirtasuojaa, ja siihen on säännöt, kuten edellä mainittu. Etenkin ne merkitään selkeästi. Ja siksi niitä muita rasioita kuuluu olla. Nyt siis puhe sisätiloista. Samoin pakastimen kanssa.
Vikavirtajohdonsuojakytkin on selkein muoto koska on hyvin yksiselitteinen, mutta sana on pitkä. Jotkin valmistajat ovat nimenneet tuon esim. henkilösuojakytkimeksi, joka aiheuttaa vain ylimääräistä hämmennystä.
Kuvahan tuosta nykyisestä saatiinkin jo ja oli, kuten epäilinkin, tuollainen lisätaulu. Mutta kuvasta huolimatta jäi edelleen epäselväksi, millainen syöttö tuohon kyseessä olevaan keskukseen tulee. Jos on kovin kevyt, on aika turha vetää paljoa lisää. Toisaalta merkinnöistä päättelin itse ettei tuossa keskuksessa olisi kuin viisi suojaa käytössä. Joten kyllä jo yksivaiheinen lisäys voi olla aika paljon. Mutta koska vikavirtasuojalle tuli tukevampaa syöttöä, voisi toki muualle tulla vastaavaa.
Ainakin soveltamisen osalta todetaan että jos ei ole asennettu "piiloon" kuten jääkaapin ja pakastimen rasia niin olisi merkittävä. Ja lämmityksen osalta taas on mainittu ettei koko lämmitys saa olla saman vikavirtasuojan takana.
Kerrotko, missä näin on katsottu ja mihin pykäliin perustuen? Samoin tuo, missä pidetään pumpun sähkön katkeamista merkittävänä haittana? Sellaiseksi ei nimittäin lasketa sitä jos energiaa kuluu vähän enemmän. Ja kuten edellä, se pumpun pistorasia on ulkona.
Kannattaa huomioida tuon olevan suositus, ei sellaisenaan sitova määräys. Tosin noin tulkitsisin myös itse tuon ulkoasennuksen koska perusteita muuhun on vähän vaikea nähdä.Tehtäessä ilmalämpöpumpun sähköliitäntä ulkoyksikön kautta pistotulppaliitäntäisenä, liitäntää varten tulee ulos asentaa 30 mA:n vikavirtasuojalla varustettu suojakoskettimellinen pistorasia. Liitettäessä ilmalämpöpumppu ulkoyksikön kautta kiinteästi, ei vikavirtasuojausta vaadita.
Edelleen kysytty ILP on ulkona, samoin myös pistorasia. Jos kuitenkin olisi sisällä niin kaipaisin tuota mainittua sääntöä jonka perusteella ILP jätetään suojaamatta vikavirtasuojalla.
Muutoin kuin ulkonäöllisistä syistä ei ole tarpeen käyttää Hageria vaan tuote voi olla mitä tahansa.
Voi olla näinkin. Ei vaan aina ole ollenkaan helppoa määritellä, mikä lämmitys on ensisijainen ja mikä toissijainen.
Juu, ja se onkin ihan eri skenaario, ja sellaisestahan erikseen kyselinkin. Muulta osin käsittelen asiaa sisäpistorasian oletuksella.
Viittasin siis yleiseen järkeen, johon pykälät ja käytäntö perustuvat, en päinvastoin. Tietenkään.
Kyseessä on "liite 41x" joka on tietenkin, kuten tähän hienoon turvalliseen salailukulttuuriimme kuuluu, maksullista kontenttia. Mm. kylmäkoneet, vesi-ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput voidaan jättää suojaamatta vikavirtasuojalla. Sähkökatkoille herkät laitteet ja/tai kojeet joita käytetään aina samassa paikassa, tai joku vastaava sanamuoto.
Tällä tietenkään en viitannut sääntöihin vaan ihan keskusteluun käytännön realiteeteista. Siis siihen, että jeesusteltiin kamalasta mahdollisuudesta, että joskus jossain joku käyttäisi vikavirtasuojaamatonta esim. pakastimen rasiaa johonkin muuhun. Oikeastihan on ihan sama vaikka niin tapahtuisi. Se ei käytännössä aiheuta mitään vaaraa. Eikä niin käytännössä tapahdu, koska mainitut seikat: merkintä, sijoitus, muut rasiat.
Itteeni hiukan mietityttää että minkä sulakkeiden takana on ne muiden taulujen syötöt, vai onko suoraan kiskossa? Toki ok mikäli ovat riittävän paksulla narulla vetästy ja luotetaan siihen että pääsulake kokoa ei tarvi nostaa ikinä niiden syöttöjen sallimaa poikkipinta-alaa suuremmaksi.Kuvassa oli koko taulu asunnon siltä puolelta mikä on ongelmallinen. Ja jep jep, kämpässä on kolme sulaketaulua koska kämppä on rakennettu nk. kolmella eri aikakaudellaEn ihan täysin kartalla ole miten asunnon sähköt on tehty, mutta pikasulakkeellisen taulun sähköt kulkee alla olevan posliinisuleketaulun kautta. Saman taulun kautta menee sähköt sitten vielä kolmannelle taululle asunnon toiselle puolelle.
Laitetaan ne ILP:t kiinteenä asennuksena niin ei tarvi miettiä moista. Samalla säästyy se pistorasian hinta, kalvorasia huomattavasti halvempi.
Aika ympäripyöreästi se näköjään tuossakin liitteessä on määritelty. En valitettavasti voi sitä suoraan sanasta sanaan tänne kopioida. Siellä kuitenkin sanotaan, että tämä vaatimus vikavirtasuojauksesta koskee vain pistorasioita jotka on tarkoitettu yleiseen käyttöön ja joita maallikot käyttävät. Muun tyyppisissä sitten voi olla tarpeen käyttövarmuuden takia jättää vikavirtasuojaus pois. Sitten on mainittu pari esimerkkiä, jotka sujuvasti on rajattu vain sisätiloihin eli jääkaappeihin ja pakastimiin. Mitään lämmittämiseen käytettyjä laitteita esimerkkeinä ei mainita.
En mä sähköistä juuri mitään ymmärrä, tai nyt ainakin enemmän kuin aiemmin, kiitos siitä Teille. Olen hieman ihmeissäni näiden taulujen välisestä toiminnasta, enkä tosiaankaan ymmärrä miten tuon on aidosti kytketty. Paksua jöötiä kuitenkin tuosta vanhasta taulusta lähtee, ja paksua jöötiä tulee tuolle pikasuleketaululle. Merkkaukset alkupään kuvissa tosiaan antoi ymmärtää, että vain pari hassua suojaa käytössä. Nyt kun pari päivää olen asiaa tutkinut, niin jokainen piiri on kytketty. Olishan se pitänyt ymmärtää, että jos taulun takana on mm. pannuhuone ja saunan kiuas, niin tuskin yhdellä suojalla per tila mennään.
Lähinnä kuulostaa, että testit on tehty kovassa humalassa tai jotain muuta outoa tuossa on. Ei sähkö noin toimi.
Tämä on tosi yleistä ainakin omalla kohdalla varsinkin yrityskiinteistöissä.Pisteitä sähkömiehelle joka on ollut tekemässä, uudessa keskuksessa käytössä 12 johdonsuojaa joista 5 merkitty.
Jos luetaan tarkasti testituloksia. Niin siitä selviää että pääkytkin välillä katkoo jotain, välillä ei. Eli vittaa siihen että varoita sähkäriä etukäteen asiasta, niin vaihtaa tuon komponentin.
Jos välillä toimii, välillä ei, tai osittain, niin ko komponentti vaihtiin, pistä vaikka tarra että sähkärimuistaa.En tiedä mitä eilen sitten tapahtui, en mä kännissä kuitenkaan mielestäni ollut
Nyt tulokset oli johdonmukaiset, pääkytkin katkoo myös pikasulaketaulun takana olevat sähköt pois.
Mielikuvitusta käyttäen.
Sanopa se, tuo ei sitten ole ryhmäkeskus käytössä ilmeisesti tuo ylin. Vain nuo kaksi. Tuskin siihen 20A sulaketta uskaltaa mennä vaihtamaan, jos jossakin kohtaa välissä meneekin kaposta johtoa. Ohessa kuva havainnetekstien kera. Tarraa ei tuolle juu ole, ja sehän tässä nyt vähän harmittaakin.
Tuo nyt on ihan normaalia, kun taloa remontoidaan ja laitetaan esim. lattialämmitystä ja päivitetään sähköjä -> vanha sulaketaulu on täynnä ja siihen ei saa järkevästi enää lisää.
No mutta kun en ole tietoinen, millaiset johdot tuolla seinien välissä lopulta menee. Jos eivät olekaan samaa koko luokkaa kuin ryhmillä, niin vähän riskiä.
Kuvassa posliinisulakkeilta lähtee kolme keskenään samanlaista ja yhtä paksua (vihreää?) johdinta. Millaiset johtimet sinne muovisemmalle ryhmäkeskukselle sitten tulee? Valokuvista ei näy, jäävät johdonsuoja-automaattien ja yhdyskiskon taakse piiloon.
Heetkinen, eikös tuo ole syötön PEN-johdin? Jos tuo liitos pettää niin tulee oikeasti ruumiita.Samalla huomasin, että sähkäri ei ole saanut koko johtoa mahtumaan (keltainen ympyrä), niin vain osa sisällä.
Juu samanlaiset (väri ja koko) tulee. Eli tosta vois päätellä, että 20A sulakkeella uskaltanee testata. Täytyy tänään koklata.
Jaa-a. Vähän tuo maallikollekin huonolta näyttää. PEN-johtimen heti googletin, ja sillä tarkoitetaan siis suojamaadoistusta ja nollajohdinta a la wikipedia.
Ottamatta kantaa selektiivisyyteen, joka tässä tapauksessa näyttäisi kuitenkin toimivan, niin ei se alakeskusta syöttävän sulakkeen suurentaminen korjaa sitä ongelmaa millään tavalla, että siellä 10A:n automaatin perässä on liikaa kuormaa.
Juu, tuota merkkaamista voisi vähän opettaa. On kyllä niin monta kertaa kiukuttanut kun menee johonkin keskukselle ja muutamassa sulakkeessa saattaa lukea "pistorasia" tai "valaistus" ja puolet on merkkaamatta. Ja tätä näkee ihan uusissakin asennuksissa joissa vieläpä sähkötyöselityksessä on erikseen mainittu kuinka ryhmät pitää merkata.On se todella yleistä jättää merkkaamatta tai merkata ihan mitä sattuu ja olenkin sitä mieltä, että sähköasentajan tutkintoon pitäisi lisätä osio jossa harjoitellaan lukemista ja kirjoittamista. Ainakaan sähköasentajan ammattitutkinnossa en muista sellaista osiota olleen, ehkä vasta erikoisammattitutkinnossa olisi käsitelty aakkosten osaaminen?
On se todella yleistä jättää merkkaamatta tai merkata ihan mitä sattuu ja olenkin sitä mieltä, että sähköasentajan tutkintoon pitäisi lisätä osio jossa harjoitellaan lukemista ja kirjoittamista. Ainakaan sähköasentajan ammattitutkinnossa en muista sellaista osiota olleen, ehkä vasta erikoisammattitutkinnossa olisi käsitelty aakkosten osaaminen?
Mun mielestä tuossa sulakkeessa jonka ole merkinnyt "16A ei merkintää", lähtee kyllä selvästi ohuempi johdin kuin noista alemmista 20A sulakkeista.. Voihan olla tietysti että valokuva valehtelee.Sanopa se, tuo ei sitten ole ryhmäkeskus käytössä ilmeisesti tuo ylin. Vain nuo kaksi. Tuskin siihen 20A sulaketta uskaltaa mennä vaihtamaan, jos jossakin kohtaa välissä meneekin kaposta johtoa. Ohessa kuva havainnetekstien kera. Tarraa ei tuolle juu ole, ja sehän tässä nyt vähän harmittaakin.
Jos sulakepohjaa katsoo, niin kyllä se samalta näyttää kuin mitä näissä ryhmäkeskussulakkeissa on. Lisäksi tuolta lähtevä johto on yhtä paksua kamaa.
Tuo koskee lähinnä nykyasennusten PEN johtoja, vanhoissa asennuksissa tuon PEN johtimen asema on erilainen ja nykyinen merkintätapakaan ei ole ollut käytössä kuin jotain kolmisenkymmentä vuotta.Jaa-a. Vähän tuo maallikollekin huonolta näyttää. PEN-johtimen heti googletin, ja sillä tarkoitetaan siis suojamaadoistusta ja nollajohdinta a la wikipedia.
"PEN-johtimien on oltava kelta-vihreäraitaisia koko pituudeltaan ja johtimen päät on merkittävä sinisellä lisämerkinnällä. " Jos joku tunnistaa tuon sen olevan, niin varmaan täyttyy sähkärille tuokin samalla ilmiantaa. Jos se iso johdinnippu ei mahdu, niin tietenkin siitä otetaan puolet pois
Miksi? Kytkentä voidaan kyllä tehdä ihan perinteisen AP9:n sisällä ja muistaakseni se on IP55. Mutta eihän tuokaan konkurssiin vie: KATKO
Ymmärsit kuitenkin pointin??
Tutustu itse teoriaan, määräykset ei riitä (sokeasti luottaminen että ne on otettu huomioon) jotta homna välttämättä toimisi halutun mukaisesti. Se on ihan sama kuka sen pohjan on vaihtanut jos sitä ei ole tuolloin varmistettu että sen voi tehdä.Kannattaa ehkä lopettaa saivartelu ja tutustua määräyksiin. Maallikko voi huoletta heittää paikalleen sulakkeen joka pohjaan sopii. Jos tässä on joku ongelma niin syyllistä saa hakea jostain muualta kuin sulakkeen vaihtajasta (olettaen että sama henkilö ei ole laittanut pohjaa)...
Sulakkeen vaihto | STEK
Jätä sähköön liittyviä kysymyksiäsi täällä > Sulakkeen vaihto Asuntojen sähköasennuksissa käytetään tulppavarokkeita. Varoke koostuu keskukseen kiinteästi asennetusta varokepesästä, sulakkeesta, jonka sisällä on liian suuren virran takia sulava metallilanka ja varokekannesta, jolla...stek.fi
Mulla on nyt vissiin menny jotain ohi? Onko tässä kuvatussa tapauksessa MITÄÄN mikä puoltaisi sitä, että sulakepohja olisi joskus vaihdettu väärän kokoiseen? En ole huomannut.
Ihan koko tuo kohde viittaa siihen että en itse välttämättä luottaisi että kaikki on tehty niin että homma toimisi. Ihan vaikka tuosta PEN-johdon sirontamisedta lähtien. Ja jos tuo yksi ryhmä syöttäisi toista keskusta, niin voihan siellä ollut fiksu sähkäri tuon modauksen tehnyt ja mitannutkin muutoksen tehtyään, että vaatiikin sen 16A 20A sijaan ja siihen olisi ihan syy että ei ole 20A nalli. Toki olisi ollut syytä vaihtaa pohja tuolloin.
Kuten sanoin, syyllistä saa etsiä silloin jostain muualta kuin nykyisestä sulakkeen vaihtajasta. Teoria on teoriaa mutta käytäntö ja määräykset sitä mitä sovelletaan siinä vaiheessa jos jotain menee perselleen.
Sinua kiinnostaa nyt vain se syyllisen haku. Alunperin en ajatellut voiko se maallikko vaihtaa sulakkeen, vaan KANNATTAAKO noin vain sen teko. On parempi ymmärtää asia miksi ei voisi tai miksi voisi, siksi olisi hyvä tietää sitä teoriaakin, toki voi vain luottaa että hommat on tehty määräysten mukaan. Määräyksetkin on ajan saatossa muuttunut aika paljon turvallisemmiksi. Itse asensin vikurit vaikka ei niitä määräyksen mukaan tarvitse.
