Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Niin tuo paperihan sanoo että korkealla lämpötilalla ei näytä olevan vaikutusta levyjen rikkoutumiseen, vaan lähinnä päinvastoin. Mutta herää toki kysymys, että miten paljon on 12 vuodessa kovalevyt muuttuneet, niin että onko tulokset enää relevantteja esim. nykyisillä heliumtäytteisillä kovoilla.
Tuo fenotypen vastaus, että kirjoitetaan toisessa lämpötilassa ja luetaan toisessa - ja se aiheuttaa virheitä on nyt täyttä potaskaa...
Jaa, eihän? Jatkuvastihan sieltä levyiltä raakaa dataa luettaessa tulee virheitä, se on nimenomaan sen levyohjaimen tehtävä suodattaa ne virheet pois ja arpoa oikeat bitit sata-liittimestä ulos maailmalle.
Se on sitten eri asia näkyykö tuo virheiden lisääntyvä määrä loppukäyttäjälle millään tavoin. Harvoin ei, muutoinhan levy ei toimisi kovin hyvin eikä se varmastikaan sellaisenaan menestyisi vapailla sekä sangen tiukasti kilpailluilla markkinoilla.
Sitä ettäÖö.. kyllä? Mitä tällä taas on tekemistä vastaukseni kanssa?
Tuo fenotypen vastaus, että kirjoitetaan toisessa lämpötilassa ja luetaan toisessa - ja se aiheuttaa virheitä on nyt täyttä potaskaa...
Tässäkin on taas oletettu, ilman minkäänlaista näyttöä, että virheet lisääntyy, kun lämpötila on eri kirjoitettaessa ja luettaessa. Ei niin tapahdu vain siksi, että te niin kuvittelette.
Sitä että -viestisi on täyttä potaskaa. Lukuvirheitä tapahtuu aina ja jatkuvasti.
Kts. edellinen vastaukseni.
En suinkaan. Itsehän juuri kirjoitit ettei lukuvirheitä voi tapahtua mikäli lämpötilat ovat erilaisia kirjoitus- ja lukutapahtumien välillä.
Kyllä siinäkin luotettavuudessa alkaa tulla laskua, se vain tapahtuu aika korkeilla lämmöillä.Niin tuo paperihan sanoo että korkealla lämpötilalla ei näytä olevan vaikutusta levyjen rikkoutumiseen, vaan lähinnä päinvastoin. Mutta herää toki kysymys, että miten paljon on 12 vuodessa kovalevyt muuttuneet, niin että onko tulokset enää relevantteja esim. nykyisillä heliumtäytteisillä kovoilla.
Suhtautuisin siihen lukemaan kuten prossujen korkeimpaan sallittuun lämpötilaan:WD Redin speksien mukaan 65C olisi vielä ok.
Vieläköhän tämä vanha tutkimus pätee? Sen mukaan 38C olisi optimi.
Minimizing Hard Disk Drive Failure and Data Loss/Environmental Control - Wikibooks, open books for an open world
http://static.googleusercontent.com/media/research.google.com/en//archive/disk_failures.pdf
The data in this study are collected from a large number of disk drives, deployed in several types of systems across all of Google’s services. More than one hundred thousand disk drives were used for all the results presented here. The disks are a combination of serial and parallel ATA consumer-grade hard disk drives, ranging in speed from 5400 to 7200 rpm, and in size from 80 to 400 GB. All units in this study were put into production in or after 2001.
One of our key findings has been the lack of a consistent pattern of higher failure rates for higher temperature drives or for those drives at higher utilization levels. Such correlations have been repeatedly highlighted by previous studies, but we are unable to confirm them by observing our population.
Suhtautuisin siihen lukemaan kuten prossujen korkeimpaan sallittuun lämpötilaan:
Vaikka se ei nopeata hajoamista aiheuttaisikaan, niin ei se taatusti ole optimaalinen keston kannalta.
Kannattaa lukea ne edelliset viestit ajatuksen kanssa niin ehkä ymmärrät vielä sen pointin.Jos joku sattuu olemaan vain sitä mieltä, että tutkimus on vanhentunut ja ympäripyöreä, niin se ei tee tutkimuksesta sellaista, vaan ne ovat vain tyhjiä mielipiteitä tai **skan roiskintaa.
Tai siis markkinointihan se on se mikä noita kaikkia arvoja hämmentää ja jättää kertomatta "turhia yksityiskohtia" kuluttajille.Kyllä se niin vain on, että suuret lämpötilavaihtelut vähentävät elektroniikan elinikää eikä valmistajat pysty perus fysikaalisia ilmiöitä kuten lämpölaajenemista ja sen vaikutuksia materiaaleihin ohittamaan sillä, että lätkäistään tuotteeseen leima tämä toimii vielä 100C lämmöissä.
Tai siis markkinointihan se on se mikä noita kaikkia arvoja hämmentää ja jättää kertomatta "turhia yksityiskohtia" kuluttajille.
Kriittisempi teollisuuskäyttö ja erityisesti ilmailu on sellainen missä nuo kestot on varmasti tarkkaan selvitetty ja dokumentoitu.
Tuossa vuosituhannen vaihteessa näin paikallisella elektroniikka/TV-korjaajalla joitakin laitteita, joiden piirilevyissä oli käytetty sen verran "runsaasti" tinaa, että kovaa ravistelemalla olisi varmaan alkanut tippua osia pois.Lämpölaajeneminen on yksi suurimpia syitä mikä hajottaa elektroniikan piirit saa tarpeeksi monta kertaa kuumentamalla ja jäähdyttämällä rikki vaikka niihin ei olisi kertaakaan kytketty sähkövirtaa, koska lämpölaajeneminen ja supistuminen rasittaa materiaaleja ja kuluttaa niitä pikkuhiljaa.
Backblaze Hard Drive Stats Q2 2019
Nuilla vähän otantaa eri levyistä - jossain backblazen syövereissä oli myös lämpötilan vaikutuksesta juttua mutta eipä just taas osunu silmään..
Backblaze Hard Drive Stats Q2 2019
Nuilla vähän otantaa eri levyistä - jossain backblazen syövereissä oli myös lämpötilan vaikutuksesta juttua mutta eipä just taas osunu silmään..
Uusi outo lämpöongelma.
7200 rpm 3TB WD Black oli 52 astetta kun aamulla menin koneelle ja en ymmärrä miten helvetissä se voi olla noin kuuma kun mitään aktiviteettiä levyllä ei ole ollut.
Se on ulkoisen usb-c liitännällä olevan boxin sisällä jossa tuuletin oli lämpötilan mukaan pyörinyt.
Ikävämpiä mahdollisia syitä on emolevyn tai virransyötön toimimattomuus. Eli virran syötöstä tulee liikaa tehoa jostain syystä.
Mikään ei kyllä tunge laitteisiin liikaa tehoa. Se joka ylitehon voisi aiheuttaa on ylijännite.
Jos usb- boksissa on oma virtalähde niin silloin vika olisi siinä.
Tai puhaltimessa.
Sähköverkossa on jatkuvasti vääriä jännite ja teho-tasoja samoin laitteissa jos niissä on komponentti vikoja. Näin sähkömiehenä ja työkseni kun olen etsinyt vikoja sähkölaitteesta sekä oskilloskoopilla, että yleismittarilla täytyy todeta, että väitteesi lähinnä naurattaa. Väitteesi ei todista muuta kuin sen, että olet niin kuutamolla sähkölaitteista ja elektroniikasta, että et edes tajua olevasi kuutamolla, koska sinulla ei ole koko asiaan minkäänlaista kosketuspintaa ei edes alkeita sähkötekniikasta.
Kyllä se tässä on sinä jolla on korjattavaa termien hallinnassa.Sähköverkossa on jatkuvasti vääriä jännite ja teho-tasoja samoin laitteissa jos niissä on komponentti vikoja. Näin sähkömiehenä ja työkseni kun olen etsinyt vikoja sähkölaitteesta sekä oskilloskoopilla, että yleismittarilla täytyy todeta, että väitteesi lähinnä naurattaa. Väitteesi ei todista muuta kuin sen, että olet niin kuutamolla sähkölaitteista ja elektroniikasta, että et edes tajua olevasi kuutamolla, koska sinulla ei ole koko asiaan minkäänlaista kosketuspintaa ei edes alkeita sähkötekniikasta.
No mutta kiitoksia kivasta lähestymistavasta muiden viestien kommentointiin.
Kommenttisi olisi ihan oikein jos teho- sanan tilalla olisi jännite.
Mutta enhän minä näistä mitään tiedä joten jätän asian tähän.
Suosittelen kuitenkin pysymään asiassa ilman että mennään henkilökohtaisuuksiin, ainakin tietääkseni tarkoitus on edes yrittää auttaa kysyjää.
Ja niin kauan kuin jännite pysyy kohdallaan, ei sinne mitään liian suuria tehoja mene.
Ellei kuorma itsessään ole jo hajalla/jotenkin vioittunut ja ota sen takia liian suurta virtaa.
Ei nyt ihan tainnut mennä niin kuin Strömsössä...Sähkövirta taas on R eli vastus jaettuna jännitteellä. (U/R=I)
Teho on jännite kertaa virta. Jos elektroniikkapiirien vastus pysyy samana ja jännite kasvaa niin silloin myös teho kasvaa. Eli P=U*I
Sähkövirta taas on R eli vastus jaettuna jännitteellä. (U/R=I) Eli jos komponentit pysyvät samana ja jännite kasvaa silloin myös virta kasvaa. Kun virta ja jännite kasvavat silloin teho kasvaa ja jos teho kasvaa yli elektroniikka komponentin speksien se hajoaa, koska se kuumenee liikaa.
Nämä siis ovat ihan sähkötekniikan alkeita, joita opetetaan ensimmäisen vuosikurssin sähköasentajille tai vaihtoehtoisesti lukion laajassa fysiikassa. Sähköasentajille opetetaan sähköasioita myös käytännössä kuin lukiossa käydään läpi vain teoriaa. Lukiossa ei pääse käyttämään mittalaiteita tai muitakaan käytännön välineitä eikä tekemään sähköön liittyviä laboratoria harjoituksia. Insinööritasoisissa opinnoissa pääsee sitten tekemään loppuvaiheessa omaa piirilevysuunnittelua ja suunnittelemaan sulautettujajärjestelmiä tai muita sähkö laitteita. Asentaja tasoiset opinnot keskittyvät lähinnä näiden laitteiden rakentamiseen ja korjailuun.
Uusi outo lämpöongelma.
7200 rpm 3TB WD Black oli 52 astetta kun aamulla menin koneelle ja en ymmärrä miten helvetissä se voi olla noin kuuma kun mitään aktiviteettiä levyllä ei ole ollut.
Se on ulkoisen usb-c liitännällä olevan boxin sisällä jossa tuuletin oli lämpötilan mukaan pyörinyt.
Palataanpa alkuperäiseen aiheeseen ja jätetään setien kinastelu pois.
Oletko mittaillut levyn lämpöjä nyt jälkeenpäin, käykö edelleen kuumana vai ei ?
Pitäisi oikeastaan olla joku ulkoinen lämpötilan mittaus jotta näkisi miten lämpötila muuttuu (tai voisihan ne smartillakin hakea) vaikka puolen tunnin välein. Lopuksi piirtää käyrän niin näkee yleensä kivasti miten käyttäytyy.
No tuota ainakin sellaisen jutun huomasin tämän kanssa:
IcyBox IB-3740-C31, ulkoinen kiintolevykehikko, USB 3.1 Gen2 Type-C, musta - 199,00€
Että jos tuota edessä olevaa luukkua pitää kiinni niin kovalevyt kuumentuvat huomattavasti enemmän. Sitten kun aukaisee luukun niin kovalevyt viilentyvät.
Oikea sanamuoto on kosmeettinen hiushalkeama, josta ei meinaa valokaan näkyä läpi.Ei mikään ihme, siinähän taitaa olla vain muutama pieni ura alareunassa...
Oikea sanamuoto on kosmeettinen hiushalkeama, josta ei meinaa valokaan näkyä läpi.