Kuuskaista - Avoin kuitu palveluntarjoajana ?

[calle.private]

Moi,

Onko kokemuksia Kuuskaistasta palveluntarjoajana ?

Nykyisellään on Avoimen kuidun tarjoajana Telian yhteys, mutta tuo kuuskaista kiinnostaisi, koska samalla rahalla saa lisää vauhtia tai saman edullisemmin.

Eli toimiiko yhteys työkäytössä (koko päivän videopalaverit) ja vapaalla (netflix) ?

 

[humpparaakki]

En ole työkäytössä kokeillut, mutta porukoilla ja appiukolla on Kuuskaistan liittymät. Hyvin tuntuu pelaavan, eikä valitusta ole tullut. Vähän pieni toimijahan tuo on, eikä ainakaan täällä taida Telian ja Kuuskaistan hinnalla ole kuin parin euron ero satamegaisessa liittymässä. Speedtest aiheuttaa tosin ihmettelyä, kun ainakin tuolla porukoilla 100/100-liittymä tarjosi nopeudeksi parhaimmillaan 450 megaista kaistaa sisään. Joku häikkä vai muu sekoilu, en tiedä, mutta tuota se on tehnyt eikä taida nyt parin vuoden jälkeenkään Speedtest antaa tuota 100/100-nopeutta, vaan enemmän.

 

[Obi-Lan]

Eipä niitä kuituoptiikoita taida olla muita nopeuksia kuin 100Mbit, 1Gbit, 10Gbit ja nopeemmat. Eli todennäköisesti liittymän linkki on 1Gbit ja nopeus on jossain kohtaa kuristettu sopimuksella olevaan, mikä saattaa sitten päästää purskeita nopeammalla nopeudella läpi.

 

[Kilkenblad]

Tietääkö joku miten noi avoimen kuidun asiakasyhteydet on fyysisesti toteutettu? Ei aluejakamolla sentään varmaan ole joka palveluntarjoajalla omaa asiakaskytkintä vaan talot kytketään yhteen kytkimeen?

 

[jessenic]

Tietääkö joku miten noi avoimen kuidun asiakasyhteydet on fyysisesti toteutettu? Ei aluejakamolla sentään varmaan ole joka palveluntarjoajalla omaa asiakaskytkintä vaan talot kytketään yhteen kytkimeen?

Kaikki on kiinni Telian kytkimissä ja operaattorit on kiinni Telian runkoverkossa isoissa kaupungeissa. Operaattorit vuokraa sitten kytkinportin Telialta. Avoimen Kuidun tapauksessa taitaa tulla Telian yhteys päätelaitteelle asti, jonka portin palveluoperaattori vuokraa. Tavallisessa kuituverkossa vuokraportti olisi jossain Telian laitetilassa ja sieltä tuleva kuitu vuokrattaisiin erikseen sen omistajalta.

 

[Kilkenblad]

Kaikki on kiinni Telian kytkimissä ja operaattorit on kiinni Telian runkoverkossa isoissa kaupungeissa. Operaattorit vuokraa sitten kytkinportin Telialta. Avoimen Kuidun tapauksessa taitaa tulla Telian yhteys päätelaitteelle asti, jonka portin palveluoperaattori vuokraa. Tavallisessa kuituverkossa vuokraportti olisi jossain Telian laitetilassa ja sieltä tuleva kuitu vuokrattaisiin erikseen sen omistajalta.

Kiitos selvennyksestä. Tätä epäilinkin.

Eli ei palveluntarjoajalla oikeastaan ole mitään väliä kun oman talon kuitu on joka tapauksessa samoissa laitteissa ja rungoissa kiinni. Tietty jossain verkon syvyyksissä nieluissa voi olla eroja ja ongelmia mutta en näkisi että päivittäisessä käytössä tätä huomaa.

 

[haller]

Vaihdoin joku aika sitten Telian 100/100 M Kuuskaistan 1000/100 -liittymään. Näppituntumalla sanoisin että Telia oli vakaampi, mutta tarkempi analyysi vaatisi logien tutkimista. Eroahan näissä tulee lähinnä sitä kautta mistä liikenne menee maailmalle.

Nopeutta rajoittavana tekijänä mulla on ainakin palomuurin (Pc Engines APU) teho. Parhaat Speedtest-tulokset ovat olleet luokkaa 550 - 600 M, mutta yleensä liikutaan tasolla 400 M. Ulkomaille kaistaa on sitten vähemmän. Täytyy ensin varmistaa omat laitteet ja ruveta sitten kyselemään mistä homma kiikastaa.

 

[pulatunnus]

Ulkomaille kaistaa on sitten vähemmän. Täytyy ensin varmistaa omat laitteet ja ruveta sitten kyselemään mistä homma kiikastaa.

Noin yleensä, vai nimeomaan verrattuna Teliaan?
Miten Kuuskaistalta nykyään saa IP osoitteita, montako IPv4sta ja miten IPv6, saako kuluttaja kiinteää ? Noi ehkä myös asioita mitkä harrastajaa voisi kiinnostaa.

Vaihdoin joku aika sitten Telian 100/100 M Kuuskaistan 1000/100 -liittymään.

Avoimessakuidussa tuntuu olevan tuo sadanmegaan paluu suunnan leikkuri muillakkin kuin Telialla.

 

[haller]

Noin yleensä, vai nimeomaan verrattuna Teliaan?
Miten Kuuskaistalta nykyään saa IP osoitteita, montako IPv4sta ja miten IPv6, saako kuluttaja kiinteää ? Noi ehkä myös asioita mitkä harrastajaa voisi kiinnostaa.

No siis Telialla tuli aina se luvattu 100/100. Ei noita mun nopeustestituloksia kannata kauhean vakavasti ottaa kun tajusin että myös testiclienttina olevalta virtuaalikoneelta loppuu prossuteho. Ihmettelen vain miksi sieltä joskus tuli edes se 600 M ja miksi ulkomaanliikenne jää tuosta 400 megasta. Kiinteitä ip-osoitteita näihin ei kait saa, mutta hyvin pysyviähän noi ovat jos kone on vain päällä pitämässä varausta. Telialta sai 4 ip:tä (kytkimen jokaisesta portista omansa), Kuuskaistalta vain yhden. IPv6:sesta en osaa sanoa mitään.

 

[tonde88]

Noin yleensä, vai nimeomaan verrattuna Teliaan?
Miten Kuuskaistalta nykyään saa IP osoitteita, montako IPv4sta ja miten IPv6, saako kuluttaja kiinteää ? Noi ehkä myös asioita mitkä harrastajaa voisi kiinnostaa.


Avoimessakuidussa tuntuu olevan tuo sadanmegaan paluu suunnan leikkuri muillakkin kuin Telialla.

Ainakin Kuuskaistan hinnaston mukaan kiinteä ip on saatavilla kuluttajille lisäpalveluna. Palvelukuvauksen mukaan Kuuskaistalta saa yhden dynaamisen julkisen ipv4-osoitteen.

https://www.kuuskaista.com/pdf/avoin-kuitu-hinnasto.pdf

https://www.kuuskaista.com/pdf/Palvelukuvaus-Kuuskaista-avoinkuitu.pdf

 

[jessenic]

100M paluusuunnan leikkuri johtuu siitä, ettei Telia myy vuokraoperaattoreillekaan nopeampaa paluusuuntaa.

 

[mikajh]

Telialta sai 4 ip:tä (kytkimen jokaisesta portista omansa), Kuuskaistalta vain yhden.

Ei ne (julkiset) IPv4-osoitteet kytkimen portteihin liity mitenkään, vaan clientin MAC-osoitteisiin. Ehkä sieltä saa jopa 5 kuten Elisalla ja kai DNA:lla.
Itselle olisi yksi aikamoinen showstopper.

 

[jessenic]

Ei ne (julkiset) IPv4-osoitteet kytkimen portteihin liity mitenkään, vaan clientin MAC-osoitteisiin. Ehkä sieltä saa jopa 5 kuten Elisalla ja kai DNA:lla.
Itselle olisi yksi aikamoinen showstopper.

5 se taitaa olla, mutta Telian toimittamat reitittimet varaa yhden osoitteen eli 4 jää käytettäväksi sillatusta portista.

 

[haller]

Ei ne (julkiset) IPv4-osoitteet kytkimen portteihin liity mitenkään, vaan clientin MAC-osoitteisiin. Ehkä sieltä saa jopa 5 kuten Elisalla ja kai DNA:lla.
Itselle olisi yksi aikamoinen showstopper.

Ok, jostain sain käsityksen että Intenon portteiin voitaisiin toimittaa eri palveluita eri VLAN tageilla ja kuvittelin että jokainen ip olisi oma yhteytensä vaikka kaikki liittyisivät saman palveluntarjoajan tuotteeseen. Vapaiden porttien siltaaminen kuulostaa kyllä paljon järkevämmältä nyt kun asiaa uudestaan ajattelee .

Miten muuten tämä Avoin kuitu -infra käytännössä toimii. Siis on (1) Telian omia verkkoja, (2) kumppaniverkkoja joihin Telia on toimittanut verkkolaitteet ja hoitaa niiden konffauksen ja sitten (3) verkkoja joihin saa Avoin kuidun yhtenä vaihtoehtona (esim. Pälkäneen Valokuitu). Millaisista maksuista Telian suuntaan puhutaan esim. vaihtoehdossa 2 ja laskutetaanko nämä verkkomaksussa, palvelumaksussa vai molemmissa? Vaihtoehdossa 3 ei varmaankaan voida asettaa kauhean isoja vaatimuksia kuitupäätelaitteelle kun se ei ole Telian hallitsemaa rautaa. Eikö Avoimen kuidun liityntärajapinta vaihtoehdoissa 1-2 kuitenkin ollut neliporttinen kytkin?

Onko kenelläkään kokemusta Lounesta Avoin kuitu palveluntarjoajana? Montako IP:tä sieltä saa?

 

[mikajh]

Aika mielenkiintoinen muotoilu palvelukuvauksessa: https://www.kuuskaista.com/pdf/Palvelukuvaus-Kuuskaista-Internet.pdf
"Palvelussa asiakassaa käyttöönsä määräajaksi yhden (1) dynaamisenjulkisen IP-osoitteen Kuuskaistan hallinnoimasta IP-avaruudesta. IP-osoite toimii ns. NAT –osoitteena, jonka avulla asiakkaan lähiverkkoon kytketyt laitteet voivat liikennöidä Internet –verkossa."

Mikä hitto on julkinen NAT-osoite?

 

[Johtaja_Jurmu]

Jaa a, lähtökohtaisesti maksaisin mieluummin pienemmälle operaattorille, kuin esim Telia, Elisa, DNA.
Eritoten sellaiselle operaattorille, joka ymmärtää valokuidun arvon ja laadun, eikä tuputa mobiilin ihmemaata kuten nuo suuret tekee, vaikka siinä sivussa muka jotakin pientä "kuituhäiriköintiä" harrastelevatkin.

 

[jessenic]

Ok, jostain sain käsityksen että Intenon portteiin voitaisiin toimittaa eri palveluita eri VLAN tageilla ja kuvittelin että jokainen ip olisi oma yhteytensä vaikka kaikki liittyisivät saman palveluntarjoajan tuotteeseen. Vapaiden porttien siltaaminen kuulostaa kyllä paljon järkevämmältä nyt kun asiaa uudestaan ajattelee .

Miten muuten tämä Avoin kuitu -infra käytännössä toimii. Siis on (1) Telian omia verkkoja, (2) kumppaniverkkoja joihin Telia on toimittanut verkkolaitteet ja hoitaa niiden konffauksen ja sitten (3) verkkoja joihin saa Avoin kuidun yhtenä vaihtoehtona (esim. Pälkäneen Valokuitu). Millaisista maksuista Telian suuntaan puhutaan esim. vaihtoehdossa 2 ja laskutetaanko nämä verkkomaksussa, palvelumaksussa vai molemmissa? Vaihtoehdossa 3 ei varmaankaan voida asettaa kauhean isoja vaatimuksia kuitupäätelaitteelle kun se ei ole Telian hallitsemaa rautaa. Eikö Avoimen kuidun liityntärajapinta vaihtoehdoissa 1-2 kuitenkin ollut neliporttinen kytkin?

Onko kenelläkään kokemusta Lounesta Avoin kuitu palveluntarjoajana? Montako IP:tä sieltä saa?

Siis Intenon portteihin voidaan toimittaa eri liittymiä VLAN-tagattyinä. Eli portista 1 tulee vaikka Telian netti ja portista 2 Kuuskaistan. Vaikka siihen ykkösporttiin asiakas kytkee oman reitittimensä tai muun päätelaitteen ja sieltä saa ne Telian 5 IP-osoitetta. Liittymän rajapinta on Avoin Kuitu -kytkimen yksi portti.

Jokaisessa Avoin Kuitu -toteutuksessa on aina Telian hallitsema päätelaite. Myöskin jos verkkoon voi valita muutakin kun Avoimen Kuidun. Jos tilaat Avoimen Kuidun liittymän, sinulle asennetaan sen päätelaite ja jos tilaat vaikka Elisan niin sen tilalle tulee Elisan päätelaite.

Valokuitusen verkossa maksut menee samalla laskulla, muissa verkoissa verkon omistaja laskuttaa verkonhoitomaksun erikseen ja liittymän toimittaja netin erikseen.

 

[jessenic]

Jaa a, lähtökohtaisesti maksaisin mieluummin pienemmälle operaattorille, kuin esim Telia, Elisa, DNA.
Eritoten sellaiselle operaattorille, joka ymmärtää valokuidun arvon ja laadun, eikä tuputa mobiilin ihmemaata kuten nuo suuret tekee, vaikka siinä sivussa muka jotakin pientä "kuituhäiriköintiä" harrastelevatkin.

Meillä on töissä Seltimilin netti, hyvin toiminut ja pieni firma. Yritysliittymät kohtuuhintaisia ja saa vaikka useamman kiinteän IP:n lisäpalveluna yritysliittymään.

 

[haller]

Valokuitusen verkossa maksut menee samalla laskulla, muissa verkoissa verkon omistaja laskuttaa verkonhoitomaksun erikseen ja liittymän toimittaja netin erikseen.

Lähinnä pohdin sitä mistä välistä Telia saa maksun ja mitä suuruusluokkaa se on jos vaikka maksan 35 €/kk verkonhoitomaksua ja 35 €/kk nettipalvelusta vaikka Kuuskaistalle? Pohdinta lähti liikkeelle kun paikallisen verkkoyhtiön tilinpäätöstiedoissa oli hämmästyttävän suuri ostopalveluiden osuus. Pakkohan Telian on jotain saada siitä että heidän runkoverkkoa käytetään ja he hallinnoivat kokonaisuutta.

 

[jessenic]

Lähinnä pohdin sitä mistä välistä Telia saa maksun ja mitä suuruusluokkaa se on jos vaikka maksan 35 €/kk verkonhoitomaksua ja 35 €/kk nettipalvelusta vaikka Kuuskaistalle? Pohdinta lähti liikkeelle kun paikallisen verkkoyhtiön tilinpäätöstiedoissa oli hämmästyttävän suuri ostopalveluiden osuus. Pakkohan Telian on jotain saada siitä että heidän runkoverkkoa käytetään ja he hallinnoivat kokonaisuutta.

Operaattori vuokraa Telialta sen portin kapasiteetin ja maksaa siitä. Operaattorilla pitää myös olla ainakin yksi nieluliittymä Telian runkoverkkoon ja sekin maksaa.

Esim. 10Gbps nielu 1430€/kk ja 100/100M kapasiteetti 29€/kk alv0% Telian julkisen operaattorihinnaston mukaan. Avoimelle Kuidulle varmasti oma ei-julkinen hinnastonsa.

 

[Harb]

Itsellä oli Kuuskaistan liittymä aiemmin ja nykyään Telian. Kuuskaista kävi kääntymässä jossain keskisuomessa ja sen takia yhteydessä oli muutama millisekunti enemmän latenssia kuin Telialla. Käytännössä en muuta eroa huomannut.

 

[pulatunnus]

Vaikka siihen ykkösporttiin asiakas kytkee oman reitittimensä tai muun päätelaitteen ja sieltä saa ne Telian 5 IP-osoitetta.

5 se taitaa olla, mutta Telian toimittamat reitittimet varaa yhden osoitteen eli 4 jää käytettäväksi sillatusta portista.

Viittasit Telian reittimeen, muut on puhuneet kytkimestä.
Tarkoitatko reittimellä jotain muuta komponentteia kuin sitä avoimen kuidun purkkia missä asiakkaan rajapinta.
Eli silloin tuossa lainaamissani viesteissä ei ole ristiriitaa, mutta mitä Telian reititintä tarjota, kuluttajille ei ymmärtääkseni mitään ylimääräistä toimita jos ei rityisesti tilaa.