Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista. (Verkkoon kytketyt, on-grid/backup)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja dot1q
  • Aloitettu Aloitettu
Tää nyt menee ehkä jo vähän "politiikka" osioon, mutta akkujen kannattavuutta parantais, jos akkuvaraston kotiin hankkivalle hyvitettäis lataamiseen käytetyn siirron hinta ja sähkövero siltä osin, kun kotitalous purkaa sitä takaisin verkkoon. Eli jos esim yöllä (klo 22-07) lataa verkosta akkuun 100kWh ja päivällä (klo 07-22) purkaa akusta 50kWh, niin sillon yöllä käytetystä siirrosta jäis vaan 50kWh maksettavaa. Nyt jos esim vertaan tolla Elenian hinnastolla ja yösiirto-tuotteella yön hinta on 5,68snt/kWh ja päivän hinta 7,45snt/kWh.

Jos otetaan pari täysin kuvitteellista skenaariota tarkasteluun. Akkujen kapasiteetti valittu about järkevään kokoluokkaan, mutta numerot otettu laskennan yksinkertaisuuden vuoksi

1) Nykyhetkessä hankittais 50kWh akku joka ladataan yöllä täyteen ja puretaan kokonaan päivällä omaan käyttöön. Lataaminen yöllä maksaa 50 kWh x 5,68snt/kWh = 2,84€, päivällä ei tule kustannuksia. Säästöä tulee 50kWh x (7,45-5,68)snt/kWh = 50kWh x 1,77snt/kWh = 0,885 €.

2) Nykyhetkessä hankittais ylikokoinen akku 100kWh, joka ladataan yöllä täyteen ja puretaan kokonaan päivällä. Omaa käyttöön menee 50kWh ja verkkoon muiden hyödyksi 50kWh. Lataaminen maksaa 5,68€ ja säästöä päivän käytöstä sama 0,885€. Skenaarioon 1) verrattuna tulee tappiota 2,84€

3) Jos yöllä ladatusta ja päivällä puretusta sais hyvityksen, niin yöllä lataus 100kWh ja akun energian käyttö kuten skenaariossa 2), eli oma käyttö päivällä 50kWh ja verkkoon purku 50kWh. Yön latauksen siirtokustannus 5,68€, oman käytön etu 0,885€ ja hyvitys yön latauksesta 2,84€.


Eli rahallisesti kun katsoo, niin akkusysteemi kannattais optimoida niin, että kaiken lataamansa energian voi käyttää itse, ellei sitten yön ja päivän energian hintaero ole yli sen siirtohinnan ja akun kulumisen ja hankinnan kuolettamisen verran. Se lähentelee 15-20snt/kWh hintaeroa, mitä ei kauheasti vielä ole ollut.

Jos siitä siirrosta saisi hyvityksen, niin akku voisi olla tarpeeseen nähden vähän ylikokoinen ja sen voisi antaa purkautua päivällä ja siten ylläpitää koko systeemin tasapainoa. Olikos täällä joku energiavirastolle lobbausta tekevä lukemassa? 😁
 
Tää nyt menee ehkä jo vähän "politiikka" osioon, mutta akkujen kannattavuutta parantais, jos akkuvaraston kotiin hankkivalle hyvitettäis lataamiseen käytetyn siirron hinta ja sähkövero siltä osin, kun kotitalous purkaa sitä takaisin verkkoon. Eli jos esim yöllä (klo 22-07) lataa verkosta akkuun 100kWh ja päivällä (klo 07-22) purkaa akusta 50kWh, niin sillon yöllä käytetystä siirrosta jäis vaan 50kWh maksettavaa. Nyt jos esim vertaan tolla Elenian hinnastolla ja yösiirto-tuotteella yön hinta on 5,68snt/kWh ja päivän hinta 7,45snt/kWh.

Jos otetaan pari täysin kuvitteellista skenaariota tarkasteluun. Akkujen kapasiteetti valittu about järkevään kokoluokkaan, mutta numerot otettu laskennan yksinkertaisuuden vuoksi

1) Nykyhetkessä hankittais 50kWh akku joka ladataan yöllä täyteen ja puretaan kokonaan päivällä omaan käyttöön. Lataaminen yöllä maksaa 50 kWh x 5,68snt/kWh = 2,84€, päivällä ei tule kustannuksia. Säästöä tulee 50kWh x (7,45-5,68)snt/kWh = 50kWh x 1,77snt/kWh = 0,885 €.

2) Nykyhetkessä hankittais ylikokoinen akku 100kWh, joka ladataan yöllä täyteen ja puretaan kokonaan päivällä. Omaa käyttöön menee 50kWh ja verkkoon muiden hyödyksi 50kWh. Lataaminen maksaa 5,68€ ja säästöä päivän käytöstä sama 0,885€. Skenaarioon 1) verrattuna tulee tappiota 2,84€

3) Jos yöllä ladatusta ja päivällä puretusta sais hyvityksen, niin yöllä lataus 100kWh ja akun energian käyttö kuten skenaariossa 2), eli oma käyttö päivällä 50kWh ja verkkoon purku 50kWh. Yön latauksen siirtokustannus 5,68€, oman käytön etu 0,885€ ja hyvitys yön latauksesta 2,84€.


Eli rahallisesti kun katsoo, niin akkusysteemi kannattais optimoida niin, että kaiken lataamansa energian voi käyttää itse, ellei sitten yön ja päivän energian hintaero ole yli sen siirtohinnan ja akun kulumisen ja hankinnan kuolettamisen verran. Se lähentelee 15-20snt/kWh hintaeroa, mitä ei kauheasti vielä ole ollut.

Jos siitä siirrosta saisi hyvityksen, niin akku voisi olla tarpeeseen nähden vähän ylikokoinen ja sen voisi antaa purkautua päivällä ja siten ylläpitää koko systeemin tasapainoa. Olikos täällä joku energiavirastolle lobbausta tekevä lukemassa? 😁
juuh olisi se kivaa ko sais siirrosta myös takasin jos avittaa takaisin verkoon akusta, oli kesä tai talvi riippumatta miten akut on täyttänyt. talvella saa kyllä äkkiä "korvausta" kun lataa yöllä halvalla ja varsinkin jos yösähkössä, ja si kovalla piikillä tuuttaa tovin inun koko kapan edestä verkkoon
 
Tää nyt menee ehkä jo vähän "politiikka" osioon, mutta akkujen kannattavuutta parantais, jos akkuvaraston kotiin hankkivalle hyvitettäis lataamiseen käytetyn siirron hinta ja sähkövero siltä osin, kun kotitalous purkaa sitä takaisin verkkoon. Eli jos esim yöllä (klo 22-07) lataa verkosta akkuun 100kWh ja päivällä (klo 07-22) purkaa akusta 50kWh, niin sillon yöllä käytetystä siirrosta jäis vaan 50kWh maksettavaa. Nyt jos esim vertaan tolla Elenian hinnastolla ja yösiirto-tuotteella yön hinta on 5,68snt/kWh ja päivän hinta 7,45snt/kWh.

Jos otetaan pari täysin kuvitteellista skenaariota tarkasteluun. Akkujen kapasiteetti valittu about järkevään kokoluokkaan, mutta numerot otettu laskennan yksinkertaisuuden vuoksi

1) Nykyhetkessä hankittais 50kWh akku joka ladataan yöllä täyteen ja puretaan kokonaan päivällä omaan käyttöön. Lataaminen yöllä maksaa 50 kWh x 5,68snt/kWh = 2,84€, päivällä ei tule kustannuksia. Säästöä tulee 50kWh x (7,45-5,68)snt/kWh = 50kWh x 1,77snt/kWh = 0,885 €.

2) Nykyhetkessä hankittais ylikokoinen akku 100kWh, joka ladataan yöllä täyteen ja puretaan kokonaan päivällä. Omaa käyttöön menee 50kWh ja verkkoon muiden hyödyksi 50kWh. Lataaminen maksaa 5,68€ ja säästöä päivän käytöstä sama 0,885€. Skenaarioon 1) verrattuna tulee tappiota 2,84€

3) Jos yöllä ladatusta ja päivällä puretusta sais hyvityksen, niin yöllä lataus 100kWh ja akun energian käyttö kuten skenaariossa 2), eli oma käyttö päivällä 50kWh ja verkkoon purku 50kWh. Yön latauksen siirtokustannus 5,68€, oman käytön etu 0,885€ ja hyvitys yön latauksesta 2,84€.


Eli rahallisesti kun katsoo, niin akkusysteemi kannattais optimoida niin, että kaiken lataamansa energian voi käyttää itse, ellei sitten yön ja päivän energian hintaero ole yli sen siirtohinnan ja akun kulumisen ja hankinnan kuolettamisen verran. Se lähentelee 15-20snt/kWh hintaeroa, mitä ei kauheasti vielä ole ollut.

Jos siitä siirrosta saisi hyvityksen, niin akku voisi olla tarpeeseen nähden vähän ylikokoinen ja sen voisi antaa purkautua päivällä ja siten ylläpitää koko systeemin tasapainoa. Olikos täällä joku energiavirastolle lobbausta tekevä lukemassa? 😁

Keski- ja suurjännite puolella on varmaan se suurin hyöty ylläpitää systeemin tasapainoa. Pienjänniteliittymien osalta on varmaan näpertelyä hyvin paikallisella tasolla.

Parhaimman hyödyn saanee jos laittaa rahansa johonkin muuhun kuin akkuihin. Toki meneehän harrastuksesta siinä missä muukin.
 
Keski- ja suurjännite puolella on varmaan se suurin hyöty ylläpitää systeemin tasapainoa. Pienjänniteliittymien osalta on varmaan näpertelyä hyvin paikallisella tasolla.

Parhaimman hyödyn saanee jos laittaa rahansa johonkin muuhun kuin akkuihin. Toki meneehän harrastuksesta siinä missä muukin.
Se on totta, että teollisuus kuluttaa sähköstä likimain puolet ja kotitalouksien osuus on vain viidesosan luokkaa, mutta toisaalta Suomesta löytyy reilu miljoona omakoti- tai paritaloa, joihin tuollaisen akkusysteemin rakentaminen olisi melko helppoa. Sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä energian varastointi tulee tärkeämmäksi ja jossain määrin jopa rajoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi tuulivoimaa ylipäätään voidaan verkkoon rakentaa.

Ja joo, parhaan taloudellisen hyödyn saa ihan muualta, mutta tämä onkin ketju kotiakuille ja vähän ajatusten heittoja siitä, mihin tilanteen pitäis kehittyä, että tästä tulisi merkittävä juttu :-)
 
Jos Elisan järjestelmää olette valitsemassa, YV:llä saa referaalin jolla asennuksesta pois 250€. Voimassa lokakuun puoleenväliin saakka solmittuihin uusiin tilauksiin.
 
Onko Datouboss inverttereistä kokemuksia?
189€ koodien jälkeen, pari 5kWh akkua tarvis invertterin..
HA ohjaa, paneeleita ei nyt ole, mutta voisihan joskus mahdollisesti lisätä.
 
Onko Datouboss inverttereistä kokemuksia?
189€ koodien jälkeen, pari 5kWh akkua tarvis invertterin..
HA ohjaa, paneeleita ei nyt ole, mutta voisihan joskus mahdollisesti lisätä.

Yksikään verkkoyhtiö ei anna lupaa tuon kytkemiseen verkkoon.
 
Jos Elisan järjestelmää olette valitsemassa, YV:llä saa referaalin jolla asennuksesta pois 250€. Voimassa lokakuun puoleenväliin saakka solmittuihin uusiin tilauksiin.
Elisa mainostaa reservikorvauksia vuodelle 2026 mutta milloin tulee tieto 2027 korvauksista, olen siinä käsityksessä että alenevat paljon tehden tuosta rahoitusmallista tappiollisen, eli ei enää maksa akkujen kk maksua.
 

Tuskin täyttää mitään standardeja, mutta ainahan voit kysyä täyttääkö seuraavat ja tuleeko tositteet mukana. Jos saat laput mukaan niin eiköhän hyväksy.

1000068421.jpg
 
Onko Datouboss inverttereistä kokemuksia?
189€ koodien jälkeen, pari 5kWh akkua tarvis invertterin..
HA ohjaa, paneeleita ei nyt ole, mutta voisihan joskus mahdollisesti lisätä.
3-vaihesähköt vai 1-vaihesähköt torpassa?
 
Onko Datouboss inverttereistä kokemuksia?
189€ koodien jälkeen, pari 5kWh akkua tarvis invertterin..
HA ohjaa, paneeleita ei nyt ole, mutta voisihan joskus mahdollisesti lisätä.
Googlasitko tai kysyitkö edes LLM:ltä?

2min googlaus + parin foorumin pikainen silmäily antoi ennalta arvattavan tuloksen: tästä brändistä kannattaa pitää näpit erossa - jengillä on paljon huonoja kokemuksia.

Näihin pätee käytännössä aina: jos kiinavehkeessä on liian kovat speksit suhteessa hintaan, niin he kusettavat armotta ja vehkeet ovat skeidaa.

Sieltä saa hyvääkin kamaa, mutta ”liian hyvä ollakseen totta” on ihan oikeasti hyvä termi mitä kannattaa hokea kun löytää mielestään ”diilin”.
 
Datouboss ilmeisesti tekee kuitenkin itse invertterinsä ja toimii myös OEM-valmistajana muille merkeille, joka nyt antaa hiukan enemmän plussaa verrattuna "oma tarra kylkeen" inverttereihin kuten esim. Vevor
 

Tyypillisesti verkkoyhtiön yleistietolomakkeessa vaaditaan että pientuotannon invertteri täyttää standardin SFS-EN 50549-1:2019 vaatimukset, joillekin käy vaihtoehtoisesti myös saksalainen VDE-AR-N 4105 2018:11.
Laitteen "hyvyydellä" ei ole merkitystä tässä asiassa.
 
Datouboss 6kW mallissa näyttäisi olevan 60W lepokulutus (1.18A), eli 1,44kW per vrk. Linkatun mallin lepokulutusta en löytänyt. Lienee tyypillinen tämäntyyppisille inverttereille, mutta joissakin käyttötarkoituksissa voi olla haasteellinen.

Lähde: Youtube testivideo
 
Jep tuli tuota eilen sitten lisää tutkittua ja nämä kaikki edukkaat jää hyllyyn.
Hauska että Humsienkin kanssa täysin saman ohjekirjan omaavaa BPI:tä myydään Motonetissä, eikä taida sitäkään saada täällä laillisesti verkkoon kiinne. AC liitäntöjen (ja niiden suojausten) osalta ero tulee helposti esiin: Halvat vain yksi ja hyväksytyissä Grid+Load+Gen.

Taitaa edullisimmat vaihtoehdot olla siis Victron tai Deye. Yksvaiheinen riittäisi ja Deye houkuttaisi, kun voisi laajentaa paneeleilla + kokemusta jo sellaisen HA-ohjauksestakin.
 
Puolasta löysin 5kW 1-vaihe Deyen halvimman, 818€.

Noita tännekin hyväksyttyjä Deyen inverttereitä sai ainakin jossain vaiheessa halvimmalla suoraan Kiinasta/Alibabasta, kun jää se yksi välikäsi pois. Osa tulee EU-varastolta.
 
Noita tännekin hyväksyttyjä Deyen inverttereitä sai ainakin jossain vaiheessa halvimmalla suoraan Kiinasta/Alibabasta, kun jää se yksi välikäsi pois. Osa tulee EU-varastolta.
Eipä löydy enää oikein mitään järkevästi.
Mahtaako olla niin että tuote on todettu hyväksi ja Eurooppalaiset tukkurit on ilmottaneet, ettei myydä näitä jos vuotaa halvemmalla suoraan?
 
Tää nyt menee ehkä jo vähän "politiikka" osioon, mutta akkujen kannattavuutta parantais, jos akkuvaraston kotiin hankkivalle hyvitettäis lataamiseen käytetyn siirron hinta ja sähkövero siltä osin, kun kotitalous purkaa sitä takaisin verkkoon. Eli jos esim yöllä (klo 22-07) lataa verkosta akkuun 100kWh ja päivällä (klo 07-22) purkaa akusta 50kWh, niin sillon yöllä käytetystä siirrosta jäis vaan 50kWh maksettavaa. Nyt jos esim vertaan tolla Elenian hinnastolla ja yösiirto-tuotteella yön hinta on 5,68snt/kWh ja päivän hinta 7,45snt/kWh.

Jos otetaan pari täysin kuvitteellista skenaariota tarkasteluun. Akkujen kapasiteetti valittu about järkevään kokoluokkaan, mutta numerot otettu laskennan yksinkertaisuuden vuoksi

1) Nykyhetkessä hankittais 50kWh akku joka ladataan yöllä täyteen ja puretaan kokonaan päivällä omaan käyttöön. Lataaminen yöllä maksaa 50 kWh x 5,68snt/kWh = 2,84€, päivällä ei tule kustannuksia. Säästöä tulee 50kWh x (7,45-5,68)snt/kWh = 50kWh x 1,77snt/kWh = 0,885 €.

2) Nykyhetkessä hankittais ylikokoinen akku 100kWh, joka ladataan yöllä täyteen ja puretaan kokonaan päivällä. Omaa käyttöön menee 50kWh ja verkkoon muiden hyödyksi 50kWh. Lataaminen maksaa 5,68€ ja säästöä päivän käytöstä sama 0,885€. Skenaarioon 1) verrattuna tulee tappiota 2,84€

3) Jos yöllä ladatusta ja päivällä puretusta sais hyvityksen, niin yöllä lataus 100kWh ja akun energian käyttö kuten skenaariossa 2), eli oma käyttö päivällä 50kWh ja verkkoon purku 50kWh. Yön latauksen siirtokustannus 5,68€, oman käytön etu 0,885€ ja hyvitys yön latauksesta 2,84€.


Eli rahallisesti kun katsoo, niin akkusysteemi kannattais optimoida niin, että kaiken lataamansa energian voi käyttää itse, ellei sitten yön ja päivän energian hintaero ole yli sen siirtohinnan ja akun kulumisen ja hankinnan kuolettamisen verran. Se lähentelee 15-20snt/kWh hintaeroa, mitä ei kauheasti vielä ole ollut.

Jos siitä siirrosta saisi hyvityksen, niin akku voisi olla tarpeeseen nähden vähän ylikokoinen ja sen voisi antaa purkautua päivällä ja siten ylläpitää koko systeemin tasapainoa. Olikos täällä joku energiavirastolle lobbausta tekevä lukemassa? 😁
Perkasin vähän pörssin tuntihintoja vuosilta 2024-2026 sillä silmällä, että paljonko on vuorokauden sisällä pörssihinnan vaihtelu sillä aikaikkunalla, kun hinta on tiedossa. Vuorokauden kalleimman ja halvimman tunnin välinen vaihtelu pyörii noin 10snt/kWh tasolla, eli periaatteessa sen verran voisi laskea tuolla akulla olevan säästöpotentiaalia ostoenergiassa. Jos tarkastelee 5 kalleimman ja 5 halvimman tunnin eroa, niin hintaero putoaa noin 8snt/kWh tuntumaan.

Kuva2.png


EDIT: 2026 osalta dataa vääristää jonkun verran se, että tyypillinen syksyn isojen vaihteluiden aika on vielä edessä.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä löydy enää oikein mitään järkevästi.
Mahtaako olla niin että tuote on todettu hyväksi ja Eurooppalaiset tukkurit on ilmottaneet, ettei myydä näitä jos vuotaa halvemmalla suoraan?
Pitkällisen tutkinnan jälkeen löysin 10kW Felicitysolarin T-REXin, jolla päästään vähän kustannustehokkaampaan. N. 1200€ sis alv.
Deyet tahtoo olla 1500€, eikä edes kiinalainen kontaktini saanut sieltä paikallisesti mitään järkevää aikaiseksi EU-version osalta.


On hyväksynnät, mutta yksi negatiivinen on ettei suoraan ole MODBus-tukea wifin kautta, vaan täytyisi espin kanssa tehdä palikka väliin.
 
Ihan oleellinen tieto mielestäni sellaiselle joka akkua hankkii. Äkkiä tulee pataan enemmän kuin jollain parin sadan refukoodilla säästää, jos ja kun nuo korvaukset laskee.

Tottakai se on oleellinen tieto, mutta ihan turha sitä on arvauksia heittää suuntaan tai toiseen kun se päätös ei ole kenenkään foorumilaisen takana. Mistä sinä tiedät että korvaus laskee?

Et mistään.
 
Tottakai se on oleellinen tieto, mutta ihan turha sitä on arvauksia heittää suuntaan tai toiseen kun se päätös ei ole kenenkään foorumilaisen takana. Mistä sinä tiedät että korvaus laskee?

Et mistään.
Elisa omilla sivuillaan ilmoittaa, että "Näkemyksemme mukaan on todennäköistä, että koko reservimarkkinan hintatasot hieman laskevat."

Fingrid ennustaa akkujen määrän lisääntyvän nopeasti, jolloin tottakai korvauksetkin laskee.
 
Ihan varma suuntaus, että reservimarkkinakorvaus laskee. Eri asia sitten on laskeeko Elisa asiakkaalle maksettavaa summaa. Sen verran iso lafka, että ei välttämättä laske vaikka korvaus ei enää lähellekään kata asiakkaalle maksettavaa summaa.

Todellinen korvaus olisi jotain ykkös euroja tällä hetkellä?
 
Ihan varma suuntaus, että reservimarkkinakorvaus laskee. Eri asia sitten on laskeeko Elisa asiakkaalle maksettavaa summaa. Sen verran iso lafka, että ei välttämättä laske vaikka korvaus ei enää lähellekään kata asiakkaalle maksettavaa summaa.

Todellinen korvaus olisi jotain ykkös euroja tällä hetkellä?
Juu onhan niillä katteet sen verran hyvät, että makselevat omastakin pussista jonkin verran kunhan uusia asiakkaita riittää
 
Elisa omilla sivuillaan ilmoittaa, että "Näkemyksemme mukaan on todennäköistä, että koko reservimarkkinan hintatasot hieman laskevat."

Fingrid ennustaa akkujen määrän lisääntyvän nopeasti, jolloin tottakai korvauksetkin laskee.
Oisit vaan copy+pastennu koko lauseen, eikä vain sen osan joka tukee omaa näkemystä.

Koko lause:

Näkemyksemme mukaan on todennäköistä, että koko reservimarkkinan hintatasot hieman laskevat. Elisan reservihyvitykset on laskettu tämä huomioiden. Kiinteän reservihyvityksen johdosta sinun ei tarvitse huolehtia hintakehityksestä vaan Elisa kantaa riskin markkinoiden heilunnasta.
Aino asia joka on fakta, on se että kukaan ei tiedä mihin suuntaan hintataso heiluu tulevaisuudessa.
 
Oisit vaan copy+pastennu koko lauseen, eikä vain sen osan joka tukee omaa näkemystä.

Koko lause:


Aino asia joka on fakta, on se että kukaan ei tiedä mihin suuntaan hintataso heiluu tulevaisuudessa.
Mutta jostain syystä "kantavat riskit" vain seuraavat kolme kuukautta, eivätkä kerro mitä sitten tapahtuu. Jos korvaukset eivät olisi laskemassa, niin eikö olisi heille hyvä businessmalli luvata koko sopimuskauden mittaiseksi ajaksi se muutama kymppi kuussa?
 
Mutta jostain syystä "kantavat riskit" vain seuraavat kolme kuukautta, eivätkä kerro mitä sitten tapahtuu. Jos korvaukset eivät olisi laskemassa, niin eikö olisi heille hyvä businessmalli luvata koko sopimuskauden mittaiseksi ajaksi se muutama kymppi kuussa?
Sori, mut en ole osakkaana firmassa niin vaikea ottaa kantaa mikä olisi hyvä businessmalli.
 
Nonniin nyt on oma aurinkoprojekti tuotannossa, laitan tähän toteutuneet kustannukset jos siitä on jollekin apua omiin laskelmiin.
Mitään kannattavuuslaskelmia en itse tehnyt, meillä tosiaan on 2x sähköautoa ja 2x plugaria joten kaikki halpa sähkö on tarpeeseen. Lisäksi 200m2 omakotitalo ja 100m2 autotalli sähkölämmityksellä, talvi oli aika raju sähkölaskujen osalta.

Pääkomponentit:
1790943999418.png



Kuten varmaan listasta näkyy kyseessä on tiilikatolle asennus. Noihin kiinnityksiin menee valitettavan paljon rahaa jos tukevasti tekee, tässä nyt tosin on mukana tuo sähköauton latauslaite mitä ohjataan shellyn releellä sitten HA:n kautta, ne tuli edullisesti onnimarkkinoilta kuten moni muukin listalla oleva tarjoustuote. Muutama pienempi komponentti ja asennustarviketta löytyi omasta takaa jo.

Rakensin kaiken itse joten omalle työlle en anna arvoa. Toi growatt odottelee vielä OSS päivitystä, tosiaan kuten täällä useampi muukin on huomannut, ei toi AI toimi ihan järkevästi tai ainakin vaatii vahtimista ettei se sekoile omiaan ja pura akkua takas verkkoon kun sähkön hinta vähänkin nousee. Carunalta hain suoraan tosiaan lupaa 24kW voimalalle ja 3x35A puolesta se on ok eli pientä laajentamisen varaa on vielä. Growatt on kytketty pääsulakkeiden jälkeen suoraan 3 phase meterin jälkeen ja koko loppu pääkeskus (sekä sieltä alakeskuksena talo) on kytketty invertterin load porttiin joten kaikki sähkö menee invertterin läpi molempiin suuntiin. Pääkeskuksessa on myös by-pass kytkin jolla pystyy invertterin ohittamaan vikatilanteissa. Voin päivitellä tänne käyttäjäkokemuksia tuon kanssa kunhan tulee tutummaksi, kyselen varmasti jotain ideoita ton järjestelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Vähän kiinnostais kokeilla KV sähkösopimusta kunhan tulee kokemuksia ensi talvesta.
 
Nonniin nyt on oma aurinkoprojekti tuotannossa, laitan tähän toteutuneet kustannukset jos siitä on jollekin apua omiin laskelmiin.
Mitään kannattavuuslaskelmia en itse tehnyt, meillä tosiaan on 2x sähköautoa ja 2x plugaria joten kaikki halpa sähkö on tarpeeseen. Lisäksi 200m2 omakotitalo ja 100m2 autotalli sähkölämmityksellä, talvi oli aika raju sähkölaskujen osalta.

Pääkomponentit:
1790943999418.png



Kuten varmaan listasta näkyy kyseessä on tiilikatolle asennus. Noihin kiinnityksiin menee valitettavan paljon rahaa jos tukevasti tekee, tässä nyt tosin on mukana tuo sähköauton latauslaite mitä ohjataan shellyn releellä sitten HA:n kautta, ne tuli edullisesti onnimarkkinoilta kuten moni muukin listalla oleva tarjoustuote. Muutama pienempi komponentti ja asennustarviketta löytyi omasta takaa jo.

Rakensin kaiken itse joten omalle työlle en anna arvoa. Toi growatt odottelee vielä OSS päivitystä, tosiaan kuten täällä useampi muukin on huomannut, ei toi AI toimi ihan järkevästi tai ainakin vaatii vahtimista ettei se sekoile omiaan ja pura akkua takas verkkoon kun sähkön hinta vähänkin nousee. Carunalta hain suoraan tosiaan lupaa 24kW voimalalle ja 3x35A puolesta se on ok eli pientä laajentamisen varaa on vielä. Growatt on kytketty pääsulakkeiden jälkeen suoraan 3 phase meterin jälkeen ja koko loppu pääkeskus (sekä sieltä alakeskuksena talo) on kytketty invertterin load porttiin joten kaikki sähkö menee invertterin läpi molempiin suuntiin. Pääkeskuksessa on myös by-pass kytkin jolla pystyy invertterin ohittamaan vikatilanteissa. Voin päivitellä tänne käyttäjäkokemuksia tuon kanssa kunhan tulee tutummaksi, kyselen varmasti jotain ideoita ton järjestelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Vähän kiinnostais kokeilla KV sähkösopimusta kunhan tulee kokemuksia ensi talvesta.

Miten sulla on toteutettu verkkoyhtiön mahdollisuus pistää invertteri pimeäksi? Koko talo menee samalla kun loadi kiertää sitä kautta vai joku poikkeuslupa?
 
Miten sulla on toteutettu verkkoyhtiön mahdollisuus pistää invertteri pimeäksi? Koko talo menee samalla kun loadi kiertää sitä kautta vai joku poikkeuslupa?
Joo siis on tuossa keskuksen pääkytkin vielä välissä tietty mistä saa koko mökin pimeäksi sekä invertterillä oma pääkytkin. Sitten tietysti DC puolella paneelikentälle 4 napainen turvakytkin. Verkkoyhtiötä ja pelastushenkilökuntaa varten on tehty motivan tietokortti mistä mikäkin löytyy ja kuinka laitteisto erotetaan turvalliseksi, liitin oheisen single line diagramin myös korttiin. Tuo Grid-Load by-bass kytkentä on tuon growatt invertterin manuaalin mukaisesti tehty, ajattelin että laitteen omat funktiot toimisivat fiksuiten noin.
1791009718202.png
 
Nonniin nyt on oma aurinkoprojekti tuotannossa, laitan tähän toteutuneet kustannukset jos siitä on jollekin apua omiin laskelmiin.
Mitään kannattavuuslaskelmia en itse tehnyt, meillä tosiaan on 2x sähköautoa ja 2x plugaria joten kaikki halpa sähkö on tarpeeseen. Lisäksi 200m2 omakotitalo ja 100m2 autotalli sähkölämmityksellä, talvi oli aika raju sähkölaskujen osalta.

Pääkomponentit:
1790943999418.png



Kuten varmaan listasta näkyy kyseessä on tiilikatolle asennus. Noihin kiinnityksiin menee valitettavan paljon rahaa jos tukevasti tekee, tässä nyt tosin on mukana tuo sähköauton latauslaite mitä ohjataan shellyn releellä sitten HA:n kautta, ne tuli edullisesti onnimarkkinoilta kuten moni muukin listalla oleva tarjoustuote. Muutama pienempi komponentti ja asennustarviketta löytyi omasta takaa jo.

Rakensin kaiken itse joten omalle työlle en anna arvoa. Toi growatt odottelee vielä OSS päivitystä, tosiaan kuten täällä useampi muukin on huomannut, ei toi AI toimi ihan järkevästi tai ainakin vaatii vahtimista ettei se sekoile omiaan ja pura akkua takas verkkoon kun sähkön hinta vähänkin nousee. Carunalta hain suoraan tosiaan lupaa 24kW voimalalle ja 3x35A puolesta se on ok eli pientä laajentamisen varaa on vielä. Growatt on kytketty pääsulakkeiden jälkeen suoraan 3 phase meterin jälkeen ja koko loppu pääkeskus (sekä sieltä alakeskuksena talo) on kytketty invertterin load porttiin joten kaikki sähkö menee invertterin läpi molempiin suuntiin. Pääkeskuksessa on myös by-pass kytkin jolla pystyy invertterin ohittamaan vikatilanteissa. Voin päivitellä tänne käyttäjäkokemuksia tuon kanssa kunhan tulee tutummaksi, kyselen varmasti jotain ideoita ton järjestelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Vähän kiinnostais kokeilla KV sähkösopimusta kunhan tulee kokemuksia ensi talvesta.
Hommasitko mistä tuon Growattin invertterin? Nkonilla näky olevan vaan 12kW versiota ja Suomen kaupoilla hinta päälle 2000€
 
Joo siis on tuossa keskuksen pääkytkin vielä välissä tietty mistä saa koko mökin pimeäksi sekä invertterillä oma pääkytkin. Sitten tietysti DC puolella paneelikentälle 4 napainen turvakytkin. Verkkoyhtiötä ja pelastushenkilökuntaa varten on tehty motivan tietokortti mistä mikäkin löytyy ja kuinka laitteisto erotetaan turvalliseksi, liitin oheisen single line diagramin myös korttiin. Tuo Grid-Load by-bass kytkentä on tuon growatt invertterin manuaalin mukaisesti tehty, ajattelin että laitteen omat funktiot toimisivat fiksuiten noin.
1791009718202.png

Eli jos sähköyhtiö tulee vääntämään inun pimeäksi niin bypass kytkin vieressä ja ohje että vääntävät senkin?

Miettinyt, että miten nuo toteutetaan... Ikävä olis jos menis koko torppa siinä yhteydessä pimeäksi. Mietin siis itse myös rinnan kytkennän sijaan tuota kuorman väliin laittoon.

Onkohan grid load välillä rajoituksia inun mallista johtuen? Eli kun sullakin 3*35A niin teoriassa 24kW kuorma ja inu 15... Mulla ollut joku sellanen käsitys, mutta nyt vasta mietin, että eihän sähkön välttämättä tartte kaikissa tilanteissa kiertää inun tehoelektroniikan kautta... Että miten sulla toimii, että voitko pistää kuormaa yli tuon 15kW?

Erillisiä DC kytkimiä ei taideta enää ainakaan suositella asennettavaksi (ei kai se kiellettyä silti ole). Omani poistin tuon inun vaihdon yhteydessä.
 
Eli jos sähköyhtiö tulee vääntämään inun pimeäksi niin bypass kytkin vieressä ja ohje että vääntävät senkin?

Miettinyt, että miten nuo toteutetaan... Ikävä olis jos menis koko torppa siinä yhteydessä pimeäksi. Mietin siis itse myös rinnan kytkennän sijaan tuota kuorman väliin laittoon.

Onkohan grid load välillä rajoituksia inun mallista johtuen? Eli kun sullakin 3*35A niin teoriassa 24kW kuorma ja inu 15... Mulla ollut joku sellanen käsitys, mutta nyt vasta mietin, että eihän sähkön välttämättä tartte kaikissa tilanteissa kiertää inun tehoelektroniikan kautta... Että miten sulla toimii, että voitko pistää kuormaa yli tuon 15kW?

Erillisiä DC kytkimiä ei taideta enää ainakaan suositella asennettavaksi (ei kai se kiellettyä silti ole). Omani poistin tuon inun vaihdon yhteydessä.
Kortissa on ohje bypass käytölle ja vielä tärkeämpi tämä on myös vaimolle opastettu. Tosiaan on riskinä jos inu poksahtaa että äkkiä pitäisi olla joku kääntämässä kahvasta inun ohitukselle, toki laaja kotivakuutushan kattaa esim sulaneen pakastimen jos inu rikkoontuu yllättäen. Tuo rinnankäynti (secondary load) toimii varmasti käytännössä millä itse käytät järjestelmää ihan yhtä hyvin. Tosin en osaa arvioida näyttääkö kaikki portaalissa mitatut arvot täysin oikein loadin osalta? Kai se tärkein on 3-vaihemittaus kuitenkin verkkoon päin jotta pystyy käyttämään oman sähkön mahdollisimman tehokkaasti? Katoin sun vanhoja postauksia ja siellä on ihan hyvin kokemuksia pidemmältä ajalta.

Inun datalehdessä continous overloading on 110% Ia ja hetkellinen 200%@10s joten inun Load portin läpi pystyy ainakin teoriassa syöttömään suurempaa käynnistysvirtaa vaativat laitteet mitä meillä ei ole. Minusta tämä on aivan täydellinen laite 3x25A liittymille, olen tuon huipputehojen rajoituksen järjestänyt sitten jakamalla kuormat niin että älyohjatut lämmitykset, sauna, vesivaraaja sekä auton lataus toimivat porrastettuina jo tarpeen mukaan, eli jos sauna päällä ei lämmitystä/vesivaraajaa päällä jne perusjutut. Shinen datan mukaan maksimikuormaa tällä hetkellä ollaan saatu saunan kanssa 14kW mutta lämmityskausi on vasta edessä. En ole vielä uskaltanut uneksia liittymän pienentämisestä 3x25A, mutta eiköhän ensivuonna olla viisaampia voisiko sen tehdä. Jos huomaan että tuo laite ei riitä talvella pitää se päivittää isompaan, toki nuo isommat on huomattavasti kalliimpia ja siksi päädyin alunperin tähän.

Invertteri tosiaan odottaa vielä OSS päivityksiä niin tuon jälkeen pääsee tarkastamaan olisiko mulla fiksumpi kytkeä tuo nykyinen load kuitenkin GEN porttiin ja valita smart loadin power mode, tuolla pystyisi syöttämään inun läpi 30kW ja inu tosiaan kytkeytyisi kun PV tuottaisi riittävästi. Tuossa manuaalissa ei vaan kovin selkeästi kerrota miten tuon akuston saa optimoitua tämän power moden kanssa, tekeekö akustolle smartissa oman manual konfiguraation vai toimiiko pelkällä SOC asetuksella. Tosta growatin user manuaalista on tullut myös jo vuodessa useampi versio, joten kunhan OSS päivitykset saa ajantasalle näkee mikä on nykyisin mahdollista ja mikä ei.

1791094925057.png
1791095422346.png
 
Viimeksi muokattu:
Kortissa on ohje bypass käytölle ja vielä tärkeämpi tämä on myös vaimolle opastettu. Tosiaan on riskinä jos inu poksahtaa että äkkiä pitäisi olla joku kääntämässä kahvasta inun ohitukselle, toki laaja kotivakuutushan kattaa esim sulaneen pakastimen jos inu rikkoontuu yllättäen. Tuo rinnankäynti (secondary load) toimii varmasti käytännössä millä itse käytät järjestelmää ihan yhtä hyvin. Tosin en osaa arvioida näyttääkö kaikki portaalissa mitatut arvot täysin oikein loadin osalta? Kai se tärkein on 3-vaihemittaus kuitenkin verkkoon päin jotta pystyy käyttämään oman sähkön mahdollisimman tehokkaasti? Katoin sun vanhoja postauksia ja siellä on ihan hyvin kokemuksia pidemmältä ajalta.

Inun datalehdessä continous overloading on 110% Ia ja hetkellinen 200%@10s joten inun Load portin läpi pystyy ainakin teoriassa syöttömään suurempaa käynnistysvirtaa vaativat laitteet mitä meillä ei ole. Minusta tämä on aivan täydellinen laite 3x25A liittymille, olen tuon huipputehojen rajoituksen järjestänyt sitten jakamalla kuormat niin että älyohjatut lämmitykset, sauna, vesivaraaja sekä auton lataus toimivat porrastettuina jo tarpeen mukaan, eli jos sauna päällä ei lämmitystä/vesivaraajaa päällä jne perusjutut. Shinen datan mukaan maksimikuormaa tällä hetkellä ollaan saatu saunan kanssa 14kW mutta lämmityskausi on vasta edessä. En ole vielä uskaltanut uneksia liittymän pienentämisestä 3x25A, mutta eiköhän ensivuonna olla viisaampia voisiko sen tehdä. Jos huomaan että tuo laite ei riitä talvella pitää se päivittää isompaan, toki nuo isommat on huomattavasti kalliimpia ja siksi päädyin alunperin tähän.

Invertteri tosiaan odottaa vielä OSS päivityksiä niin tuon jälkeen pääsee tarkastamaan olisiko mulla fiksumpi kytkeä tuo nykyinen load kuitenkin GEN porttiin ja valita smart loadin power mode, tuolla pystyisi syöttämään inun läpi 30kW ja inu tosiaan kytkeytyisi kun PV tuottaisi riittävästi. Tuossa manuaalissa ei vaan kovin selkeästi kerrota miten tuon akuston saa optimoitua tämän power moden kanssa, tekeekö akustolle smartissa oman manual konfiguraation vai toimiiko pelkällä SOC asetuksella. Tosta growatin user manuaalista on tullut myös jo vuodessa useampi versio, joten kunhan OSS päivitykset saa ajantasalle näkee mikä on nykyisin mahdollista ja mikä ei.

1791094925057.png
1791095422346.png

Aika teoreettistahan tuo on, en ole koskaan kuullut, että verkkoyhtiö kävilisi kääntelemässä noita kytkimiä. Teoriassa tarvekkin on nolla kun taitaa kaikki käytössä olevan invertterit sammuttaa itsensä tai vähintään grid lähdön jos sieltä suunnasta jännite häviää.

Ai gen porttia voi käyttää tuohonkin... Aattelin käyttää microihin. Vähän kyllä kaduttaa etten ottanut 15kW mallia vaan 12kW olisi ollut no brainer kytkeä suoraan syötön jälkeen. Ero oli 50€...

Niitä päivityksiä tulee sitten koko ajan. Eikös sulla ole asennustunnarit jos olet itse asentanut? Loggaillut niillä silloin tällöin BT:n kautta ja aina on päivitystä tarjolla. Alun bugien jälkeen en heti ole huomannut eroa, mutta päivitellyt silti. Enpä kyllä ole ominaisuuksia käynytkään isommin läpi.
 
Aika teoreettistahan tuo on, en ole koskaan kuullut, että verkkoyhtiö kävilisi kääntelemässä noita kytkimiä. Teoriassa tarvekkin on nolla kun taitaa kaikki käytössä olevan invertterit sammuttaa itsensä tai vähintään grid lähdön jos sieltä suunnasta jännite häviää.

Ai gen porttia voi käyttää tuohonkin... Aattelin käyttää microihin. Vähän kyllä kaduttaa etten ottanut 15kW mallia vaan 12kW olisi ollut no brainer kytkeä suoraan syötön jälkeen. Ero oli 50€...

Niitä päivityksiä tulee sitten koko ajan. Eikös sulla ole asennustunnarit jos olet itse asentanut? Loggaillut niillä silloin tällöin BT:n kautta ja aina on päivitystä tarjolla. Alun bugien jälkeen en heti ole huomannut eroa, mutta päivitellyt silti. Enpä kyllä ole ominaisuuksia käynytkään isommin läpi.
Joo toi hintaero 12kW vs 15kW on pieni mut 25kW onki sitten jo 1300€ kalliimpi. Voin myydä ton 15kW sitten jos joudun ton vaihtamaan isompaan, talon katolla olis vielä tilaa lisäpaneeleille mut ei tässä nyt mitään tuotantolaitosta olla rakentamassa.

Joo toi GEN portin kytkentään on tullu toiminnallisuutta ilmeisesti just ton smart loadin osalta et jotain toivetta olis ehkä. Asensin ton oman ilman omia OSS tunnareita kun niiden tunnareiden hyväksynnässä on tällä hetkellä 3vk jono growattin mukaan, kunhan saan omat tunnarit niin korjaan tuon asentajatunnuksen ja ajan päivitykset läpi. Mulla on siis urakointioikeudet ja tukes luvat lisäksi niin pystyy tekemään pienellä vaivalla muutoksia jos tarvitsee tuohon järjestelmään.

Muuten tossa sähköinfon ST55.36 AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUSPÖYTÄKIRJAAN on tullu 10/2025 päivityksiä ja myös loppuun hyvä ohje mitä kaikkea tarkastuksia ja mittauksia pitää tehdä jotta järjestelmän saa asentaa verkkoon. Laitan tuon liitteen tähän jos siitä olisi apua jollekin joka rakentelee itse näitä kotona, siinä on hyvä tietopaketti esim vaadituista mitatuista arvoista ja sovellettavista standardeista. Itse käyttöönottopöytäkirja on interaktiivinen ja se pitää tehdä sähköinfon sivulla, sieltä onnistuu myös suoraan verkkoyhtiölle lähetys.
 

Liitteet

Statistiikka

Viestiketjuista
317 132
Viestejä
5 382 952
Jäsenet
85 579
Uusin jäsen
ProsPero75

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom