Kannattaa googlailla aihepiiriä vähän lisää...
Joo tuossa tuli kirjoitus virhe tarkoitus oli kysellä toisena seplos vs jk bms:sistä.CATL taitaa olla isoin tyyliin 50% kaikista lfp akuista, enempi ku BYD. EVE luokkaa 5-7% ja muut sitten hiluja. Ostin ekana higee akkuja, mutta jälkikäteen olis ehkä kannattanut maksaa pari hunttia lisää eve:stä tai catl kennoista mitä mulla on mussa akuissa. Ne tykkää mulla ainakin olla paremmin tasapainossa.
Seplos on bms valmistaja ei akku
Tästä ei voisi olla enempää samaa mieltä. Kannattaa ehdottomasti hommata vehkeet joilla on enemmänkin käyttäjiä + mieluusti syvempääkin tietämystä internetissä - ongelmanratkonta on helpompaa.
www.solisinverters.com
Olisiko ideoita mitä kannattaisi tutkia jos haluaisi asuntoon jossa on 20kw aurinkopaneelit asentaa 100 kwh akun niin että voisi käyttää halpoja 50V akkuja. Vaatimuksia
- NKON tai vastaavan 50V akkuja jotka ovat halpoja. Esim 3 * 33kwh
- Inverttertteri joka osaa ladata akkuja verkosta ja paneeleista käskyn mukaan.
- Nyt löytyy 3 * 35A sulakkeet ja olisi hyvä jos inverreistä löytyisi saman verran jytkyä.
- Gridissä ollaan normaalisti kiinni ja sinne saatetaan myydä mutta kiinnostusta ei ole reservimarkkinoille.
Nyt on silmän alla invertteri Solis S6 EH3P low voltage mutta älkää aristelko antaa parempia vaihtoehtoja.
S6-EH3P(5-18)K02-NV-YD-L_Solis Three Phase Low Voltage Energy Storage Inverters
S6-EH3P(5-18)K02-NV-YD-L series three-phase hybrid inverter is suitable for large residential PV energy storage systems with low battery voltage (48V). The products are compatible with high power PV panels, and suitable for a variety of brands' lithium and lead-acid batteries. In addition, the...
Tilanne olisi selkeä jos voisi käyttää vain yhtä invertteriä mutta tarvitaan 2 koska
- Invertterissä on paikka vain 2 akulle ja tuntuisi että 33kwh akku on jo kovin iso komponentti niin olisi mukavampi jos 100 kwh akku on jaettu ainakin 3 osaan.
- 25 Kw tehonkesto on jotain mitä ei löydy yhdestä LV invertteristä
Kysymyksiä
1. Kuinka helppoa/vaikeaa on elämä jos toteutuksessa on 2 invertteriä ? Kätkeekö master invertteri slave invertterin loogisella tasolla niin että asiat tuntuvat kuin olisi yksi invertteri
2. Mikä olisi hyvä automaatio systeemi tuohon vai tarvitaanko mitään? Voisko Soliksessa olla tarpeeksi ohjelmointi tilaa yksinkertaisille säännöille?
3. Parempia inverttereitä tähän tarkoitukseen?
Vaatimuksien järkyydestä on turha keskustella koska niistä väitteleminen olisi kuin kiven kanssa puhuisi.
Nyt ihan muistin varassa sanoisin, että sähköasennusten standardissa (SFS-6000) oli rajoitus, että invertteri ei saa olla liitttymän kokoa suurempi, eli tuohon 3x35 A liittymään ei sais 25kW invertteriä kytkeä. Akkuja sen sijaan saa kytkettyä rinnan yhteen invertteriin, kuten @glomerulus jo tuossa sanoikin.Olisiko ideoita mitä kannattaisi tutkia jos haluaisi asuntoon jossa on 20kw aurinkopaneelit asentaa 100 kwh akun niin että voisi käyttää halpoja 50V akkuja. Vaatimuksia
- NKON tai vastaavan 50V akkuja jotka ovat halpoja. Esim 3 * 33kwh
- Inverttertteri joka osaa ladata akkuja verkosta ja paneeleista käskyn mukaan.
- Nyt löytyy 3 * 35A sulakkeet ja olisi hyvä jos inverreistä löytyisi saman verran jytkyä.
- Gridissä ollaan normaalisti kiinni ja sinne saatetaan myydä mutta kiinnostusta ei ole reservimarkkinoille.
Nyt on silmän alla invertteri Solis S6 EH3P low voltage mutta älkää aristelko antaa parempia vaihtoehtoja.
S6-EH3P(5-18)K02-NV-YD-L_Solis Three Phase Low Voltage Energy Storage Inverters
S6-EH3P(5-18)K02-NV-YD-L series three-phase hybrid inverter is suitable for large residential PV energy storage systems with low battery voltage (48V). The products are compatible with high power PV panels, and suitable for a variety of brands' lithium and lead-acid batteries. In addition, the...
Tilanne olisi selkeä jos voisi käyttää vain yhtä invertteriä mutta tarvitaan 2 koska
- Invertterissä on paikka vain 2 akulle ja tuntuisi että 33kwh akku on jo kovin iso komponentti niin olisi mukavampi jos 100 kwh akku on jaettu ainakin 3 osaan.
- 25 Kw tehonkesto on jotain mitä ei löydy yhdestä LV invertteristä
Kysymyksiä
1. Kuinka helppoa/vaikeaa on elämä jos toteutuksessa on 2 invertteriä ? Kätkeekö master invertteri slave invertterin loogisella tasolla niin että asiat tuntuvat kuin olisi yksi invertteri
2. Mikä olisi hyvä automaatio systeemi tuohon vai tarvitaanko mitään? Voisko Soliksessa olla tarpeeksi ohjelmointi tilaa yksinkertaisille säännöille?
3. Parempia inverttereitä tähän tarkoitukseen?
Vaatimuksien järkyydestä on turha keskustella koska niistä väitteleminen olisi kuin kiven kanssa puhuisi.
En ole sähkäri, mutta mielestäni standardi vaatii, että mikään virtalähde ei saa ylikuormittaa asennuksen kaapeleita tai suojalaitteita - kaikissa inverttereissä pystytään asetuksista lukitsemaan maksimilähtöteho verkon suuntaan esimerkiksi tuolle 24 kW tasolle. Verkkoyhtiöillä voi toki olla omat rajoituksensa. Taitavat yleensä hyväksyä, kunhan rajoitus tehdään suojatulla asentajakoodilla ja heillepäin toimitetaan korrekti byrokratia. Jos on tonttia ja omasta takaa toistasataa kWp paneeleja ja reippaasti akustoakin nini kyllähän invertteriteholle on tarvetta, ne on vain kuristettava verkon suuntaan asianmukaisesti.
LV-akkujen kytkeminen rinnan on täysin tavanomaista ja sehän on yksi LV-akustojen etukin. Tokihan ideaali olisi, että olisivat samankokoisia ja esim. akkujen sisäinen resistanssi olisi jokseenkin sama jolloin täyttyvät ja tyhjenevät jokseenkin käsi-kädessä.
No helvetti soikoon niihän se onkin. Heti auttoi kun manuaalia.
Jos on pari tuollaista laatikkomallista akkua päälekkäin niin ei se busbari mikään välttämättömyys ole. Will Prowsen kanavalla on esimerkkiä, että asialla on kyllä merkitystä kun akkuja on vähääkään enemmän:
Onko Deyessa sellainen toiminto etta osaa sahkokatkojen ajan muodostaa itse verkon? Ja osaako se tehda sen automaattisesti? Ja onko kokemuksia toimivuudesta?
Juu, lennossa tuo vaihtaa ja se tapahtuu n. 10 millisekunnissa. Hyvin toimii. Irtikytkentäjärjestelmä / saarekekäytön esto tässä on myös.
50mm2 kaapeleita saa vaikka puuilosta metritavarana.
Onko varmasti koko piuha kupari ettei ole vaan päältä kuparoitu ja sisältä alumiiniä? Koska noissa halvoissa kaiutinkaapeleissa on näin.
www.akku-assa.fi
Onko sillä nyt loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä tuossa käytössä?
Kyllähän ainakin Puuilon ja Kärkkäisen myymät metritavara 50mm2 kaapelit on ihan täyttä kuparia. Itsellä käytössä.Onko varmasti koko piuha kupari ettei ole vaan päältä kuparoitu ja sisältä alumiiniä? Koska noissa halvoissa kaiutinkaapeleissa on näin.
edit..
Löyty ihan sitä varmasti oikeaakin..
Hi-Flex akkukaapeli / hitsauskaapeli 50mm2 musta, 1m
Italian Cable Companyn valmistama HI-FLEX 50 mm² -kaapeli on erittäin taipuisa ja kestävä täyskuparikaapeli, joka sopii erityisesti akkukaapeliksi ja hitsauskaapeliksi. Sen hienosäikeinen kirkaskuparijohto varmistaa erinomaisen sähkönjohtavuuden ja joustavuuden, mikä tekee siitä helpon asentaa...
Onhan sillä, toki riippuen kauanko meinaa kuormittaa täydellä 200A virralla. CCA kaapelit ei loputtomiin kestä tuota kuormaa kun lämpenevät, ulkomuistista laskennallisesti 50mm2 CCA kaapelit kestää jotain 120A kuormaa 51,2 voltilla. OFC kaapeleissa taitaa 50mm2 kaapeli olla speksattu tuolle 200A virralle.
Kiitos. Just tuon kuormituksen takia oikeita kaapeleita hain.
Jos akustosta otetaan tosiaan 10kW tehoa pidempiä jaksoja, niin ehkä sinne voi sitten laittaa useamman johtimen rinnakkain, jos tuo 50mm2 CCA on ainoa saatavilla oleva kaapeli.
Ne terminaalit tulevat vaan sitten rajoittavaksi tekijäksi jos vedetään kovia virtoja pitkään.
Joo, tuossa munkin akussa alkaa isoilla virroilla ensimmäisenä näkyä terminaalien pulteissa ennen kuin kaapeli reagoi vielä mitenkään.
Sehän on juurikin niin, olkoon OFC tai CCA kaapeleita niin useamman voi vetää rinnakkain jos terminaalit antaa sen myöden. Toki ei kai CCA kaapeleita kannata käyttää ellei ilmaiseksi saa, ei noi OFC kaapelit niin kalliita ole kuitenkaan.
Reservimarkkina tulee saturoitumaan ja luulen että se 4c/kWh diili ei ole realismia. Isoja toimijoita tulevat olemaan monet yritykset, kuten huoltoasemat, datakeskukset jne. Lisäksi osa sähköautoista voi jossain vaiheessa olla osa reserviä. Ne laskelmat joita Teravoima esitteli pari vuotta sitten tuskin pitävät enää paikkaansa. Se olikin liian hyvää ollakseen totta. Ehkä sieltä jotain tulee, mutta onhan tässä jo useampi yritys kotimarkkinoilla akkujensa kanssa. Teravoima tulee perässä.
3000€/v säästö vaatii jo melko reilun kulutuksen, jos vaikka ajattelisi että 50% ostoista saisi pois.
Kuulostaa optimistiselta. Otitko huomioon tehohäviöt ja pääoman koron?
Miksi ihmeessä reservi markkinat latasi akkuja kun sähkö on kallista ja purkaisi kun halpaa? Reserviä käytetään kun verkossa tapahtuu jotain yllättävää ja tarvitaan pikaista kulutusta/tuotantoa. Ei niitä käytetä hinnan tasauksen/manipulointiin.
Koska sähköä ei menekään niin paljon kuin edellisenä päivänä oli arvioitu? Tai vaihtoehtoisesti sitä kuluukin enemmän.
Onkos tossa tapauksessa akun hallinta myös sulla nyt kun eivät oikeasti ole reservissä. Eli pääset hyötymään halvoista ja kallista tunneista ihan eri tavalla.
