Harkimolta tullut leikkauslista. Allekirjoittaisin tosta yhteisöveron laskun 15% yrityksiltä, jos ne investoivat sekä ulkomaisille firmoille yhteisöverovapautuksen kolmeksi vuodeksi jos investoivat Suomeen. Yrittämistä pitäisi minusta saada porkkanalla merkittävästi lisää. Muita Harkimon ehdotuksia ja omat mietteet niistä alla.
Mistä Harkimo saa kasaan 8,6 miljardin euron säästöt?
Ensimmäisenä listalla ovat indeksijäädytykset, joista kertyy 2,2 miljardin euron potti.
– Kaikki muut paitsi eläkkeet. Ensimmäisenä vuotena säästyy 500 miljoonaa euroa ja neljäntenä vuotena 2,2 miljardia euroa, Harkimo esitteli laskelmaansa.
Kannatan tätä malttia indeksikorotuksissa, en osaa arvioida toteutuvien säästöjen paikkansapitävyyttä.
– Kuntia tullaan yhdistämään ja tekoäly auttaa, ja kaikkia työntekijöitä ei enää tarvita. Kun ei palkata uutta työntekijää 30 000 eläkkeelle jäävän tilalle, kahden miljardin säästö saadaan aikaan, Harkimo kertoi.
– Lasketaan yhden työntekijän keskipalkaksi sivukuluineen 65 000 euroa. Ja se jos kerrotaan 30 000:lla, summaksi tulee noin kaksi miljardia, Harkimo laskeskeli.
Tämä ihan järkevää, tosin vielä aika epämääräinen heitto "tekoäly auttaa". Veikkaan, että vähintäänkin seuraavien viiden vuoden säästöjen osalta juna meni jo, kun Suomella ei tiettävästi ole julkista tekoälystrategiaa talouden korjaamiseen. En pidä tällä tahdilla Harkimon kahta miljaria realistisena arviona tulevalle hallitukselle, ehkä ennemminkin sitä seuraavalle tai sitä seuraavalle. Kuntien yhdistämistä varmaan totta kai edistetään jo ennen sitä ja tullee siitäkin ehkä jotain säästöjä.
Harkimo on jo aiemmin kertonut peruvansa yhteisöveron alennuksen.
Sen ohessa hän kuitenkin alentaisi yhteisöveron 15 prosenttiin yrityksiltä, jos ne investoivat. Lisäksi ulkomaisen yrityksen ei tarvitsisi maksaa yhteisöveroa kolmeen vuoteen, kun se investoi Suomeen.
Yhteisöveron lasku pienentää verotuloja noin 800 miljoonaa euroa. Kun Harkimon yhteisöveron alennus investoiville yrityksille maksaisi valtiolle 400 miljoonaa euroa, säästöön jäisi 400 miljoonaa.
Toiset 400 miljoonaa Harkimo ottaisi säätiöiltä sekä yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä, kuten ay-liikkeeltä. Säätiöiden yhteisöveron tuotoksi Harkimo arvioi 300 miljoonaa ja ay-liikkeen osinkojen verovapauden poisto lisäisi verotuloja 100 miljoonaa.
Yhteisöveron alennus investoiville kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille mielestäni positiivinen signaali, jota ajatuksen tasolla kannatan. Sivuhuomautuksena, että jos pidetään Orpon hallituksen yhteisöveroalen perumista 800 miljoonan säästönä, niin täytyy huomioida ettei se ole 800 miljoonan säästö nykyiseen budjettivajeeseen nähden, sillä se ei ole vielä astunut voimaan eli nykyistä budjettivajetta ei sen peruuttamisella vielä pienennetä pennin jeniäkään.
Kannatan Harkimon ehdotusta ay-liikkeen osinkojen verovapauden poistosta ihan moraalisinkin perustein kun otetaan huomioon ay-liikkeen luonne osana puoluekentän vaikuttamista. Ei voida puhua objektiivisesta yleishyödyllisestä toiminnasta, vaan aatteellisesta toiminnasta valtion verohuojennuksilla tuettuna.
Yksikään hallitus ei ole onnistunut karsimaan yritystukia, mutta Harkimon mukaan yritystuista olisi säästettävissä miljardi euroa: 200–300 miljoonaa euroa yritysten verotuista ja loput suorista yritystuista.
– Suoraa yritystukea on annettu pörssiyrityksille, jotka eivät todellakaan tarvitse sitä. Esimerkiksi UPM, Outokumpu, Nokia, StoraEnso, Neste, Wärtsilä, MetsäGroup, Kemira, Konecranes, Kone, Viking Line, Tallink, Finnlines, Harkimo luetteli.
– Nämä tekevät satoja miljoonia voittoa. On älytöntä, että ne saavat 20–30 miljoonaa euroa yritystukea. En ymmärrä, miksi tällainen jäänne on olemassa. Kukaan ei vaan halua ottaa tukea näiltä yrityksiltä pois, koska toimitusjohtaja ei tykkää siitä, Harkimo heitti.
Tämä on se, mitä olen itsekin miettinyt nyt kun yritystuet on nostettu pöydälle. Olen vähän samoilla linjoilla Harkimon kanssa, että olisi ehkä järkevää tarkastella suoria yritystukia varakkaille, hyvin tuottaville pörssiyhtiöille.
Yhden miljardin Harkimo säästäisi maahanmuutosta.
Harkimo ottaisi Suomeen vuosittain vain 15 000 työperäistä maahanmuuttajaa.
– En ole mikään rasisti, mutta meille tulee melkein 50 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Emme pysty maksamaan kaikkien ylläpitoa.
– Maahanmuutto pitäisi rajoittaa 15 000 työperäiseen maahanmuuttajaan ja loput pannaan ulos, ja sillä me tienataan miljardi vuodessa, Harkimo otaksui.
Tiivistettynä Harkimo meinaa ilmeisesti, että humanitaarista maahanmuuttoa ei otettaisi vastaan. Työperäisiä muistini mukaan tulee tuon 15 000 verran noin karkeasti ja loppu yli 60 000 maahanmuuttajasta on humanitaarista. Harkimo siis käytännössä laittaisi rajat kiinni pakolaisilta, joita ei varmaan tulevina muutamana vuonna olekaan hirveämmin näköpiirissä sillä ukrainalaiset ovat pääasiassa jo hakeneet turvapaikkansa ja ellei uusia pakolaisaaltoja Afrikasta tai Lähi-Idästä ole tulossa / olla masinoimassa, niin tämä voisi noin suurin piirtein lähennellä mahdollista.
Toistaiseksi kasassa on seitsemän miljardia.
Kahdeksannen miljardin Harkimo haalisi työeläkeyhtiöiltä.
Harkimon mukaan työeläkeyhtiöt voisivat satsata vuosittain miljardi euroa infrahankkeisiin, jolloin valtiolta säästyisi sama summa.
– Työeläkeyhtiöt voisivat rahoittaa merkittäviä väylähankkeita ja käyttäjät maksaisivat investoinnin kilometriveroina, tietulleina tai lippujen hinnoissa. Meidän on pakko mennä tämmöisiin, Harkimo sanoi.
– Kyllä esimerkiksi Finnair ostaa itse lentokoneet ja kulut tulevat lentolippujen hintoihin. Junaradat alkavat olla vanhanaikaisia tulevaisuudessa. Ja kohta autot kulkevat niin, että laitetaan yksi kaista lisää ja autot kulkevat ilman kuskeja edestakaisin, Harkimo visioi.
Harkimolla oli listassaan myös hanke, jolla valtio voisi tienata yhteiseen pottiin lisää 400 miljoonaa euroa.
Tähän tarvitaan käytöstä poistettuja kasarmeja ja eläkkeelle jääneitä upseereita sekä ulkomaisia varusmiehiä koulutettavaksi.
– Tiedämme, että Ruotsilla ja Saksalla on tarve kouluttaa varusmiehiä. Meillä on 3 000–4 000 eläkkeelle jäänyttä kouluttajaa, jotka pystyisivät hoitamaan tämän homman. Ja meillä on varuskuntia vaikka kuinka paljon tyhjillään, Harkimo valotti ideaansa.
– Tämä olisi huikea bisnes on Suomelle ja pystyisi helposti tekemään 400 miljoonaa euroa. Ottaisit koulutukseen vaikka 3 000 varusmiestä ja kouluttaisit heitä kaksi kuukautta, sen jälkeen seuraavat ja seuraavat – ja perisit siitä maksun, Harkimo jatkoi.
Väylähankkeiden rahoitus kuulostaa ihan järkevältä, liekö sitten käytännön vaikutus miljardiluokkaa niin mene ja tiedä, ehkä. Tuo varuskuntien hyödyntäminen olisi varmaan ihan järkevää siinäkin mielessä, että varuskuntien pitäminen tyhjillään on puolustuksellisestikin vähemmän järkevää kuin niiden hyödyntäminen. Jos niiden käytöstä saataisiin vielä bisnes niin mikä jottei tuossa olisi itua.
Säästölistansa viimeiset 100–200 miljoonaa euroa Harkimo hankkisi sillä, että hän lopettaisi valtionyhtiöiden verokikkailun.
– Se voi olla paljon enemmän kuin 100–200 miljoona, kun emme tiedä. Nyt on selvinnyt, että Fortumilla on on Irlannissa finanssiyhtiö, jossa on kuusi miljardia omaisuutta ja viisi ihmistä töissä.
– Se on siirretty sinne pelkästään yhteisöveron takia. Mitä järkeä siinä on, että ne eivät maksa yhteisöveroa Suomeen? Sen pitäisi ehdottomasti olla Suomessa ja maksaa yhteisöveron Suomeen. Nehän tekevät vain sijoitustoimintaa siellä, Harkimo ihmetteli.
Tällaiset verokikkailut valtionyhtiöiltä kieltämättä eivät ole moraalisestikaan ongelmattomia kansalaisten silmissä. Samaan aikaan pidetään kotimaisille yrittäjille yhteisöveroa 20%:ssa (ensi vuoden alusta 18% ja sitten jossain vaiheessa taas takaisin 20%) kun valtionyhtiöt optimoivat sijoitustoimintonsa 12,5%:n Irlantiin. Härskiä toimintaa.
Säästölistan lisäksi Harkimolla on ohjelmassaan myös mittava lista kasvutoimia.
Harkimo muun muassa nostaisi yritysten arvonlisäveron alarajaa ja antaisi aloittavalle yritykselle kolmen vuoden vapautuksen yhteisöveron maksusta.
Harkimo panisi infrahankkeiden lisäksi eläkeyhtiöt sijoittamaan suomalaisiin kasvuyrityksiin.
– Eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat 200 miljardia euroa ulkomaille. Niiden pitäisi satsata Suomeen 3-5 miljardia kasvuyrityksiin.
– Oura on hyvä esimerkki. Siihen olisi tarvittu lisärahoitusta ja se meni Yhdysvaltoihin. Meillä rakennetaan yrityksiä Suomessa, mutta kun ne kasvavat isommiksi, ulkomaalaiset ostavat ne, Harkimo harmitteli.
Harkimon mukaan Suomen pitäisi päättää, mille aloille kannattaa satsata. Kaikkeen ei ole järkevää panostaa.
Harkimo nostaa kaksi alaa, joihin Suomen kannattaisi nyt panostaa: sotateollisuuteen ja kaivostoimintaan.
– Meidän pitäisi ottaa haltuun koko kaivostoiminta. Meillä on semmoisia raaka-aineita, joita ei ole muualla Euroopassa. Et sinä voi Norjaankaan mennä poraamaan öljyä, Harkimo vertasi.
– Suomessa investoidaan 110 miljoonaa vuodessa näihin kaivauksiin ja etsintöihin. Ulkomaalaiset yritykset tekevät sen. No, kaksi viikkoa sitten australialainen yhtiö, joka oli tehnyt löydön kullasta, myi sen toiselle australialaiselle 2,3 miljardilla, Harkimo kertoi.
Ihan asiaa tässäkin mm. Ouran tapauksesta. Minusta Harkimolta on tullut ihan hyviä ajatuksia tasaisin välein, harmi että kaikkien isompien puolueiden on vaikeampi päästä konkretiassa tehokkaaseen yhteisymmärrykseen.