Kotelon ja oheiskomponenttien kuumeneminen ilma vs vesijäähdytyksellä?

[Kallex]

Valmistellessani konetta lopulliseen dual-GPU setupiin (työkäyttö-skenaariot) huomasin, että kotelo ja sen lasi kuumenevat kunnon wateilla ajettaessa. Jäähdytys on riittävä kaikkien antureiden perusteella, eikä varsinaisesti huoleta, mutta kiinnostaa auttaisiko AIO(t) asiaan mitään.

Pää-GPUna toimivan RTX 2070:n on korvaamassa RTX 3080 jahka jaksaa saapua, mikä tuo sen 120W lisää lämpökuormaa. Vähän arveluttaa boostata sen powereita enää tuosta 320W:sta tässä setupissa, hyödyt voi jäädä pieniksi.

Nykyinen setup:

Kotelo: Meshify C
Tuulettimet:
- Edessä 2x 140mm Noctua Redux - 1500 RPM
- Takana: kotelon mukana tullut 120mm - noin 1200-1500RPM..?
- Ylhäällä "melko takana": 1x Noctua Redux 140mm - 1500RPM (pyöreäkehyksinen, 120mm kiinnityksillä)
- Käytännössä maksimiajossa pyörivät about täysillä

Komponentit:
- CPU: Ryzen 9 3950X - maksimikuorma PBO capatty 180W, ottaa silti 184W
- Cooleri: Noctua NH-D15
- GPU1: RTX 2070 - ottaa nyt max n. 200W; tämän tilalle tulossa RTX 3080, joka toisen koneen perusteella ottaa n. 320W
- GPU2: GTX 1070 - ottaa nyt max n. 150W
- Emolevy: Asus TUF Gaming X570 Plus
- PSU: Corsair HX1000i - maksimiajossa syöttää noin 570W

Täydessä rasituksessa lämmöt:
- CPU 88c (PBO myös thermal capatty 88c:hen; mutta vaihtelee 87-88c:n välillä - yksin kuormitettaessa jäähtyy helposti alle capin)
- GPU1: RTX 2070 - 84c
- GPU2: GTX 1070 - 91c (thermal capatty 91c)
- Chipset VRM (arvelisin, selvästi kuumin anturi) huitelee noin 90-94c:ssä täydessä loadissa tällä hetkellä

Kotelon lasilevy ja takasivu vastakkainen sivu tulevat niin kuumiksi, että niitä kärsii koskea, mutta ei tee mieli pitää yhtään pidempään.

Ne varsinaiset kysymykset:

1. Muuttaako kaiken tai osan AIOttaminen kotelon ja lasilevyn kuumenemista mitenkään?

Ilmakierto muuttuu ja muuttuuko toisaalta myös säteilylämpö; poistoilma ei noita kotelon osia taida muutenkaan noin kuumentaa..?

2. Jos mennään AIOon tai kahteen (CPU:lle ja GPU:lle omansa tai joku combo-AIO jos on), pitääkö 570W => 700W lämpökuormalla huomioida jotain emolevyltä ja sen osalta ilmakierrossa

Tässä (kuten taitaa olla kaikissa) X570:ssä on emolevyn tuuletin, joka toivottavasti huolehtii juuri niiden kuumenevien (VRMt) osien ilmakierron. Käy aika kovaa nyt (4000 RPM) tuossa 570W kuorman aiheuttamassa lämmössä. Valtaosa tulevasta lisätehosta tullee suoraan PSU:lta, mutta lämpö pyörii samoilla seuduilla.

EDIT: Korjattu takasivu => lasilevyn vastakkainen sivu
EDIT2: Unohtunut CPU cooleri pois; lisätty Noctua NH-D15

 

[Kaama]

Kotelotuuletusta paremmaksi. Onko edessä ja katossa pölysuodattimet? Kokeile ilman niitä.

VRM on prosessorin ympärillä. Chipset on sen pienen tuulettimen alla.

 

[Kallex]

Kotelotuuletusta paremmaksi. Onko edessä ja katossa pölysuodattimet? Kokeile ilman niitä.

VRM on prosessorin ympärillä. Chipset on sen pienen tuulettimen alla.

Kiitos tarkennuksesta ton VRM:n suhteen.

Tuuletuksessa ei ole siis sinänsä mun käytössä puutetta tai ongelmaa, noi cappiarvot tulee vaan koko koneen leveydeltä vastaan Folding@Homea ja BOINCIa ajettaessa koko kapasiteetin leveydeltä. Noi ei ole mitään varsinaisia "throttleja"/lagitusta käytössä, esim PBO capit ei vaan anna sitten mennä rajojen yli.

Kiinnostaa siis erityisesti, että auttaako vesi/AIO tohon kotelon kuumenemiseen mitenkään ja toisaalta jos auttaa, pitääkö sitten huomioida jotain, jos meinaa ton lämpökuorman AIOttaa.

 

[E.T]

Laita kenno kattoon puhaltamaan lämpö ulos kotelosta, niin kotelon tuuletus helpottuu.
Muodikas eteen laitto vain dumppaa kaiken lämmön kotelon sisään.

 

[Kallex]

Laita kenno kattoon puhaltamaan lämpö ulos kotelosta, niin kotelon tuuletus helpottuu.
Muodikas eteen laitto vain dumppaa kaiken lämmön kotelon sisään.

Kiitos kommentista, huomasin samalla, että CPU cooleri jäi pois tosta listalta - nyt lisätty; eli nyt on Noctua NH-D15.

Eli ei ole vielä AIOa millekään komponentille; ton kotelon osalta kaipailen just kokemuksia siitä, että kuumeneeko AIO:nkin kanssa edelleen kotelo säteilylämmöstä ilman tavoin.

 

[E.T]

Kyse ei ole mistään lämpösäteilystä, vaan niistä reilusta puolesta kilowatista kotelon sisään dumpattavaa lämpöä, joka kuumentaa ilman kotelon sisällä ja sitä kautta itse kotelon rungon.
Lämmön siirtyminen säteilynä astuu merkittävissä määrin kuvaan vasta siinä vaiheessa, kun kirjaimellinen "core meltdown" olisi tapahtumassa.

 

[Kallex]

Kyse ei ole mistään lämpösäteilystä, vaan niistä reilusta puolesta kilowatista kotelon sisään dumpattavaa lämpöä, joka kuumentaa ilman kotelon sisällä ja sitä kautta itse kotelon rungon.
Lämmön siirtyminen säteilynä astuu merkittävissä määrin kuvaan vasta siinä vaiheessa, kun kirjaimellinen "core meltdown" olisi tapahtumassa.

Jep, tämä siis vesi/AIO casessa eiks niin..? Jolloin lämmittäjänä on vain se ilma; eli silloin just ei käytännössä kuumene. Niiden radit on kanssa sen verran isompia ja tolle wattimäärälle käsittääkseni tarvitaan tähän koteloon kaksi. Eli esim 360 eteen ja 240/280 ylös.

Nyt toi mun kotelo ja lasi on kuumia just niiden ilmajäähyn/GPUn rivastojen kohdalta, jotka kaiken järjen mukaan on varmaan 70c (?) jos ne johtaa lämmön ilmaan komponenttien ollessa noin 85-90c. Se poistoilmahan ei ole noin kuumaa (testasin tahattomasti pitämällä koneen päällä USB-jakajaa, ja ei se korventunut samalla tavalla kuin lasi tai toinen sivu). Ja ei tolla ilmakierrolla, mikä mulla nyt on, se ilma jää sinne koteloon seisomaan ja kuumenemaan.

Kun ei ole kunnon lämpömittareita, niin pakko mennä mutulla.

 

[E.T]

Jep, tämä siis vesi/AIO casessa eiks niin..? Jolloin lämmittäjänä on vain se ilma; eli silloin just ei käytännössä kuumene.

Markkinointikusiputket lämpöputkien tilalla eivät muuta tilannetta yhtään, jos lämpöä ei poisteta kokonaan ulos kotelosta.
Vaikka vesi pystyykin sitomaan huomattavasti energiaa lämmetessään, se ei ole mikään musta-aukko johon kaikki katoaa, vaan kaikki lämpöenergia on edelleen haihdutettava ilmaan jatkuvassa rasituksessa.
Ja NH-D15 itse asiassa voittaa keskiverrot vesiletkujäähyt lämmön ilmaan haihdutustehossa per melu.

Ja vaikka edessä olisikin oikeasti tehokkaampi 360 kenno, se ei muuttaisi kotelon tuuletusongelmaa yhtään mihinkään kaiken lämpöenergian edelleen lämmittäessä koteloa.
Ellet sitten käännä ilmavirtaa kotelosta ulospäin lämmön kotelon sisään jäämisen estämiseksi.

Joko sinun on kasvatettava ilmavirtaa kotelon läpi, jolloin sama lämpöenergia sitoutuu isompaan massaan pienemmällä lämpötilan nousulla.
Tai sitten osien jäähdytys on mietittävä kokonaan siten, että näiden lämpö potkitaan suoraan ulos kotelosta sisällä hämmentämisen sijaan.
(eikä kumpikaan näistä muuta sitä millä tahdilla huoneesi lämpenee)

 

[Kallex]

Joo siis tarkennettuna, mun se häiritsevä ongelma oli noi pieneltä alueelta kuumenevat kohdat lasissa, jotka on just niiden lämpöä tuottavien komponenttien kohdalla.

Muuten olen tarpeeksi tyytyväinen kompromissein nykyiseen jäähdytykseen; en odota miltään ratkaisulta ihmeitä tossa 570-700W lämpöalueessa, kun nykyisessäkään mikään oleellinen ei edes oleellisesti "throthleta".

Toistaiseksi kaikkia vaihtoehtoja punniten (ja edelleen näiden kuumapisteidenkin kanssa) pidättäydyn edelleen ilmassa. Ei se selkeä voittaja ole, mutta heti kun laitan jalat maahan, niin hyväksyn, että mulle todennäköisesti sopivin.

 

[E.T]

Näytönohjainten ei-blower jäähyt puhaltavat lämmön ympäri koteloa, niin osa siitä ilmavirrasta taatusti lämmittää kylkeä.

Ilmavirtaa kotelon läpi voisi koettaa kasvattaa.
Esim. kiinnitykset edessä eivät ole ihanteellisia 140mm tuulettimelle niiden 120mm kiinnitysten osin jarruttaessa ilmavirtaa juuri lapojen ulkopäiden alueelta, missä ne siirtäisivät ilmaa tehokkaimmin.
Eli kolme 120mm:stä voisi siirtää enemmän ilmaa.
Se BS shroudkin vain rajoittaa ilmavirtaa, niin luukku pois siitä päästäisi enemmän alimman tuulettimen ilmavirtaa sinne missä ~95% lämmöntuotosta on.
Jos et tarvitse 3.5" levyjen telinettä senkin tilalle saisi yhden lisätuulettimen ottamaan ilmaa sisään koteloon.

 

[vaappu79]

60 astetta on metallipinnalla polttavan kuuma käteen. 40 astettakin on lämpöpatterin lämpöjä talvella.
Ja nyt on siis mutulla arvioitu kotelo kuumaksi.
Ei siinä, ainahan komponentit viileämmästä tykkää, mutta jollei lämpöongelmia ole niin ei niitä kannata väkisin tehdäkään.
Ärhäkämpiä ropelleja sitten kehiin, jos ääni ei niin haittaa.

 

[Kallex]

60 astetta on metallipinnalla polttavan kuuma käteen. 40 astettakin on lämpöpatterin lämpöjä talvella.
Ja nyt on siis mutulla arvioitu kotelo kuumaksi.
Ei siinä, ainahan komponentit viileämmästä tykkää, mutta jollei lämpöongelmia ole niin ei niitä kannata väkisin tehdäkään.
Ärhäkämpiä ropelleja sitten kehiin, jos ääni ei niin haittaa.

Tätä itsekin mietin. Huomasin kanssa kivasti, että näyttisten fan-curvet oli turhan silent-moodissa ja päästi tarpeettoman kuumaksi niiden omat rivastot, mikä sitten heijastuu lähialueelle ja kumuloi lämpöä varastoon.

Eli koneen toiminta ei häiriinny, lämmöt 75-85c kieppeillä näyttiksissä ja CPU:ssa => kotelo ja lasi sitten sen mukaisia. Rivastot toki ei varmaan ihan noin kuumia, mutta varmaan just kosketuskuumaksi saa lasit yms lämmitettyä.

Säännöllisesti toi AIO jaksaa kiinnostaa, siksi tuli tämä kotelon kuumentumiskulma nyt esiin.

 

[Viilee]

Ketjussa on hyviä kommentteja / vastuksia jo nyt.

Jo nyt lämpötilasi ovat korkeahkoja, ja jos lisäät uuden tehokkaamman GPU:n, tilanne ei ainakaan parane. Oleellisempaa on ehkä kotelon tuuletinpaikkojen määrä. En jaksa googletella tästä kotelosta:

Kotelo: Meshify C

... mutta, jos saat siihen riittävästi kenno/tuuletinpaikkoja, niin vesijäähjdytys voi olla hyvä vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on siis lisätä kotelon läpi menevää ilmaa, mutta jos niitä tuuletinpaikkoja on liian vähän, voi 2xGPU+CPU kokoonpanon jäähdytys olla hankalaa kummalla tahansa menetelmällä. Lasin lämpeäminen itsessään ei ole mikään ongelma, vaan komponenttien lämpötila (tietenkin).

Yksinkertaistettuna ilmajäähdytyksen idea voidaan jakaa kahteen osaan. 1) ilma kulkee kotelon läpi kotelotuulettimien avulla ja 2) paljon lämpöä tuottavien komponenttien (GPU, CPU) lähellä on lämpöä johtavat jäähdytyselementit ja omat tuulettimet, jotka varmistavat että riittävästi (turbulenttia) ilmaa on jäähdytyspinnoilla.

Ongelmia ilmajäähdytyksessä voi tulla, jos koteloon muodostuu "kuolleita kohtia" (sama ilma kiertää kehää), tai jos lämpöä tulee paljon pieneltä alueelta (usean GPU:n kokoonpanot). Varsinkin nuo ei-blowerit saattavat aiheuttaa oman "ilmapyörteen", kun kortteja on enemmän kuin yksi, ja tilannetta pahentaa se että vievät paljon tehoa (eli tuottavat paljon lämpöä). Tuolloin vesijäähdytys voi olla helpompi. Blower-tyyppiset kortit olisivat tästä syystä useamman GPU:n kokoonpanossa parempia, jos on tarkoitus käyttää ilmajäähdytystä (mutta ovat useimmissa yhden GPU:n kokoonpanoissa ääänekkäämpiä).

En laittaisi AIO:ta millekään komponentille tuossa kokoonpanossa, koska siinä on jo kaksi GPU:ta. Käytännössä kannattaa pysyä ilmajäähdytyksessä ja optimoida kotelon ilmankiertoa (ja ehkä siirtyä blower-kortteihin) tai laittaa kaikki samaan vesikiertolooppiin (saadaan koko kennosto käyttöön, riippumatta siitä onko CPU/GPU1/GPU2 käytössä vai ei). Mutta AIO(i) :lla tuollaisen kierron tekeminen on hankalempaa. Käytännössä on pakko käyttäää modulaarisia AIO -järjestelmiä, joita toki on (ainakin EK:lla ja olikohan Corsairilla?), mutta niissä on yleensä QDC:t ja letkujen pituus turhan pitkä - mikä tekee asennuksesta epäkäytännöllisen, varsinkin kun blokkeja on monta (hankalempaa välttää liian tiukkoja mutkia, ruman näköinen). Lisäksi on vähän tuurissaan, löytyykö sopivaa pumppua modulaarisesta AIO:sta, jonka avulla voi ajaa riittävää määrää kennoja ja 3:a blokkia (voi olla että löytyy, tai sitten ei). Custom-loop vaikuttaa mielestäni järkevämmältä, mutta modulaarinen AIO:kin saattaa toimia. Kannattaa suunnitella hyvin etukäteen!

En nyt lähde tarkemmin tässä ruotimaan ilma- vs. vesijäähyn etuja ja haittoja, siitä on kirjoitettu muualle vaikka kuinka paljon (tälläkin foorumilla ja netin oppaissa). Koska kyseessä on 2 GPU:n ja aika watikkaan CPU:n kokoonpano, vesijäähdytys voi olla tässä kuitenkin parempi vaihtoehto. Päädyt sitten ilma- tai vesijäähdytykseen, tuuletin- ja kennopaikkojen määrän pitää olla riittävä.

Sillä, onko vesijäähdytyskenno ulos- vai sisäänpuhaltavassa paikassa, ei ole niin paljoa merkitystä kuin usein väitetään (toisinaan kehutaan toista, toisinaan toista...). Oleellista on että |jäähdytysjärjestelmän ilma-vesi| delta°C on riittävän iso, ja jos ilmavirtaa on riitävästi, ilma ei kerkeä lämpeämään kovin paljoa sisäänpuhaltavassa kennossa -> eli, aivan hyvin voi myös sekoittaa sisään- ja ulospuhaltavia kennoja vesijäähdytysloopissa (ilman että jäähdytysteho hirveästi kärsii). Vesijäähdytyksen ulkopuolella olevat komponentit eivät yleensä välitä siitä, että ilma kerkeää lämmetä kennojen läpi kulkiessaan hieman, kunhan kotelossa kiertää ilmaa jonkin verran (ylikellottajat laittaa esim. VRM:lle omat blokit tai hankkii emolevyn johon saa full cover -blockin).

 

[Kallex]

Kiitos pitkästä yhteenvedosta! Varmaan palaan jatkossa AIOa pohtiessani takaisin tähän viestiin (ja päädyn todennäköisesti taas siihen, että ilmalla jatketaan).

Kun RTX 3080 tulee, tuo GTX 1070 ei joko foldaa ollenkaan, tai 3080:a ajetaan 70% power limitillä (= 235W), eli lämpömäärä pysyy jotakuinkin samankokoisena kuin nyt. 2x AIO mitä edes mietin olisi CPU + main GPU, eikä siitä merkittävää hyötyä/eroa tulisi.

Toi nykyinen maksimikuorma on Folding@Home ja BOINC käytön maksimissa. Vaikka esim. prossu cappaa 88c:hen, se on PBO asetuksella siihen rajattu - se syö tuolloin 180W ja siitä ylöspäin suorituskyvyn lisäykset suhteessa watteihin on täysin marginaalisia; all core kellot on tossa vaiheessa 3.975 Ghz - 16 ytimelle + SMT:lle. Täydellä suoran putken ilmalla (eikä GPU lämpöjä lainkaan) ko. prossu pysyy 4 Ghz:ssä piirun vajaalla 200W:lla - ja lämmöiltään jossain 83c:ssä.

Nykyistä setuppia voi siis ajaa 24/7 (tai yön yli on itse tullut ajettua) ja paketti pysyy tasapainossa kaikkien komponenttien raja-arvoilla OK. Jos alkaa CPU lämpö huolettamaan, niin pudotan PBO lämpölimitin sitten suhteessa alemmas.

Minkään maailman stabiiliusongelmia ei ole. Ei ainoatakaan satunnaista crashia.


Säikeen alun motivaatio oli, saisiko tuosta silleen "hovikelpoisemman", ettei lasi ja kotelo olisi kuumia, mutta ilmeisesti ainut pelivara on viilentää rivastot tehokkaammin niiden omilla tuulettimilla.

 

[E.T]

Tätä itsekin mietin. Huomasin kanssa kivasti, että näyttisten fan-curvet oli turhan silent-moodissa ja päästi tarpeettoman kuumaksi niiden omat rivastot, mikä sitten heijastuu lähialueelle ja kumuloi lämpöä varastoon.

Eli koneen toiminta ei häiriinny, lämmöt 75-85c kieppeillä näyttiksissä ja CPU:ssa => kotelo ja lasi sitten sen mukaisia. Rivastot toki ei varmaan ihan noin kuumia, mutta varmaan just kosketuskuumaksi saa lasit yms lämmitettyä.

Vaikka koteloon päätyvän lämpöenergian määrä ei muutukaan, niin hitaat jäähyjen tuulettimien kierrokset tarkoittavat että jäähyjen läpi kulkeva ilma tulee niistä ulos kuumempana.
Ja hitaammin liikkuvana se ilma myös luo helpommin "hot spotteja".