Kysymyksiä sähkömiehille

[Shajk]

Voisiko voimapistorasia poistaa ja johdon päähän laittaa pieni ryhmä keskus tilalle, ja siihen 10A sulakkeet latauslaitteelle ja voimapistorasialle "turhaat" 16A sulakkeet? Nousu vanhoilla johdoilla ja vanhoilla 16A sulakkeilla...

 

[Pakana]

Voisiko voimapistorasia poistaa ja johdon päähän laittaa pieni ryhmä keskus tilalle, ja siihen 10A sulakkeet latauslaitteelle ja voimapistorasialle "turhaat" 16A sulakkeet? Nousu vanhoilla johdoilla ja vanhoilla 16A sulakkeilla...

No voi, mutta miksi ihmeessä? Siis miksi laturilla pitäisi olla oma 10A sulakkeensa?

 

[munse]

Minulla on omakotitalossa ulkopistorasia, jolle on sisällä katkaisija. Millaisella ja minkä nimisellä komponentilla katkaisijan painikkeen voi korvata niin, että katkaisija on aina kiinni? Kyseessä on sellainen puolikas painike, eli samassa pesässä on 2 painiketta vierekkäin. Toinen painike jää käyttöön.

 

[Pakana]

Minulla on omakotitalossa ulkopistorasia, jolle on sisällä katkaisija. Millaisella ja minkä nimisellä komponentilla katkaisijan painikkeen voi korvata niin, että katkaisija on aina kiinni? Kyseessä on sellainen puolikas painike, eli samassa pesässä on 2 painiketta vierekkäin. Toinen painike jää käyttöön.

Pitää vaan siirtää se pistorasialle lähtevä johdin siellä katkaisijassa sille tulopuolelle, jolloin katkaisija ei enää katkaise sähköä.

 

[puik]

Mitä mieltä olette, tekisikö takapihan valaistuksen joko integroiduilla liiketunnistinvalaisimilla (4kpl), vai komponentit erillisinä eli hämärätunnistin, kaksi liiketunnistinta alueen reunoilla ja noin neljä valaisinta? Hajoavatko valaisimet sisäänrakennetuilla ledeillä parissa vuodessa? Miten paljon tulee kaapelointityötä kun n. 10m matkalle tulisi valaisimet, reunoille liiketunnistimet, hämärätunnistin sekä kytkin millä saa valot pakotettua päälle?

Steineliltä löytyi kiva valaisin (steinel, k-rauta, Saksasta alle 90e), joka on ketjutettavissa käyttäen yhtä "tietoliikennejohdinta" ja pakotettua päälle. Käsittääkseni nämä ovat markkinoiden parhaimmistoa, mutta kannattaisiko työn määrässä säästää ja käyttää näitä?

Ohjekirjassa ei ole erikseen ilmoitettu vaatimuksia tietoliikennejohtimelle, niin sen pitää varmaan olla samaa luokkaa kuin virtajohtimet eikä erillinen "pienjännitejohdin" käy?

E: Amazonin arvosteluissa tuo Steinel on saanut jonkin verran moitteita, niin taitaa jäädä väliin.

 

[munse]

Pitää vaan siirtää se pistorasialle lähtevä johdin siellä katkaisijassa sille tulopuolelle, jolloin katkaisija ei enää katkaise sähköä.

Joo, no tuo olisi suoraviivaisin ratkaisu. Itseä vaan häiritsee, että tuolloin jäisi liikkuva osa, joka ei tee mitään. Ei noihin mitään peitelevyä tai vastaavaa ole, jolla painikkeen voi korvata lisäksi?

 

[Hyrava]

Joo, no tuo olisi suoraviivaisin ratkaisu. Itseä vaan häiritsee, että tuolloin jäisi liikkuva osa, joka ei tee mitään. Ei noihin mitään peitelevyä tai vastaavaa ole, jolla painikkeen voi korvata lisäksi?

Vaihtaa kytkimen yksiosaiseksi, varmaan helpoin ratkaisu.

 

[N1kkel]

Minulla on omakotitalossa ulkopistorasia, jolle on sisällä katkaisija. Millaisella ja minkä nimisellä komponentilla katkaisijan painikkeen voi korvata niin, että katkaisija on aina kiinni? Kyseessä on sellainen puolikas painike, eli samassa pesässä on 2 painiketta vierekkäin. Toinen painike jää käyttöön.

Se on 5-kytkin eli ns. kruunukytkin eikä katkaisija. Katkaisijoita löytyy mm. sähköasemilta.

Sori, oli pakko kun toisessa ketjussa oli puhetta onko ILP pumppu vai kompressori.

 

[munse]

Se on 5-kytkin eli ns. kruunukytkin eikä katkaisija. Katkaisijoita löytyy mm. sähköasemilta.

Sori, oli pakko kun toisessa ketjussa oli puhetta onko ILP pumppu vai kompressori.

No nyt on taas termit vähän paremmin kohdallaan

 

[JiiPee]

Voisiko voimapistorasia poistaa ja johdon päähän laittaa pieni ryhmä keskus tilalle, ja siihen 10A sulakkeet latauslaitteelle ja voimapistorasialle "turhaat" 16A sulakkeet? Nousu vanhoilla johdoilla ja vanhoilla 16A sulakkeilla...

Kun nyt termeistä alettiin nillittää niin nillitetään lisää.

Kyseessä on siis 3-vaihe pistorasia. Ei voimapistorasia taikka voimavirtapistorasia tai mitä näitä nyt onkaan kansan termejä.

 

[jarp]

Sähkärillä ei ollut tiivistemassaa ja ulkoseinän putkessa läpi vietyä mmj:tä ei täten tullut tiivistettyä putkeen. Lupasin tiivistää itse, ettei tartte sen takia enää tänne ajaa.

Tiivistetäänkö putki molemmista päistä vaiko vain sisäpuolelta? Millä kamalla voi laottaa, silikonia olisi kaapissa, kelpaako?

 

[Pakana]

Sähkärillä ei ollut tiivistemassaa ja ulkoseinän putkessa läpi vietyä mmj:tä ei täten tullut tiivistettyä putkeen. Lupasin tiivistää itse, ettei tartte sen takia enää tänne ajaa.

Tiivistetäänkö putki molemmista päistä vaiko vain sisäpuolelta? Millä kamalla voi laottaa, silikonia olisi kaapissa, kelpaako?

Toinen pää riittää, tuo tiivistäminen tehdään siksi ettei siitä virtaa ilma läpi, joka alkaisi kondensoimaan sinne vettä.

 

[kurkimies]

Onnistuisikohan sellainen jos tekisi uuden talon eli tulevaisuutta varten liittymän sähkökaapeli olisi mitoitettu esim. 50kW tai 150kW sähköauton latausta varten tai maalämpöä varten, mutta olisi vain asennettu 3x35A pääsulakkeet?

 

[0nanias]

Onnistuisikohan sellainen jos tekisi uuden talon eli tulevaisuutta varten liittymän sähkökaapeli olisi mitoitettu esim. 50kW tai 150kW sähköauton latausta varten tai maalämpöä varten, mutta olisi vain asennettu 3x35A pääsulakkeet?

Tuskinpa tulisi sen edullisemmaksi kuin ottaa suoraan se suurempi liittymä, ei se sähkö tule mistään taikalaatikosta vaan verkkoyhtiön muuntopiiristä joka on mitoitettu tietylle kuormitukselle.
Ja joku 150kW laturi on ihan käsittämättömän ylimitoitettu yksityishenkilölle, se kallis 125A liittymä seisoisi suurimman osan ajasta tyhjän panttina.

 

[Algron28]

Onnistuisikohan sellainen jos tekisi uuden talon eli tulevaisuutta varten liittymän sähkökaapeli olisi mitoitettu esim. 50kW tai 150kW sähköauton latausta varten tai maalämpöä varten, mutta olisi vain asennettu 3x35A pääsulakkeet?

En usko sinäänsä että siinä mitään estettä on. Toki laskuttavat isomman liittymän mukaan liittymismaksun.

Spoileri: Vyöhykkeet

Vyöhyke 1
Vyöhykkeen 1 hintoja sovelletaan alueilla, joilla on voimassa oleva vahvistettu asema-kaava sekä liittymille, joiden linnuntietä mitattu etäisyys on enintään 50 m olemassa ole-valta muuntamolta ja pääsulake on enintään 3 x 160 A. Sulakekooltaan suuremmille liitty-mille on määritetty keskimääräinen ampeerikohtainen hinta. Yli 400 A liittymät toteutetaan keskijänniteliittyminä.
Uusilla asemakaava-alueilla sähköverkko rakennetaan valmiiksi samanaikaisesti kunnallis-tekniikan kanssa. Toimitusaika liittymälle noin 8 viikkoa liittymissopimuksen voimaantu-losta.

V1.1 Yleisen alueen vyöhyke
Erillinen yleisiä alueita ja katualueita koskeva vyöhyke asemakaava-alueilla. Pääsulake-koko enintään 3x 63A.

Vyöhyke 2
Vyöhykettä 2 ovat vyöhykkeen 1 ulkopuoliset alueet, kun liittymältä linnuntietä mitattu etäi-syys on alle 400 m olemassa olevalta muuntamolta ja pääsulake enintään 3 x 160 A. Sula-kekooltaan suuremmille liittymille on määritetty keskimääräinen ampeerikohtaisen hinta. Yli 400 A liittymät toteutetaan keskijänniteliittyminä.
Toimitusaika liittymälle noin 14 viikkoa liittymissopimuksen voimaantulosta.

Vyöhyke 3
Muuten kuin vyöhyke 2, mutta etäisyys olemassa olevasta muuntamosta on 401–600 met-riä ja pääsulakekoko 3 x 100 A. Suurempien liityntäluokkien liittymismaksut määritetään tapauskohtaisesti.
Vyöhykkeiden (1–3) hinnoittelua ei sovelleta liityttäessä verkkoon alueella, jossa aluehin-noittelu on voimassa.

 

[weebee]

Ihan yleistä on, että rakennusaikana on isommilla pääsulakkeilla liittymä ja sitten talon valmistuttua vaihdetaan pienempiin, koska perusmaksut halvempia.

 

[napsa]

Onnistuisikohan sellainen jos tekisi uuden talon eli tulevaisuutta varten liittymän sähkökaapeli olisi mitoitettu esim. 50kW tai 150kW sähköauton latausta varten tai maalämpöä varten, mutta olisi vain asennettu 3x35A pääsulakkeet?

En tiedä suostuuko verkkoyhtiöt tuohon, aina voi toki kysyä, mutta liittymismaksua se nostaa. Toki jos ottaa rakennusvaiheessa vaikka 63A liittymän ja pienentää sen myöhemmin niin ei ne kaapelia ala vaihtamaan.

Jos miettii jotain 150kW laturia, kannattaa miettiä ja ottaa huomioon mitä se vaatii keskukselta ja muulta. Normi (valmis)keskukset ei enää riitä, sen verran isot sulakkeet vaatii että pitää olla kahvasulakkeet (mitä maallikko ei saa sitten vaihtaa), kaapelit alkaa olla sen verran paksuja ettei ihan joka paikasta pysty järjevästi vetämään ja paljon muuta

 

[skude]

Onnistuisikohan sellainen jos tekisi uuden talon eli tulevaisuutta varten liittymän sähkökaapeli olisi mitoitettu esim. 50kW tai 150kW sähköauton latausta varten tai maalämpöä varten, mutta olisi vain asennettu 3x35A pääsulakkeet?

Varmasti halutessaan onnistuu, mutta järkeä ei tässä ole. Dc puolen pikalaturi hinnan voit laskea kymppitonneissa. Samoin sähköliittymän perusmaksut nousevat aina mitä suurempi. 63A liittymän mitoitus menee vielä järkevästi omakotitaloon/ei tuo paljoakaan suurempia kustannuksia sähkötekniikan osalta. Kaapelointivaraus tai kaapelointi kannattaa suorittaa ulkomittauskeskukselta, jos semmonen tulossa.

 

[N1kkel]

Onko joku miettinyt, paljonko tuommoinen 150 kW laturi imaisisi virtaa? Veikkaisin, että sulakkeet pelkälle laturille pitäs olla lähempänä 3x250 A...

Saahan rahalla vaikka keskijänniteliittymän ja oman muuntamon sekä palkattua käytön johtajan.

 

[irspa]

Ihan yleistä on, että rakennusaikana on isommilla pääsulakkeilla liittymä ja sitten talon valmistuttua vaihdetaan pienempiin, koska perusmaksut halvempia.

Missäköhän tämä on yleistä tullut joskus työkseni liittymiä teetettyä eikä kertaakaan tällaista tullut vastaan.

Yleisesti liittymiskaapelin mitoittaminen on liittyjän sähkösuunnittelijan tehtävä ja asentaminen liittämiskohtaan asti on asiakkaan vastuulla. Yleisesti omakotitaloihin käytetty 4x35 AXMK kestää hieman liitettävästä verkosta riippuen jopa 3x80 A nallit, joilla saa reilu 50 kW tehoa irti. Huomioitavaa on toki, ettei tavallisia omakotitalon tontti/pääkeskuksiä juuri löydy yli 63 A pääsulakkeilla.

 

[Trans-Late]

Ei kai se liittymismaksu sen mukaan määräydy minkä poikkipinta-alainen liittymisjohto asennetaan. Kannattaahan se laittaa yläkanttiin (liittyjän omaisuutta ja asnnetaan liittyjän kustannuksella), vaikka otettaisiin pienin mahdollinen liittymä, niin jos isontamishaluja tulee, niin maksamalla pienimmän liittymismaksun ja halutun liittymän liittymismaksun erotuksen + sulakepohjien vaihdon kustannuksen, saa sen isomman liittymän halutessaan käyttöön myöhemmin.

Ei mitään järkeä säästää liittymisjohdon poikkipinta-alassa ja laittaa juuri sen hetkisen tarpeen mukainen pienin mahdollinen, kun liittymismaksuun se ei vaikuta. Voit asennuttaa vaikka 4x50 AXMK:n ja ottaa 3x25A liittymän, niin liittymismaksu menee sen 3x25A mukaan silti.

 

[N1kkel]

Ei kai se liittymismaksu sen mukaan määräydy minkä poikkipinta-alainen liittymisjohto asennetaan. Kannattaahan se laittaa yläkanttiin (liittyjän omaisuutta ja asnnetaan liittyjän kustannuksella), vaikka otettaisiin pienin mahdollinen liittymä, niin jos isontamishaluja tulee, niin maksamalla pienimmän liittymismaksun ja halutun liittymän liittymismaksun erotuksen + sulakepohjien vaihdon kustannuksen, saa sen isomman liittymän halutessaan käyttöön myöhemmin.

Ei mitään järkeä säästää liittymisjohdon poikkipinta-alassa ja laittaa juuri sen hetkisen tarpeen mukainen pienin mahdollinen, kun liittymismaksuun se ei vaikuta. Voit asennuttaa vaikka 4x50 AXMK:n ja ottaa 3x25A liittymän, niin liittymismaksu menee sen 3x25A mukaan silti.

Joo, nyt tosin puhutaan sen mittaluokan ylimitoituksesta että pelkkä sulakepohjien vaihto tuskin riittäisi.

 

[napsa]

Ei kai se liittymismaksu sen mukaan määräydy minkä poikkipinta-alainen liittymisjohto asennetaan. Kannattaahan se laittaa yläkanttiin (liittyjän omaisuutta ja asnnetaan liittyjän kustannuksella), vaikka otettaisiin pienin mahdollinen liittymä, niin jos isontamishaluja tulee, niin maksamalla pienimmän liittymismaksun ja halutun liittymän liittymismaksun erotuksen + sulakepohjien vaihdon kustannuksen, saa sen isomman liittymän halutessaan käyttöön myöhemmin.

Ei mitään järkeä säästää liittymisjohdon poikkipinta-alassa ja laittaa juuri sen hetkisen tarpeen mukainen pienin mahdollinen, kun liittymismaksuun se ei vaikuta. Voit asennuttaa vaikka 4x50 AXMK:n ja ottaa 3x25A liittymän, niin liittymismaksu menee sen 3x25A mukaan silti.

Mitenköhän tämä käytännössä menee, kun yleensä verkkoyhtiö omistaa kaapelin tontin rajalle ja asiakas tontin sisäpuolella. Jos haluat isomman kaapelin maksaisitko myös sen verkkoyhtiön pätkän siitä kaapelista, tontilta jakokaappiin (jäisi verkkoyhtiön omistukseen) vai olisiko se asiakkaan kaapeli jatkossa (asiakaan pitäisi tehdä sopimukset kenen tonttien kautta kaapeli menee ja olisi vastuussa siitä kaapelista) vai tehdäänkö verkkoyhtiön kanssa joku vuokrasopimus kaapelista?

 

[weebee]

Missäköhän tämä on yleistä tullut joskus työkseni liittymiä teetettyä eikä kertaakaan tällaista tullut vastaan.

Yleisesti liittymiskaapelin mitoittaminen on liittyjän sähkösuunnittelijan tehtävä ja asentaminen liittämiskohtaan asti on asiakkaan vastuulla. Yleisesti omakotitaloihin käytetty 4x35 AXMK kestää hieman liitettävästä verkosta riippuen jopa 3x80 A nallit, joilla saa reilu 50 kW tehoa irti. Huomioitavaa on toki, ettei tavallisia omakotitalon tontti/pääkeskuksiä juuri löydy yli 63 A pääsulakkeilla.

Itse olen ainakin kolmessa kohteessa ollut, jossa rakennuasaikana ollut 3x35A ja myöhemmin vaihdettu 3x25A.
Yleisyydestä en sen enempää tiedä, mutta omalle kohdalle näitä on osunut.

 

[dot1q]

Itse otin uuden mittakeskuksen 4x50 amxa (vai mikä se oli) Caruna piuhan nokkaan 3x35 kelpoisen keskuksen mutta 3x25 paikallaan. Voi sitten nostaa ilman mittakeskuksen vaihtoa liittymän kokoa pelkällä pääsulakkeiden vaihdolla (ja perstasku valmiiksi auki ja leveäksi Carunaa varten).

 

[Jebaus]

Tosiaan sähköliittymän ottaessa, maksat liittymismaksun sulakekoon mukaan ja siihen hintaan verkkoyhtiö tuo tonttisi rajalle siihen soveltuvan kaapelin. Lisämaksusta toki kaivavat sen vaikka sisälle taloon asti. Carunan alueella ainakin oman kokemuksen mukaan liittymiskaapeli omakotitalolle on aina tuota 4x35 alumiinikaapelia vaikka ottaisit 25a liittymän, eli ihan vaan maksamalla uuden liittymismaksun ja vaihtamalla tosiaan sulakkeet, liittymä on päivitettävissä sinne 63A asti. Yleensä 63A yli menevät liittymät ovat sitten selvästi kalliimpia niin käytön kuin liittymismaksunkin mukaan, eikä niihin saa sähkösopimustakaan tehtyä yhtä "helposti" kun perus alle 63A pientaloliittymään.

Yli 63A liittymä on siis jo todella paha ylimitoitus ok-talon sähköauton lataukseen. Lisäksi noiden 50kW+ latureiden hinnat taitaa huidella yhä siellä kymmenissä tuhansissa euroissa(?) Kun 22kw laturin saat 600e.

Ja tosiaan, ei se sulakekoon nosto keskuksen uusimista vaadi, sähköauton latausaseman voi vetää sieltä mittarilta suoraan pääsulakkidenkin takaa. Tosin 63A keskus ei myöskään maksa juuri yhtään enempää mitä 35A keskus joten uudis/saneerauskohteessa se on kannattavaa huomioida jo alussa.

 

[Trans-Late]

Mitenköhän tämä käytännössä menee, kun yleensä verkkoyhtiö omistaa kaapelin tontin rajalle ja asiakas tontin sisäpuolella. Jos haluat isomman kaapelin maksaisitko myös sen verkkoyhtiön pätkän siitä kaapelista, tontilta jakokaappiin (jäisi verkkoyhtiön omistukseen) vai olisiko se asiakkaan kaapeli jatkossa (asiakaan pitäisi tehdä sopimukset kenen tonttien kautta kaapeli menee ja olisi vastuussa siitä kaapelista) vai tehdäänkö verkkoyhtiön kanssa joku vuokrasopimus kaapelista?

Harvoin liittymispiste on tontin raja, vaan lähin jakokaappi tai ilmajohtoverkossa lähin pylväs. Liittymispisteestä eteenpäin on liittymisjohto, joka on liittyjän omaisuutta ja vastuulla, oli se liittymispiste eli lähin verkonhaltijan kaappi tai tolppa sitten 50:n tai 5:n metrin päässä mittauskeskukselta.

 

[Pakana]

Ei kai se liittymismaksu sen mukaan määräydy minkä poikkipinta-alainen liittymisjohto asennetaan. Kannattaahan se laittaa yläkanttiin (liittyjän omaisuutta ja asnnetaan liittyjän kustannuksella), vaikka otettaisiin pienin mahdollinen liittymä, niin jos isontamishaluja tulee, niin maksamalla pienimmän liittymismaksun ja halutun liittymän liittymismaksun erotuksen + sulakepohjien vaihdon kustannuksen, saa sen isomman liittymän halutessaan käyttöön myöhemmin.

Ei mitään järkeä säästää liittymisjohdon poikkipinta-alassa ja laittaa juuri sen hetkisen tarpeen mukainen pienin mahdollinen, kun liittymismaksuun se ei vaikuta. Voit asennuttaa vaikka 4x50 AXMK:n ja ottaa 3x25A liittymän, niin liittymismaksu menee sen 3x25A mukaan silti.

Normaalistihan kaava-alueella sen omakotitalotontin reunalle on liittymiskaapelit tuotu jo siinä vaiheessa kun alueen infra on rakennettu, yleensä axmk 4x25 tai 4x35. Jos tuota liittymäkaapelia haluaa vahvemmaksi sen voi saada vain tilaamalla riittävän ison liittymän.

Sähköyhtiöt yleensä mitoittaa tuon kaapelin 63A pääsulakkeelle.

 

[Andan]

Normaalistihan kaava-alueella sen omakotitalotontin reunalle on liittymiskaapelit tuotu jo siinä vaiheessa kun alueen infra on rakennettu, yleensä axmk 4x25 tai 4x35. Jos tuota liittymäkaapelia haluaa vahvemmaksi sen voi saada vain tilaamalla riittävän ison liittymän.

Sähköyhtiöt yleensä mitoittaa tuon kaapelin 63A pääsulakkeelle.

Tässä onkin sitten mielenkiintoisia kuvioita sähkölaitoksesta riippuen. Saattavat vaatia tontin puolelle paksumpaa johtoa pääsulakkeita kasvattaessa, vaikka itse jättävät tontin rajalta jatkuvan johdon edelleen samaksi vanhaksi "ohueksi" ja oikosulkuvirta riittäisi kevyesti vanhallakin tonttijohdolla uusille sulakkeille. Mutta pakko vaihtaa tontin puolella johto, jos haluaa isommat sulakkeet, koska syyt.

Mutta joo, sähkölaitos vastaa tuossa tapauksessa siitä tontin ulkopuolisesta johdosta ja kasvattavat sitä tarvittaessa, ja tuo sitten sisältyy siihen liittymismaksuun. Sulakkeita kasvattaessa joutuu yleensä maksamaan liittymismaksujen erotuksen.

 

[puik]

Mahdoinko mokata, kun säästin ja pienensin vähän ylimitoitetut pääsulakkeet 25A kokoon varaavasta sähkölämmityksestä luopumisen takia? Ennen sulakkeet oli siis 35A. Joutuuko maksamaan liittymismaksun tai sen erotuksen jos sulakkeita korottaa myöhemmin? Tai voiko tämä riippua verkkoyhtiöstä?

Epäselvää millaisena liittymä rakennettu, kun vanhassa paperissa luki 3x25A mutta myöhemmin muutettu 3x35A kokoon. Yksi sähköauto pitäisi pystyä hyvin lataaman näilläkin nalleilla, kun tuttu latailee teslaakin 25A sulakkeilla ja lämmitys yösähköllä.

 

[7iwi]

Mahdoinko mokata, kun säästin ja pienensin vähän ylimitoitetut pääsulakkeet 25A kokoon varaavasta sähkölämmityksestä luopumisen takia? Ennen sulakkeet oli siis 35A. Joutuuko maksamaan liittymismaksun tai sen erotuksen jos sulakkeita korottaa myöhemmin? Tai voiko tämä riippua verkkoyhtiöstä?

Epäselvää millaisena liittymä rakennettu, kun vanhassa paperissa luki 3x25A mutta myöhemmin muutettu 3x35A kokoon. Yksi sähköauto pitäisi pystyä hyvin lataaman näilläkin nalleilla, kun tuttu latailee teslaakin 25A sulakkeilla ja lämmitys yösähköllä.

Yleensä liittymisoikeus vanhoille sulakkeille jää voimaan, joten voit vaikkapa huomenna halutessasi palata 3x35A ilman lisäliittymismaksua.

 

[calm]

Mahdoinko mokata, kun säästin ja pienensin vähän ylimitoitetut pääsulakkeet 25A kokoon varaavasta sähkölämmityksestä luopumisen takia? Ennen sulakkeet oli siis 35A. Joutuuko maksamaan liittymismaksun tai sen erotuksen jos sulakkeita korottaa myöhemmin? Tai voiko tämä riippua verkkoyhtiöstä?

Et. Jos ajat vähemmän kuin 400 km joka ikinen päivä ja nukut kuitenkin kotona vähintään 6 tuntia, niin lataat sähköauton ilman mitään ongelmia.

 

[Erkkimerkki]

Kannattaa kustannuksia laskiessa huomioida myös varmennustarkastusvelvollisuus kun mennään yli 35A.

 

[irspa]

Kannattaa kustannuksia laskiessa huomioida myös varmennustarkastusvelvollisuus kun mennään yli 35A.

Jos ollaan rakentamassa enemmän, kuin 2 asuntoa sisältävää asuinrakennusta tai yli 35A pääsulakkeilla varustettua muuta sähkölaitteistoa mm. julkiset rakennukset, liike-, teollisuus- ja maatalousrakennukset, ulkoalueet.

Mitenköhän tämä käytännössä menee, kun yleensä verkkoyhtiö omistaa kaapelin tontin rajalle ja asiakas tontin sisäpuolella. Jos haluat isomman kaapelin maksaisitko myös sen verkkoyhtiön pätkän siitä kaapelista, tontilta jakokaappiin (jäisi verkkoyhtiön omistukseen) vai olisiko se asiakkaan kaapeli jatkossa (asiakaan pitäisi tehdä sopimukset kenen tonttien kautta kaapeli menee ja olisi vastuussa siitä kaapelista) vai tehdäänkö verkkoyhtiön kanssa joku vuokrasopimus kaapelista?

Mikään ei estä etteikö eri paksuisia kaapeleita voisi jatkaa toisiinsa. Usein se asiakkaan ja verkkoyhtiön kaapelikin on jatkettu toisiinsa.

 

[N1kkel]

Jos ollaan rakentamassa enemmän, kuin 2 asuntoa sisältävää asuinrakennusta tai yli 35A pääsulakkeilla varustettua muuta sähkölaitteistoa mm. julkiset rakennukset, liike-, teollisuus- ja maatalousrakennukset, ulkoalueet.

Katsotaanko se kuitenkin merkittäväksi muutostyöksi, jos pääsulakekokoa kasvatetaan yli 35 A ja samalla uusitaan kaapelointeja ja keskus...?

Mikään ei estä etteikö eri paksuisia kaapeleita voisi jatkaa toisiinsa. Usein se asiakkaan ja verkkoyhtiön kaapelikin on jatkettu toisiinsa.

Kuormitettavuus menee ohuemman kaapelin perusteella.

 

[Andan]

Kuormitettavuus menee ohuemman kaapelin perusteella.

Ei tunnu menevän ainakaan kaikkien sähkölaitosten mukaan. Osa voi vaatia pelkän tontilla olevan johdonpätkän vaihtoa paksumpaan sulakkeita kasvattaessa, vaikka jättävät oman yhtä ohuen (ja pidemmän) osuutensa vaihtamatta. Ja mitään syytähän tälle ei tietenkään sähkölaitokselta irtoa kuin, että "pitää vaihtaa, jos haluat isommat pääsulakkeet".

 

[Pakana]

Ei tunnu menevän ainakaan kaikkien sähkölaitosten mukaan. Osa voi vaatia pelkän tontilla olevan johdonpätkän vaihtoa paksumpaan sulakkeita kasvattaessa, vaikka jättävät oman yhtä ohuen (ja pidemmän) osuutensa vaihtamatta. Ja mitään syytähän tälle ei tietenkään sähkölaitokselta irtoa kuin, että "pitää vaihtaa, jos haluat isommat pääsulakkeet".

Jos oikarivirrat on hilkulla ja se tonttiosuus suhteellisen pitkä tuo voi riittää. Liittymäjohdossa harvoin sen kaapelin kesto on ongelma vaan oikosulkuvirta.

 

[Andan]

Jos oikarivirrat on hilkulla ja se tonttiosuus suhteellisen pitkä tuo voi riittää. Liittymäjohdossa harvoin sen kaapelin kesto on ongelma vaan oikosulkuvirta.

Siitäkään ei ole kyse eli oikosulkuvirta riittäisi todella reilusti. Tästä tuo ihmetys tuleekin, kun mitään perusteluja tuolle vaihdolle ei ole eikä niitä myöskään laitoksen suunnasta irtoa.

Edit: Varmaan siellä lukee jossain sisäisessä raamatussa tonttijohdon minimipaksuus vs. pääsulakkeet ja sitä sitten noudatetaan ilman mitään ajattelua asiakkaan osalta eikä voida asiaa myöntää - mutta samaa ei tietenkään noudateta oman osuuden suhteen, koska se maksaa.

 

[N1kkel]

Siitäkään ei ole kyse eli oikosulkuvirta riittäisi todella reilusti. Tästä tuo ihmetys tuleekin, kun mitään perusteluja tuolle vaihdolle ei ole eikä niitä myöskään laitoksen suunnasta irtoa.

Edit: Varmaan siellä lukee jossain sisäisessä raamatussa tonttijohdon minimipaksuus vs. pääsulakkeet ja sitä sitten noudatetaan ilman mitään ajattelua asiakkaan osalta eikä voida asiaa myöntää - mutta samaa ei tietenkään noudateta oman osuuden suhteen, koska se maksaa.

Voisikohan asennustapojen erot selittää tuota, nimittäin kuormitettavuus riippuu siitä asennetaanko kaapeli maahan vai talon seinälle ym.

 

[Mikkos]

Noniin sähkärit.

Olohuone eteinen remppa menossa ja katto purettu ja pari seinää purettu ja nyt pitäis laittaa tunnelmaspotteja kattoon. Spotit on käännettävällä kehyksellä ja GU10 kannalla ja ajattelin laittaa Bilteman älypolttimot (350lm) ja jossain välissä päivittää HUE polttimoiksi.
Mutta kuinka tässä kannattaisi vetää piuhat? Niin että piiri loppuu viimeiseen lamppuun vai niin että se jatkuu vielä lähtöpisteeseen siitä eli tekee ns. loopin. Liitteenä kuva miten suurinpiirtein ajattelin laittaa. Spotteja tulisi n.12kpl mutta en ole niin tarkkaan vielä kattonut, 20kpl mulla on noita kehyksiä varattu. Kattoon tulee myös yksi tai kaksi perinteistä kattolamppua niin olkkariin kun eteiseen.

Liitteenä kuva. Näyttääkö spottiasettelu hyvältä vai miten laittaisitte ja vedänkö piuhat vaan viimeiseen lamppuun saakka vai siitä takaisin pistokkeeseen vai jotenkin muuten?

 

[JiiPee]

Liitteenä kuva. Näyttääkö spottiasettelu hyvältä vai miten laittaisitte ja vedänkö piuhat vaan viimeiseen lamppuun saakka vai siitä takaisin pistokkeeseen vai jotenkin muuten?

Itte laittaisin tähteen. Mutta tää on henk. koht. mielipide että ketjut on aivan perseestä.

 

[Mikkos]

Itte laittaisin tähteen. Mutta tää on henk. koht. mielipide että ketjut on aivan perseestä.

No tähteä mä mietin ittekkin mutta tulee vaan piuhat 12 spotista niin jumalaton johtonippu yhdistää. Muissa huoneissa on 4 spottia tähdessä ja sekin rupes olemaan jo aika persettä kytkeä kaikki piuhoja yhteen rasiaan. Tällä tavoin saisin piuhahelvettiä pienemmäksi. Ellei sitten tee paria erillistä tähteä jakorasian avulla mutta se vasta haiseva viritys onkin..

 

[irspa]

No tähteä mä mietin ittekkin mutta tulee vaan piuhat 12 spotista niin jumalaton johtonippu yhdistää. Muissa huoneissa on 4 spottia tähdessä ja sekin rupes olemaan jo aika persettä kytkeä kaikki piuhoja yhteen rasiaan. Tällä tavoin saisin piuhahelvettiä pienemmäksi. Ellei sitten tee paria erillistä tähteä jakorasian avulla mutta se vasta haiseva viritys onkin..

Miten olisi vaikka 3 tai 4 ketjua tähteen? Piuha määrä pysyy kohtuullisena eikä kaikki pimene kerralla.

 

[Andan]

Voisikohan asennustapojen erot selittää tuota, nimittäin kuormitettavuus riippuu siitä asennetaanko kaapeli maahan vai talon seinälle ym.

Jaa-a, molemmissa päissä samaa settiä eli maassa ja sieltä suoraan lattiabetonin läpi noususta kytkentään. Ja jos tuosta olisi kiinni, niin senkin voisi varmaan kertoa. Toistavat vain samaa, että kun se pitää vaihtaa. No, miksi, ja miksi vain lyhyempi osuus. Ei noita ymmärrä.

 

[Mikkos]

Miten olisi vaikka 3 tai 4 ketjua tähteen? Piuha määrä pysyy kohtuullisena eikä kaikki pimene kerralla.

Tulee vaan jakorasioita aika paljon.. vai meinaakko että jako tulis aina spotin kohdalta?

 

[irspa]

Jaa-a, molemmissa päissä samaa settiä eli maassa ja sieltä suoraan lattiabetonin läpi noususta kytkentään. Ja jos tuosta olisi kiinni, niin senkin voisi varmaan kertoa. Toistavat vain samaa, että kun se pitää vaihtaa. No, miksi, ja miksi vain lyhyempi osuus. Ei noita ymmärrä.

Jakeluverkon kaapeleille löytyy standardin liitteestä oma kuormitettavuus taulukko. Muistaakseni siinä johtimelle sallittiin suurempi lämpötila, joka tarjoaa suuremman kuormitettavuuden. Jos jollain on kaapeleiden kuormitettavuuden standardit saatavilla liitteineen voi tarkastaa asian.

 

[skude]

Noniin sähkärit.

Olohuone eteinen remppa menossa ja katto purettu ja pari seinää purettu ja nyt pitäis laittaa tunnelmaspotteja kattoon. Spotit on käännettävällä kehyksellä ja GU10 kannalla ja ajattelin laittaa Bilteman älypolttimot (350lm) ja jossain välissä päivittää HUE polttimoiksi.
Mutta kuinka tässä kannattaisi vetää piuhat? Niin että piiri loppuu viimeiseen lamppuun vai niin että se jatkuu vielä lähtöpisteeseen siitä eli tekee ns. loopin. Liitteenä kuva miten suurinpiirtein ajattelin laittaa. Spotteja tulisi n.12kpl mutta en ole niin tarkkaan vielä kattonut, 20kpl mulla on noita kehyksiä varattu. Kattoon tulee myös yksi tai kaksi perinteistä kattolamppua niin olkkariin kun eteiseen.

Liitteenä kuva. Näyttääkö spottiasettelu hyvältä vai miten laittaisitte ja vedänkö piuhat vaan viimeiseen lamppuun saakka vai siitä takaisin pistokkeeseen vai jotenkin muuten?

Itse laittaisin kolmeen riviin tähän tyyliin:

 

[Mikkos]

Itse laittaisin kolmeen riviin tähän tyyliin:

Ei ole paha tuokaan. Pistetään harkintaan. Itsellä ei ole mitään käryä noiden fiksusta asettelusta..
Mitä noi punaiset viivat tuola pesuhuone pukkariakselilla on?

 

[Pakana]

Noniin sähkärit.

Olohuone eteinen remppa menossa ja katto purettu ja pari seinää purettu ja nyt pitäis laittaa tunnelmaspotteja kattoon. Spotit on käännettävällä kehyksellä ja GU10 kannalla ja ajattelin laittaa Bilteman älypolttimot (350lm) ja jossain välissä päivittää HUE polttimoiksi.
Mutta kuinka tässä kannattaisi vetää piuhat? Niin että piiri loppuu viimeiseen lamppuun vai niin että se jatkuu vielä lähtöpisteeseen siitä eli tekee ns. loopin. Liitteenä kuva miten suurinpiirtein ajattelin laittaa. Spotteja tulisi n.12kpl mutta en ole niin tarkkaan vielä kattonut, 20kpl mulla on noita kehyksiä varattu. Kattoon tulee myös yksi tai kaksi perinteistä kattolamppua niin olkkariin kun eteiseen.

Liitteenä kuva. Näyttääkö spottiasettelu hyvältä vai miten laittaisitte ja vedänkö piuhat vaan viimeiseen lamppuun saakka vai siitä takaisin pistokkeeseen vai jotenkin muuten?

Luuppia ei saa tehdä.

Mä laittaisin tunnelmaksi huoneen katonrajaan kiertämään lednauhan epäsuorasti, mutta makuasioitahan nuo ovat.

 

[napsa]

Noniin sähkärit.

Olohuone eteinen remppa menossa ja katto purettu ja pari seinää purettu ja nyt pitäis laittaa tunnelmaspotteja kattoon. Spotit on käännettävällä kehyksellä ja GU10 kannalla ja ajattelin laittaa Bilteman älypolttimot (350lm) ja jossain välissä päivittää HUE polttimoiksi.
Mutta kuinka tässä kannattaisi vetää piuhat? Niin että piiri loppuu viimeiseen lamppuun vai niin että se jatkuu vielä lähtöpisteeseen siitä eli tekee ns. loopin. Liitteenä kuva miten suurinpiirtein ajattelin laittaa. Spotteja tulisi n.12kpl mutta en ole niin tarkkaan vielä kattonut, 20kpl mulla on noita kehyksiä varattu. Kattoon tulee myös yksi tai kaksi perinteistä kattolamppua niin olkkariin kun eteiseen.

Liitteenä kuva. Näyttääkö spottiasettelu hyvältä vai miten laittaisitte ja vedänkö piuhat vaan viimeiseen lamppuun saakka vai siitä takaisin pistokkeeseen vai jotenkin muuten?

Kannattaa huoneen keskellekkin laittaa spotteja (jos ei muuta valaistusta ole katossa), jos haluaa palapeliä tai muuta tarkkaa tehdä niin näkee paremmin, varsinkin jos älyvaloja on niin voi ohjata yksittäin tunnelmaksi.

Tulee vaan jakorasioita aika paljon.. vai meinaakko että jako tulis aina spotin kohdalta?

Jakorasialta 3 tai 4 spottia ketjuun. Eli esim siltä yhdeltä jakorasialta lähtee 4 kaapelia, yhden kaapelin perässä 3 spottia. Ja tosiaan ei looppia.