Henriquez
SER OMISTAJA
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 269
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001932716.html
Opetushallituksen oppaassa kehotetaan muun muassa keksimään vaihtoehtoja nimityksille ”virkamies” ja ”lakimies”.
Perusopetus uudistuu ensi vuoden alussa entistä sukupuolitietoisempaan suuntaan, käy ilmi Opetushallituksen julkaisemasta oppaasta.
Ensimmäisenä asiasta kertoi Helsingin Sanomien Nyt-liite.
Ensi vuoden alusta lähtien jokaista peruskoulua velvoitetaan laatimaan tasa-arvosuunnitelma ja lisäksi valvomaan sen toteutumista. Velvoite perustuu tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin.
Ne velvoittavat oppilaitoksia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ehkäisemään eriarvoistumista läpi opetussuunnitelman.
Tätä varten Opetushallitus julkaisi kouluille oppaan, jonka tarkoituksena on herättää pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon puutteita ja perusopetuksen keinoja muuttaa valitsevaa tilannetta.
Oppaassa kouluille annetaan useita käytännön ehdotuksia aina esiopetuksesta lähtien. Esimerkiksi oppilaita ei pitäisi kutsua vain ”tytöiksi” tai ”pojiksi”, vaan puhutella näitä nimillä.
Käsityön opettamisesta oppaassa todetaan, että se täytyy toteuttaa niin, että tekstiilityö ja tekninen työ tulevat tutuiksi kaikille oppilaille.
”Käsityöoppiaineessa irrottaudutaan tietoisesti perinteisestä jaosta tyttöjen ja poikien käsityöhön tai tekstiilityöhön ja tekniseen työhön”, oppaassa lukee.
Yläasteikäisten äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävät tekstit ehdotetaan valittavan sukupuolitietoisesti, ja opetuksessa tarkasteltaisiin kirjallisuuden, elokuvien, taiteen ja median tarjoamia kuvauksia sukupuolirooleista, stereotypioista, työnjaosta ja ammateista.
”Perinteisille nimikkeille kuten virkamies, asiamies, nimismies ja lakimies voidaan keksiä vaihtoehtoja”, oppaassa lukee.
Historian opetuksessa taas painotetaan, ettei opetuksen tule olla pelkkää ”suurmiesten historiaa”.
”Mikrohistoriallisen tarkastelun kautta voidaan esittää myös naiset historian aktiivisina osapuolina ja haastaa perinteistä ”suurmieshistoriaa”. Naisten ja lasten elämää eri aikoina voidaan tarkastella kerronnan, roolileikkien, draaman ja kuvataiteen keinoin ja täten kehittää historiallista empatiakykyä”, Opetushallitus kertoo.
Opetushallituksen oppaassa kehotetaan muun muassa keksimään vaihtoehtoja nimityksille ”virkamies” ja ”lakimies”.
Perusopetus uudistuu ensi vuoden alussa entistä sukupuolitietoisempaan suuntaan, käy ilmi Opetushallituksen julkaisemasta oppaasta.
Ensimmäisenä asiasta kertoi Helsingin Sanomien Nyt-liite.
Ensi vuoden alusta lähtien jokaista peruskoulua velvoitetaan laatimaan tasa-arvosuunnitelma ja lisäksi valvomaan sen toteutumista. Velvoite perustuu tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin.
Ne velvoittavat oppilaitoksia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ehkäisemään eriarvoistumista läpi opetussuunnitelman.
Tätä varten Opetushallitus julkaisi kouluille oppaan, jonka tarkoituksena on herättää pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon puutteita ja perusopetuksen keinoja muuttaa valitsevaa tilannetta.
Oppaassa kouluille annetaan useita käytännön ehdotuksia aina esiopetuksesta lähtien. Esimerkiksi oppilaita ei pitäisi kutsua vain ”tytöiksi” tai ”pojiksi”, vaan puhutella näitä nimillä.
Käsityön opettamisesta oppaassa todetaan, että se täytyy toteuttaa niin, että tekstiilityö ja tekninen työ tulevat tutuiksi kaikille oppilaille.
”Käsityöoppiaineessa irrottaudutaan tietoisesti perinteisestä jaosta tyttöjen ja poikien käsityöhön tai tekstiilityöhön ja tekniseen työhön”, oppaassa lukee.
Yläasteikäisten äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävät tekstit ehdotetaan valittavan sukupuolitietoisesti, ja opetuksessa tarkasteltaisiin kirjallisuuden, elokuvien, taiteen ja median tarjoamia kuvauksia sukupuolirooleista, stereotypioista, työnjaosta ja ammateista.
”Perinteisille nimikkeille kuten virkamies, asiamies, nimismies ja lakimies voidaan keksiä vaihtoehtoja”, oppaassa lukee.
Historian opetuksessa taas painotetaan, ettei opetuksen tule olla pelkkää ”suurmiesten historiaa”.
”Mikrohistoriallisen tarkastelun kautta voidaan esittää myös naiset historian aktiivisina osapuolina ja haastaa perinteistä ”suurmieshistoriaa”. Naisten ja lasten elämää eri aikoina voidaan tarkastella kerronnan, roolileikkien, draaman ja kuvataiteen keinoin ja täten kehittää historiallista empatiakykyä”, Opetushallitus kertoo.
Aletaan muuttamaan kieltä sopivaan suuntaan. Pyritään näin väkivallattomaan lopputulokseen.
Kaikkea paskaa femakoilta. Tää on tätä kasa Arhimäkeä
