Mitäs komposiittia noissa rautaputkien käytössä käytetään? Itsellä ei mitää kokemusta noista. Vähän enemmän sitten nähnyt noiden kaasulla hitsauksia (nyt ollee termikin oikein
), ja kierteiden tekoa, onneksi noissa on nyt koneet kierteiden tekoon.No meillä ei talo sijaitse etelässä, vaan alueelle, missä voi talvella olla pakkasta yli 30 astetta. Eilenkin päästiin yli 20 asteen. Tänään tuli kiivettyä katolle ja sadehattu lensi putken päästä mäkeen. Täytyy katsoa, että vieläkö jäätyy. Nyt ei ainakaan ole ongelmia, on tosin pakkanenkin laskenut.
Joo kokeilla kannattaa eri vaihtoehtoja. Etelässä noissa valurautaviemäreissä sinne sataa märkää lunta ja se sitten tiivistyy siihen putken päähän. Joskus olen nähnyt ettei niissä ole kuin peukalon paksuinen reikä.
Ainakin LVI-tarvikeliikkeistä löytyy erilaisia supistusliittimiä.
Ei valitettavasti saa.Saako tommoseen kuvassa olevaan venttiiliin laitettua jotenkin danfossin ally termarin?
Käytössä olisi seuraavanlaisia adaptereita.
Muuten nyt en tätä välttämättä miettisi, mutta välillä tuntuu karkaavan käsikäyttöisellä termarilla lämmöt taivaisiin ja vastaavasti jää vähän viileäksi. Muuta tuolle venttiilille en vielä uskaltanut tehdä kuin ottaa nupin irti ja katsoa mitä alta löytyy.
Tätä vähän pelkäsin. Noh pitää tyytyä käsin säätelee tuota.
. Tosin ei se termostaattikaan toimi kunnolla jos on pyyhkeen alla.Tarkoitus oli noita tuosta siirellä jos vain olisi saanut käymään.Tuo ei taida olla edes termostaatiille tarkoitettu patteriventtiili vaan käsisäätöpyörälle
Jos rivitalo/kerrostalo, tilaa huoltomies. Jos omakotitalo, vaihtaisin suosiolla venttiilin. Tai pyytäisin putkimiehen vaihtamaan. Vanha Oras?Onko tietoa mitä tyyppiä tämä venttiili on?
Ei oikein lämmennyt, joten heristelin venttiilin-neulaa. Tämä aiheutti sen että alkoi hiukan tiputteleen vettä patterista.
Venttiilin päässä oleva osa on kierteellä, joten neulan voisin vaihtaa mutta mistä vastaava tilalle?
Omakotitalo kyseessä. Rintamamiestalon kellaritiloissa oleva patteri. Erilainen venttiili kuin yläkerran pattereissa. Oraksen termostaatti tuohon ainakin menee kiinni. Ilmeisesti joutuu tyhjentää verkoston jos tuon haluaa vaihtaa kokonaan uuteen.
Joutuu tyhjentää joka tapauksessa vaikka pelkästään sisuskalut vaihtaisi, jos sellaista ylipäänsä mistään löytää, eikä sitä välttämättä saa enää edes tiiviiksi. Vaihto on ainoa järkevä ja helpoin ratkaisu tuohon.
Saattaahan tuolla olla linjasulutkin(ainakin osalle), jolloin sitä vettä ei paljon tule. Linjastoa ei pitäisi turhaan tyhjentää.
Taitaa olla Oraksen Termostar minkä valmistus lopetettu 90-luvulla. Ei taida saada uutta säätöosaa mistään ja vaihtaminen aika vittumaista koska kuvan perusteella liitoskohdassa on kotelon tms reuna ja kaiken lisäksi lätkäisty massaa päälle. Helpoin on jäädyttää menoputki jos ei halua tai/voi tyhjentää verkostoa ja sitten vaihtaa patteriventtiilirunko. Miten siitä radiaattorista alkoi tiputtelemaan vettä jos herkistelit ventiilin neulaa?
Näyttäisi olevan Oras Termostar. Ttermostaattikin joka siinä oli kiinni on PATTERITERMOSTAATTI ORAS 441010 TERMOSTAR PLUS
www.k-rauta.fi
Väärä ketju, sopivanpi ketju sähköjutuille.
Lämmitystähän tämä ketju käsittelee?
Sähköpattereita ei lasketa LVI juttuihin. Niitä korjaa ja asentaa sähkömiehet, ei putkimiehet.
Sähkärillä tuskin on noista kokemuksia, miten apit toimivat esim...
43 kuutiota tunnissa, onko se sitten vähän
Toinen hormi on vain 160cm, mutta laskuri näyttää 10l/s silti? Molemmissa 100mm lautasventtiili.
www.engineeringtoolbox.com
Lyhyt putki aiheuttaa vähemmän painehäviöä, joten virtaama kasvaa. Paine-ero tulee hormin yläpään ja raitisilmaventtiilin välisestä korkeudesta. Katso että kirjoitat korkeuseron oikeaan eli height sarakkeeseen.Natural Draft - Air Flow Volume and Velocity
Air flow - volume and velocity - due to stack or flue effect caused by indoor hot and outdoor cold temperature difference.
Tuollakun laskee niin lyhyemmällä putkella antaa enemmän virtausta. Eikö sen pitäisi olla päinvastoin?
Vai mikä tuo height arvo oikein on?
Siis mistä mihin tuo height on? Nyt menee vähän ohi... Duct lenght on hormin pituus venttiilistä katolle?
No siellä sivullahan se lukee: "Calculate the air flow caused by natural draft in a normal family house with two floors. The height of the hot air column from ground floor to outlet air duct above roof is approximately 8 m. The outside temperature is -10 oC and the inside temperature is 20 oC."
Alakerran lattiasta hormin yläpäähän?
Kesällä katosta läpi. Ja putki tietysti eristettynä.Vessasta viemärin tuuletusputkea olen vetämässä ulos. Laitan sen tuolta räystään luota ulos, en halua katosta laitella läpi. Nyt se on tuolla välikatossa oottelemassa seuraavaa kohtaa.. Alkuperäne suunnitelma ei toiminukaa.
Kumpaa te suosittelisitte? Pikasesti tehty piirros. Vai kannattaako tukkia vielä, ja kesällä laittaa sitten katon läpi?
Kesällä katon läpi koska se on ainoa sallittu.
Miksi työhuoneessa ei ole termaria ja toimilaitetta? OKT jos kyseessä niin siitä vaan kokeilemaan säätöjä (taitaa tuossa Nereuksessa olla yhdellä kierroksella koko esisäätöalue).
Kieltämättä typerää että ei ole tossa huoneessa sitä. En oikein ymmärrä miksi ei ole, ei siis tiedossa erityistä syytä. Työhuoneessa 25 astetta ilman lämpökuormaa, sitten kun tietokone hönkii ja siellä oleskelee, se nousee ainakin pari astetta. Makkari taas enimmillään nousee 21 asteeseen. Se riittää kyllä periaatteessa, mutta ois kiva että sielläkin riittää "varaa" nostaa. Nyt jos laittaa vaikka 22 tai 23 pyyntiin, ei piiri saa sitä lämpöä tavoitettua. Rivari kyseessä.
On tuossa th venttiilissäkin se korkki. Otin kuvaa varten pois. En tiennytkään että sen avulla voi myös kiristää, mutta käyhän se toki järkeen koska painaa karaa alas.
Ensin pitäisi tietää hormin pituus ja rakenne, miten suuri osuus tuosta painetuotosta menee painehäviön voittamiseen ja miten suuri osa saadaan hyödyksiKuinka paljon alipainetta tulee, jos kaksi hormia imee 20l/s?
Tuloilmaventtiilin ilmamäärät siis kiinnostaa.
3.85m ja 1.6m, 18x18cm, poistossa 100mm venttiilit.
