Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Katkaiset vain tuon putken keskeltä ja merkkaat kaikki osat tussilla, että ovat pohjassa.

Nyt en jostain syystä hahmota tai siis, eli jos katkaisen putken ja laitan tuollaisen jatkopalan tai pistoyhteen väliin mikä jo löytyy ylimääräisenä. Pohjaan ja merkkaan katkaistun pätkän molemmat pätkät ylä- ja alapäähän ja laitan jatkopalan väliin? Ja sillä pitäis toimia tai sitten tuolla ehdotetulla paisunta- ja liitosyhteellä jolloin putkea vain lyhennetään. Ja se kannakointi kuntoon myös, löytyyköhän kannakointiin valmiita vai värkkäänkö töissä sopivat.
 
Nyt en jostain syystä hahmota tai siis, eli jos katkaisen putken ja laitan tuollaisen jatkopalan tai pistoyhteen väliin mikä jo löytyy ylimääräisenä. Pohjaan ja merkkaan katkaistun pätkän molemmat pätkät ylä- ja alapäähän ja laitan jatkopalan väliin? Ja sillä pitäis toimia tai sitten tuolla ehdotetulla paisunta- ja liitosyhteellä jolloin putkea vain lyhennetään. Ja se kannakointi kuntoon myös, löytyyköhän kannakointiin valmiita vai värkkäänkö töissä sopivat.
Vienäreiden teko ei sinänsä ole rakettitiedettä. Kokeilet mistä tulee hyvä. Jos ei omilla osilla, sitten haet lisää. Kannakointiin löytyy valmiita ratkaisuja vaikka vanhemmat viemärit on pääasiassa aina "kannakoitu" jollain reikänauhalla. Vaikka tuosta puusta konsolikannake+ukisko, 8mm tappi muttereilla ja 110 kannake. Tai mikä vaan mikä vastaa suurinpiirtein tuon tukevuutta. Kukaan tuskin tulee arvostelemaan lopputulosta.

 
Nyt en jostain syystä hahmota tai siis, eli jos katkaisen putken ja laitan tuollaisen jatkopalan tai pistoyhteen väliin mikä jo löytyy ylimääräisenä. Pohjaan ja merkkaan katkaistun pätkän molemmat pätkät ylä- ja alapäähän ja laitan jatkopalan väliin? Ja sillä pitäis toimia tai sitten tuolla ehdotetulla paisunta- ja liitosyhteellä jolloin putkea vain lyhennetään. Ja se kannakointi kuntoon myös, löytyyköhän kannakointiin valmiita vai värkkäänkö töissä sopivat.

putki pois, paisuntayhde alapäähän. mittaa vapaa osuus, lisää muhvin pituus x2. käännä alempaa muhvia, paina putki paisuntayhteen pohjaan, käännä putket linjaan, vedä putki ylös ylemmän muhvin pohjaan. käytä liukuaiketta. konsolikannake seinään ja siihen c-pidin pultilla/kierretangolla ja mutterilla kiinni, ja putki pitimeen niin että ei pääse liukumaan pois enään. Jos maa jatkaa painumista niin sitten vaan uudestaan korjaamaan. Merkkaa tussilla merkit putkeen muhvien juureen niin näkee helpommin jos on päässyt liikkumaan.

Tai jollain muulla tavalla. Tapoja on useita.




 
Veikkaa että tuossa on käynyt vaan että ei ole ollut toista pistoyhdettä ja sitten mälvätty pätkä paikalleen "kyllä sitä muhveilla voi kompensoida"-tyyliin.
 
Veikkaa että tuossa on käynyt vaan että ei ole ollut toista pistoyhdettä ja sitten mälvätty pätkä paikalleen "kyllä sitä muhveilla voi kompensoida"-tyyliin.
Eikö tuossa ole vaan tuon irti olevan putken molemmissa päissä joku 15-30 asteen muhvikulma? Pitää huomenna katsoa miten ja mitä tuosta purkaantuu. Ainakin tuon ylemmän muhvin yläpuolella oleva putki pyöri paikallaan, miten lie on sitten siitä ylöspäin ja pöntössä kiinni, että josko nyt ei sieltä asti irtoais.

edit. nyt kun kävin tutkimassa vielä niin lattian läpi tulee putki jossa on ylhäällä 15ast muhvikulma, 500mm putki muhvilla ja alhaalla 15ast kulmayhde josta sitten lähtee putki maan alle.
 
Viimeksi muokattu:
Oliko siis kyseessä suihkuhana, pesuallashana vai keittiöhana ja lämmönsäätely osa (termostaatti) vai käyttöventtiili tai säätöosa? Nimityksiä osille käytetään vähän miten sattuu.

Oraksen termostaattinen säätöosa (178780V) alkaa yleensä jo 8v ikään mennessä temppuilemaan. Säätöosa (158890) yleensä kestää vähän kauemmin.
Ostin omaan n. 2010 vuoden Oras optimaan tuon säätö osan 178780v, mutta vanha taisi tulla ulos vain osin. Kun tuo ei tahtonut tulla ulos, niin pyöräytin 24mm -hylsyllä, oisko se rikkonut nuo muoviosat tai siis irroitti ne toisistaan. ... Saakohan loppuja enää mitenkään ulos?

20261003_160459.jpg
 
Ostin omaan n. 2010 vuoden Oras optimaan tuon säätö osan 178780v, mutta vanha taisi tulla ulos vain osin. Kun tuo ei tahtonut tulla ulos, niin pyöräytin 24mm -hylsyllä, oisko se rikkonut nuo muoviosat tai siis irroitti ne toisistaan. ... Saakohan loppuja enää mitenkään ulos?

20261003_160459.jpg

Ulos olisi tullut kun irrottaa mutterin, avaa hanan ja raottaa pikkuisen sulkua, sen jälkeen hana kiinni niin vedenpaine puskee termostaatin irti. Voi vielä koittaa ruuvata takaisin hanaan ja kokeilla vedenpaineella.
 
Jäspi lämminvesivaraaja on jo jonkun aikaa tiputellut käytännössä kokoajan, ei auta venttiilin nupista kääntö, onko tuo nyt ylivuotoputki joka lähtee siitä varoventtiilistä. Ilmeisesti tuonkaan vaihto ei ole sen ihmeempi toimenpide kuin vedet kiinni ja vaihto? Tarviiko kierrepinnat jotain tiivistenauhaa vai ?
 
Jäspi lämminvesivaraaja on jo jonkun aikaa tiputellut käytännössä kokoajan, ei auta venttiilin nupista kääntö, onko tuo nyt ylivuotoputki joka lähtee siitä varoventtiilistä. Ilmeisesti tuonkaan vaihto ei ole sen ihmeempi toimenpide kuin vedet kiinni ja vaihto? Tarviiko kierrepinnat jotain tiivistenauhaa vai ?
Varoventtiilin mukana tulee yleensä orengas/kuitutiiviste. Jos ei, sitten tietenkin tarvitsee

 
Juu, itseasiassa taitaakin olla juurikin tuollainen oraksen venttiili kiinni tuolla. Aina tietysti sitten on se vesivahingon mahdollisuus joka aina kummittelee mielessä....

Ja sitten kannataa katsoa että on tuo sama, vanhemmissa malleissa on integroitumpi tuo varo niin tarvii adapterin.

Varaajan syöttö kiinni, sitten käyttää vaikka hanaa lämpimältä puolelta auki, sitten pyöräyttää varoa ja kokeilee että ei tule vettä. Vanha pois ja uusi tilalle.
 
Joo-o. Kävinpä siinä sitten alapohjassa, siis kodinhoitohuoneen alla joka on erillään talon muusta alapohjasta. Kävin siis tuolla vuoden asumisen jälkeen ensimmäistä kertaa ja vain huomatakseni, että KHH:n vessan putki on osittain irti ja on päästänyt vettä tuonne alapohjaan. Yhtään en tiedä kuin kauan tuo on noin ollut.

Eli alapohjan maa on tuosta nurkasta märkä, eikä se nyt varmaan sen kummemmin aiheuta toimenpiteitä. Putken nitkuttelin paikalleen, mutta tuntui, että se on hieman liian lyhyt tuohon ja ehkä kulmakin poistolle rajallinen? Onneksi tuolla ei nyt kusi ja paska haissut, mutta jonkun verran vettä tuli tuosta välistä kun kokeiltiin. Nyt ainakin toistaiseksi pitää liitokset, mutta kuinka kauan.

Alempana toisessa kuvassa sitten ylimääräisiä osia, jos tarvii jotain korjata, mutta voisiko noilla viritellä tuota putkea hieman pidemmäksi tai joku muu toimenpide, että ei toistamiseen vastaavaa käy?

PXL_20261002_153126962.jpg
PXL_20261002_161303887.jpg

Olihan värkkääminen, aloin kannakointia katsomaan, että minne tai miten se olisi järkevästi toteutettavissa, ja samalla totesin, että putki vuotaa vielä ylempää eli oli irti myös lattian rajasta.

Mittasin niin ainaki 10cm oli putki vajaamittainen. Ei muutaku hakemaan metrin pätkä putkea muhvilla lisää ja yks uusi 30 asteen kulma. Alunperin tuossa oli alhaalla 30 ast ja tuossa ylempänä 15 ast kulmat. 10 cm pidempänä en saanut mitenkään taivuteltua putkea paikalleen vaan sai 3 kertaa lyhentää, että meni paikalleen, niin nyt se on 6cm pidempi ku alunperin ja molemmat kulmamuhvit on nyt 30 astetta.

Muutama ärräpää kyllä lensi tuossa. Mutta jospa nyt kelpais ja vois sen kannakkeen tehdä ja laittaa villat takaisin. Löytyi muuten tuolta hiirien kulkureitti lattian alle, hitokseen oli auringonkukan siemenenkuoria tuolla.

PXL_20261005_154048063.jpg


PXL_20261005_181216557.jpg
 
Olihan värkkääminen, aloin kannakointia katsomaan, että minne tai miten se olisi järkevästi toteutettavissa, ja samalla totesin, että putki vuotaa vielä ylempää eli oli irti myös lattian rajasta.

Mittasin niin ainaki 10cm oli putki vajaamittainen. Ei muutaku hakemaan metrin pätkä putkea muhvilla lisää ja yks uusi 30 asteen kulma. Alunperin tuossa oli alhaalla 30 ast ja tuossa ylempänä 15 ast kulmat. 10 cm pidempänä en saanut mitenkään taivuteltua putkea paikalleen vaan sai 3 kertaa lyhentää, että meni paikalleen, niin nyt se on 6cm pidempi ku alunperin ja molemmat kulmamuhvit on nyt 30 astetta.

Muutama ärräpää kyllä lensi tuossa. Mutta jospa nyt kelpais ja vois sen kannakkeen tehdä ja laittaa villat takaisin. Löytyi muuten tuolta hiirien kulkureitti lattian alle, hitokseen oli auringonkukan siemenenkuoria tuolla.

PXL_20261005_154048063.jpg


PXL_20261005_181216557.jpg

Se on hyvä merkki jos vartin hommaan meni vain alle yksi päivä.

Reikä styroksiin, konsolikannake seinään kiinni ja putki konsolikannakkeeseen kiinni. Uretaania reikään jos lämpöhäviöt huolettaa. Hiiriverkkoakin näköjään kannattaa asentaa. Viittaa tosiaan siihen että maa painunut.
 
Se on hyvä merkki jos vartin hommaan meni vain alle yksi päivä.

Viittaa tosiaan siihen että maa painunut.

Kyllä, eipä siinä. Irrotin talon toisen vessan viemärin ja vierestä teknisen tilan viemärin eristeet vain todetakseni, että niissä sama homma. Teknisen tilan viemäri oli vuotanut sen verran, että eristeet oli märkänä. Täytyy varmaan muutkin paikat repiä auki. Huoh.
 
Onko paalutetut perustukset?

Ei mitään käryä, mistähän tuollaisenkin voi tarkastaa kun talon papereista en mitään tuohon viittaavaa löytänyt.
Löytyisikö paikallisesta rakennusvalvonnasta lisää papereita? Harmillisen sekalaisesti rakentajat / remontoijat ovat dokumentoineet, saati sitten jakaneet tekemisiään talon ostajille.
 
Löytyisikö paikallisesta rakennusvalvonnasta lisää papereita? Harmillisen sekalaisesti rakentajat / remontoijat ovat dokumentoineet, saati sitten jakaneet tekemisiään talon ostajille.
No sen verran pengoin noita papereita, että jos oikein tulkitsin niin rakennus on lähtötietojen mukaan perustettu maanvaraisesti betonirakenteiden varaan.

Mutta, eipä osannut LVI-asentajakaan arvioida minkä takia liitokset olisi irronneet. Toki viime talvi oli poikkeuksellisen kylmä tuolloin tammikuussa kun veti sitä 20 astetta pakkasella koko kuukauden. Voisko sitten routia niin, että nykii irti putket? Routasuojat on kyllä talon alla. Näkyis kai tuo muuallakin, ainut paikka missä itse havaisin routimisen niin oli etupiha jossa ei sitten taas aiemman omistajan mukaan koskaan aiemmin ole routinut hänen 8 vuoden aikana. Rakennustarkastuksessa 2 vuotta sitten ei ole asiaa huomattu ja tosiaan me ollaan itse asuttu tässä vuosi. Tuon lisäksi LVI-asentaja huomasi, että keittiön alla menevät putket jotka tulee kylpyhuoneesta niin kaadot on negatiiviset ja kannakoinnit puutteellisia. Arveli myös, että joku puolen päivän homma saattais olla käydä kaikki läpi, korjata viat ja kaadot. Itse sitten laitan eristykset takaisin. Ihmetteli myös ääneen, että kukahan nämä asennukset on tehnyt. Joten saa ammattilainen tulla värkkäämään noi.
 
Hieman tyhmä kysymys. Talossa on Jäspin tupla 1s kattila ja Jäspin 500 litran varaaja kytkettynä kattilan varaajalle varattuihin yhteisiin. Varaajan päässä on Termovarin tyylinen putkitus, jossa saa lisäpumpulla pyöritettyä virtausta. Kaikki ohjeistus kertoo kyllä miten varaaja ”ladataan” lämmöllä, mutta hieman epäselväksi jää miten ladattu lämpö sitten hyödynnetään? Kun lisäpumppu on seis, vesi virtaa varaajan läpi? Varaajassa ei siis ole kytkettynä käyttövesiyhteitä tms.
 
Hieman tyhmä kysymys. Talossa on Jäspin tupla 1s kattila ja Jäspin 500 litran varaaja kytkettynä kattilan varaajalle varattuihin yhteisiin. Varaajan päässä on Termovarin tyylinen putkitus, jossa saa lisäpumpulla pyöritettyä virtausta. Kaikki ohjeistus kertoo kyllä miten varaaja ”ladataan” lämmöllä, mutta hieman epäselväksi jää miten ladattu lämpö sitten hyödynnetään? Kun lisäpumppu on seis, vesi virtaa varaajan läpi? Varaajassa ei siis ole kytkettynä käyttövesiyhteitä tms.
En ole ihan varma ymmärsinkö kuvauksen oikein, mutta noita ohituksia käytetään parantamaan polttoa eli paluuvesi on alkuun lämpöistä niin kattila saa "käynnistyä" rauhassa.

Edit. Ei kai varaajan latauksella tarkoiteta kuin sen "lämmittämistä". Vesi kerrostuu lämpötiloihin niin parempi ettei vettä sekoiteta normaalisti, mutta tuolla virityksellä lämmityksen alussa ei kierrätetä sitä kylmintä vettä kattilassa niin lähtee palamaan paremmin. Jos ymmärsin oikein mitä sinulla on, joku tietäjä varmaan osaa sanoa tämän selvemmin :whistling:
 
Viimeksi muokattu:
Tällainen Oraksen aputilahana. Jos haluaisin tuosta hanan ja juoksuputken välisestä liitoksesta saada vettä painepesurille, niin olisikohan joku tällainen Oraksen kolmitieventtiili siihen sopiva ratkaisu: Oras kolmitieventtiili 231901

1791639751515.png
Tuo on kolmitieventtiili.

Laittaisin seuraavan:

Jos on järeämpi painepesuri mihin ei hanan litramäärät riitä niin laittaisin tämän hanan ja pintaliittimen väliin:
 
En ole ihan varma ymmärsinkö kuvauksen oikein, mutta noita ohituksia käytetään parantamaan polttoa eli paluuvesi on alkuun lämpöistä niin kattila saa "käynnistyä" rauhassa.

Edit. Ei kai varaajan latauksella tarkoiteta kuin sen "lämmittämistä". Vesi kerrostuu lämpötiloihin niin parempi ettei vettä sekoiteta normaalisti, mutta tuolla virityksellä lämmityksen alussa ei kierrätetä sitä kylmintä vettä kattilassa niin lähtee palamaan paremmin. Jos ymmärsin oikein mitä sinulla on, joku tietäjä varmaan osaa sanoa tämän selvemmin :whistling:
Juu, tuo varaajan lämmittäminen on selvä osuus. Mietin sitä, että miten se purkaa lämmön myöhemmin toiseen suuntaan, kun siinä on tuo ohivirtaus ja esto liian kylmän veden palaamiseen kattilalle. Ts. tuntuisi oudolta, että varaajan pitäisi oalla todella kuuma, että siitä saisi nyhdettyä jotain ulos.
 
Varaajan purkaminen ei normaalisti tapahdu latausryhmän läpi samalla logiikalla kuin lataaminen. Varaajan lämpö voidaan ottaa käyttöön erillisellä kiertoreitillä tai joissakin kytkennöissä samaa putkistoa voidaan käyttää molempiin suuntiin?
 
Tuo on kolmitieventtiili.

Laittaisin seuraavan:

Jos on järeämpi painepesuri mihin ei hanan litramäärät riitä niin laittaisin tämän hanan ja pintaliittimen väliin:

Joo se on kolmitieventtiili. Sen tietää siitä kun sen nimi on kolmitieventtiili.

Tuon vaihtimen ongelma vaan on että se voi palautua, jolloin vesi alkaa tullakin juoksuputkesta ja painepesuri ei saa enään vettä. Kolmitieventtiilillä tuota ongelmaa ei ole koska se ei ole jousipalautteinen. Välihana on parempi vaihtoehto koska siinä ei ole riskiä kuuman ja kylmän veden sekoittumiselle.

Jos haluaa lämmintä vettä niin pitäisi laitta takaiskut hanaan kolmitieventtiilin lisäksi.
 
Juu, tuo varaajan lämmittäminen on selvä osuus. Mietin sitä, että miten se purkaa lämmön myöhemmin toiseen suuntaan, kun siinä on tuo ohivirtaus ja esto liian kylmän veden palaamiseen kattilalle. Ts. tuntuisi oudolta, että varaajan pitäisi oalla todella kuuma, että siitä saisi nyhdettyä jotain ulos.
Minulla on maalämpö eikä ihan samanlaisia virityksiä, mutta kattilalle menevä lämpötila on eri kuin "varaajan lämpötila" (joita itseasiassa on useampia). Esim. näissä ulkolämmöissä lämmitysverkkoon lähtee ~35 asteinen vesi, mutta "kattilalämpötila" vaihtelee menoveden molemmin puolin riippuen lämpöpumpun tilasta. ”Varaaja 1” pysyy kyllä menoveden lämpöjen yläpuolella (muutenhan menoveden lämpötila tippuisi) ja varaajan lämpötilan setpoint on suurempi kuin tarvittu menolämpö. Perinteisemmissä polttavissa varaajan säätöpisteet ovat yleensä kiinteämmät kun ei tuolla cop:lla ole niin väliä...
 
Varaajan purkaminen ei normaalisti tapahdu latausryhmän läpi samalla logiikalla kuin lataaminen. Varaajan lämpö voidaan ottaa käyttöön erillisellä kiertoreitillä tai joissakin kytkennöissä samaa putkistoa voidaan käyttää molempiin suuntiin?
Tässä menee tasan kaksi putkea varaajasta ja molemmat päätyvät kattilaan. Käyttövesiyhteet ovat varaajan päällä näkyvissä kytkemättä. Termovarin ohjeet olettavat, että latauspumppua pyöritetään vain (puun)polton ajan eli vapaakierrolla tuo sitten kai varaajasta antaa lämpö toiseenkin suuntaan. Hieman hämärä systeemi kyllä.
 
Minulla on maalämpö eikä ihan samanlaisia virityksiä, mutta kattilalle menevä lämpötila on eri kuin "varaajan lämpötila" (joita itseasiassa on useampia). Esim. näissä ulkolämmöissä lämmitysverkkoon lähtee ~35 asteinen vesi, mutta "kattilalämpötila" vaihtelee menoveden molemmin puolin riippuen lämpöpumpun tilasta. ”Varaaja 1” pysyy kyllä menoveden lämpöjen yläpuolella (muutenhan menoveden lämpötila tippuisi) ja varaajan lämpötilan setpoint on suurempi kuin tarvittu menolämpö. Perinteisemmissä polttavissa varaajan säätöpisteet ovat yleensä kiinteämmät kun ei tuolla cop:lla ole niin väliä...
Juu, maalämmössä tämä on tuttu ja koneissa hemmetisti enemmän älyä ja 3-4 putkea koneiden välillä. Tässä vaan kaksi putkea ja on/off-varaajan pumpulle. Ainoa paikalle jäänyt ohje on edellistä edeltävän asukkaan kirjoittama lattialle tippunut lappu, että "tämä venttiili pitää olla auki puuta poltettaessa". Oletan, että tarkoittaa varaajan tulopuolen venttiiliä. Kivoja nämä kuolinpesien myymät kämpät :D
 
Juu, maalämmössä tämä on tuttu ja koneissa hemmetisti enemmän älyä ja 3-4 putkea koneiden välillä. Tässä vaan kaksi putkea ja on/off-varaajan pumpulle. Ainoa paikalle jäänyt ohje on edellistä edeltävän asukkaan kirjoittama lattialle tippunut lappu, että "tämä venttiili pitää olla auki puuta poltettaessa". Oletan, että tarkoittaa varaajan tulopuolen venttiiliä. Kivoja nämä kuolinpesien myymät kämpät :D
Mulla on vanha öljykattila edelleen varalla VILPin rinnalla ja on kytketty myös Jäspin 500l varaajaan kahdella putkella. Jos öljyä poltetaan, niin öljypolttimen kanssa samaan aikaan käynnistyy kiertovesipumppu kattila <-> varaaja välillä joka kierrättää vettä öljykattilan ja Jäspin varaajan välillä.
Myös mulla on "lappu", eli öljykattilassa tarra johon on kirjoitettu, että kattilan ja varaajan väliset sulkuventtiilit on oltava auki öljyä käytettäessä, koska muuten kattila lämmittelee ainoastaan itseään.
Noiden varaajien välillä tosiaan toimii vapaakierto, eli Jäspistä valuu lämmin öljykattilan puolelle. Mulla on toisen yhdysputken sulkuventtiili ison osan vuotta suljettuna, jottei lämpö karkaa vapaakierrolla öljykattilaan. Kun mennään pakkaskaudelle, niin avaan sulun, jotta öljypoltinta voi käyttää varalämmönlähteenä tarvittaessa esim. ökykalliin sähkön hintapiikkien aikana. Mulla kun tuo öljypolttimen käyttö/käynnistys on täysin kotiautomaation takana, niin pitää tosiaan muistaa se sulku aina käydä itse avaamassa.
 
Osatamani talon öljy/puu -kattilan 1.5 bar varoventtiili alkoi vuotamaan. Tuskin voi mitenkään itsestään korjaantua vika?

Varoventtiili on varmaan 1990 luvulta.

IMG_20261010_210641.jpg


IMG_20261010_210653.jpg


Tuo varmaan olisi oikea osa korvaamaan rikkinäinen.


Taloa on lämmitetty öljyllä, mutta aika tehokkaasti kyllä lämpenee polttopuulla myös. Varaajaa ei ole ja yhden pesällisen vaan voi polttaa. Tulipesä on melko iso. Suositus kai olisi 1000L varaaja, mutta ei ole tilaa sellaiselle isolle, eikä pienemmällekään. Paisuntasäiliö on 4 vuotta vanha.
 
Kulutustavaraahan nuo ajan kanssa on. Tuo vanha ainakin on sisäkierteillä oleva varo. Puuilossa vastaava reilu kympin.

Ulkokierre siinä vanhassakin näyttää olevan. Minä en ainakaan näe kaksoisnippaa haaran ja varon välissä. Itse laittaisin kyllä 2,5-3 bar varon tuon 1,5 sijasta, mutta eipä tuossa yhtään avattu että millainen rakennus on kyseessä.
 
Ulkokierre siinä vanhassakin näyttää olevan. Minä en ainakaan näe kaksoisnippaa haaran ja varon välissä. Itse laittaisin kyllä 2,5-3 bar varon tuon 1,5 sijasta, mutta eipä tuossa yhtään avattu että millainen rakennus on kyseessä.
Näyttää siltä, että siellä on joku itse kyhätty putken nysä samaan tapaan, kuin tuossa uloslähtevässä on joku putken pätkä laitettu sisäkierteisiin mihin sitten letku on kiinnitetty, niin sillä oletuksella näyttää sisäkierteiltä. Tollasta viritystä tästä omastakin vanhasta torpasta löytynyt.
Voihan tuo olla myös ulkokierre+sisäkierre, mutta minä en ainakaan kuvasta näe että olisi pelkkä ulkokierre... eikä oikein näillä silmillä voi ollakaan, koska tuossa kuvassa näkyy selvästi putkiteipit tuossa putken pätkässä joka menee varon sisäkierteiden sisään ja johon on kiinnitetty rautalangalla kumiletku ohjaamaan vedet varolta eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Ulkokierre siinä vanhassakin näyttää olevan. Minä en ainakaan näe kaksoisnippaa haaran ja varon välissä. Itse laittaisin kyllä 2,5-3 bar varon tuon 1,5 sijasta, mutta eipä tuossa yhtään avattu että millainen rakennus on kyseessä.
Jep. Ulkokierre siinä minustakin on.

Talo on 1960 luvulta. 106m2 ja patterilämmitteinen.

Arimax 520 ja paisuntasäiliö on vaihdettu vuonna 2021.

Toki tuo 2.5 bar varo kuulostaisi aika hyvältä 🙂 Jos se vaan on "laillinen".

IMG_20261011_122752.jpg
IMG_20261011_122809.jpg

Kopistelin sitä vanhaa varoa hieman, mutta tippa kerrallaan näyttäisi vuotavan.

Näyttää siltä, että siellä on joku itse kyhätty putken nysä samaan tapaan, kuin tuossa uloslähtevässä on joku putken pätkä laitettu sisäkierteisiin mihin letku on kiinnitetty, niin sillä oletuksella näyttää sisäkierteiltä. Tollasta viritystä tästä omastakin vanhasta torpasta löytynyt.
Voihan tuo olla myös ulkokierre+sisäkierre, mutta minä en ainakaan kuvasta näe että olisi pelkkä ulkokierre.
Pitääpä yrittää tutkia paremmin.
 
Näyttää siltä, että siellä on joku itse kyhätty putken nysä samaan tapaan, kuin tuossa uloslähtevässä on joku putken pätkä laitettu sisäkierteisiin mihin sitten letku on kiinnitetty, niin sillä oletuksella näyttää sisäkierteiltä. Tollasta viritystä tästä omastakin vanhasta torpasta löytynyt.
Voihan tuo olla myös ulkokierre+sisäkierre, mutta minä en ainakaan kuvasta näe että olisi pelkkä ulkokierre... eikä oikein näillä silmillä voi ollakaan, koska tuossa kuvassa näkyy selvästi putkiteipit tuossa putken pätkässä joka menee varon sisäkierteiden sisään ja johon on kiinnitetty rautalangalla kumiletku ohjaamaan vedet varolta eteenpäin.

Sillä nyt ei loppupeleissä ole väliä mikä kierre varossa on kun T-haarassa on sisäkierre niin siihen menee 1/2 Ulkokierre varo. jos hankkii sk varon niin sitä sitten saakkaan paikalleen ilman kaksoisnippaa.

En muista koskaan edes nähneeni orakselta sk varoa, kaikki olleet uk. Itse en näe tuossa mitään putki viritystä koska sellaisen nysän tekeminen on niin hankalaa että miksi kukaan siihen ryhtyisi. Ja seuraavaksi on hankalaa kiertää se paikoilleen.
 
En muista koskaan edes nähneeni orakselta sk varoa, kaikki olleet uk. Itse en näe tuossa mitään putki viritystä koska sellaisen nysän tekeminen on niin hankalaa että miksi kukaan siihen ryhtyisi. Ja seuraavaksi on hankalaa kiertää se paikoilleen.
No kertahan se on ensimmäinenkin, kun uutta (vanhaa) tulee vastaan. Tai tuohan ei tarkemmin isolta ruudulta katseltuna näyttäisi olevan sk, vaan uk+sk. T-haaraan menee uk ja ulostulo on sk johon tehty putken pätkästä viritys kumiletkulle.
Tähän malliin:
viritys.jpg


Joka tapauksessa tilalle siis uk+puserrus, tai uk+sk.

Ja kuten sanoin, niin tässä omassa torpassakin on noita joitain ihan älyttömiä virityksiä ollut. Ei ehkä silloin joskus 70-luvulla asioista ole ajateltu samaan tapaan. Sitten kun jossain on ollut joku oman aikansa viritys ja jotain pitänyt myöhemmin uusia, niin tehdään sitten toinen uusi viritys ilman, että aletaan uusimaan isommalta matkalta mitään. Ei ole ehkä sellasia ns. standardeja isossa kuvassa ollut.
 
Ulkokierre siinä vanhassakin näyttää olevan. Minä en ainakaan näe kaksoisnippaa haaran ja varon välissä. Itse laittaisin kyllä 2,5-3 bar varon tuon 1,5 sijasta, mutta eipä tuossa yhtään avattu että millainen rakennus on kyseessä.
En nyt ihan ensimmäisenä ehdottaisi varoventtiilin suurentamista, varsinkaan kun kyseisen kattilan rakennepaine 1.5Bar ja eikä ihan heti tule mieleen millaisessa omakotitalossa sellaista tarvittaisiin.
Tuolta esim. voi ladata asennusohjeen/esitteen.

IMG_1913.jpeg
 
En nyt ihan ensimmäisenä ehdottaisi varoventtiilin suurentamista, varsinkaan kun kyseisen kattilan rakennepaine 1.5Bar ja eikä ihan heti tule mieleen millaisessa omakotitalossa sellaista tarvittaisiin.
Tuolta esim. voi ladata asennusohjeen/esitteen.

IMG_1913.jpeg

Jos rakennepaine on 1,5bar niin sitten ei tietenkään isompaa varoa pidä laittaa. Aloitusviestissä ei avattu tarkempia tietoja vielä.
 
Mulla on vanha öljykattila edelleen varalla VILPin rinnalla ja on kytketty myös Jäspin 500l varaajaan kahdella putkella. Jos öljyä poltetaan, niin öljypolttimen kanssa samaan aikaan käynnistyy kiertovesipumppu kattila <-> varaaja välillä joka kierrättää vettä öljykattilan ja Jäspin varaajan välillä.
Myös mulla on "lappu", eli öljykattilassa tarra johon on kirjoitettu, että kattilan ja varaajan väliset sulkuventtiilit on oltava auki öljyä käytettäessä, koska muuten kattila lämmittelee ainoastaan itseään.
Noiden varaajien välillä tosiaan toimii vapaakierto, eli Jäspistä valuu lämmin öljykattilan puolelle. Mulla on toisen yhdysputken sulkuventtiili ison osan vuotta suljettuna, jottei lämpö karkaa vapaakierrolla öljykattilaan. Kun mennään pakkaskaudelle, niin avaan sulun, jotta öljypoltinta voi käyttää varalämmönlähteenä tarvittaessa esim. ökykalliin sähkön hintapiikkien aikana. Mulla kun tuo öljypolttimen käyttö/käynnistys on täysin kotiautomaation takana, niin pitää tosiaan muistaa se sulku aina käydä itse avaamassa.
Kiitos, tämä vahvisti omat pohdinnat. Mulla kun ei ole automaatiota, niin käytännössä pidän varaajan linjan venttiilin kiinni ja lisäpumpun suljettuna jos en polta puuta. Öljypuoli on toistaiseksi poissa pelistä, kun säiliö käyttökelvottomassa kunnossa. Eli vastus+puu tuottaa lämmön.
 
Jos rakennepaine on 1,5bar niin sitten ei tietenkään isompaa varoa pidä laittaa. Aloitusviestissä ei avattu tarkempia tietoja vielä.
Johan siinä on kuvassa vanha 1,5 bar, mikä on hyvin tyypillinen pientalossa. Ei ole ainakaan itselle tullut vastaan yhtään isompia.

Tämä taitaa olla halvimmasta päästä (varsinkin jos pääsee hakemaan):

Puuilon vastaava 25 euroa tms. Oraksen hinnasta eri kaupoissa voisi pohtia jonkunmoista hintakartellia :D Pikkupätkän kupariputkea tarvitset tietysti lisäksi tuohon helmiliitokseen, että saat poistoletkun kiinni.
 
Taloa on lämmitetty öljyllä, mutta aika tehokkaasti kyllä lämpenee polttopuulla myös. Varaajaa ei ole ja yhden pesällisen vaan voi polttaa. Tulipesä on melko iso. Suositus kai olisi 1000L varaaja, mutta ei ole tilaa sellaiselle isolle, eikä pienemmällekään. Paisuntasäiliö on 4 vuotta vanha.
Aikanaan Arimaxilla (pienempi kuin sulla) sai polttaa "kottikärryllisen" puuta ja pääasiallinen lämmön jakotapa tuntui olevan silti enemmän muuratun ison piipun lämpeämisen kautta. Nyt pistin kevyet "testisavut" uuden talon Jäspin tupla-kattilassa (2010) ja lämpötila hyppäsi helposti pari kymppiä ylöspäin. Et jos on jatkossakin tarkoitus puuta poltella, niin kattilan vaihto nykyaikaisempaan ei välttämättä olisi huono idea. Toki se jääkaapin kokoinen 500 l varaajakin auttais asiaa.
 
Johan siinä on kuvassa vanha 1,5 bar, mikä on hyvin tyypillinen pientalossa. Ei ole ainakaan itselle tullut vastaan yhtään isompia.

Tämä taitaa olla halvimmasta päästä (varsinkin jos pääsee hakemaan):

Puuilon vastaava 25 euroa tms. Oraksen hinnasta eri kaupoissa voisi pohtia jonkunmoista hintakartellia :D Pikkupätkän kupariputkea tarvitset tietysti lisäksi tuohon helmiliitokseen, että saat poistoletkun kiinni.
Muisti "palaa", eli 1.5 bar varo on se oikea melkein aina, koska ei lämmityskattila kestä isompaa painetta. Siinäkin painemittari on max 2.0 bar asti.

Varo toimii kyllä, eli jos lisään liikaa vettä, niin varo avautuu 1.5 bar kohdalla, kuten kuuluukin.

Puuilosta ei löydy 1.5 bar varoa, joka olisi UK kierteellä. Eli siellä varmaan turha käydä etsimässä.

Tuo näyttäisi ihan oikealta, jonka linkkasit. 22€ postikulujen kanssa.


Sain pysymään jonkinlaisen paineen lämmitysjärjestelmässä, eli ei tiputtanut enää vettä. Roska "ehkä" lähti pois. Voisi siis aivan hyvin tilata tuon osan, jos se vuoto vaan jatkuu edelleen.

Varo siis toimi aikaisemmin (oli painetta), mutta lämmitin hieman liikaa, niin varo avautui ja alkoi sen jälkeen vuotamaan.

Aikanaan Arimaxilla (pienempi kuin sulla) sai polttaa "kottikärryllisen" puuta ja pääasiallinen lämmön jakotapa tuntui olevan silti enemmän muuratun ison piipun lämpeämisen kautta. Nyt pistin kevyet "testisavut" uuden talon Jäspin tupla-kattilassa (2010) ja lämpötila hyppäsi helposti pari kymppiä ylöspäin. Et jos on jatkossakin tarkoitus puuta poltella, niin kattilan vaihto nykyaikaisempaan ei välttämättä olisi huono idea. Toki se jääkaapin kokoinen 500 l varaajakin auttais asiaa.
En tiedä, mutta Arimax 520 vaikuttaa hyvältä. Iso tulipesä ja lämpöä tulee siksi erittäin paljon(?). Tosin varaaja puuttuu, niin täytyisi mielellään olla kaikki patterit täysillä, että saisi lämpökuormaa. Nyt patterit on olleet 2 asennossa, että ei tulisi liian kuuma remppaillessa.
 
Johan siinä on kuvassa vanha 1,5 bar, mikä on hyvin tyypillinen pientalossa. Ei ole ainakaan itselle tullut vastaan yhtään isompia.

Tämä taitaa olla halvimmasta päästä (varsinkin jos pääsee hakemaan):

Puuilon vastaava 25 euroa tms. Oraksen hinnasta eri kaupoissa voisi pohtia jonkunmoista hintakartellia :D Pikkupätkän kupariputkea tarvitset tietysti lisäksi tuohon helmiliitokseen, että saat poistoletkun kiinni.

Tuo 1,5 on kattilan rakennepaine, jos on joku muu Lämmitysmuoto niin rakennepaine on yleensä suurempi. Lämmitysverkostossa rakennepaine on yleensä 6bar. Pääkaupunkiseudulla ei niin paljon ole noita puukattiloita enään nykyään. Itselläni taas harvemmin tullut noin pientä varoa vastaan.

Flamcon varot halvinpia, ainakin tukkureilla.

Screenshot_2026-10-12-06-31-37-58_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
Sain pysymään jonkinlaisen paineen lämmitysjärjestelmässä, eli ei tiputtanut enää vettä. Roska "ehkä" lähti pois. Voisi siis aivan hyvin tilata tuon osan, jos se vuoto vaan jatkuu edelleen.

Varo siis toimi aikaisemmin (oli painetta), mutta lämmitin hieman liikaa, niin varo avautui ja alkoi sen jälkeen vuotamaan.
Tuolleen on-off se minullakin teki alkuun ennen kuin aloin muutama viikko myöhemmin kuulemaan ylimääräistä veden ääntä vähän enemmän aina kun kattila kävi... Kannattaa vaihtaa.

e: Tuossahan on testimahdollisuus. Rikkinäisessä se ei ottanut montaa yritystä saada se siten "jumiin", että vesi pääsi läpi. Jos sulla varo toimi suunnitellusti ylilämmitys-tilanteessa ja vaikuttaa toimivalta testatessa, niin tilannetta tietysti voi seurata (varsinkin jos hankkii varaosan varuiksi).
 
Miten saan pikkuruisen LVV:n tyhjäksi?

Painetta sisäänmenon letkuun ja hana auki?

Sisäänmeno lienee vasemmalla puolella?

IMG_2792.jpeg

IMG_2792.jpeg
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
317 240
Viestejä
5 383 798
Jäsenet
85 598
Uusin jäsen
aarola

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom