Kovalevyjen lämpötilat

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
1 748
Onko tietoa missä menee raja että mikä lämpötila on haitallista nykyajan kovalevyille?

Esim yksi 6TB Western Digital Blue jossa ei ole tuuletusta on nyt 44 astetta vaikka mitään dataa sieltä ei nyt lueta tai kirjoiteta sinne mitään.
 
Rajoilla on, jos kirjoitat dataa kiekon ollessa 55c asteisena ja koitat lukea kiekolta 35c asteisena, joutuu ecc rauta tekemään paljon korjauksia (toki riippuen muistakin tekijöistä).
Tuskin öljyt vielä tuossa 44c lämpötilassa pahaksi muuttuu.

Omat WD levyt smart datan mukaan pyörii 31-39c asteisena.
Sellaisia kokemuksia on että 45c asteisena kiintolevyjä parivuotta ruksutelleena hajosi sen 2vuoden sisään.

Mutta turhaa tässä on kait mitään sanoa kun on ihan paperiakin asiasta olemassa..
 
Niin tuo paperihan sanoo että korkealla lämpötilalla ei näytä olevan vaikutusta levyjen rikkoutumiseen, vaan lähinnä päinvastoin. Mutta herää toki kysymys, että miten paljon on 12 vuodessa kovalevyt muuttuneet, niin että onko tulokset enää relevantteja esim. nykyisillä heliumtäytteisillä kovoilla.
 
Niin tuo paperihan sanoo että korkealla lämpötilalla ei näytä olevan vaikutusta levyjen rikkoutumiseen, vaan lähinnä päinvastoin. Mutta herää toki kysymys, että miten paljon on 12 vuodessa kovalevyt muuttuneet, niin että onko tulokset enää relevantteja esim. nykyisillä heliumtäytteisillä kovoilla.

No joo, siinä ekassa kaaviossa oli noin, mutta tokassa kaaviossa samalla sivulla oli , että 3v kohdalla alkavat paukkumaan, jos on käytetty korkeissa lämmöissä.

--

Tuo fenotypen vastaus, että kirjoitetaan toisessa lämpötilassa ja luetaan toisessa - ja se aiheuttaa virheitä on nyt täyttä potaskaa...
 
Tuo fenotypen vastaus, että kirjoitetaan toisessa lämpötilassa ja luetaan toisessa - ja se aiheuttaa virheitä on nyt täyttä potaskaa...

Jaa, eihän? Jatkuvastihan sieltä levyiltä raakaa dataa luettaessa tulee virheitä, se on nimenomaan sen levyohjaimen tehtävä suodattaa ne virheet pois ja arpoa oikeat bitit sata-liittimestä ulos maailmalle.

Se on sitten eri asia näkyykö tuo virheiden lisääntyvä määrä loppukäyttäjälle millään tavoin. Harvoin ei, muutoinhan levy ei toimisi kovin hyvin eikä se varmastikaan sellaisenaan menestyisi vapailla sekä sangen tiukasti kilpailluilla markkinoilla.
 
Jaa, eihän? Jatkuvastihan sieltä levyiltä raakaa dataa luettaessa tulee virheitä, se on nimenomaan sen levyohjaimen tehtävä suodattaa ne virheet pois ja arpoa oikeat bitit sata-liittimestä ulos maailmalle.

Öö.. kyllä? Mitä tällä taas on tekemistä vastaukseni kanssa?

Se on sitten eri asia näkyykö tuo virheiden lisääntyvä määrä loppukäyttäjälle millään tavoin. Harvoin ei, muutoinhan levy ei toimisi kovin hyvin eikä se varmastikaan sellaisenaan menestyisi vapailla sekä sangen tiukasti kilpailluilla markkinoilla.

Tässäkin on taas oletettu, ilman minkäänlaista näyttöä, että virheet lisääntyy, kun lämpötila on eri kirjoitettaessa ja luettaessa. Ei niin tapahdu vain siksi, että te niin kuvittelette.
 
Öö.. kyllä? Mitä tällä taas on tekemistä vastaukseni kanssa?
Sitä että

Tuo fenotypen vastaus, että kirjoitetaan toisessa lämpötilassa ja luetaan toisessa - ja se aiheuttaa virheitä on nyt täyttä potaskaa...

-viestisi on täyttä potaskaa. Lukuvirheitä tapahtuu aina ja jatkuvasti.

Tässäkin on taas oletettu, ilman minkäänlaista näyttöä, että virheet lisääntyy, kun lämpötila on eri kirjoitettaessa ja luettaessa. Ei niin tapahdu vain siksi, että te niin kuvittelette.

Kts. edellinen vastaukseni.
 
En suinkaan. Itsehän juuri kirjoitit ettei lukuvirheitä voi tapahtua mikäli lämpötilat ovat erilaisia kirjoitus- ja lukutapahtumien välillä.
 
En suinkaan. Itsehän juuri kirjoitit ettei lukuvirheitä voi tapahtua mikäli lämpötilat ovat erilaisia kirjoitus- ja lukutapahtumien välillä.

No just, ymmärrät lukemasi tahallaan väärin. Jokainen normaali ihminen lukee tuon niin, että lämpötilaero näiden kahden tapahtuman välillä aiheuttaa lukuvirheitä (=potaskaa), mutta sinä et.. Eiköhän tämä ollut tässä.
 
Ensimmäisessä vastauksessa mainittiiin toki harvinaisen selvästi että tuo ero aiheuttaa ongelmia virheenkorjaukselle, ei siis itse loppukäyttäjälle näkyvälle datalle, mutta noh, jokainen toki ymmärtää lukemansa omalla tavallaan.
 
Olin nukkumassa ja sillä välin ison tiedostomäärän siirron aikana 51 asteeseen oli noussut yksi WD Blue 6TB joka oli ulkoisessa usb3 kotelossa jossa ei tuuletinta. :darra:

Miksi on mahdotonta löytää ulkoinen usb3 liitännäinen kovalevyboxi jossa tila yhdelle 3,5 tuuman kovalevyllä ja tuuletin siinä myös?
 
Niin tuo paperihan sanoo että korkealla lämpötilalla ei näytä olevan vaikutusta levyjen rikkoutumiseen, vaan lähinnä päinvastoin. Mutta herää toki kysymys, että miten paljon on 12 vuodessa kovalevyt muuttuneet, niin että onko tulokset enää relevantteja esim. nykyisillä heliumtäytteisillä kovoilla.
Kyllä siinäkin luotettavuudessa alkaa tulla laskua, se vain tapahtuu aika korkeilla lämmöillä.

Mutta "tutkimuslevyjen" käytöstä puuttuu kotikäytön lämpösyklit, niin sen sovellettavuus suoraan kotikäytössä oleviin levyihin on siltä osin kyseenalainen.
Veikkaisin että jos kotikäytössä levyjä ajetaan koneen ollessa päällä 45 asteisena lisäten siihen lämpösyklit, luotettavuus alkaa kärsiä.
 
WD Redin speksien mukaan 65C olisi vielä ok. Itselläni on WD:n MyBook ulkoinen levy joka kävi 51 asteessa kun kopioin ison määrän dataa.
 
WD Redin speksien mukaan 65C olisi vielä ok.
Suhtautuisin siihen lukemaan kuten prossujen korkeimpaan sallittuun lämpötilaan:
Vaikka se ei nopeata hajoamista aiheuttaisikaan, niin ei se taatusti ole optimaalinen keston kannalta.
 


The data in this study are collected from a large number of disk drives, deployed in several types of systems across all of Google’s services. More than one hundred thousand disk drives were used for all the results presented here. The disks are a combination of serial and parallel ATA consumer-grade hard disk drives, ranging in speed from 5400 to 7200 rpm, and in size from 80 to 400 GB. All units in this study were put into production in or after 2001.

Veikkaisin että tekniikka mennyt hiukkasen eteenpäin noista ajoista jos melkein 20v vanhoja lättyjäkin ollut mukana. Plus tämä:

One of our key findings has been the lack of a consistent pattern of higher failure rates for higher temperature drives or for those drives at higher utilization levels. Such correlations have been repeatedly highlighted by previous studies, but we are unable to confirm them by observing our population.

Aika ympäripyöreä tutkimus siis muutenkin.
 
Se nyt ollutkaan pointti vaan antaa vähän kritiikkiä tuosta lähteestä. Ja se että joku paperi on tutkimus ei nyt tarkoita vielä mitään, lähdekritiikkiä sovellettava silti.
 
No ei ainakaan itselläni ole ollut mitään ongelmia 45C lämmöistä HDD en ole ikinä löytynyt 5 vuoden käytön aikana yhtään tiedostojärjestelmä virhettä tai smart logista virhettä. Yleensä tarkistelen ne kerran kuussa. Yleensä lämmöt pyörivät jossain 35C-40C välillä, mutta kesähelteellä voi käydä 45C myös varsinkin jos CPU ja GPU sattuu pöhisemään täysillä. Itselläni on normaalia pienempi kotelo joten on mahdotonta saada kotelolämpöjä kesähelteellä niin alhaiseksi, että HDD lämmöt eivät nousisi jonkin verran.

Itsellä levynä 2T Western Digital. Se on lähinnä varmuuskopiolevynä / datan säilytykseen missä ei tarvita SSD nopeuksia.

EDIT: Itselläni on ollut kovempiakin lämpötiloja kun 45C HDD:lla, mutta lähinnä jossain multimedia läppäreissä. Yleensä ne kyllä sitten hajoaa 2-3 vuoden kovan käytön jälkeen. Varmaan juuri sen takia, että CPU ja GPU vetää kovassa käytössä lähelle jopa 100C ja HDD 60C. Pöytäkoneet kestää samaa käyttöä helposti sen 5v joten kyllä lämmöillä on merkitystä komponenttien kestävyydelle. Tämä siis on oma kokemukseni ei se tietty todista mitään suuremmassa mitassa, mutta uskoisin, että läppäreitä ei koskaan saa kestämään yhä kauan kovaa käyttöä kuin pöytäkoneita sen takia, että jäähdytyksen toteuttaminen on vaikeampaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos joku sattuu olemaan vain sitä mieltä, että tutkimus on vanhentunut ja ympäripyöreä, niin se ei tee tutkimuksesta sellaista, vaan ne ovat vain tyhjiä mielipiteitä tai **skan roiskintaa.
 
Suhtautuisin siihen lukemaan kuten prossujen korkeimpaan sallittuun lämpötilaan:
Vaikka se ei nopeata hajoamista aiheuttaisikaan, niin ei se taatusti ole optimaalinen keston kannalta.

Itse olen ollut yli 20v töissä elektroniikan laadunvalvonnassa mm. sellaisissa firmoissa kuin Nokia (puhelimien elektroniikka), VTI Hamlin (kiihtyvyysanturit), ABB (taajuusmuuttajat). Kyllä se niin vain on, että suuret lämpötilavaihtelut vähentävät elektroniikan elinikää eikä valmistajat pysty perus fysikaalisia ilmiöitä kuten lämpölaajenemista ja sen vaikutuksia materiaaleihin ohittamaan sillä, että lätkäistään tuotteeseen leima tämä toimii vielä 100C lämmöissä.

Valmistajat jopa yleensä tietävät suhteellisen tarkaan miten monta lämpenemis- ja jäähtymis sykliä mikäkin komponentti keskimäärin kestää, mutta sitä ei tietenkään kuluttajille tarkkaan kerrota. Valmistajia kiinnostaa pääasiassa se, että komponentit ei vielä takuuaikana hajoa siis jos kyse on kuluttaja tuotteista. Johonkin erikoiskäyttöön menevissä tuotteissa voi olla kovemmatkin kriteerit kuten vaikka anturit, jotka menevät autojen airback käyttöön, siellä tosin ei ole samanlaista lämpenemisongelmaa kuin vaikka PC komponenteissä. Monta vuotta olen myöskin työkseni tehnyt elektroniikan keinotekoista vanhentamista laittamalla komponentteja vuoronperään 60C uuniin ja pakkaseen. Kokemusta on niin tuotekehitysyksiköistä kuin elektroniikan massavalmistuksesta.

Ainahan näillä palstoilla pyörii tyyppejä, jotka luulevat tietävänsä elektroniikan ja niihin liittyvien komponenttien laadunvarmistuksesta enemmän kuin niitä hommia parikymmentä vuotta eri firmoissa tehnyt, mutta mielipiteitä on monia kuten on persereikiäkin jokaisella omansa ei se minulta ole pois jos joku luulee tietävänsä enemmän jopa siihen pisteeseen asti, että telepaattina muka tietää kaiken asiasta mitä itsekin tiedän ja laittaa sanatkin suuhun valmiiksi. Sellaisia ihmisiä vain on eivätkä he muutu vaikka voissa paistaisi.
 
Jos joku sattuu olemaan vain sitä mieltä, että tutkimus on vanhentunut ja ympäripyöreä, niin se ei tee tutkimuksesta sellaista, vaan ne ovat vain tyhjiä mielipiteitä tai **skan roiskintaa.
Kannattaa lukea ne edelliset viestit ajatuksen kanssa niin ehkä ymmärrät vielä sen pointin.
 
Kyllä se niin vain on, että suuret lämpötilavaihtelut vähentävät elektroniikan elinikää eikä valmistajat pysty perus fysikaalisia ilmiöitä kuten lämpölaajenemista ja sen vaikutuksia materiaaleihin ohittamaan sillä, että lätkäistään tuotteeseen leima tämä toimii vielä 100C lämmöissä.
Tai siis markkinointihan se on se mikä noita kaikkia arvoja hämmentää ja jättää kertomatta "turhia yksityiskohtia" kuluttajille.

Kriittisempi teollisuuskäyttö ja erityisesti ilmailu on sellainen missä nuo kestot on varmasti tarkkaan selvitetty ja dokumentoitu.
 
Tai siis markkinointihan se on se mikä noita kaikkia arvoja hämmentää ja jättää kertomatta "turhia yksityiskohtia" kuluttajille.

Kriittisempi teollisuuskäyttö ja erityisesti ilmailu on sellainen missä nuo kestot on varmasti tarkkaan selvitetty ja dokumentoitu.

Sen verran osaan sanoa, että esim. autoihin ja lentokoneisiin menevissä kiihtyvyysantureissa on toiminnallisuutta joka tarkkailee toimiiko anturi oikein ja speksien mukaan ja lähettää eteenpäin virhekoodia jos anturi ei toimi oikein. Lentokoneen tai autojen softatoimittaja sitten päättää miten virhetilainteisiin reagoidaan ns. softatasolla meneekö virhe vain johonkin logeihin, varoitetaanko kuljettajaa jotenkin tai tekeekö softa muita toimia virheen havaittuaan. Myös se rekisteröityy virhetilanteeksi jos anturia ei havaita ollenkaan eli se on täysin mykkä. Jos kyse on puhelimessa olevasta kiihtyvyysanturista todennäköisesti virhetilanne menee vain logeihin (jos edes sinne) eikä sillä kuluttajaa pahemmin häiritä, mutta lentokoneessa toimimattomaan anturiin on reagoitava enemmän. Koneen asentoa tms. mittaavat anturit näet eivät mielellään saisi olla epäkunnossa.

Lämpölaajeneminen on yksi suurimpia syitä mikä hajottaa elektroniikan piirit saa tarpeeksi monta kertaa kuumentamalla ja jäähdyttämällä rikki vaikka niihin ei olisi kertaakaan kytketty sähkövirtaa, koska lämpölaajeneminen ja supistuminen rasittaa materiaaleja ja kuluttaa niitä pikkuhiljaa. Rasitus materiaaleille on sitä pahempi mitä suuremmistä lämpötilanvaihteluista on kyse. Yksi syy miksi LED valot kestävät lähes ikuisesti hehkulamppuihin verrattuna on juurikin se, että LED eivät juurikaan lämpene kun hehkulamput käyvät todella kuumana.

Ei lämmöillä ole väliä jos se riittää, että haluaa komponenttien kestävän sen 2-3 vuotta, mutta jos haluaa päästä 5v tai pitempään kestävyyteen niin sitten siihen kannattaa jonkun verran panostaa. Ongelma tietty on sekin, että ei tavallisella kuluttajalla ei ole riittävästi tietoa jokaisen komponentin lämmöistä ja siitä millä välillä mikäkin komponentit keskimääräinen elinikä maksimoituu joten ei näiden juttujen kanssa voi loputtomasti kikkailla muutenkaan. Kulutus elektroniikkaahan tämä kuitenkin on. Valitettavasti.
 
Lämpölaajeneminen on yksi suurimpia syitä mikä hajottaa elektroniikan piirit saa tarpeeksi monta kertaa kuumentamalla ja jäähdyttämällä rikki vaikka niihin ei olisi kertaakaan kytketty sähkövirtaa, koska lämpölaajeneminen ja supistuminen rasittaa materiaaleja ja kuluttaa niitä pikkuhiljaa.
Tuossa vuosituhannen vaihteessa näin paikallisella elektroniikka/TV-korjaajalla joitakin laitteita, joiden piirilevyissä oli käytetty sen verran "runsaasti" tinaa, että kovaa ravistelemalla olisi varmaan alkanut tippua osia pois.
Ei varmasti sellaiset laitteet kestä lämpörasituksia pitkään.

Lämpörasituksethan ne oli Nvidian "bumbgatessakin" ongelmana.
 
Backblaze Hard Drive Stats Q2 2019

Nuilla vähän otantaa eri levyistä - jossain backblazen syövereissä oli myös lämpötilan vaikutuksesta juttua mutta eipä just taas osunu silmään..

Aika hyvin kyllä HDD laatu parantunut kun failureita vain prosentteja. Vielä 2000-luvun alussa oli normaalia, että 10% HDD levyistä hajosi ensimmäisen 3kk käytön aikana, jollain merkeillä jopa enemmän kuin 10%.
 
Uusi outo lämpöongelma. :beye:

7200 rpm 3TB WD Black oli 52 astetta kun aamulla menin koneelle ja en ymmärrä miten helvetissä se voi olla noin kuuma kun mitään aktiviteettiä levyllä ei ole ollut. :confused::confused2:

Se on ulkoisen usb-c liitännällä olevan boxin sisällä jossa tuuletin oli lämpötilan mukaan pyörinyt.
 
Viimeksi muokattu:
Uusi outo lämpöongelma. :beye:

7200 rpm 3TB WD Black oli 52 astetta kun aamulla menin koneelle ja en ymmärrä miten helvetissä se voi olla noin kuuma kun mitään aktiviteettiä levyllä ei ole ollut. :confused::confused2:

Se on ulkoisen usb-c liitännällä olevan boxin sisällä jossa tuuletin oli lämpötilan mukaan pyörinyt.

Ajuri tai firmware bugit joskus aiheuttaa tuota, että laitteessa olevaa elektroniikka ei laiteta idle tilaan vaikka käyttö olisi matalaa. Muita mahdollisia syitä on osa kotelon tuulettimista ei toimi enää, jolloin kotelon sisällä on kuumempaa. Kotelon sisällä oleva pöly myös voi lämmittää laitetta.

Ikävämpiä mahdollisia syitä on emolevyn tai virransyötön toimimattomuus. Eli virran syötöstä tulee liikaa tehoa jostain syystä.
 
Viimeksi muokattu:
Ikävämpiä mahdollisia syitä on emolevyn tai virransyötön toimimattomuus. Eli virran syötöstä tulee liikaa tehoa jostain syystä.

Mikään ei kyllä tunge laitteisiin liikaa tehoa. Se joka ylitehon voisi aiheuttaa on ylijännite.
Jos usb- boksissa on oma virtalähde niin silloin vika olisi siinä.
Tai puhaltimessa.
 
Mikään ei kyllä tunge laitteisiin liikaa tehoa. Se joka ylitehon voisi aiheuttaa on ylijännite.
Jos usb- boksissa on oma virtalähde niin silloin vika olisi siinä.
Tai puhaltimessa.

Sähköverkossa on jatkuvasti vääriä jännite ja teho-tasoja samoin laitteissa jos niissä on komponentti vikoja. Näin sähkömiehenä ja työkseni kun olen etsinyt vikoja sähkölaitteesta sekä oskilloskoopilla, että yleismittarilla täytyy todeta, että väitteesi lähinnä naurattaa. Väitteesi ei todista muuta kuin sen, että olet niin kuutamolla sähkölaitteista ja elektroniikasta, että et edes tajua olevasi kuutamolla, koska sinulla ei ole koko asiaan minkäänlaista kosketuspintaa ei edes alkeita sähkötekniikasta. :facepalm:
 
Sähköverkossa on jatkuvasti vääriä jännite ja teho-tasoja samoin laitteissa jos niissä on komponentti vikoja. Näin sähkömiehenä ja työkseni kun olen etsinyt vikoja sähkölaitteesta sekä oskilloskoopilla, että yleismittarilla täytyy todeta, että väitteesi lähinnä naurattaa. Väitteesi ei todista muuta kuin sen, että olet niin kuutamolla sähkölaitteista ja elektroniikasta, että et edes tajua olevasi kuutamolla, koska sinulla ei ole koko asiaan minkäänlaista kosketuspintaa ei edes alkeita sähkötekniikasta. :facepalm:

No mutta kiitoksia kivasta lähestymistavasta muiden viestien kommentointiin.

Kommenttisi olisi ihan oikein jos teho- sanan tilalla olisi jännite.
Mutta enhän minä näistä mitään tiedä joten jätän asian tähän.

Suosittelen kuitenkin pysymään asiassa ilman että mennään henkilökohtaisuuksiin, ainakin tietääkseni tarkoitus on edes yrittää auttaa kysyjää.
 
Sähköverkossa on jatkuvasti vääriä jännite ja teho-tasoja samoin laitteissa jos niissä on komponentti vikoja. Näin sähkömiehenä ja työkseni kun olen etsinyt vikoja sähkölaitteesta sekä oskilloskoopilla, että yleismittarilla täytyy todeta, että väitteesi lähinnä naurattaa. Väitteesi ei todista muuta kuin sen, että olet niin kuutamolla sähkölaitteista ja elektroniikasta, että et edes tajua olevasi kuutamolla, koska sinulla ei ole koko asiaan minkäänlaista kosketuspintaa ei edes alkeita sähkötekniikasta. :facepalm:
Kyllä se tässä on sinä jolla on korjattavaa termien hallinnassa.
Vaikka puhuttaisiinkin ihan "teholähteenä" myytävistä laitteista, niin se on kuorman kyseisestä jännitteestä ottama virta joka sen tehon määrää. (jos teholähde pystyy kyseiseen antovirtaan)
Ja niin kauan kuin jännite pysyy kohdallaan, ei sinne mitään liian suuria tehoja mene.
Ellei kuorma itsessään ole jo hajalla/jotenkin vioittunut ja ota sen takia liian suurta virtaa.
 
No mutta kiitoksia kivasta lähestymistavasta muiden viestien kommentointiin.

Kommenttisi olisi ihan oikein jos teho- sanan tilalla olisi jännite.
Mutta enhän minä näistä mitään tiedä joten jätän asian tähän.

Suosittelen kuitenkin pysymään asiassa ilman että mennään henkilökohtaisuuksiin, ainakin tietääkseni tarkoitus on edes yrittää auttaa kysyjää.

Teho on jännite kertaa virta. Jos elektroniikkapiirien vastus pysyy samana ja jännite kasvaa niin silloin myös teho kasvaa. Eli P=U*I

Sähkövirta taas on R eli vastus jaettuna jännitteellä. (U/R=I) Eli jos komponentit pysyvät samana ja jännite kasvaa silloin myös virta kasvaa. Kun virta ja jännite kasvavat silloin teho kasvaa ja jos teho kasvaa yli elektroniikka komponentin speksien se hajoaa, koska se kuumenee liikaa.

Nämä siis ovat ihan sähkötekniikan alkeita, joita opetetaan ensimmäisen vuosikurssin sähköasentajille tai vaihtoehtoisesti lukion laajassa fysiikassa. Sähköasentajille opetetaan sähköasioita myös käytännössä kuin lukiossa käydään läpi vain teoriaa. Lukiossa ei pääse käyttämään mittalaiteita tai muitakaan käytännön välineitä eikä tekemään sähköön liittyviä laboratoria harjoituksia. Insinööritasoisissa opinnoissa pääsee sitten tekemään loppuvaiheessa omaa piirilevysuunnittelua ja suunnittelemaan sulautettujajärjestelmiä tai muita sähkö laitteita. Asentaja tasoiset opinnot keskittyvät lähinnä näiden laitteiden rakentamiseen ja korjailuun.
 
Ja niin kauan kuin jännite pysyy kohdallaan, ei sinne mitään liian suuria tehoja mene.
Ellei kuorma itsessään ole jo hajalla/jotenkin vioittunut ja ota sen takia liian suurta virtaa.

Tässä olikin kyse tapauksesta missä komponentti on viallinen. Ainakin itse olen kokoajan puhunut tapauksesta jossa selitin sitä miksi kovalevy kuumenee liikaa mikä siihen voi olla syynä. Mihinkään muuhun en ole ottanut mitään kantaa. Tuossa edellisessä viestissä jo selitinkin näiden asioiden matemaattisen yhteyden miksi teho kasvaa kun jännite ja virta kasvaa suhteessa vastukseen.

Itse ymmärrän näistä asiosta sekä teorian, että käyntännön, koska olen laskenut näitä juttuja 30 vuotta sillä tasolla millä sähköasentajan niitä pitää ymmärtää, mutta olen myös korjannut sähkölaitteita yhtä kauan sekä työkseni, että harrastusten puolesta.
 
Teho on jännite kertaa virta. Jos elektroniikkapiirien vastus pysyy samana ja jännite kasvaa niin silloin myös teho kasvaa. Eli P=U*I

Sähkövirta taas on R eli vastus jaettuna jännitteellä. (U/R=I) Eli jos komponentit pysyvät samana ja jännite kasvaa silloin myös virta kasvaa. Kun virta ja jännite kasvavat silloin teho kasvaa ja jos teho kasvaa yli elektroniikka komponentin speksien se hajoaa, koska se kuumenee liikaa.

Nämä siis ovat ihan sähkötekniikan alkeita, joita opetetaan ensimmäisen vuosikurssin sähköasentajille tai vaihtoehtoisesti lukion laajassa fysiikassa. Sähköasentajille opetetaan sähköasioita myös käytännössä kuin lukiossa käydään läpi vain teoriaa. Lukiossa ei pääse käyttämään mittalaiteita tai muitakaan käytännön välineitä eikä tekemään sähköön liittyviä laboratoria harjoituksia. Insinööritasoisissa opinnoissa pääsee sitten tekemään loppuvaiheessa omaa piirilevysuunnittelua ja suunnittelemaan sulautettujajärjestelmiä tai muita sähkö laitteita. Asentaja tasoiset opinnot keskittyvät lähinnä näiden laitteiden rakentamiseen ja korjailuun.

Jepjep. Sohaistaan nyt vielä kerran.
Tämä keskusteluhan lähti liikkeelle kun kommentoin lausetta "Eli virran syötöstä tulee liikaa tehoa jostain syystä.

Jos puhutaan tarkasti ja kaavoilla niin käsittääkseni oikeampi muoto olisi "laite ottaa liikaa tehoa" tai "syötössä on liian iso jännite".
Pointtinahan oli se että mikään ei syötä ylimääräistä tehoa kuormaan ilman kuorman muutosta (mahdollisesti rikkinäinen laite) tai jännitteen kasvua. Ainakaan tasajännitteellä toimittaessa.

Kysyjän mukaan laite eli kovalevy toimii normaalisti mutta lämpenee. En ole koskaan törmännyt tai kuullut yhdestäkään kovalevystä joka olisi mennyt rikki niin että toimii muuten paitsi lämpenee liikaa, yleensä ne sitten palaa nopeasti jos poweri on ollut rikki ja antanut vääriä jännitteitä.

En tiedä mitä asentajille opetetaan mutta automaatioteknikkolinjalla oli kyllä perusteet ja vähän enemmänkin. Ja yliopistolla jatkettiin. Sekä elektroniikkaa että sähkötekniikkaa.

Korjaa kuitenkin tuo r jaettuna jännitteellä- teksti oikein päin kun kaava on jo oikein niin ei jää muille ihmeteltävää.
 
Uusi outo lämpöongelma. :beye:

7200 rpm 3TB WD Black oli 52 astetta kun aamulla menin koneelle ja en ymmärrä miten helvetissä se voi olla noin kuuma kun mitään aktiviteettiä levyllä ei ole ollut. :confused::confused2:

Se on ulkoisen usb-c liitännällä olevan boxin sisällä jossa tuuletin oli lämpötilan mukaan pyörinyt.

Palataanpa alkuperäiseen aiheeseen ja jätetään setien kinastelu pois.

Oletko mittaillut levyn lämpöjä nyt jälkeenpäin, käykö edelleen kuumana vai ei ?

Pitäisi oikeastaan olla joku ulkoinen lämpötilan mittaus jotta näkisi miten lämpötila muuttuu (tai voisihan ne smartillakin hakea) vaikka puolen tunnin välein. Lopuksi piirtää käyrän niin näkee yleensä kivasti miten käyttäytyy.
 
Palataanpa alkuperäiseen aiheeseen ja jätetään setien kinastelu pois.

Oletko mittaillut levyn lämpöjä nyt jälkeenpäin, käykö edelleen kuumana vai ei ?

Pitäisi oikeastaan olla joku ulkoinen lämpötilan mittaus jotta näkisi miten lämpötila muuttuu (tai voisihan ne smartillakin hakea) vaikka puolen tunnin välein. Lopuksi piirtää käyrän niin näkee yleensä kivasti miten käyttäytyy.

No tuota ainakin sellaisen jutun huomasin tämän kanssa:

IcyBox IB-3740-C31, ulkoinen kiintolevykehikko, USB 3.1 Gen2 Type-C, musta - 199,00€

Että jos tuota edessä olevaa luukkua pitää kiinni niin kovalevyt kuumentuvat huomattavasti enemmän. Sitten kun aukaisee luukun niin kovalevyt viilentyvät.
 
Ei mikään ihme, siinähän taitaa olla vain muutama pieni ura alareunassa...
Oikea sanamuoto on kosmeettinen hiushalkeama, josta ei meinaa valokaan näkyä läpi.
IB-3740-C31
Eli 3W kulutuksen 5400 rpm levyjä kuumempia ei kyllä tuohon kannata laittaa ja niitäkään varmaan montaa.

Tai ehkä Deltalta löytyisi jotain jolla saisi jopa vähän ilmaa kulkemaan laitoksen läpi...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 396
Viestejä
4 534 077
Jäsenet
74 805
Uusin jäsen
Sosracing

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom