Kysy LVI:stä

[puik]

Mitäs sanotte miten pitäisi toimia kun LTO:lla varustetussa talossa on tuulikaappiin lisätty venttiili myöhemmässä vaiheessa ja siis puuttuu suunnitelmasta ja säätötodistuksesta? Pitäisikö konsultoida suunnittelijaa vai tulppaanko vain tuulikaapin venttiilin ja teetän tasapainotuksen?

Lisäksi, mitä mieltä olette pitäisikö tuulikaapissa olla oma venttiili, jos niin poisto vai tulo?

 

[Falconi]

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa jokainen poisto menee omineen ulos, eikä yhdisty muihin huoneisiin. Koneellisella poistolla kanavistot yhdistyy yhdeksi, mutta ei painovoimaisessa.

Ei mene aina noin, on myös painovoimaisia yhdistelty, kerrostaloissa hyvinkin tavanomaista. OKT tosiaan yleensä menee ominaan mutta ei välttämättä.

 

[masaf2]

Mitäs sanotte miten pitäisi toimia kun LTO:lla varustetussa talossa on tuulikaappiin lisätty venttiili myöhemmässä vaiheessa ja siis puuttuu suunnitelmasta ja säätötodistuksesta? Lisämausteena venttiili on poisto-tyyppinen, mutta tuntuu olevan yhdistetty jäteilmaan. Eli siis ilmanvaihtokoneesta katolle lähtevään jäteilman poiston kanavaan. Ei kai tuollaista tarkoituksella tehdä? Olisiko aiottu lisätä poisto, mutta puhkaistu väärä kanava? Pitäisikö konsultoida suunnittelijaa vai tulppaanko vain tuulikaapin venttiilin ja teetän tasapainotuksen? Isoin haitta minkä näen tuosta olisi talon mahdollinen ylipaineistuminen, mutta sitä ei tunnu tapahtuvan.

Lisäksi, mitä mieltä olette pitäisikö tuulikaapissa olla oma venttiili, jos niin poisto vai tulo? Lähellä on kolme poistoa ja omasta mielestä ei välttämättä toimisi jos lisäisi yhden. Toki niitä voisi varmaan pienentää jolloin poistonopeus pysyisi samana. Pääsääntöisesti tk:n oven voi pitää auki jolloin tilan oman venttiilin puute ei ehkä haittaa.

Jäteilmahan voi olla hyvinkin kylmää ja jos sitä lykätään tuulikaappiin eristämätöntä kanavaa pitkin niin jossain kondensoi takuulla. Ja ei siinä kyllä mitään järkeä voi olla lykätä tuulikaappiin, eli väärä kanava puhkaistu...

 

[Serbetli]

Tuulikaappiin mieluummin poisto. Jäteilman kanssa on munattu ja kannattaa vähintään tukkia.

Tarkoititko, että Mitsun Lossnay ei ole sallittu painovoimaisen ilmanvaihdon yhteyteen, vai että vastaavia huonekohtaisia laitteita ei saisi asentaa? Voi olla, että muistan ihan väärin, mutta noita huonekohtaisia lämpöä talteenottavia venttiilejä markkinoidaan painovoimaisen ilmanvaihdon kaveriksi.

Esim. täältä saa sen kuvan, että menisi kivuttomasti painovoimaisen ilmanvaihdon kaveriksi Uusi ilmanvaihtoratkaisu pientaloihin! | LämpöYkkönen Oy

Ei kai kukaan tuollaisia koneellisen ilmanvaihdon yhteyteen laittaisi? Näkisin, että noilla on tarkoitus juurikin painovoimaista "ilmanvaihtoa" täydentää.

 

[Coanda]

Tarkoititko, että Mitsun Lossnay ei ole sallittu painovoimaisen ilmanvaihdon yhteyteen, vai että vastaavia huonekohtaisia laitteita ei saisi asentaa? Voi olla, että muistan ihan väärin, mutta noita huonekohtaisia lämpöä talteenottavia venttiilejä markkinoidaan painovoimaisen ilmanvaihdon kaveriksi.

Esim. täältä saa sen kuvan, että menisi kivuttomasti painovoimaisen ilmanvaihdon kaveriksi Uusi ilmanvaihtoratkaisu pientaloihin! | LämpöYkkönen Oy

Voihan sitä markkinoida mitä haluaa, mutta painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa ei saisi yhdistää miten tahansa. Tilan pitäisi vähintäänkin olla täysin tiivis muuhun rakennukseen nähden.

RakMk D2 2012:

3.7.4 Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa ei saa yhdistää siten, että ilman virtaussuunnat huonetilojen välillä ja kanavistoissa voivat muuttua suunnitelluista.

Uusi IV-asetus:

Painovoimaista ilmanvaihtojärjestelmää, koneellista poistoilmanvaihtojärjestelmää tai koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää ei saa suunnitella yhdistettäväksi siten, että ilman virtaussuunnat huonetilojen välillä ja kanavistoissa voivat muuttua ilmavirtoja ohjattaessa.

Tuollaisen Lossnayn kanssa ei ilmamäärät pysy millään vakiona, vaan vähintään lämmöntalteenoton huurtuessa vetää tilan alipaineiseksi.

En ole edes vakuuttunut että noita saisi Suomessa edes asentaa, eivät millään täytä IV-koneille asetettuja energiatehokkuusvaatimuksia.

 

[timbba80]

Voihan sitä markkinoida mitä haluaa, mutta painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa ei saisi yhdistää miten tahansa. Tilan pitäisi vähintäänkin olla täysin tiivis muuhun rakennukseen nähden.

RakMk D2 2012:

3.7.4 Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa ei saa yhdistää siten, että ilman virtaussuunnat huonetilojen välillä ja kanavistoissa voivat muuttua suunnitelluista.


Uusi IV-asetus:

Painovoimaista ilmanvaihtojärjestelmää, koneellista poistoilmanvaihtojärjestelmää tai koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää ei saa suunnitella yhdistettäväksi siten, että ilman virtaussuunnat huonetilojen välillä ja kanavistoissa voivat muuttua ilmavirtoja ohjattaessa.

Tuollaisen Lossnayn kanssa ei ilmamäärät pysy millään vakiona, vaan vähintään lämmöntalteenoton huurtuessa vetää tilan alipaineiseksi.

En ole edes vakuuttunut että noita saisi Suomessa edes asentaa, eivät millään täytä IV-koneille asetettuja energiatehokkuusvaatimuksia.

En ole ainakaan omassa Lossnayssä ikinä nähnyt tuon kennon huurtuvan tai jäätyvän umpeen. Ja jos on painovoimainen ilmanvaihto, jossa on tuloilmaventtiilit, niin en millään pysty uskomaan, että tuo vetäisi tilaa alipaineiseksi. Tällöinhän painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen esim. poistoilmapuhaltimella tai huippuimurilla johtaisi samaan tilanteeseen, saatika liesituulettimen /takan / saunan käytöstä. Omassa kämpässä jos tehostan poistoilmaa, huomaan että tuloilmaventtiileistä tulevan ilman määrä kasvaa. Toki jos tuloilmaventtiilit on säädetty aivan minimiin, on aina mahdollista että tuloilma imetään jostain ei toivotusta paikasta.

 

[not again]

Meillä on siis nibe 410 PILP ja siinä on kolme eri puhallinnopeutta A, B ja C, joita voi potikoista säätää mieleisekseen.
viimeksi 2016 tarkistettu ilmamäärät. Talo on 129m2 ja huoneiden korkeus on 2.8m
Nyt nibestä on puhallin nopeus C asetettu ”takkatoimintoon” eli nostettu rajusti tuloilmaa. Liitteenä on kuvia puhallinsäädöistä ja ilmamääristä.
Meitä on tällä hetkellä tässä asunnossa 2 henkeä ja CO2 pitoisuudet pysyy hyvin 500-700 tuntumassa. Jos on vieraita niin, että ihmisiä on talossa 4kpl, nousee pitoisuudet jo 1000ppm luokkaan. Nyt meillä on tulevaisuudessa tulossa tilaisuuksia jolloin täällä on 8 henkeä. Uskon, että silloin olisi jo hyvä tehostaa ilmanvaihtoa.

Onnistuuko, että säädän tuon puhallin nopeuden C tehostettuun tilaan? Eli emme tarvitse takkatoimintoa kun takka syttyy hyvin ilman sitäkin.
Nythän meillä on normaalisti B asennossa tuloilma F kohdassa ja poisto myös F kohdassa (Katso kuvat).
Jos muutan C asentoon esim. Tuloon H ja poistoon H, onko tämä riittävä tehostus? Entä säilyykö tuo alipaineprosentti samoissa suhteissa kuin B asennossa, jos siirrän niitä myös samassa suhteessa säätönupeista? En haluaisi että talo muuttuu ylipaineiseksi.

 

[Oksa]

Kuvassa hajonnut 80-luvun Osy-patteritermostaatti. Mulle kerrottiiin että tuon ympyröidyn kohdan voi kääntää auki jolloin termostaatin neula paljastuu eikä sieltä vielä valu vettä, varmistaisin että pitääkö paikkansa?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Kuvassa hajonnut 80-luvun Osy-patteritermostaatti. Mulle kerrottiiin että tuon ympyröidyn kohdan voi kääntää auki jolloin termostaatin neula paljastuu eikä sieltä vielä valu vettä, varmistaisin että pitääkö paikkansa?

Kyllä se neula sieltä esiin tulee jos tuon kohdan avaa eikä pitäisi tulla vettä ellet sitä neulaakin revi irti.

 

[Oksa]

Kyllä se neula sieltä esiin tulee jos tuon kohdan avaa eikä pitäisi tulla vettä ellet sitä neulaakin revi irti.

Kiitos

 

[Azaloom]

Tästä kyselinkin alustavasti jo tässä ketjussa pari vuotta sitten, mutta homma jäi hautumaan. Eli asuinhuoneisiin kantautuu mielestäni huoneiston kylppärin LTO-koneelta tuloilmakanavan runkoa pitkin koneen käyntihurina häiritsevästi, joten ajattelin laittaa putken alkupäähän joustavan runkokatkaisuäänenvaimentimen. Normaali boksiänkkäri kylppärin katon alaslaskupaneloinnin takaa löytyykin, mutta se ei "kovana liitoksena" välttämättä runkojohtumisia juuri katkaise.

Löysin LTO-koneen päältä huoneistoon lähtevän tuloilmakanavan mutkasta tuollaisen ao. linkin kuvan näytön, jossa muistaakseni näkyi elävä PSI-luku. Oletan, että tuo on tuloilmakanavan reaaliaikainen painetason näyttö? Siitä lähtee kaapeli ja vieressä johtomytyssä kulkee tuollainen kuvien kytkinrasia, mihin menee joko RJ45- tai RJ11 liitinpäiset (tietoliikenne?)johdot.

LTO-koneen tuloilmalähtö

5 new photos · Album by Jack Johnson

photos.app.goo.gl

Kysymys kuuluu, että voiko tuo tuloilmahormin / huoneiston reaaliaikainen painetieto mennä vaikkapa huoltoyhtiön valvomoon, missä voisi tulla hälytys, jos lähden puuhastelemaan tuon äänenvaimenninasian parissa? Asennuksen kesto olisi ehkä tunnista pariin. Nuo tietoliikennejohdot ja tuo PSI-näyttö tuolla tuloilmaputken alkupäässä vain saivat miettimään. Avaisin asennuksen ajaksi LTO-koneen kannen raolleen, jotta ilmanvaihto pysähtyisi asunnosta kokonaan.

 

[Miro.Simounen]

Tästä kyselinkin alustavasti jo tässä ketjussa pari vuotta sitten, mutta homma jäi hautumaan. Eli asuinhuoneisiin kantautuu mielestäni huoneiston kylppärin LTO-koneelta tuloilmakanavan runkoa pitkin koneen käyntihurina häiritsevästi, joten ajattelin laittaa putken alkupäähän joustavan runkokatkaisuäänenvaimentimen. Normaali boksiänkkäri kylppärin katon alaslaskupaneloinnin takaa löytyykin, mutta se ei "kovana liitoksena" välttämättä runkojohtumisia juuri katkaise.

Löysin LTO-koneen päältä huoneistoon lähtevän tuloilmakanavan mutkasta tuollaisen ao. linkin kuvan näytön, jossa muistaakseni näkyi elävä PSI-luku. Oletan, että tuo on tuloilmakanavan reaaliaikainen painetason näyttö? Siitä lähtee kaapeli ja vieressä johtomytyssä kulkee tuollainen kuvien kytkinrasia, mihin menee joko RJ45- tai RJ11 liitinpäiset (tietoliikenne?)johdot.

LTO-koneen tuloilmalähtö

5 new photos · Album by Jack Johnson

photos.app.goo.gl

Kysymys kuuluu, että voiko tuo tuloilmahormin / huoneiston reaaliaikainen painetieto mennä vaikkapa huoltoyhtiön valvomoon, missä voisi tulla hälytys, jos lähden puuhastelemaan tuon äänenvaimenninasian parissa? Asennuksen kesto olisi ehkä tunnista pariin. Nuo tietoliikennejohdot ja tuo PSI-näyttö tuolla tuloilmaputken alkupäässä vain saivat miettimään. Avaisin asennuksen ajaksi LTO-koneen kannen raolleen, jotta ilmanvaihto pysähtyisi asunnosta kokonaan.

Enempää valvonnasta tietämättä, ei se toimi kun vetää sähköt pois iv koneelta. Varmasti tälle löytyy oma sulake keskuksesta.

Jos kyseessä taloyhtiön juttuja en lähtis ilman lupia tekeen moisia muutoksia.

 

[Azaloom]

Enempää valvonnasta tietämättä, ei se toimi kun vetää sähköt pois iv koneelta. Varmasti tälle löytyy oma sulake keskuksesta.

Jos kyseessä taloyhtiön juttuja en lähtis ilman lupia tekeen moisia muutoksia.

Tarkoitatko, ettei painemittari toimi, kun vetää sähköt pois koneelta? En ole nyt kotona, mutta tässä tapauksessa koneelta ei muistaakseni voi vetää itse sähköjä pois, kun ei kulje asukkaan sähkökaapin kautta. Koneen puhallusnopeudessa kolme tasoa asukkaan säädettävänä, mutta ei nollatasoa. Ainoa keino seisauttaa LTO, on avata kansi. Painemittarista en tiedä, mutta veikkaan, että se pysyy päällä tästä huolimatta.

Kyse on taloyhtiön jutusta ja en melkein varmasti saisi lupaa muutokselle jos kysyin, joten parempi kun en kysy ja teen, koska asia häiritsee ja ainoa vaihtoehto sitten vain olisi muuttaa pois. Samanlaiset LTO-koneet löytyy useimmista, ellei melkein kaikista uusista huoneistoista, joten todennäköistä, että sama ongelma odottaa uudessa asunnossa.

Mutta jottei alkuperäinen kysymys hämärry, niin se oli siis se, että voiko näiden tietojen perusteella olla mahdollista, että valvomo automaattisesti seuraisi painetasoja ja voiko muutos aiheuttaa hälytyksen ja yhteydenoton asukkaaseen/tarkastuskäynnin asunnossa?

 

[Ile_26]

Tästä kyselinkin alustavasti jo tässä ketjussa pari vuotta sitten, mutta homma jäi hautumaan. Eli asuinhuoneisiin kantautuu mielestäni huoneiston kylppärin LTO-koneelta tuloilmakanavan runkoa pitkin koneen käyntihurina häiritsevästi, joten ajattelin laittaa putken alkupäähän joustavan runkokatkaisuäänenvaimentimen. Normaali boksiänkkäri kylppärin katon alaslaskupaneloinnin takaa löytyykin, mutta se ei "kovana liitoksena" välttämättä runkojohtumisia juuri katkaise.

Löysin LTO-koneen päältä huoneistoon lähtevän tuloilmakanavan mutkasta tuollaisen ao. linkin kuvan näytön, jossa muistaakseni näkyi elävä PSI-luku. Oletan, että tuo on tuloilmakanavan reaaliaikainen painetason näyttö? Siitä lähtee kaapeli ja vieressä johtomytyssä kulkee tuollainen kuvien kytkinrasia, mihin menee joko RJ45- tai RJ11 liitinpäiset (tietoliikenne?)johdot.

LTO-koneen tuloilmalähtö

5 new photos · Album by Jack Johnson

photos.app.goo.gl

Kysymys kuuluu, että voiko tuo tuloilmahormin / huoneiston reaaliaikainen painetieto mennä vaikkapa huoltoyhtiön valvomoon, missä voisi tulla hälytys, jos lähden puuhastelemaan tuon äänenvaimenninasian parissa? Asennuksen kesto olisi ehkä tunnista pariin. Nuo tietoliikennejohdot ja tuo PSI-näyttö tuolla tuloilmaputken alkupäässä vain saivat miettimään. Avaisin asennuksen ajaksi LTO-koneen kannen raolleen, jotta ilmanvaihto pysähtyisi asunnosta kokonaan.

Yksi minkä voisit tarkastaa on tuloventtiilien kanavisto. Onko ne toteutettu käyttämällä käyrää vai T-haaraa. Käyrällä tuotaessa venttiilille ääni on voimakkaampi kuin käyttäessä T-haaraa.

T-haaraan voi vielä lisätä solumuovia äänieristeeksi tulpattuun päähän.

Edit. Lisätty kuva

 

[Azaloom]

Yksi minkä voisit tarkastaa on tuloventtiilien kanavisto. Onko ne toteutettu käyttämällä käyrää vai T-haaraa. Käyrällä tuotaessa venttiilille ääni on voimakkaampi kuin käyttäessä T-haaraa.

T-haaraan voi vielä lisätä solumuovia äänieristeeksi tulpattuun päähän.

Edit. Lisätty kuva

Ihan hyvä vinkki, mutten pääse katselemaan noita huoneiston puolen virityksiä, kun ainoat tarkastusluukut ovat kylppärin alaslaskun paneloinnissa. Kyse on aso-kämpästä, joten ei ihan omasta, muttei ihan vuokrakämpästäkään. Eli ei mahista alkaa rikkomaan olkkarin kipsilevyalaslaskuja. Tuolla kylppärissä tuloputkessa juuri boksiänkkärin jälkeen kun putki menee kylppäristä sen ja olkkarin väliseinän yli katonrajassa olkkariin on tarkastusluukun takana kätevästi reilu 40 sentin suora kohta, josta voisi ottaa pätkän putkea pois ja laittaa väliin Lindabin FSA-125-550, eli pehmeä runkokatkaisuhaitariänkkäri, mikä puristuu 350mm minimipituuteen:

https://itsolution.lindab.com/lindabwebproductsdoc/pdf/documentation/ads/fin/technical/fsa.pdf

Sen voisi vetää vielä mutkalle, niin ei tarvisi puristaa minimiin ja saisi joustoa ja runkokatkaisua enemmän. Miinuksena varmaan vähän laskee tulokanavan paineita - lieko tämän seurauksena LTO käy ja hurisee kovempaa, jos yrittää kompensoida painevastusta? Mielestäni se hurina, mikä huoneiston puolelle LTO:stä tulee, kuuluu juurikin runkoääninä tuloventtiileiden kanavien kautta, koska perimmäisessä huoneessa, mihin ei pitäisi LTO:lta kantautua mitään ilmaääniä tai ainakin paljon vähemmän, hurina on käytännössä sama.

Lisäsin kuvan ajatellun änkkärin paikasta tuonne albumiin vikoiksi kuviksi:

LTO-koneen tuloilmalähtö

5 new photos · Album by Jack Johnson

photos.app.goo.gl

Jos joku ihmettelee tuota T-haaraa, niin kuvasta pois päin jatkuva putki taitaa mennä saunan tuloilmaventtiilille ja selän takana LTO-koneelle.

 

[Tiutau]

Ihan hyvä vinkki, mutten pääse katselemaan noita huoneiston puolen virityksiä, kun ainoat tarkastusluukut ovat kylppärin alaslaskun paneloinnissa. Kyse on aso-kämpästä, joten ei ihan omasta, muttei ihan vuokrakämpästäkään. Eli ei mahista alkaa rikkomaan olkkarin kipsilevyalaslaskuja. Tuolla kylppärissä tuloputkessa juuri boksiänkkärin jälkeen kun putki menee kylppäristä sen ja olkkarin väliseinän yli katonrajassa olkkariin on tarkastusluukun takana kätevästi reilu 40 sentin suora kohta, josta voisi ottaa pätkän putkea pois ja laittaa väliin Lindabin FSA-125-550, eli pehmeä runkokatkaisuhaitariänkkäri, mikä puristuu 350mm minimipituuteen:

Sen voisi vetää vielä mutkalle, niin ei tarvisi puristaa minimiin ja saisi joustoa ja runkokatkaisua enemmän. Miinuksena varmaan vähän laskee tulokanavan paineita - lieko tämän seurauksena LTO käy ja hurisee kovempaa, jos yrittää kompensoida painevastusta? Mielestäni se hurina, mikä huoneiston puolelle LTO:stä tulee, kuuluu juurikin runkoääninä tuloventtiileiden kanavien kautta, koska perimmäisessä huoneessa, mihin ei pitäisi LTO:lta kantautua mitään ilmaääniä tai ainakin paljon vähemmän, hurina on käytännössä sama.


Jos joku ihmettelee tuota T-haaraa, niin kuvasta pois päin jatkuva putki taitaa mennä saunan tuloilmaventtiilille ja selän takana LTO-koneelle.

Ei taida LTO-koneessa olla automatiikkaa, eli se käy tasan sillä nopeudella mihin on asetettu. Mittayhteet yleensä koneista löytyy, mutta ne on säätöä varten.

Itse projektiin, älä tee sitä. Joudut vielä korvausvastuuseen jos menet ominluvin kajoamaan talotekniikkaan.

 

[Azaloom]

Ei taida LTO-koneessa olla automatiikkaa, eli se käy tasan sillä nopeudella mihin on asetettu. Mittayhteet yleensä koneista löytyy, mutta ne on säätöä varten.

Itse projektiin, älä tee sitä. Joudut vielä korvausvastuuseen jos menet ominluvin kajoamaan talotekniikkaan.

Ymmärrän huolet ja suositukset olla tekemättä, mutta jos käydään läpi näitä perusteluja: Jokaisessa asunnossa on tässä tapauksessa oma huoneistokohtainen ilmanvaihtonsa, eikä ne käsittääkseni ole millään tavalla toisiinsa kytköksillä. Omilla virityksilläni en siis pahimmillaankaan vaikuta kuin korkeintaan omaan ilmanvaihtoon. Ja siis kyse vain änkkärin laittamisesta lyhyen suoran IV-putken matkan väliin - onko kyse oikeasti niin isosta asiasta? 40cm pala rautasahalla välistä pois ja haitariänkkäri väliin. Järkeä löytyy sen verran päästä, että huolehdin, että ilmanpaineet pysyy vähintään näppituntumalta oikeina, eli alipaineisena ja partsin ovi imaisee kevyesti kiinni, eikä missään tapauksessa toisin päin. Lisäksi mun on tarkoitus järkätä orkkisasennuspalautuskamat valmiiksi niin, että puolentunnin varoitusajalla saan vaihdettua putken osan täysin originaalinnäköiseen tilaan, eli leikkaan valmiiksi sopivan IV-kanavan pätkän ja katson kiinnikkeet, mitä pysty nopeasti tarvittaessa asentamaan takaisin, jos vaikka tulee joku yllättävä huoltokäynti tms., enkä halua kuumotusta, että tuleeko sanomista. Ja kuten sanoin, niin voi olla, että jos konehurinaa ei saa yhtään vaimennettua, niin ainoa vaihtoehto on muuttaa pois - kuinka iso pala se sitten on kaikkeen verrattuna? Arvotan sen vaivan vähintään välille 5-10k €. Jos kysyn projektille lupaa, niin melkein varmasti ei tule. Paljon mielummin teen ilman luvan kysymistä, kuin vastoin nimenomaista kieltoa - ja huolellista ja siistiä jälkeä, luonnollisesti.

 

[OD.]

Hitusen off topic, mutta useamman vuoden taloyhtiön hallituskokemuksella sanon, että älä tee sitä. Joku päivä tuo viritys löydetään ja palautetaan alkuperäiseen kuosiin. Lasku seuraa perässä vaikka olisit muuttanut pois. Kysy nyt kuitenkin ensin tekisikö taloyhtiö asialle jotain.

 

[blastermaster]

Onkos sähköpattereissa tapahtunut kehitystä viimeisten 20 v aikana? Saako noita vaihtaa ite kun ovat sellaisella scart liittimen näköisellä kiinni?

 

[Freeze]

Tarkennus: tällainenko? Ainakin tuolle sanotaan, että asennuksen saa tehdä vain valtuutettu sähköasentaja. IMO (maalainen) vaihdon saat tehdä itse vain, jos laite tulee kiinni normaaliin pistorasiaan.

 

[Ponsu]

Onkos sähköpattereissa tapahtunut kehitystä viimeisten 20 v aikana? Saako noita vaihtaa ite kun ovat sellaisella scart liittimen näköisellä kiinni?

Termostaatit ovat kehittyneet. Hyötysuhteella ei niinkään väliä, kun hukka muuttuu lämmöksi. Itse vaihdoin/vaihdan kunhan remontti siinä vaiheessa. Osittain myös ulkonäkösyistä ja olisi niitä pitänyt lisätä muutenkin.

 

[puik]

Ymmärrän huolet ja suositukset olla tekemättä, mutta jos käydään läpi näitä perusteluja: Jokaisessa asunnossa on tässä tapauksessa oma huoneistokohtainen ilmanvaihtonsa, eikä ne käsittääkseni ole millään tavalla toisiinsa kytköksillä. Omilla virityksilläni en siis pahimmillaankaan vaikuta kuin korkeintaan omaan ilmanvaihtoon. Ja siis kyse vain änkkärin laittamisesta lyhyen suoran IV-putken matkan väliin - onko kyse oikeasti niin isosta asiasta? 40cm pala rautasahalla välistä pois ja haitariänkkäri väliin. Järkeä löytyy sen verran päästä, että huolehdin, että ilmanpaineet pysyy vähintään näppituntumalta oikeina, eli alipaineisena ja partsin ovi imaisee kevyesti kiinni, eikä missään tapauksessa toisin päin. Lisäksi mun on tarkoitus järkätä orkkisasennuspalautuskamat valmiiksi niin, että puolentunnin varoitusajalla saan vaihdettua putken osan täysin originaalinnäköiseen tilaan, eli leikkaan valmiiksi sopivan IV-kanavan pätkän ja katson kiinnikkeet, mitä pysty nopeasti tarvittaessa asentamaan takaisin, jos vaikka tulee joku yllättävä huoltokäynti tms., enkä halua kuumotusta, että tuleeko sanomista. Ja kuten sanoin, niin voi olla, että jos konehurinaa ei saa yhtään vaimennettua, niin ainoa vaihtoehto on muuttaa pois - kuinka iso pala se sitten on kaikkeen verrattuna? Arvotan sen vaivan vähintään välille 5-10k €. Jos kysyn projektille lupaa, niin melkein varmasti ei tule. Paljon mielummin teen ilman luvan kysymistä, kuin vastoin nimenomaista kieltoa - ja huolellista ja siistiä jälkeä, luonnollisesti.

Hitusen off topic, mutta useamman vuoden taloyhtiön hallituskokemuksella sanon, että älä tee sitä. Joku päivä tuo viritys löydetään ja palautetaan alkuperäiseen kuosiin. Lasku seuraa perässä vaikka olisit muuttanut pois. Kysy nyt kuitenkin ensin tekisikö taloyhtiö asialle jotain.

Vaivaako melu nyt vain makkarissa vai koko asunnossa? Ja meinasitko, että tulee runkoäänenä mitä ei pysty kanavaan tulevalla vaimentimella vaimentamaan? Jos kyse on vain kanavaa pitkin kantautuvasta melusta voisi kokeilla air-in:n vaimennuspatruunaa (Äänenvaimennuspatruuna poisto- ja tuloilmakanavaan | Air-In® verkkokauppa). Tuloilmaventtiilin säädöt menee, mutta pystyy palauttamaan lähtötilanteeseen/vahingot pienempiä. Ja kannattaa nyt isännöitsijältäkin kysyä.

 

[blastermaster]

Tarkennus: tällainenko? Ainakin tuolle sanotaan, että asennuksen saa tehdä vain valtuutettu sähköasentaja. IMO (maalainen) vaihdon saat tehdä itse vain, jos laite tulee kiinni normaaliin pistorasiaan.

Taitaa olla, tai ainakin aika liki.

Termostaatit ovat kehittyneet. Hyötysuhteella ei niinkään väliä, kun hukka muuttuu lämmöksi. Itse vaihdoin/vaihdan kunhan remontti siinä vaiheessa. Osittain myös ulkonäkösyistä ja olisi niitä pitänyt lisätä muutenkin.

Onko nuo öljytäytteiset tai muut jossa vastukset ei näkyvillä vain johonkin väliaikaiseen mökkikäyttöön tarkoitettu? Taloudessa eläimiä ja välillä kun nuo vanhat patterit starttaa tulee lievä palaneen karvan haju.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Onkos sähköpattereissa tapahtunut kehitystä viimeisten 20 v aikana? Saako noita vaihtaa ite kun ovat sellaisella scart liittimen näköisellä kiinni?

Jos saat uuden patterin missä tuommoinen sama liitin niin tottakai sen liittimen saat kiinni painaa siihen valmiina olevaan vastakappaleeseen eroa mitenkään siitä jos laitat pistokkeen rasiaan kiinni. Sitä vastakappaletta taas et saisi itse vaihtaa.

 

[Azaloom]

Hitusen off topic, mutta useamman vuoden taloyhtiön hallituskokemuksella sanon, että älä tee sitä. Joku päivä tuo viritys löydetään ja palautetaan alkuperäiseen kuosiin. Lasku seuraa perässä vaikka olisit muuttanut pois. Kysy nyt kuitenkin ensin tekisikö taloyhtiö asialle jotain.

Kuten annoin perusteluissani ymmärtää, niin tietenkin palautan takaisin alkuperäisasennukseen, eli laitan suoran IV-putken tilalle viimeistään ennen pois muuttoa.

Niin kauan kun pidän huolen, että asunto vain pysyy alipaineisena, en näkisi tuossa mitään muuta riskiä. Vai tuleeko jollain mitään muuta asiaa mieleen, miten voisin tehdä tuossa "peruuttamatonta" vahinkoa? Olettaen tietysti, että itse työn jälki on siistiä ja lopuksi tuo palautetaan alkuperäisasennukseen.

 

[Freeze]

Jos saat uuden patterin missä tuommoinen sama liitin niin tottakai sen liittimen saat kiinni painaa siihen valmiina olevaan vastakappaleeseen eroa mitenkään siitä jos laitat pistokkeen rasiaan kiinni. Sitä vastakappaletta taas et saisi itse vaihtaa.

Juu, kyllä se tarkemman lukemisen jälkeen näin on ... patterin vaihto varmaan luettavissa samaan kategoriaan – kunhan tietää mitä tekee, ja johdot on plugissa oikein

Sallittuja korjaus- ja asennustöitä
Seuraavat työt ovat säädösten mukaan sallittuja henkilölle, jolla ei ole muodollista sähköalan ammattitaitoa, mutta on riittävästi perehtynyt töiden tekemiseen:

- Sähkölaitteen rikkoontuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto

 

[Azaloom]

Vaivaako melu nyt vain makkarissa vai koko asunnossa? Ja meinasitko, että tulee runkoäänenä mitä ei pysty kanavaan tulevalla vaimentimella vaimentamaan? Jos kyse on vain kanavaa pitkin kantautuvasta melusta voisi kokeilla air-in:n vaimennuspatruunaa (Äänenvaimennuspatruuna poisto- ja tuloilmakanavaan | Air-In® verkkokauppa). Tuloilmaventtiilin säädöt menee, mutta pystyy palauttamaan lähtötilanteeseen/vahingot pienempiä. Ja kannattaa nyt isännöitsijältäkin kysyä.

Joo, juuri nuo kyseiset ÄVP:t ovat myös olleet harkinnassa ihan kokeilumielessä, mutten usko, että tässä tapauksessa suurempaa kohennusta ongelmaan. Nuohan enemmänkin vaimentaa kanavaa pitkin tulevia ilmaääniä ja sieltä korkeammasta päästä, ei oikeastaan varmaan lainkaan kanavan runkoa pitkin johtuvia matalampia hurinaääniä, joita tässä tapauksessa epäilen syyksi. Ja konehurina vaivaa jokseenkin läpi noin 80 neliöisen kämpän. Toisissa kohtaa hieman voimakkaammin, kuin toisissa. Ja ne kohdat missä vaivaa, eivät ole sellaisia, että olisivat jotenkin lähempänä LTO-konetta tai esteettömämmällä näköyhteydellä sinne suuntaan, että olisi aiheellisempaa epäillä ilmajohtumista suoraan koneelta, vaan pikemminkin tuloilmaventtiilien ja kipsilevyalaslaskun, minkä yläpuolella kanava kulkee, lähialueita. Näkisin, että noi äänenvaimennuspatruunat kanavan sisään sotkee ilmanvaihtoa huomattavasti enemmän, kuin tuo haitariänkkäri kanavaputken väliin.

 

[Ile_26]

Joo, juuri nuo kyseiset ÄVP:t ovat myös olleet harkinnassa ihan kokeilumielessä, mutten usko, että tässä tapauksessa suurempaa kohennusta ongelmaan. Nuohan enemmänkin vaimentaa kanavaa pitkin tulevia ilmaääniä ja sieltä korkeammasta päästä, ei oikeastaan varmaan lainkaan kanavan runkoa pitkin johtuvia matalampia hurinaääniä, joita tässä tapauksessa epäilen syyksi. Ja konehurina vaivaa jokseenkin läpi noin 80 neliöisen kämpän. Toisissa kohtaa hieman voimakkaammin, kuin toisissa. Ja ne kohdat missä vaivaa, eivät ole sellaisia, että olisivat jotenkin lähempänä LTO-konetta tai esteettömämmällä näköyhteydellä sinne suuntaan, että olisi aiheellisempaa epäillä ilmajohtumista suoraan koneelta, vaan pikemminkin tuloilmaventtiilien ja kipsilevyalaslaskun, minkä yläpuolella kanava kulkee, lähialueita. Näkisin, että noi äänenvaimennuspatruunat kanavan sisään sotkee ilmanvaihtoa huomattavasti enemmän, kuin tuo haitariänkkäri kanavaputken väliin.

Kysy ihan reilusti onko muilla asukkailla samaa ongelmaa

 

[Tiutau]

Joo, juuri nuo kyseiset ÄVP:t ovat myös olleet harkinnassa ihan kokeilumielessä, mutten usko, että tässä tapauksessa suurempaa kohennusta ongelmaan. Nuohan enemmänkin vaimentaa kanavaa pitkin tulevia ilmaääniä ja sieltä korkeammasta päästä, ei oikeastaan varmaan lainkaan kanavan runkoa pitkin johtuvia matalampia hurinaääniä, joita tässä tapauksessa epäilen syyksi. Ja konehurina vaivaa jokseenkin läpi noin 80 neliöisen kämpän. Toisissa kohtaa hieman voimakkaammin, kuin toisissa. Ja ne kohdat missä vaivaa, eivät ole sellaisia, että olisivat jotenkin lähempänä LTO-konetta tai esteettömämmällä näköyhteydellä sinne suuntaan, että olisi aiheellisempaa epäillä ilmajohtumista suoraan koneelta, vaan pikemminkin tuloilmaventtiilien ja kipsilevyalaslaskun, minkä yläpuolella kanava kulkee, lähialueita. Näkisin, että noi äänenvaimennuspatruunat kanavan sisään sotkee ilmanvaihtoa huomattavasti enemmän, kuin tuo haitariänkkäri kanavaputken väliin.

Onko kone muuten miten vanha? Tuli vain mieleen, että olisiko siellä tulopuhaltimen laakerit lopussa, jos kerran pitää matalaa hurinaa.

En epäile hetkeäkään ettetkö tekisi hyvää jälkeä, taloyhtiön säännöt ovat vaan melko jäykkiä ja voit joutua korvaamaan aiheuttamasi "vahingon" putkelle, mikäli jäät hommasta kiinni.

 

[kibe]

Onko kone muuten miten vanha? Tuli vain mieleen, että olisiko siellä tulopuhaltimen laakerit lopussa, jos kerran pitää matalaa hurinaa.

En epäile hetkeäkään ettetkö tekisi hyvää jälkeä, taloyhtiön säännöt ovat vaan melko jäykkiä ja voit joutua korvaamaan aiheuttamasi "vahingon" putkelle, mikäli jäät hommasta kiinni.

Toki tuollaisesta "kiinnijääminen" on käytännössä mahdotonta ellei tee jotain tuhoa mitä tsloyhtiö joutuu korjaamaan ja samalla selvittelemään kuka maksaa. Se, että jossain urakassa olisi jossain kämpässä ylimääräinen iv osa on ihan arkipäivää. Ei niitä kuitenkaan 1:1 koskaan tehdä. Vaikka sinne jättäisi änkkärin, ketään ei kiinnosta ellei unohda villasukkaa putken sisään tai nojaa kattoon joka romahtaa.

 

[GJ]

Joo,

Ymmärrän huolet ja suositukset olla tekemättä, mutta jos käydään läpi näitä perusteluja: Jokaisessa asunnossa on tässä tapauksessa oma huoneistokohtainen ilmanvaihtonsa, eikä ne käsittääkseni ole millään tavalla toisiinsa kytköksillä. Omilla virityksilläni en siis pahimmillaankaan vaikuta kuin korkeintaan omaan ilmanvaihtoon. Ja siis kyse vain änkkärin laittamisesta lyhyen suoran IV-putken matkan väliin - onko kyse oikeasti niin isosta asiasta? 40cm pala rautasahalla välistä pois ja haitariänkkäri väliin. Järkeä löytyy sen verran päästä, että huolehdin, että ilmanpaineet pysyy vähintään näppituntumalta oikeina, eli alipaineisena ja partsin ovi imaisee kevyesti kiinni, eikä missään tapauksessa toisin päin. Lisäksi mun on tarkoitus järkätä orkkisasennuspalautuskamat valmiiksi niin, että puolentunnin varoitusajalla saan vaihdettua putken osan täysin originaalinnäköiseen tilaan, eli leikkaan valmiiksi sopivan IV-kanavan pätkän ja katson kiinnikkeet, mitä pysty nopeasti tarvittaessa asentamaan takaisin, jos vaikka tulee joku yllättävä huoltokäynti tms., enkä halua kuumotusta, että tuleeko sanomista. Ja kuten sanoin, niin voi olla, että jos konehurinaa ei saa yhtään vaimennettua, niin ainoa vaihtoehto on muuttaa pois - kuinka iso pala se sitten on kaikkeen verrattuna? Arvotan sen vaivan vähintään välille 5-10k €. Jos kysyn projektille lupaa, niin melkein varmasti ei tule. Paljon mielummin teen ilman luvan kysymistä, kuin vastoin nimenomaista kieltoa - ja huolellista ja siistiä jälkeä, luonnollisesti.

Näin lvi-suunnittelijan kommenttina, en näe tuossa äv lisäämisessä ongelmaa. Kunhan painehäviö ei kasva merkittävästi, ei tuosta ole mitään haittaa eikä kukaan tule koskaan asiasta tietämään tai kiinnostumaan jos tietäisi. Jos asentaa laatuvalmistajien osia, ei tuo kiinnitä huomiota. En kuitenkaan suosittele pyöreitä äänenvaimentimia, jos mahdollista, asenna lyhyt kantikas.

 

[Azaloom]

Onko kone muuten miten vanha? Tuli vain mieleen, että olisiko siellä tulopuhaltimen laakerit lopussa, jos kerran pitää matalaa hurinaa.

En epäile hetkeäkään ettetkö tekisi hyvää jälkeä, taloyhtiön säännöt ovat vaan melko jäykkiä ja voit joutua korvaamaan aiheuttamasi "vahingon" putkelle, mikäli jäät hommasta kiinni.

7v vanha talo, eli laite samanikäinen Swegon Casa. Kiitos edellisistä kommenteista. Nyt siis tarkoitus nimen omaan tehdä IV-kanavan runkoäänien katkaisu koneelta, joten Lindabin FSA tietääkseni ainoa vaihtoehto, eli kulmikkaat (jäykät) änkkärit poissuljettu. Ja sellainen kylppärin alaslaskupaneloinnin takaa siis jo löytyy.

 

[puik]

Nyt viimein huomasin, että jäteilmakanava LTO-koneelta katolle on eristämätön, vaikka suunnitelmassa on merkitty eristettäväksi. Mitäs sanotte miten iso virhe on? Poistoputki menee koneelta suoraan katolle ja pääasiassa isompi kosteus pitäisi valua alas koneelle eikä kastella rakenteita. Sen verran ahtaasti menee, että koko matkalta eristäminen ei onnistu helpolla ja ilman purkua. Toistaiseksi ei ole näkynyt merkkejä kosteudesta. Pitää nyt kovilla pakkasilla seurata tilannetta (niitä nyt on ollut vähän etelässä). Tuloilmakanava on eristetty lukuunottamatta 2m matkaa koneen lähellä.

Missä asennossa saunan katon höyrynpoistoventtiili pitäisi olla normaalisti, kiinni työnnettynä vai auki vedettynä? Toisinsanoen meneekö poistoventtiilin mitoitettu ilmavirta venttiilin ollessa "kiinni" työnnettynä vai auki vedettynä?

Onko kellään käryä onko mitään sääntöä 2krs talon tulojen ja poistojen suhteelle eri kerroksissa. Huomasin, että meillä tulovirrat ovat isommat yläkerrassa ja poistot puolestaan alakerrassa. Eli siis yläkerrasta ilmaa virtaa alas. Ero 20% kokonaistuloilmavirrasta.

Haluaisin lisätä yhden poistoventtiilin. Nähdäkseni en voi kasvattaa poistoilmavirtaa ja tulo ja poistovirtojen suhdetta, niin voinko vain vähentää muutamista poistoista virtausta jotta saan 6-8l/s lisättävään venttiiliin? Vai kannattaisiko tällainen käyttää erikseen suunnittelijalla?

 

[Falconi]

Tarviisi olla eristetty, jäteilma sekä raitisilma molemmat kondensoi lämpimässä tilassa kanavan ulkopuolelle. Minusta on kohtuullisen iso virhe.

Saunan katon venttiili (oletan että sieltä lauteiden alla on toinen) on vain kuivatustilanteessa auki ja normaalisti kiinni ja silloin sieltä lauteiden alla olevasta kanavasta menee mitoitus ilmavirta. Tämän näkee suunnitelmista.

Nykyään kerrosten pitäisi olla tasapainossa keskenään, toki jos on joku iso avonainen tila tai iso porrasaukko niin varmaan ei parin litran heitto ei haittaa.

Periaatteessa, mutta mikäli haluaa asetusten mukaan mennä niin pitäisi huolehtia, että niistä mistä vähennät poistoa niin silti asetuksien ohjearvot täyttyy..

 

[puik]

Saunan katon venttiili (oletan että sieltä lauteiden alla on toinen) on vain kuivatustilanteessa auki ja normaalisti kiinni ja silloin sieltä lauteiden alla olevasta kanavasta menee mitoitus ilmavirta. Tämän näkee suunnitelmista.

Nykyään kerrosten pitäisi olla tasapainossa keskenään, toki jos on joku iso avonainen tila tai iso porrasaukko niin varmaan ei parin litran heitto ei haittaa.

Suunnitelmassa on mitoitettu poistovirta kumpaankin venttiiliin, katto -10l/s ja lauteiden alle -8l/s. Yhteensä siis -18l/s. Kuullostaako tämä järkevältä? 4-6hengen sauna. Omasta mielestä kuullostaa paljolta, kun pesuhuoneessa poisto on -15l/s. Talon poistoihin pitää tuo saunan kokonaisarvo laskea, muuten koko talon poistot jää pienemmäksi kuin tulovirrat.

Avoimia tiloja on ja iso porraskäytävä. Mutta tuo ero ylä- ja alakerran välillä on 15-20l/s.

 

[taikamuki]

Suunnitelmassa on mitoitettu poistovirta kumpaankin venttiiliin, katto -10l/s ja lauteiden alle -8l/s. Yhteensä siis -18l/s. Kuullostaako tämä järkevältä? 4-6hengen sauna. Omasta mielestä kuullostaa paljolta, kun pesuhuoneessa poisto on -15l/s. Talon poistoihin pitää tuo saunan kokonaisarvo laskea, muuten koko talon poistot jää pienemmäksi kuin tulovirrat.

Avoimia tiloja on ja iso porraskäytävä. Mutta tuo ero ylä- ja alakerran välillä on 15-20l/s.

Tuntuu aika isolta. Mikä on saunan tuloilma? Meillä on saunassa tulo ja poisto 8 l/s, tehostuspoistoventtiilille ei ole lukemaa joten se on tarkoitus pitää kiinni muuten kuin saunan jälkeen.

 

[puik]

Tuntuu aika isolta. Mikä on saunan tuloilma? Meillä on saunassa tulo ja poisto 8 l/s, tehostuspoistoventtiilille ei ole lukemaa joten se on tarkoitus pitää kiinni muuten kuin saunan jälkeen.

Tulo on tuo samaiset 8l/s. Saunan kattoventtiili on kai säädetty siten, että ei sulkeudu kokonaan. Onpa kyllä hullut lukemat, ja mututuntumalla nuo saunan poistot ei voi olla noin tehokkaat kuin mitä suunnitelmassa ja mittauspöytäkirjassa lukee. Pitänee kysyä jos joku suunnittelia suostuisi järkevällä korvauksella käymään nämä läpi.

Ilmankos on tuntunut että sauna ei lämpeä jos ilmanvaihto on kovemmalla.

 

[MJay]

Tulo on tuo samaiset 8l/s. Saunan kattoventtiili on kai säädetty siten, että ei sulkeudu kokonaan. Onpa kyllä hullut lukemat, ja mututuntumalla nuo saunan poistot ei voi olla noin tehokkaat kuin mitä suunnitelmassa ja mittauspöytäkirjassa lukee. Pitänee kysyä jos joku suunnittelia suostuisi järkevällä korvauksella käymään nämä läpi.

Ilmankos on tuntunut että sauna ei lämpeä jos ilmanvaihto on kovemmalla.

Tuolta saa ladattua nykyohjeistuksen asuntojen ilmamäärien mitoitukselle: IV-suunnittelun oppaat – FINVAC -> Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen, 2019. Sivulla 7 on esitetty tilakohtaisia ilmavirtoja.

Jos tarvitset lisää neuvoja / jonkun katsomaan tarkemmin suunnitelmat läpi, niin laita vaikka YV. Voin pikaisen konsultoinnin kanssapalstalaiselle hoitaa pro bono.

 

[Serbetli]

Nyt viimein huomasin, että jäteilmakanava LTO-koneelta katolle on eristämätön, vaikka suunnitelmassa on merkitty eristettäväksi. Mitäs sanotte miten iso virhe on?

Tarviisi olla eristetty, jäteilma sekä raitisilma molemmat kondensoi lämpimässä tilassa kanavan ulkopuolelle. Minusta on kohtuullisen iso virhe.

Kysyjän viestistä ei selvinnyt, meneekö putki kylmällä ullakolla vai lämpimässä huonetilassa. Periaatteessa on turha mutuilla vastausta puutteellisilla lähtötiedoilla, mutta haluan antaa toisenkin veikkauksen. Lähden siis veikkaamaan ja maalaisjärjellä päättelen vastauksen. Kanava menee kylmällä ullakolla ja koska koneen hyötysuhde on alle 1, menee kanavassa lämmityskaudella hieman ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa. Ulkopuolelle ei siis kondensoi. Ei kondensoi myöskään sisälle, koska jäteilma on juuri kohdannut huomattavasti kylmemmän lämmönsiirtokennon ja luovuttanut kosteuden siihen. Ei siis ole merkitystä, vaikka kanavaa ei ole eristetty, jos veikkasin muutaman kohdan oikein. Lämpimällä ilmalla vastaus on vielä helpompi mutta sama.

 

[puik]

Kysyjän viestistä ei selvinnyt, meneekö putki kylmällä ullakolla vai lämpimässä huonetilassa. Periaatteessa on turha mutuilla vastausta puutteellisilla lähtötiedoilla, mutta haluan antaa toisenkin veikkauksen. Lähden siis veikkaamaan ja maalaisjärjellä päättelen vastauksen. Kanava menee kylmällä ullakolla ja koska koneen hyötysuhde on alle 1, menee kanavassa lämmityskaudella hieman ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa. Ulkopuolelle ei siis kondensoi. Ei kondensoi myöskään sisälle, koska jäteilma on juuri kohdannut huomattavasti kylmemmän lämmönsiirtokennon ja luovuttanut kosteuden siihen. Ei siis ole merkitystä, vaikka kanavaa ei ole eristetty, jos veikkasin muutaman kohdan oikein. Lämpimällä ilmalla vastaus on vielä helpompi mutta sama.

Pahoittelut, LTOlta siis huonetilassa lähtee eristämättömänä. Ullakolla taitaa olla eristetty. Hyvinkin voisi kondensoida huonekosteutta, mutta jää nähtäväksi miten paljon. Toistaiseksi jäteilma on vielä lämpöistä, +12C kun ulkona +2. Eli parantamisen varaa varmaan koneessa on. Jäätymisen estona tässä on kai esilämmitys ennen kennoa, mikä varmaan huonontaa hyötysuhdetta entisestään. Lämpimähkön jäteilman ansiosta varmaan myös ei kondensoi niin herkästi.

 

[penttip]

Virhehän tuo eristämättömyys on, mutta mahdollinen ongelmallisuus liittyy vähän myös millainen LTO kone on. Jos on vähän vanhempi ristivirtauskone, eli jäteilma koskaan mene pakkaselle, eikä putki todennäköisesti koskaan kondensoi ainakaan merkittävästi. Uudemmilla laitteilla ja varsinkin pyöriväkennoisilla jäteilma voi mennä reilusti pakkaselle, jolloin kondensoituminen on todennäköisempää.

Jos tuo tuloilmaputki on ulkoa tulevan ilman putki, se kannattanee korjata eristetyksi ihan koneelle asti. Kerää helposti jäätä talvella jos on eristämättä

Jos pystyy yhtään seuraamaan tuota jäteilmaputken tilannetta, en välttämättä ryhtyisi asiakseen korjaamaan. Toki tuo asia pitää muistaa huomioida jos on taloa myymässä tai vaihtamassa LTO-konetta.

 

[puik]

Talotekniikan ihmettely jatkuu lattialämmityksen osalta (Warmia). Nyt huomaa selvästi, että yläkerta jää kylmemmäksi kuin alakerta eikä mielestäni siis ole ihan tasapainossa. Pintamittarilla ainakin 1-1.5 astetta eroa samantyyppisellä lattiamateriaalilla, kun piiri/termostaatti on täysin auki. Painetta on tarpeeksi eli 0.8bar kun suositus on 0.6bar. Linjasäätöventtiilit on täysin auki kummassakin. Yläkerran tukinkin kuulee kohisevan eli virtausta on.

Voiko ongelma olla ilmauksessa? Tämän pitäisi kai pystyä itse ilmaamaan itsensä, jos mekanismi ei ole jumissa? Viime keväällä asennettiin Nibe IVLP vanhan sähkökattilan tilalle. Aikaisemminkin välillä ollut samanlainen fiilis eli että yläkerrassa lattiat viileät (kolmas talvi edessä täällä).

Tai voiko ongelma olla kiertovesipumpun nopeus? Asuintilat tilat on "erillisshuntattu" ja järjestelmä siis tekee kosteiden tilojen lämpöistä vettä. Erillisshuntin pumppu on Grundfors alpha2 15-60 130 ja nopeus säätyy kai Niben (VVM 320) kautta, nyt pyörii 3/4 nopeudella. En tiedä suoraan mistä pystyisin tuon nopeutta säätämään. Suunnitelman mukainen virtaama yhteensä 1200l/h ja pinta-alaa n. 240m2. Edit: pumpun maksimi 2.4m3/h eli pitäisi riittää.

Entä kannattaisiko tarkistaa linjasäätöventtiilien asetukset? Varmian ohjeesta löysin miten tehdään ja suunnitelmasta saan "JTV ESISAATO" arvot. Voinko mokata tämän? Onko muuta miten voisin "tasapainottaa" ylä- ja alakerran välistä eroa? Tietysti voin lisätä lämpöä ja säätää alakerran termareita/jakotukista muita pienemmälle, tai vaan kuristaa alakerran jakotukin linjasäätöventtiiliä.

Tähän liittyen, ohjeen perusteella ymmärsin, että voin kesällä sulkea yläkerran jakotukin linjasäätöventtiilistä. Onko tämä nyt oikein? Periaatteessa ei ole tarvetta kun järjestelmä sammuttaa kiertovesipumpun kuitenkin kun on tarpeeksi lämmintä.

Edit: Pumpun tila onkin "lowest constant pressure curve". Olisiko järkeä kokeilla tilaa "Highest constant-pressure curve"? Muuta ei ohjeen mukaan lattialämmitykselle suositella.

 

[Tonnin Seteli]

Onko nuo öljytäytteiset tai muut jossa vastukset ei näkyvillä vain johonkin väliaikaiseen mökkikäyttöön tarkoitettu? Taloudessa eläimiä ja välillä kun nuo vanhat patterit starttaa tulee lievä palaneen karvan haju.

Ei toki. Kiinteään asennukseen on saatavilla monenlaisia suorasähkölämmittimiä, eivätkä ollenkaan kaikki ole sitä pölyä käristävää peltimallin konvektoria kuumalla sisäosalla. Keraamiset/lasiset taitavat olla enemmän muodissa nykyään sikäli kun suorasähkölämmittimiä ihan asuinhuoneisiin laitetaan.

Tietysti tämä on amatöörin mutua lehtikuvatasolla; en minä oikeasti tiedä mitä tuotetta tällä hetkellä enemmän asennetaa. Joku amatimies voi myös varmaan kertoa tarkemmin, mutta lämmittimen laji vaikuttaa myös toimintaan. Onko sillä väliä riippunee siitä, onko se mahdollisesti hataran ikkunan alla yms.

 

[Falconi]

Kysyjän viestistä ei selvinnyt, meneekö putki kylmällä ullakolla vai lämpimässä huonetilassa. Periaatteessa on turha mutuilla vastausta puutteellisilla lähtötiedoilla, mutta haluan antaa toisenkin veikkauksen. Lähden siis veikkaamaan ja maalaisjärjellä päättelen vastauksen. Kanava menee kylmällä ullakolla ja koska koneen hyötysuhde on alle 1, menee kanavassa lämmityskaudella hieman ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa. Ulkopuolelle ei siis kondensoi. Ei kondensoi myöskään sisälle, koska jäteilma on juuri kohdannut huomattavasti kylmemmän lämmönsiirtokennon ja luovuttanut kosteuden siihen. Ei siis ole merkitystä, vaikka kanavaa ei ole eristetty, jos veikkasin muutaman kohdan oikein. Lämpimällä ilmalla vastaus on vielä helpompi mutta sama.

Ei selvinnyt ei, siksi kirjoitinkin, että lämpimässä tilassa. On tullut vastaan myös sellaisia kun kone on KHH:ssa jolloin kosteuskuormaa on enemmän sisäilmassa niin jo pelkän asennuslevyn natsat kun on ollut eristämättä niin kanavat kondensoinu koneen päälle.

Voiko ongelma olla ilmauksessa? Tämän pitäisi kai pystyä itse ilmaamaan itsensä, jos mekanismi ei ole jumissa? Viime keväällä asennettiin Nibe IVLP vanhan sähkökattilan tilalle. Aikaisemminkin välillä ollut samanlainen fiilis eli että yläkerrassa lattiat viileät (kolmas talvi edessä täällä).

Tai voiko ongelma olla kiertovesipumpun nopeus?

Entä kannattaisiko tarkistaa linjasäätöventtiilien asetukset? Varmian ohjeesta löysin miten tehdään ja suunnitelmasta saan "JTV ESISAATO" arvot. Voinko mokata tämän? Onko muuta miten voisin "tasapainottaa" ylä- ja alakerran välistä eroa? Tietysti voin lisätä lämpöä ja säätää alakerran termareita/jakotukista muita pienemmälle, tai vaan kuristaa alakerran jakotukin linjasäätöventtiiliä.

Tähän liittyen, ohjeen perusteella ymmärsin, että voin kesällä sulkea yläkerran jakotukin linjasäätöventtiilistä. Onko tämä nyt oikein? Periaatteessa ei ole tarvetta kun järjestelmä sammuttaa kiertovesipumpun kuitenkin kun on tarpeeksi lämmintä.

Edit: Pumpun tila onkin "lowest constant pressure curve". Olisiko järkeä kokeilla tilaa "Highest constant-pressure curve"? Muuta ei ohjeen mukaan lattialämmitykselle suositella.

Voit aika huoletta kokeilla sen kiertovesipumpun eri asetuksia kun tuon tehokkaampi pumppu ei ole käytössä. Enkä usko että tuossa nyt voi mennä vikaan jos tarkistaa noi jakotukkien esisäätöarvot ja kirraa vähän alakertaa. Toi constant pressure pitää vakiopaineen siellä piirissä eli jos tulee painehäviöö lisää niin silloin pumpun tuotto hiukan laskee. Yleensä tosiaan käytetään sellaisissa piireissä missä on termostaatteja jos ne menee kiinni niin pumppu "ei yritä taistella niitä vastaan vaan suosiolla himmaa hiukan".

Millanen ilmakello siinä on? Jos on sellanen punainen hattu niin joskus se on ollut kierretty niin tiukkaan ettei ilma pääse pois sieltä. Tuossa kun säätelet niin tee yksi asia kerrallaan ja odota vaikka vuorokausi, että lämmöt tasaantuvat.

 

[Kvarkki]

Nyt kun tuli sopivasti juuri sama pumppu kysymykseen, niin mitäs käyrää pitäisi käyttää 3-kerroksisessa pienessä talossa, jossa on pelkät on/off pattereissa? Jää vintin patteri viileäksi putkarin asetuksella, ilmattu on monta kertaa. Mikä asetus syöttää maksimit?

e: Putkarin vastaus oli vaan epämääräistä muminaa.
e2: Eiku ei tuo taida olla ihan, hieman eri numerot (teho)? Manuaalista katselin, niin ilmeisesti III-asetuksella saa kaiken irti, ainakin suurin käyrä. Voiko tuossa tulla joku nostokorkeusongelma kyseeseen?

 

[GJ]

Nyt kun tuli sopivasti juuri sama pumppu kysymykseen, niin mitäs käyrää pitäisi käyttää 3-kerroksisessa pienessä talossa, jossa on pelkät on/off pattereissa? Jää vintin patteri viileäksi putkarin asetuksella, ilmattu on monta kertaa. Mikä asetus syöttää maksimit?

e: Putkarin vastaus oli vaan epämääräistä muminaa.
e2: Eiku ei tuo taida olla ihan, hieman eri numerot (teho)? Manuaalista katselin, niin ilmeisesti III-asetuksella saa kaiken irti, ainakin suurin käyrä. Voiko tuossa tulla joku nostokorkeusongelma kyseeseen?

Nostokorkeus tarkoittaa suljetuissa verkostoissa (esim patterilämmitys) painetuottoa jonka pitää ylittää painehäviöt. Pientaloissa ei yleensä painehäviöt ole kovin suuria, onko patterien esisäädöt säädetty oikein?

 

[Kvarkki]

Nostokorkeus tarkoittaa suljetuissa verkostoissa (esim patterilämmitys) painetuottoa jonka pitää ylittää painehäviöt. Pientaloissa ei yleensä painehäviöt ole kovin suuria, onko patterien esisäädöt säädetty oikein?

Tässä ei ole esisäätöä kuin 50-luvulla hitsauspillin eteen sattunut putken koko... Vanhalla 70-luvun öljykattilan yhteydessä olleella 60 W pumpulla kaikki lämpeni, kun kaikki sulut oli auki. Tämä on entinen vapaakiertosysteemi eli lähtö/tulo keskikerrokseen on 2”. Tai toinen on 1 3/4” kuten putkari sai katkerasti huomata

e: III asennolla ei mitään vaikutusta, kellarissa putket humisee, vintillä jääkylmät.

 

[MJay]

Talotekniikan ihmettely jatkuu lattialämmityksen osalta (Warmia). Nyt huomaa selvästi, että yläkerta jää kylmemmäksi kuin alakerta eikä mielestäni siis ole ihan tasapainossa. Pintamittarilla ainakin 1-1.5 astetta eroa samantyyppisellä lattiamateriaalilla, kun piiri/termostaatti on täysin auki. Painetta on tarpeeksi eli 0.8bar kun suositus on 0.6bar. Linjasäätöventtiilit on täysin auki kummassakin. Yläkerran tukinkin kuulee kohisevan eli virtausta on.

Voiko ongelma olla ilmauksessa? Tämän pitäisi kai pystyä itse ilmaamaan itsensä, jos mekanismi ei ole jumissa? Viime keväällä asennettiin Nibe IVLP vanhan sähkökattilan tilalle. Aikaisemminkin välillä ollut samanlainen fiilis eli että yläkerrassa lattiat viileät (kolmas talvi edessä täällä).

Tai voiko ongelma olla kiertovesipumpun nopeus? Asuintilat tilat on "erillisshuntattu" ja järjestelmä siis tekee kosteiden tilojen lämpöistä vettä. Erillisshuntin pumppu on Grundfors alpha2 15-60 130 ja nopeus säätyy kai Niben (VVM 320) kautta, nyt pyörii 3/4 nopeudella. En tiedä suoraan mistä pystyisin tuon nopeutta säätämään. Suunnitelman mukainen virtaama yhteensä 1200l/h ja pinta-alaa n. 240m2. Edit: pumpun maksimi 2.4m3/h eli pitäisi riittää.

Entä kannattaisiko tarkistaa linjasäätöventtiilien asetukset? Varmian ohjeesta löysin miten tehdään ja suunnitelmasta saan "JTV ESISAATO" arvot. Voinko mokata tämän? Onko muuta miten voisin "tasapainottaa" ylä- ja alakerran välistä eroa? Tietysti voin lisätä lämpöä ja säätää alakerran termareita/jakotukista muita pienemmälle, tai vaan kuristaa alakerran jakotukin linjasäätöventtiiliä.

Tähän liittyen, ohjeen perusteella ymmärsin, että voin kesällä sulkea yläkerran jakotukin linjasäätöventtiilistä. Onko tämä nyt oikein? Periaatteessa ei ole tarvetta kun järjestelmä sammuttaa kiertovesipumpun kuitenkin kun on tarpeeksi lämmintä.

Edit: Pumpun tila onkin "lowest constant pressure curve". Olisiko järkeä kokeilla tilaa "Highest constant-pressure curve"? Muuta ei ohjeen mukaan lattialämmitykselle suositella.

Itsekin kuristaisin alakerran linjasäätöventtiiliä hieman ja katsoisin onko vaikutusta. Voisiko tuossa olla mahdollisesti myös syynä, että osa yläkerran piirien lämmöstä "karkaa" alakertaan katon kautta? Tähän toki vaikea ottaa kantaa ilman, että tietää enemmän rakenteista ja putkien asennustavasta. Yläkerta olisi halutessa mahdollista sulkea kesäksi ja pitää lämpö kuitenkin päällä alakerran kosteissa tiloissa. Pumpun eri ohjaustapaa voi toki kanssa kokeilla onko vaikutusta, itse olettaisin, että CP2-tuottokäyrä olisi tavanomaisessa pientalon lämmitysjärjestelmässä sopiva.

 

[puik]

Itsekin kuristaisin alakerran linjasäätöventtiiliä hieman ja katsoisin onko vaikutusta. Voisiko tuossa olla mahdollisesti myös syynä, että osa yläkerran piirien lämmöstä "karkaa" alakertaan katon kautta? Tähän toki vaikea ottaa kantaa ilman, että tietää enemmän rakenteista ja putkien asennustavasta. Yläkerta olisi halutessa mahdollista sulkea kesäksi ja pitää lämpö kuitenkin päällä alakerran kosteissa tiloissa. Pumpun eri ohjaustapaa voi toki kanssa kokeilla onko vaikutusta, itse olettaisin, että CP2-tuottokäyrä olisi tavanomaisessa pientalon lämmitysjärjestelmässä sopiva.

Pumpunvalmistajan ensisijainen suositus lattialämmitykselle on CP1. Pistin nyt CP2 käyrän, huomenna näkee vaikuttiko. Jakotukkien linjasäätöventtiilit oli oletusarvoissa, tarkemmin luettuani ohjetta huomasin että asetukset saikin tarkastettua. Kokeilen sitten seuraavaksi alakerran linjasäädön kuristamista.

Millanen ilmakello siinä on? Jos on sellanen punainen hattu niin joskus se on ollut kierretty niin tiukkaan ettei ilma pääse pois sieltä. Tuossa kun säätelet niin tee yksi asia kerrallaan ja odota vaikka vuorokausi, että lämmöt tasaantuvat.

En ole perillä järjestelmän ilmaamisesta. En tiedä missä ilmakello pitäisi olla, "lämmityskattilan" (VVM 320) vai jakotukin yhteydessä? Jakotukeissa on ilmeisesti vain tyhjässä paikassa liitin johon asennuksenaikaisen ilmausputken saisi liitettyä.

 

[puppelitupuna]

Kellään kokemusta, paljonko maksaa teettää vesikiertoisen lämpöpatterin siirto tilansa verran sivumpaan? Putket tulee lattiasta ja kyseessä vieläpä rivitalo. Lupien saanti ei ole ongelma ja kuulemma ei kovin paha piikattavaksi tuo lattiakaan (vai kannattaisiko sittenkin tuoda tuo pari metriä ihan vaan pinnassa listan yläpuolella?)

Mahdollistaisi vaan huomattavasti järkevämmän keittiöremontin, kun saisi kylmälaitteet tuohon kohtaan seinää, missä kyseinen patteri majailee.