Koulutuspolitiikka

[Mechanical Man]

En ainakaan löytänyt koulutuspolitiikalle aihetta, niin loin. Erityisesti korkeakoulutus mutta mikse myös muut kouluasteet.

Haen sitä takaa että about jokainen korkeakoulutettu joka ei työllisty tai työllistä itseään koulutusta vastaaviin hommiin on sitä verorahojen tuhlausta mitä tälläkin palstalla kovasti kritisoidaan. Täystyöllisyys ei tietenkään ole realismia, mutta jos tarjolla olevat työt eivät aidosti vaadi korkeakoulutusta, niin miksi koulutetaan väkeä liikaa kun senkin ajan voisivat olla tekemässä niitä töitä mille on kysyntää? Siinä menee myös aika monta vuotta elämästä hukkaan kun turhan päiten istut koulunpenkillä.

Se on just näin, aivan järjetöntä kouluttaa henkilöitä viisi-seitsemän vuotta kortistoon. Koulutukseen pitäisi saada lyhyempi kytkentä markkinaehtoisesti vaikuttamaan koulutusmääriin kuin mitä nyt.

Jatkossa työt tulevat yhä enemmän jakautumaan:
-Liian vaikea automatisoida
-Liian kallis automatisoida kun kouluttamaton henkilö voi niitä tehdä

Tämä aiheuttaa erityisesti paineita tavan toimistotoimihenkilöhommiin jossa duuni on jotain lappujen täyttelyä tai datan syöttöä.

 

[tootsi]

Koulutusinflaatiosta puhutaan (syystäkin), ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin otetaan sisään "heikkoa ainesta" joka osaltaan madaltaa korkeakoulutuksen arvostusta.

Mitä jos ajatellaan asiaa toiselta kantilta: Tästä harmaasta kk- massasta erottuu edukseen ne, kenellä on työelämästä hyvät näytöt. Tämä korreloinee enemmän sen oikean osaamisen kanssa toisin kuin kk- tutkinto. Ennen tutkinto oli automaattinen pääsylippu parempiin tehtäviin, oli sitä oikeaa osaamista tai ei. Nykyään ei ole enää.

 

[tootsi]

Mutta sitten vastauksena ketjun aloitukseen. Syyhän on ainoastaan suurilta osin sosiaalidemokraattinen, kaikille näennäinen oikeus korkeakoulutukseen -> tuloerot pysyvät paremmin hanskassa eikä synny luokkasotaa.

 

[Mechanical Man]

Mitä enemmän koulutat, sitä enemmän pitää laskea rimaa. Jos koulutat kk-tutkinnolla 50% olet jo alariman kohdalla 100äo:ssä...

Tuloerot varmaan kuuluu toiseen ketjuun, mutta jos ajatellaan,e ttä jatkossa 90 äo ja 110 äo hommat suorastaan katoavat, on meillä aika suuri ongelma edessä sen kanssa, että miten työllistää henkilöt duuneihin jossa viihtyvät edes jotenkin.

Ratkaisu ei voi olla "korkeakouluttaa", laskea rimaa kaikilta ja viedä fiksumman päädyn menestymiseltä eväitä pois. Pitäisikö SAT tyyppiset pällikokeet tuoda suomen korkeakouluihin, Alempaan 110äo rajaksi ja koulumenestyksellä ylempiin ohjelmiin aina erillishaun kautta?

 

[baggio]

Se korkeakoulu kestää 5 vuotta ja työura lähemmäs 50 vuotta. Vaikka korkeakoulutus ei valmistaisikaan suoraan johonkin tehtävään tai ammattiin, antaa se valmiuksia olla tuottavampi ja omalle organisaatiolle hyödyllisempi vaikka tekisi millaista duunarihommaa. Korkeakoulutuksen hintakaan ei tunnu missään kun vaikutukset antavat kulmakerrointa koko tuolle vuosikymmenten työuralle.

Eivätkä korkeakoulutuksen hyödyt todellakaan rajoitu työllistymis/tuottavuusnäkökulmaan, vaan yksilötasolla korkeakoulutus tuottaa onnellisuutta ja laajalti korkeakoulututettu kansa järjestää itselleen paremman yhteiskunnan kuin heikommin koulutettu.

 

[Mechanical Man]

Se korkeakoulu kestää 5 vuotta ja työura lähemmäs 50 vuotta. Vaikka korkeakoulutus ei valmistaisikaan suoraan johonkin tehtävään tai ammattiin, antaa se valmiuksia olla tuottavampi ja omalle organisaatiolle hyödyllisempi vaikka tekisi millaista duunarihommaa. Korkeakoulutuksen hintakaan ei tunnu missään kun vaikutukset antavat kulmakerrointa koko tuolle vuosikymmenten työuralle.

Eivätkä korkeakoulutuksen hyödyt todellakaan rajoitu työllistymis/tuottavuusnäkökulmaan, vaan yksilötasolla korkeakoulutus tuottaa onnellisuutta ja laajalti korkeakoulututettu kansa järjestää itselleen paremman yhteiskunnan kuin heikommin koulutettu.

Otitko huomioon kustannuksen siitä, kun rimaa pitää madaltaa ja huiput kärsii?

Työura ei toivottavasti tulevaisuudessakaan ole 50v vaan maks 40, eli kun se Matti ja Maija on yliopistoon haun ja parin välivuoden jälkeen kun ei päässyt mihin halusi ja lopulta tyytyi kajaanin AMK:n linjaan päässyt sinne kouluun, niin hups vaan tyypit on jo 30 kun edes saavat sen paperin käteensä.

Siitä sitten mikä se lisäarvo sinne siwan kassalle sitten oli?

 

[Mechanical Man]

Toki, unohdit että tuo rakenne ei ole per valtio, vaan yleisesti. Suomen normaalijakauman huippu ei välttämättä osu tuohon keskelle, jolloin ei myöskään olettamuksesi pidä paikkaansa.

Kyllä se normaalijaukama pätee Suomessakin, sen verran sitä porukkaa on. Keskimäärinhän suomalainen äo ainakin joidenkin lähteiden mukaan on juurikin tuota 100 luokkaa, japani, kiina korkeampi ja afrikassa matalampi. Jokatapauksessa se on ihan yksi ja sama onko se huippu 100 vai 105 kohdalla, sitä mukaan kun halutaan kasvattaa massaa joka "korkeakoulutetaan" joudutaan sitä rimaa laskemaan.

 

[Kissabussi]

Otitko huomioon kustannuksen siitä, kun rimaa pitää madaltaa ja huiput kärsii?

Työura ei toivottavasti tulevaisuudessakaan ole 50v vaan maks 40, eli kun se Matti ja Maija on yliopistoon haun ja parin välivuoden jälkeen kun ei päässyt mihin halusi ja lopulta tyytyi kajaanin AMK:n linjaan päässyt sinne kouluun, niin hups vaan tyypit on jo 30 kun edes saavat sen paperin käteensä.

Siitä sitten mikä se lisäarvo sinne siwan kassalle sitten oli?

Puhumattakaan siitä että kouluttautuminen ei sillä Siwan kassalla työskentelevällä AMK-alumnilla välttämättä jää siihen yhteen tutkintoon. Eikä edes sillä joka työskentelee alansa hommissa. Työelämä lienee muuttunut sellaiseksi ettei huomattava osa ihmisistä työskentele enää yhdellä alalla eläkeikään asti. Eli jos et sattunut nuorena omaamaan kristallipalloa ja valitsemaan alaa joka varmasti työllistää seuraavat 40-50v (onko sellaista edes?) niin ei kannata tuudittautua siihen ajatukseen ettei koulun penkille tarvitse palata. Villeimmät tarinat kertovat että ennen vanhaan työnantajat kouluttivat työntekijänsä tehtäviin, mutta nykytrendi lienee että se on veronmaksajien hommaa ja sittenkään ei tutkintopaperi vielä kerro mitään, vaan saa painaa pätkätöitä ja harjoitteluja vakipaikan toivossa.

Suorastaan ihmettelen miten omalla kohdalla on käynyt niin hyvä tuuri että olen päässyt itseä miellyttävään työhön kiinni about suoraan koulunpenkiltä, tosin olinkin jo 27 kun valmistuin. Mutta tämä on juurikin niitä toimistotöitä joista uskon, että automaatio hoitaa hommat pikemmin ennemmin kuin myöhemmin. Sen sijaan en usko kuuluvani siihen äo-eliittiin keille mielekkäitä töitä on tulevaisuudessakin. Eli luultavasti koulunpenkki kutsuu taas suht pian, toivottavasti osaan tällä kertaa valita alan paremmin niin ei tarvitsisi enää kolmatta korkeakoulututkintoa lukea.