- Liittynyt
- 01.11.2020
- Viestejä
- 1 377
Jutellaanko vähän ilmajäähdytyksestä ja pölystä? Olen monta kertaa nähnyt suosituksen siitä, että koteloon kannattaisi järjestää mieluummin ylipaine kuin alipaine, jotta sisältö pölyyntyisi vähemmän. Jotenkin minun on ollut vaikea uskoa näitä väitteitä ja olen yrittänyt perehtyä asiaan. Täältä varmaan löytyy arvon raadilta hyviä ajatuksia. Laitan alle muutamia kysymyksiä, jotka itseäni erityisesti askarruttavat.
Ylipaine syntyy, jos kotelon sisään työnnetään aktiivisesti ilmaa sisään enemmän kuin sieltä aktiivisesti poistetaan. Siis (olettaen että tuulettimet ovat yhtä tehokkaita) esimerkiksi:
- 1 sisään puhaltava tuuletin tai
- 2 sisään puhaltavaa tuuletinta ja 1 ulos puhaltava
Alipaine syntyy, jos kotelosta työnnetään ilmaa aktiivisesti ulos enemmän kuin sinne aktiivisesti työnnetään sisään. Siis, esim.:
- 1 ulos puhaltava tuuletin tai
- 2 ulos puhaltavaa tuuletinta ja 1 sisään puhaltava
Neutraali paine syntyy, jos sisään ja ulos puhaltavat tuulettimet ovat täysin tasapainossa. Se lienee aika mahdoton tilanne käytännössä, jos kaikissa aukoissa on tuuletin, mutta jos suuri osa ilmavirrasta kulkee passiivisesti muista aukoista, päästään varmaan lähelle sitä.
Ajattelisin että pölyyntymisen kannalta seuraavat tekijät ovat keskeisimmät, ja että niitä pitäisi tarkastella erikseen:
A) tuuletinten kautta sisään menevä ja ulos lähtevä pöly
B) kaikkien muiden aukkojen kautta sisään menevä ja ulos lähtevä pöly
C) pölyn kyky kiinnittyä pinnoille yli/alipaineisessa tilassa.
A tuuletinten pöly
Tuuletinten kautta sisään menevän pölyn määrä ei uskoakseni ole kovin erilainen eri painetilanteissa, siis yli- tai alipaineisessa kotelossa. Sisään imettävä tai ulos työnnettävä pöly sisältänee aina suunnilleen saman määrän pölyä, riippuen huoneilman tai kopan sisällä olevan ilman pölypitoisuudesta. Tämä yli-/alipaineasia ei siis olisi kovin relevantti pölyyntymisen kannalta.
Sen sijaan pölyyntymiseen varmasti vaikuttaa tuuletuksen voimakkuus. Mitä enemmän ilmaa koteloon työnnetään tietyssä ajassa, sitä suurempi pölymäärä sinne menee tietyssä aikayksikössä (esim. kuukauden aikana) ja osa siitä mahdollisesti jää kotelon sisään ja ajan mittaan alkaa näkyä. Toki jos tuuletinten ilmanotto on hyvin pölysuojattu, tämä ei taas ole niin oleellista.
Kysymys 1: Olisiko niin että jos pyrkii kovin alhaisiin lämpöihin tuuletuksen maksimoimalla ja tuuletinten ilmanotto ei ole hyvin pölysuojattu, pölyä kertyy koteloon enemmän? Vai meneekö se samalla kovemman ilmavirran mukana ulos, eikä pölyä kerry? (Huom: tämä kuuluu edelleen aiheeseen A eikä C, sillä kyse on ilmavirrasta eikä yli/alipaineesta)
B muiden aukkojen pöly
Tämä lienee se kaikkein oleellisin asia yli/alipaineen kannalta. Erilaisten pienten reikien lisäksi monessa kopassa on tuulettimia varten tehtyjä aukkoja, joissa on vain metalliritilä, muttei pölysuodatinta. Jos kotelossa on ylipaine, näistä aukoista virtaa ilmaa ulos, eikä pölyä mene sisään. Ulos menevän ilman mukana saattaa pölyä myös poistua kopan sisältä. Mutta jos on alipaine, näistä aukoista virtaa ilmaa ja pölyä sisään.
Kysymys 2: Onko tämä se oleellisin asia? Eli jos on suodattamattomia aukkoja, onko tämä aihe B merkittävämpi kuin A?
Kysymys 3: Jos isoimpiin aukkoihin (esim. tuulettimien tyhjät paikat) asentaa magneettiset pölysuodattimet, onko ihan (tai lähes) sama onko yli- vai alipainetta?
C paineen vaikutus pölyn kiinnittymiseen
Sellaisen väitteen olen nähnyt, että ylipaine jotenkin "estäisi pölyn kiinnittymisen", mutta en oikein ymmärrä mihin ajatus perustuu. Miten paine vaikuttaisi pölyn kiinnittymiseen? Enemmänkin ajattelisin että jos kopassa vallitsee riittävän tehokas laminaarinen ilmavirtaus, sisään ajautuva pöly kulkeutuu tehokkaammin saman tien ulosmenoaukoille. Ja vastaavasti turbulenttisessa virtauksessa pölyhiukkaset törmäilevät pintoihin enemmän ja voivat niihin jäädä kiinni. Eli siinä tapauksessa oltaisiin taas ainakin osittain kohdan A aihepiirin äärellä.
Kysymys 4: Onko väitteelle pölyn tehokkaammasta kiinnittymisestä alipaineisessa kotelossa mitään hyvää perustelua?
Kysymys 5: Jos turbulenssilla on merkitystä pölyn kiinnittymiseen, pitäisikö tarkemmin miettiä miten kotelon sisällä olevat tuulettimet (CPU, GPU, jne) ilmaa pyörittävät?
Overclockers teki kokeen pölyn kertymisestä kolmessa tilanteessa: yli-, normaali- ja alipaine. Tulos oli ettei ole eroa pölyyntymisen kannalta. Se kertoo aika paljon siitä ettei tämä ehkä sittenkään ole niin oleellinen asia. Toki he eivät mielestäni ottaneet kovin hyvin huomioon eri setuppien aikaansaamia muutoksia koppaan avautuviin muihin aukkoihin (kohta B edellä). Mielenkiintoinen tulos kuitenkin.
Ylipaine syntyy, jos kotelon sisään työnnetään aktiivisesti ilmaa sisään enemmän kuin sieltä aktiivisesti poistetaan. Siis (olettaen että tuulettimet ovat yhtä tehokkaita) esimerkiksi:
- 1 sisään puhaltava tuuletin tai
- 2 sisään puhaltavaa tuuletinta ja 1 ulos puhaltava
Alipaine syntyy, jos kotelosta työnnetään ilmaa aktiivisesti ulos enemmän kuin sinne aktiivisesti työnnetään sisään. Siis, esim.:
- 1 ulos puhaltava tuuletin tai
- 2 ulos puhaltavaa tuuletinta ja 1 sisään puhaltava
Neutraali paine syntyy, jos sisään ja ulos puhaltavat tuulettimet ovat täysin tasapainossa. Se lienee aika mahdoton tilanne käytännössä, jos kaikissa aukoissa on tuuletin, mutta jos suuri osa ilmavirrasta kulkee passiivisesti muista aukoista, päästään varmaan lähelle sitä.
Ajattelisin että pölyyntymisen kannalta seuraavat tekijät ovat keskeisimmät, ja että niitä pitäisi tarkastella erikseen:
A) tuuletinten kautta sisään menevä ja ulos lähtevä pöly
B) kaikkien muiden aukkojen kautta sisään menevä ja ulos lähtevä pöly
C) pölyn kyky kiinnittyä pinnoille yli/alipaineisessa tilassa.
A tuuletinten pöly
Tuuletinten kautta sisään menevän pölyn määrä ei uskoakseni ole kovin erilainen eri painetilanteissa, siis yli- tai alipaineisessa kotelossa. Sisään imettävä tai ulos työnnettävä pöly sisältänee aina suunnilleen saman määrän pölyä, riippuen huoneilman tai kopan sisällä olevan ilman pölypitoisuudesta. Tämä yli-/alipaineasia ei siis olisi kovin relevantti pölyyntymisen kannalta.
Sen sijaan pölyyntymiseen varmasti vaikuttaa tuuletuksen voimakkuus. Mitä enemmän ilmaa koteloon työnnetään tietyssä ajassa, sitä suurempi pölymäärä sinne menee tietyssä aikayksikössä (esim. kuukauden aikana) ja osa siitä mahdollisesti jää kotelon sisään ja ajan mittaan alkaa näkyä. Toki jos tuuletinten ilmanotto on hyvin pölysuojattu, tämä ei taas ole niin oleellista.
Kysymys 1: Olisiko niin että jos pyrkii kovin alhaisiin lämpöihin tuuletuksen maksimoimalla ja tuuletinten ilmanotto ei ole hyvin pölysuojattu, pölyä kertyy koteloon enemmän? Vai meneekö se samalla kovemman ilmavirran mukana ulos, eikä pölyä kerry? (Huom: tämä kuuluu edelleen aiheeseen A eikä C, sillä kyse on ilmavirrasta eikä yli/alipaineesta)
B muiden aukkojen pöly
Tämä lienee se kaikkein oleellisin asia yli/alipaineen kannalta. Erilaisten pienten reikien lisäksi monessa kopassa on tuulettimia varten tehtyjä aukkoja, joissa on vain metalliritilä, muttei pölysuodatinta. Jos kotelossa on ylipaine, näistä aukoista virtaa ilmaa ulos, eikä pölyä mene sisään. Ulos menevän ilman mukana saattaa pölyä myös poistua kopan sisältä. Mutta jos on alipaine, näistä aukoista virtaa ilmaa ja pölyä sisään.
Kysymys 2: Onko tämä se oleellisin asia? Eli jos on suodattamattomia aukkoja, onko tämä aihe B merkittävämpi kuin A?
Kysymys 3: Jos isoimpiin aukkoihin (esim. tuulettimien tyhjät paikat) asentaa magneettiset pölysuodattimet, onko ihan (tai lähes) sama onko yli- vai alipainetta?
C paineen vaikutus pölyn kiinnittymiseen
Sellaisen väitteen olen nähnyt, että ylipaine jotenkin "estäisi pölyn kiinnittymisen", mutta en oikein ymmärrä mihin ajatus perustuu. Miten paine vaikuttaisi pölyn kiinnittymiseen? Enemmänkin ajattelisin että jos kopassa vallitsee riittävän tehokas laminaarinen ilmavirtaus, sisään ajautuva pöly kulkeutuu tehokkaammin saman tien ulosmenoaukoille. Ja vastaavasti turbulenttisessa virtauksessa pölyhiukkaset törmäilevät pintoihin enemmän ja voivat niihin jäädä kiinni. Eli siinä tapauksessa oltaisiin taas ainakin osittain kohdan A aihepiirin äärellä.
Kysymys 4: Onko väitteelle pölyn tehokkaammasta kiinnittymisestä alipaineisessa kotelossa mitään hyvää perustelua?
Kysymys 5: Jos turbulenssilla on merkitystä pölyn kiinnittymiseen, pitäisikö tarkemmin miettiä miten kotelon sisällä olevat tuulettimet (CPU, GPU, jne) ilmaa pyörittävät?
Overclockers teki kokeen pölyn kertymisestä kolmessa tilanteessa: yli-, normaali- ja alipaine. Tulos oli ettei ole eroa pölyyntymisen kannalta. Se kertoo aika paljon siitä ettei tämä ehkä sittenkään ole niin oleellinen asia. Toki he eivät mielestäni ottaneet kovin hyvin huomioon eri setuppien aikaansaamia muutoksia koppaan avautuviin muihin aukkoihin (kohta B edellä). Mielenkiintoinen tulos kuitenkin.