Kotelon ilmanpaineen vaikutus pölyyntymiseen - Onko mitään väliä ja miksi?

Liittynyt
01.11.2020
Viestejä
1 380
Jutellaanko vähän ilmajäähdytyksestä ja pölystä? Olen monta kertaa nähnyt suosituksen siitä, että koteloon kannattaisi järjestää mieluummin ylipaine kuin alipaine, jotta sisältö pölyyntyisi vähemmän. Jotenkin minun on ollut vaikea uskoa näitä väitteitä ja olen yrittänyt perehtyä asiaan. Täältä varmaan löytyy arvon raadilta hyviä ajatuksia. Laitan alle muutamia kysymyksiä, jotka itseäni erityisesti askarruttavat.

Ylipaine syntyy, jos kotelon sisään työnnetään aktiivisesti ilmaa sisään enemmän kuin sieltä aktiivisesti poistetaan. Siis (olettaen että tuulettimet ovat yhtä tehokkaita) esimerkiksi:
- 1 sisään puhaltava tuuletin tai
- 2 sisään puhaltavaa tuuletinta ja 1 ulos puhaltava
Alipaine syntyy, jos kotelosta työnnetään ilmaa aktiivisesti ulos enemmän kuin sinne aktiivisesti työnnetään sisään. Siis, esim.:
- 1 ulos puhaltava tuuletin tai
- 2 ulos puhaltavaa tuuletinta ja 1 sisään puhaltava
Neutraali paine syntyy, jos sisään ja ulos puhaltavat tuulettimet ovat täysin tasapainossa. Se lienee aika mahdoton tilanne käytännössä, jos kaikissa aukoissa on tuuletin, mutta jos suuri osa ilmavirrasta kulkee passiivisesti muista aukoista, päästään varmaan lähelle sitä.

Ajattelisin että pölyyntymisen kannalta seuraavat tekijät ovat keskeisimmät, ja että niitä pitäisi tarkastella erikseen:

A) tuuletinten kautta sisään menevä ja ulos lähtevä pöly
B) kaikkien muiden aukkojen kautta sisään menevä ja ulos lähtevä pöly
C) pölyn kyky kiinnittyä pinnoille yli/alipaineisessa tilassa.

A tuuletinten pöly

Tuuletinten kautta sisään menevän pölyn määrä ei uskoakseni ole kovin erilainen eri painetilanteissa, siis yli- tai alipaineisessa kotelossa. Sisään imettävä tai ulos työnnettävä pöly sisältänee aina suunnilleen saman määrän pölyä, riippuen huoneilman tai kopan sisällä olevan ilman pölypitoisuudesta. Tämä yli-/alipaineasia ei siis olisi kovin relevantti pölyyntymisen kannalta.
Sen sijaan pölyyntymiseen varmasti vaikuttaa tuuletuksen voimakkuus. Mitä enemmän ilmaa koteloon työnnetään tietyssä ajassa, sitä suurempi pölymäärä sinne menee tietyssä aikayksikössä (esim. kuukauden aikana) ja osa siitä mahdollisesti jää kotelon sisään ja ajan mittaan alkaa näkyä. Toki jos tuuletinten ilmanotto on hyvin pölysuojattu, tämä ei taas ole niin oleellista.

Kysymys 1: Olisiko niin että jos pyrkii kovin alhaisiin lämpöihin tuuletuksen maksimoimalla ja tuuletinten ilmanotto ei ole hyvin pölysuojattu, pölyä kertyy koteloon enemmän? Vai meneekö se samalla kovemman ilmavirran mukana ulos, eikä pölyä kerry? (Huom: tämä kuuluu edelleen aiheeseen A eikä C, sillä kyse on ilmavirrasta eikä yli/alipaineesta)

B muiden aukkojen pöly

Tämä lienee se kaikkein oleellisin asia yli/alipaineen kannalta. Erilaisten pienten reikien lisäksi monessa kopassa on tuulettimia varten tehtyjä aukkoja, joissa on vain metalliritilä, muttei pölysuodatinta. Jos kotelossa on ylipaine, näistä aukoista virtaa ilmaa ulos, eikä pölyä mene sisään. Ulos menevän ilman mukana saattaa pölyä myös poistua kopan sisältä. Mutta jos on alipaine, näistä aukoista virtaa ilmaa ja pölyä sisään.

Kysymys 2: Onko tämä se oleellisin asia? Eli jos on suodattamattomia aukkoja, onko tämä aihe B merkittävämpi kuin A?
Kysymys 3: Jos isoimpiin aukkoihin (esim. tuulettimien tyhjät paikat) asentaa magneettiset pölysuodattimet, onko ihan (tai lähes) sama onko yli- vai alipainetta?

C paineen vaikutus pölyn kiinnittymiseen

Sellaisen väitteen olen nähnyt, että ylipaine jotenkin "estäisi pölyn kiinnittymisen", mutta en oikein ymmärrä mihin ajatus perustuu. Miten paine vaikuttaisi pölyn kiinnittymiseen? Enemmänkin ajattelisin että jos kopassa vallitsee riittävän tehokas laminaarinen ilmavirtaus, sisään ajautuva pöly kulkeutuu tehokkaammin saman tien ulosmenoaukoille. Ja vastaavasti turbulenttisessa virtauksessa pölyhiukkaset törmäilevät pintoihin enemmän ja voivat niihin jäädä kiinni. Eli siinä tapauksessa oltaisiin taas ainakin osittain kohdan A aihepiirin äärellä.

Kysymys 4: Onko väitteelle pölyn tehokkaammasta kiinnittymisestä alipaineisessa kotelossa mitään hyvää perustelua?
Kysymys 5: Jos turbulenssilla on merkitystä pölyn kiinnittymiseen, pitäisikö tarkemmin miettiä miten kotelon sisällä olevat tuulettimet (CPU, GPU, jne) ilmaa pyörittävät?

Overclockers teki kokeen pölyn kertymisestä kolmessa tilanteessa: yli-, normaali- ja alipaine. Tulos oli ettei ole eroa pölyyntymisen kannalta. Se kertoo aika paljon siitä ettei tämä ehkä sittenkään ole niin oleellinen asia. Toki he eivät mielestäni ottaneet kovin hyvin huomioon eri setuppien aikaansaamia muutoksia koppaan avautuviin muihin aukkoihin (kohta B edellä). Mielenkiintoinen tulos kuitenkin.

 
Ei tuolla ole merkittävää vaikutusta kuin tilanteissa, joissa tuloilma imetään vain pölysuodatinten läpi. Se ero ilmanpaineessa jossain jäähdytysrivassa (jotka yleensä ensimmäisenä menee tukkoon) on täysin mitätön noiden kahden vaihtoehdon välillä.

Eli siis: jos kotelossa on suodattimet, niin pölyä ei kerry koteloon jos sulla on ylipaineistettu koppa ja ilma imetään filtterien läpi.
Kaikissa muissa tilanteissa pölyä kertyy koteloon, eli alipaineistetuissa filtteröidyissä kopissa ja kopissa ilman filttereitä.
 
Ei tuolla ole merkittävää vaikutusta kuin tilanteissa, joissa tuloilma imetään vain pölysuodatinten läpi. Se ero ilmanpaineessa jossain jäähdytysrivassa (jotka yleensä ensimmäisenä menee tukkoon) on täysin mitätön noiden kahden vaihtoehdon välillä.

Eli siis: jos kotelossa on suodattimet, niin pölyä ei kerry koteloon jos sulla on ylipaineistettu koppa ja ilma imetään filtterien läpi.
Kaikissa muissa tilanteissa pölyä kertyy koteloon, eli alipaineistetuissa filtteröidyissä kopissa ja kopissa ilman filttereitä.
Tässä nyt oikeastaan toistat sen usein esitetyn väitteen siitä että ylipaineinen koppa olisi se paras, ilman perusteluja. Miksi se olisi parempi kuin esim alupaineinen koppa jos kaikki ilmanotot on suodatettuja?
 
Tässä nyt oikeastaan toistat sen usein esitetyn väitteen siitä että ylipaineinen koppa olisi se paras, ilman perusteluja. Miksi se olisi parempi kuin esim alupaineinen koppa jos kaikki ilmanotot on suodatettuja?
Koska kopan kaikki ilmarei'ät eivät ole suodatettuja. Kuvassa oman kopan teipattu etuseinä. Reikiä on runsaasti myös pohjassa ja olen teipannut nekin. En ole teipannut noita pölyn takia. Haluan, ettei ilma karkaa kotelosta kulkematta kuumien osien kautta. Takapaneelissa reikiä on muun rei'ityksen lisäksi lisäkorttien aukoissa. Niitä en ole teipannut, koska haluan ylipaineisen koteloni tihkuvan lämmintä ilmaa niidenkin kautta, jolloin ainoa 120 mm poistotuuletin pääsee helpommalla.

Kopan sisälle jää pakosti sellaisia ilmataskuja, joiden ilmaa etutuulettimet eivät tehokkasti vaihda (esim. emolevyn takapinta). Jos on ylipaine, niin nuokin seisovat kohdat pääsevät hiljalleen pihisemään lähimmän 5 mm rei'än kautta ulos. Jos taas olisi alipaine, niin kyseisistä pikkurei'istä pölyinen huoneilma tihkuisi sisään, ja suoraan sinne aiemmin mainittuun ilmataskuun, jonne pöly ajan mittaan kerrostuisi.
 

Liitteet

  • S400 Silencio etupaneeli teipattu.jpg
    S400 Silencio etupaneeli teipattu.jpg
    295,1 KB · Luettu: 112
Viimeksi muokattu:
Tässä nyt oikeastaan toistat sen usein esitetyn väitteen siitä että ylipaineinen koppa olisi se paras, ilman perusteluja. Miksi se olisi parempi kuin esim alupaineinen koppa jos kaikki ilmanotot on suodatettuja?

Näissä tyypillisissä koteloissa, jossa on tuuletinpaikat edessä, takana 1kpl ja katossa 2-3 tuuletinpaikkaa, niin se ''ylipaineinen'' ilmavirta on lähes poikkeuksetta paras, mitä eri testejä koteloista katsonut. Näissä tavallisissa koteloissa ei ole järkeviä tuuletinpaikkoja poistolle kuin takana ja katossa, ja katossakaan se poistoilma ei aina ole kovin tarpeellista, kun takatuuletin poistaa valtaosan prosessorin lämmöistä (vesileikit on sitten erikseen).

Tuosta syystä monessa kotelossa kattotuuletinten vaikutus GPU:n lämpöihin voi olla olematon (koska ne koppaan jäävät GPU lämmöt poistuu pääosin takaa menevän ilmavirran myötä), ja prosessorinkin lämpöihin vaikutukset usein testeissä max. muutaman asteen. Jos katto on suht. avonainen niin ei välttämättä mitään vaikutusta kummankaan prosessorin tai näytönohjaimen lämpöihin (ei ainakaan omassa Lian Li Lancool ollut).

Kysymys 1: Olisiko niin että jos pyrkii kovin alhaisiin lämpöihin tuuletuksen maksimoimalla ja tuuletinten ilmanotto ei ole hyvin pölysuojattu, pölyä kertyy koteloon enemmän? Vai meneekö se samalla kovemman ilmavirran mukana ulos, eikä pölyä kerry?

Kyllä se kerää silloin enemmän pölyä, eikä se kovempi ilmavirta onnistu suhteessa poistamaan sitä enemmän, kuin sitä tulee. Kotelossa on ilmavirran kannalta ns. sokeita pisteitä, johon pölyä pääsee kertymään, ja esim. jäähdytysrivastoihin takertuessa pöly ei aina helpolla lähde ilmavirran mukana. Tuuletinten ilmanotto kannattaa olla pölysuojattu, tai sitten joutuu väistämättä putsaamaan tiuhempaan pölyjä kotelosta. Joka ei toki ole kovin hankalaa ilmanpaineella, mutta jostain GPU-siileistä yms. on aika hankala saada painepullolla kaikkia pölyjä pois, ilman että purkaa osia. Aika pitkään nuo osat saa kuitenkin pölyyntyä mun kokemuksella, ennen kuin se alkaa merkittävästi vaikuttamaan lämpöihin.
 
Miksi se olisi parempi kuin esim alupaineinen koppa jos kaikki ilmanotot on suodatettuja?
Jos aidosti saa kaikki ilmanotot suodatettua, niin tällöin ei ole merkitystä että onko koppa yli- vai alipaineinen.
Käytännössä tuollaisen kopan rakentaminen on kuitenkin vaikeaa, eikä yhtäkään tälläistä saa valmiina kaupasta.
 
Joo, olen kyllä samaa mieltä siitä että täysin aukotonta/pölysuodatettua koppaa on varmaan vaikea tai mahdoton rakentaa. Eli seuraaviin kysymyksiin vastaukset taitaa mennä seuraavasti:

Kysymys 2: Onko tämä se oleellisin asia? Eli jos on suodattamattomia aukkoja, onko tämä aihe B merkittävämpi kuin A?

ON

Kysymys 3: Jos isoimpiin aukkoihin (esim. tuulettimien tyhjät paikat) asentaa magneettiset pölysuodattimet, onko ihan (tai lähes) sama onko yli- vai alipainetta?

EI, koska suodattamattomia aukkoja jää aina.

Oltaisiinko näistä samaa mieltä? Ykköseenkin taisi löytyä jo edellä vastaus.

Otetaas vielä yksi käytännön esimerkki, jota olen miettinyt budjettiprojektissa. Fractal Design Core 1100 on halpa kotelo, jossa on 3 tuuletinpaikkaa: 120 mm edessä, 92 mm takana ja 120 mm sivussa. Vakiona mukana yksí 120 mm tuuletin eteen asennettuna. Etupäässä on lisäksi pölysuodattimet, joten siltä kannalta tämä lienee aika hyvä setuppi pölyn kannalta, sillä koteloon muodostuu ylipaine ja sekä takaa että sivusta pitäisi ilmaa tulla ulos. Näin yksinkertaisesti se menisi, jos ilmavirta olisi suhteellisen laminaarista. Mutta nyt sitten kopan sisällä on GPU:n tuulettimet, jotka sijaitsevat suoraan sivussa olevan aukon alla ja puhaltavat sivulle päin sekä lisäksi hyvin lähellä CPU:n tuuletin, joka puhaltaa alaspäin, kohti emoa. Luulisi että näistä tulee sen verran imua sivuaukkoon että ilma ei enää menekään siitä ulos vaan tulee sisään ja vastaavasti suurin osa ulosmenosta tapahtuu taka-aukon kautta. Tokihan tuon voisi kokeilla savulla tms. mutta kun hahmotelmat on vasta "paperilla". Eli siinä tapauksessa ilmeisesti pitäisi laittaa sivuaukkoon pölysuojus, jota paketissa ei taida olla. Eikö nuo sivuaukot yleensä ole tarkoitettu viileän ilman tuomiseen laitteille, eli jos niihin jotain tuuletinta asennetaan, se puhaltaa sisäänpäin?
Ja sitten jos tuuletusta tarvitsisi lisää, fiksuin tapa olisi varmaan lisätä takatuuletin ja katsoa että sen puhallusteho on pienempi kuin etutuulettimen, jotta ylipaine säilyy?
 
Yksi asia mikä tälläisessä keskustelussa helposti unohtuu on se että:
- Onko kone päällä 24/7 vuosia ilman että sitä koskaan käynnistetään uudestaan tai sammutetaan hetkeksikään? Mikäli kone sammutetaan "suurimmaksi osaksi päivää" (sen aikaa että "pöly ehtii laskeutua") voidaan otaksua että jos konetta ei säilytetä täysin vakuumissa (ei ilmaa) tilassa sinne menee kuitenkin pölyä tai esim. pinnoille laskeutuu pölyä mistä se voi helposti esim. koneen käynnistymisen yhteydessä mennä sisälle. Noh kuitenkin, itse asiaan:

Tässä olisi video tilanteesta missä 3 tietokonetta on 24/7 päällä vuoden verran ilman että niitä kertaakaan pysäytetään, päivitetään, sammutetaan, käynnistetään uudestaan, käytetään tms.
1) "OUTY" (negative air pressure = 5 tuuletinta ulos)
2) "INNY" (positive air pressure = 5 tuuletinta sisään)
3) "IN-BETWEENY" (balanced = 4 sisään 2 ulos)

Tästä voi katsoa tulosta:


Toki asiaan vaikuttaa myös se että käytössä kuitenkin filtterillinen kotelo eikä esim. avoin testikotelo tai 100% suljettu äänetön kotelo. Eli sanoisin että aika samanlainen kotelo kuin monella käyttäjällä voi olla, edessä & alla suodattimet (ei päällä, takana vain "ritilä")
 
Ja sitten jos tuuletusta tarvitsisi lisää, fiksuin tapa olisi varmaan lisätä takatuuletin ja katsoa että sen puhallusteho on pienempi kuin etutuulettimen, jotta ylipaine säilyy?
Jos eteen saa toisen tuulettimen, niin ensisijaisesti sinne kaveri ennen kuin taakse laittaa imemään. Mitä isompi ylipaine kopassa on, niin sitä varmimmin se GPU ei hörpi välillä pölyjä sisään siitä sivupaneelissa olevasta reiästä.
 
Jos aidosti saa kaikki ilmanotot suodatettua, niin tällöin ei ole merkitystä että onko koppa yli- vai alipaineinen.
Käytännössä tuollaisen kopan rakentaminen on kuitenkin vaikeaa, eikä yhtäkään tälläistä saa valmiina kaupasta.
Aika vinkeää kun en löydä ikinä Define S kotelon sisuksista pölyä puhdistettavaksi asti, suodattimista sitäkin enemmän.
 
Joo, olen kyllä samaa mieltä siitä että täysin aukotonta/pölysuodatettua koppaa on varmaan vaikea tai mahdoton rakentaa. Eli seuraaviin kysymyksiin vastaukset taitaa mennä seuraavasti:

Kysymys 2: Onko tämä se oleellisin asia? Eli jos on suodattamattomia aukkoja, onko tämä aihe B merkittävämpi kuin A?

ON

Kysymys 3: Jos isoimpiin aukkoihin (esim. tuulettimien tyhjät paikat) asentaa magneettiset pölysuodattimet, onko ihan (tai lähes) sama onko yli- vai alipainetta?

EI, koska suodattamattomia aukkoja jää aina.

Oltaisiinko näistä samaa mieltä? Ykköseenkin taisi löytyä jo edellä vastaus.

Otetaas vielä yksi käytännön esimerkki, jota olen miettinyt budjettiprojektissa. Fractal Design Core 1100 on halpa kotelo, jossa on 3 tuuletinpaikkaa: 120 mm edessä, 92 mm takana ja 120 mm sivussa. Vakiona mukana yksí 120 mm tuuletin eteen asennettuna. Etupäässä on lisäksi pölysuodattimet, joten siltä kannalta tämä lienee aika hyvä setuppi pölyn kannalta, sillä koteloon muodostuu ylipaine ja sekä takaa että sivusta pitäisi ilmaa tulla ulos. Näin yksinkertaisesti se menisi, jos ilmavirta olisi suhteellisen laminaarista. Mutta nyt sitten kopan sisällä on GPU:n tuulettimet, jotka sijaitsevat suoraan sivussa olevan aukon alla ja puhaltavat sivulle päin sekä lisäksi hyvin lähellä CPU:n tuuletin, joka puhaltaa alaspäin, kohti emoa. Luulisi että näistä tulee sen verran imua sivuaukkoon että ilma ei enää menekään siitä ulos vaan tulee sisään ja vastaavasti suurin osa ulosmenosta tapahtuu taka-aukon kautta. Tokihan tuon voisi kokeilla savulla tms. mutta kun hahmotelmat on vasta "paperilla". Eli siinä tapauksessa ilmeisesti pitäisi laittaa sivuaukkoon pölysuojus, jota paketissa ei taida olla. Eikö nuo sivuaukot yleensä ole tarkoitettu viileän ilman tuomiseen laitteille, eli jos niihin jotain tuuletinta asennetaan, se puhaltaa sisäänpäin?
Ja sitten jos tuuletusta tarvitsisi lisää, fiksuin tapa olisi varmaan lisätä takatuuletin ja katsoa että sen puhallusteho on pienempi kuin etutuulettimen, jotta ylipaine säilyy?
Ja ota virtalähde huomioon, jos ei täysin passiivinen ole.
 
Yksi asia mikä tälläisessä keskustelussa helposti unohtuu on se että:
- Onko kone päällä 24/7 vuosia ilman että sitä koskaan käynnistetään uudestaan tai sammutetaan hetkeksikään? Mikäli kone sammutetaan "suurimmaksi osaksi päivää" (sen aikaa että "pöly ehtii laskeutua") voidaan otaksua että jos konetta ei säilytetä täysin vakuumissa (ei ilmaa) tilassa sinne menee kuitenkin pölyä tai esim. pinnoille laskeutuu pölyä mistä se voi helposti esim. koneen käynnistymisen yhteydessä mennä sisälle. Noh kuitenkin, itse asiaan:

Tässä olisi video tilanteesta missä 3 tietokonetta on 24/7 päällä vuoden verran ilman että niitä kertaakaan pysäytetään, päivitetään, sammutetaan, käynnistetään uudestaan, käytetään tms.
1) "OUTY" (negative air pressure = 5 tuuletinta ulos)
2) "INNY" (positive air pressure = 5 tuuletinta sisään)
3) "IN-BETWEENY" (balanced = 4 sisään 2 ulos)

Tästä voi katsoa tulosta:


Toki asiaan vaikuttaa myös se että käytössä kuitenkin filtterillinen kotelo eikä esim. avoin testikotelo tai 100% suljettu äänetön kotelo. Eli sanoisin että aika samanlainen kotelo kuin monella käyttäjällä voi olla, edessä & alla suodattimet (ei päällä, takana vain "ritilä")

Tuohan oli mielenkiintoinen testi ja tulos. Eli suurempi tuuletuskapasiteetti teki enemmän pölyä (se in-between) ja sisäänotoissa kannattaa olla suodattimet. Loogista.
 
Tuo olisi balanced eli tasapainoinen kuten suurin osa suosituksista (ja käytännön kohteista) lienee.
Niin tai tämä on mielestäni ylipainoinen kuten @pomk myös sanoo. Sisään enemmän kuin ulos. Tuossa Linuksen videossa käytetään vähän eri tavalla sanaa balanced kun he tarkoittavat sillä sitä että koteloon tulee ja menee ilma tuulettimilla.

Sitten näissä pitää vielä huomioida tietty se että tuuletinkurvit vaikuttaa paljon, eikä tuulettimien määrä välttämättä sitä määritä. Jos on vaikka viisi samanlaista tuuletinta, joista kolme puhaltaa sisään `a 500 rpm ja kaksi ulos `a 1000 rpm, kotelo on alipaineinen vaikka ulospäin on vähemmän tuulettimia.
 
Sitten näissä pitää vielä huomioida tietty se että tuuletinkurvit vaikuttaa paljon, eikä tuulettimien määrä välttämättä sitä määritä. Jos on vaikka viisi samanlaista tuuletinta, joista kolme puhaltaa sisään `a 500 rpm ja kaksi ulos `a 1000 rpm, kotelo on alipaineinen vaikka ulospäin on vähemmän tuulettimia.
Just näin. Ilman massavirta ratkaisee, sisään halutaan enemmän (suodattimellisten) tuuletinaukkojen kautta, kuin mitä poistavien tuuletinaukkojen kautta lähtee veke. Tällöin kotelon raoista poistuu jatkuvasti pikkasen ilmaa ulos ja se pitää pölyn loitolla.
 
Niin tai tämä on mielestäni ylipainoinen kuten @pomk myös sanoo. Sisään enemmän kuin ulos. Tuossa Linuksen videossa käytetään vähän eri tavalla sanaa balanced kun he tarkoittavat sillä sitä että koteloon tulee ja menee ilma tuulettimilla.

Sitten näissä pitää vielä huomioida tietty se että tuuletinkurvit vaikuttaa paljon, eikä tuulettimien määrä välttämättä sitä määritä. Jos on vaikka viisi samanlaista tuuletinta, joista kolme puhaltaa sisään `a 500 rpm ja kaksi ulos `a 1000 rpm, kotelo on alipaineinen vaikka ulospäin on vähemmän tuulettimia.

Tuo on tietysti totta. Eli jos edessä ja samassa on samanlaista meshiä vaan eikä esim. edessä suljettu kotelo missä vain sivuilla pieniä aukkoja ja tietysti myös tuulettimien koot sekä kierrosmäärä vaikuttavaa.

Eli onko käytössä esim. takaa "avoin" ratkaisu ja edessä ovi minkä pintaan liimattu ääntäeristävää materiaalia ja pölysuojat (kuten Fractalin R4) ja jos edessä on vielä 2x 120 (ehkä FR:n omat mukana tulleet) ja taakse on ostettu 140mm Noctua tulos on täysin eri kuin edestä ja takaa avoin ja kaikissa samat 140mm tuulettimet.

Itselläni taitaa olla nyt 2x 140mm edessä (sisään), 1x 140mm katossa, 1x 140mm takana (ulos) ja 1x120mm pohjassa (sisään) Noctuan tuulettimia jotka lämmön mukaan ottavat kierroksia.

Ainakin pölyä tulee kyllä sisälle (ja pölysuojiin) tosin asunnossa myös 2kpl kissoja mitkä vaikuttavat asiaan.
 
Tuo on tietysti totta. Eli jos edessä ja samassa on samanlaista meshiä vaan eikä esim. edessä suljettu kotelo missä vain sivuilla pieniä aukkoja ja tietysti myös tuulettimien koot sekä kierrosmäärä vaikuttavaa.

Eli onko käytössä esim. takaa "avoin" ratkaisu ja edessä ovi minkä pintaan liimattu ääntäeristävää materiaalia ja pölysuojat (kuten Fractalin R4) ja jos edessä on vielä 2x 120 (ehkä FR:n omat mukana tulleet) ja taakse on ostettu 140mm Noctua tulos on täysin eri kuin edestä ja takaa avoin ja kaikissa samat 140mm tuulettimet.

Itselläni taitaa olla nyt 2x 140mm edessä (sisään), 1x 140mm katossa, 1x 140mm takana (ulos) ja 1x120mm pohjassa (sisään) Noctuan tuulettimia jotka lämmön mukaan ottavat kierroksia.

Ainakin pölyä tulee kyllä sisälle (ja pölysuojiin) tosin asunnossa myös 2kpl kissoja mitkä vaikuttavat asiaan.
Noissa tilanteissa joissa on vähän epävarmaa että kumpi on käytössä, voi kokeilla vaikka kuittipaperilla(tai mikä vaan todella ohut paperi) että puskeeko satunnaiset reiät ilmaa pois kopasta vai ei.
 
Sanoisin että tietokoneharrastajalle ensimmäiset vaiheet kopan "optimoinnissa" äänen ja jäähdytystehon puolesta on:
1. Poista pölysuojat.
2. (Älä pidä koppaa lattialla, nosta sitä edes 5 senttiä maasta korokkeilla ja pölyn kerääntyminen vähenee 95%)

Jos jaksaa puolen vuoden välein imuroida, taikka muuten varovasti poistaa kopasta pölyjä, niin pölysuodattimia ei kannata käyttää.
Niiden ilmavirran heikennystä vastaan taistelu vaatii kumminkin suurempaa nopeutta tuulettimilta ja turhaa ääntä.
 
Sanoisin että tietokoneharrastajalle ensimmäiset vaiheet kopan "optimoinnissa" äänen ja jäähdytystehon puolesta on:
1. Poista pölysuojat.
2. (Älä pidä koppaa lattialla, nosta sitä edes 5 senttiä maasta korokkeilla ja pölyn kerääntyminen vähenee 95%)

Jos jaksaa puolen vuoden välein imuroida, taikka muuten varovasti poistaa kopasta pölyjä, niin pölysuodattimia ei kannata käyttää.
Niiden ilmavirran heikennystä vastaan taistelu vaatii kumminkin suurempaa nopeutta tuulettimilta ja turhaa ääntä.
Kaikki ei jaksa purkaa konetta pari kertaa vuodessa, vaan mielummin hankkii yhden tai kaks tuuletinta lisää. Lisäksi elektroniikan imuroiminen on lähtökohtaisesti huono idea, puhdistus pitäisi tehdä menetelmillä jotka eivät kerää staattista sähköä.
 
Muutaman kerran vuodessa kopan kylki auki ja kompuralla puhallan kaikki pölyt pois. Kaikki pölysuodattimet tietenkin poistettu ilmavirran tieltä. Koska joutuu nekin kuitenkin putsaamaan välillä niin ovat aivan turhaa tiellä kun puhallan koneen joka tapauksessa:comp:

Ei ole viimeisen 15 vuoden aikana tullut mitään ongelmia, kun muistaa puhallellessa vähän varoa ettei tuulettimet ota mitään 20000rpm kierroksia.
 
Sanoisin että tietokoneharrastajalle ensimmäiset vaiheet kopan "optimoinnissa" äänen ja jäähdytystehon puolesta on:
1. Poista pölysuojat.
2. (Älä pidä koppaa lattialla, nosta sitä edes 5 senttiä maasta korokkeilla ja pölyn kerääntyminen vähenee 95%)

Jos jaksaa puolen vuoden välein imuroida, taikka muuten varovasti poistaa kopasta pölyjä, niin pölysuodattimia ei kannata käyttää.
Niiden ilmavirran heikennystä vastaan taistelu vaatii kumminkin suurempaa nopeutta tuulettimilta ja turhaa ääntä.
Niin tässä aiheena enemmänkin pölysuojaus eikä tehon optimointi. Pölyyntyneet komponentit muuten kuumenevat helpommin ja pölyyntyneet tuulettimen lavat muuten siirtävät vähemmän ilmaa, jolloin kierroksia tarvitaan lisää ja ääntä tulee enemmän.
 
Muutaman kerran vuodessa kopan kylki auki ja kompuralla puhallan kaikki pölyt pois. Kaikki pölysuodattimet tietenkin poistettu ilmavirran tieltä. Koska joutuu nekin kuitenkin putsaamaan välillä niin ovat aivan turhaa tiellä kun puhallan koneen joka tapauksessa:comp:

Ei ole viimeisen 15 vuoden aikana tullut mitään ongelmia, kun muistaa puhallellessa vähän varoa ettei tuulettimet ota mitään 20000rpm kierroksia.
Mikäs siinä jos kompura löytyy ja on sopiva tila jonne noi pölyt koneesta levittää. Viestini pointti oli lähinnä siinä että imurilla kerjää verta nenästä.
 
Ulkona kuistilla on hyvä levitellä:) Mutta totta puhuakseni eipä tuo kompuralla puhaltelukaan tietenkään varmasti turvallisin keino pölyjen poistoon ole.
 
Joskus aikoinaan varoiteltiin paineilman käytöstä, että muka jotkut pintaliitoskomponentit on niin heikosti kiinni että saattaa lähteä irti.
 
Joskus aikoinaan varoiteltiin paineilman käytöstä, että muka jotkut pintaliitoskomponentit on niin heikosti kiinni että saattaa lähteä irti.
Jos näin käy, niin juotokset ovat olleet jo tehtaalla vialliset ja liitos ei ole varmasti ollut sähköisestikään toimiva.

Toiseksi, en ymmärrä miten imuri oleellisesti eroaisi ilmavirran suhteen - jos komponentit lähtee paineilmalla irti, lähtisi ne myös imurilla...
 
Jos näin käy, niin juotokset ovat olleet jo tehtaalla vialliset ja liitos ei ole varmasti ollut sähköisestikään toimiva.

Toiseksi, en ymmärrä miten imuri oleellisesti eroaisi ilmavirran suhteen - jos komponentit lähtee paineilmalla irti, lähtisi ne myös imurilla...
Imurilla saa staattista sähköä kerättyä, ei siinä ilmavirran puolesta mitään vikaa ole. Aika harva koti-imuri on ESD safe, hinnat alkaen n. 300€ jos haluaa elektroniikan puhdistamiseen soveltuvan vehkeen ostaa.
 
Imurilla saa staattista sähköä kerättyä, ei siinä ilmavirran puolesta mitään vikaa ole. Aika harva koti-imuri on ESD safe, hinnat alkaen n. 300€ jos haluaa elektroniikan puhdistamiseen soveltuvan vehkeen ostaa.
Pointti oli siinä, että @Infy:n viestin saattoi epäsuorasti tulkita niin, että paineilmaa ei kannata käyttää (vaan pitäisi käyttää imuria, koska paineilmaa ei kannata käyttää). Mitään muuta tapaa puhdistaa pölyjä en keksi.
 
Pointti oli siinä, että @Infy:n viestin saattoi epäsuorasti tulkita niin, että paineilmaa ei kannata käyttää (vaan pitäisi käyttää imuria, koska paineilmaa ei kannata käyttää). Mitään muuta tapaa puhdistaa pölyjä en keksi.
Ammattimaisesti pöly poistettaisiin siihen hommaan suunnitellulla imurilla ja ultraäänipesurilla.

Kotoa ei löydy 99% tapauksissa laitetta jolla tuon voisi täysin turvallisesti tehdä, siksi pölysuodattimet ja kotelon ilmankierron suunnittelu niiden pohjalta on lähes aina se paras vaihtoehto.
 
Turvallisin kotona tehtävä pölyputsaus herkkien komponenttien osalta tapahtuu paineilmapullolla komponentteja puhallellen imurin suulake lähistöllä irtoavan pölyn keräten.
 
Oon puhallellu paineilmaspraylla ja pidän imuria 10cm päässä, että karkaava pöly menee imuriin, eikä ympäri kämppää. Tuleeko tuosta staattista sähköä, vai oletetaanko, että sillä imurilla kosketaan osia? En ole ennen kuullut tästä staattisen sähkön ongelmasta siksi kysyn.

E: jahas @Astire kerkes ensin
 
Oon puhallellu paineilmaspraylla ja pidän imuria 10cm päässä, että karkaava pöly menee imuriin, eikä ympäri kämppää. Tuleeko tuosta staattista sähköä, vai oletetaanko, että sillä imurilla kosketaan osia? En ole ennen kuullut tästä staattisen sähkön ongelmasta siksi kysyn.

E: jahas @Astire kerkes ensin
Kunhan se imurin suulake on jatkuvasti lähempänä jotain maadoitettua kotelon osaa kuin elektronisia komponentteja, niin ongelmaa ei pitäisi syntyä.

Paineilmaspray on ihan suht turvallinen tapa hoitaa homma, pitää vaan varoa ettei suikuttele pullo kenossa, siten että nesteet lentää komponenteille. Siinä voi lämpötila laskea niin nopeasti että joku tinaus vois periaatteessa kärsiä, joskin melko epätodennäköisesti.
 
Myös jos kompuralla puhaltelee niin pitää aina muistaa tyhjentää kompuran säiliöstä kondensiovedet huolella ennen puhaltelua.

Itse kerran kastelin näyttiksen kun räki vedet kompurasta ulos. Onneksi tuosta selvittiin muutamalla kirosanalla ja tuskanhiellä:whistling:
 
Kunhan se imurin suulake on jatkuvasti lähempänä jotain maadoitettua kotelon osaa kuin elektronisia komponentteja, niin ongelmaa ei pitäisi syntyä.

Paineilmaspray on ihan suht turvallinen tapa hoitaa homma, pitää vaan varoa ettei suikuttele pullo kenossa, siten että nesteet lentää komponenteille. Siinä voi lämpötila laskea niin nopeasti että joku tinaus vois periaatteessa kärsiä, joskin melko epätodennäköisesti.
Ei tarvitse edes olla maadoitettu osa lähimpänä. Muutama senttikin etäisyyttä herkkiin kompontteihin riittää hyvin.
Ilman läpilyöntijännite on 3000V / mm.

Kaikenlisäksi, vaikka imurin suulake jännitettä keräisikin, ja vaikka ESD isku johonkin osuisikin, se todennäköisesti osuisi laitteen piirilevyn maatasoon joka ei ainakaan pysyviä ongelmia aiheuta. Korkeintaan huonosti suunnitellussa piirilevyssä käynnissä oleva kone saattaisi tiltata.

Lisäksi ESD-suojauskomponentit herkissä osissa piirilevyä, ja jopa itse piilläkin ovat varsin hyvät kulutuselektroniikassa.
Ei valmistajakaan halua takuuseen vaihdella ESD:hen kärähtäneitä komponentteja.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 146
Viestejä
4 487 996
Jäsenet
74 159
Uusin jäsen
kahvirommi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom