Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Periaatteessa sama ilmiö kuin märkä- vs. kuivahionta. Kemiallisesti ei suola ei tietä kuluta, mutta märkänä tie kuluu nopeammin ja suolaus voi lisätä märkää osuutta.
Tässä on joku tielaitoksen vanhempi tutkimus aiheesta. Tiivistettynä suolattu tie kai kului kolmanneksen nopeammin tai yhtä nopeasti, riippuen siitä mitä laskentatapaa liikennemäärille käytettiin.
Tämän tutkimuksen sivulla 46 alkaen on tarkempaa tietoa suolan vaikutuksesta asfalttiin.
En löytänyt tutkimuksista mainintaa kitkarenkaista eli siis pohjaa kommentille, että asfaltti kuluu suolatuilla teillä huomattavan nopeasti myös ilman nastarenkaita.
Muutoin vanhemman tutkimuksen havainnot ihan loogisen kuuloisia. Nykypäivän tilannetta sen perusteella vaikea ehkä arvioida, kun ei tietoa esim. käytetyistä materiaaleista ole. Tainnut olla rahat tiukilla.
Jälkimmäisessä ei tainnut kulumisesta olla varsinaista tutkimustulosta tai viittausta tutkimukseen, ja muutoinkin ehkä yllättävänkin ohuelti käsitelty aihetta.
Luulisi, että löytyisi uudempia ja kattavampiakin tutkimuksia, tai ainakin selvityksiä.
Helsingin kaupunki on hiljattain tutkinut nasta-kitka-kysymystä, innokkaat voi käydä lukemassa Nasta-hankkeesta: Tutkimusraportit | NASTA-tutkimusohjelma
Sade ja märkä tienpinta vaikuttavat nastarenkaiden aiheuttamaan päällysteiden kulumiseen. Lampinen (1993, s. 122–123) väittää veden vaikutuksen päällysteiden nastarengaskulutuksen kestävyyteen selittyvän seuraavilla hypoteeseilla:
1.Päällysteen raoissa ja huokosissa oleva vesi joutuu nastaiskun aikana dynaamisen hydrostaattisen paineen lisäyksenalaiseksi. Se aiheuttaa kiviaineksen rakeiden välille suuria voimia, jotka irrottavat rakeita toisistaan ja höllentävät niiden välisiä sidoksia.
2.Nastaiskun jälkeisessä hierrossa nasta pääsee liikkumaan pitemmän matkan märällä päällysteellä kuin kuivalla päällysteellä, koska renkaan kosketuspinnan ja tien pinnan välinen kitka on märkänä pienempi.
3.Kuivan päällysteen pinnalle kertyy nastarengaskulutuksen seurauksena päällysteestä irronnutta hienoainesta, joka pinnalla ollessaan toimii iskuenergiaa sitovana vaimentajana nastaiskuja vastaan. Märällä pinnalla, kun vettä on paljon tai se on vaikuttanut pitkään, on pinta huuhtoutunut paljaaksi, jolloin nastaisku vaikuttaa suoraan päällystepintaan
Näinhän se on, pakko ajaa kusi sukassa kun pitoa ei ole. Mutta jos kaikilla olisi kitkarenkaat, 0% kuolonkolareista ajettaisiin nastarenkailla. Tekisikö se nastarenkaista silloin äärettömän turvalliset?Kitkarengaskuskit siis ottavat jo paremmin ennakkoon huomioon kelin, auton ja renkaiden ominaisuudet
Tässä on tehty tutkimusta juuri tuohon "hiekkapaperi-ilmiöön" nähden. Mm. Sivulla 48 on yhteenvedossa nähdään, kuinka nasta kuluttaa tietä tälläkin tavalla enemmän, jopa ronskisti hiekoitetulla tiellä. Tämä on sinänsä itsestänselvää, koska nastarenkaalla on sama pintapaine ja hiertovaikutus, mutta lisänä nastojen rikkova vaikutus.
Mielenkiintoinen kysymys on se, että kuinka suuri osuus nastojen tuottamalla katupölyllä kulumassa on hiekoittamattomilla teillä tämän ilmiön johdosta?
Itse asiassa tuossa aikaisemmin linkkaamassani tutkimuksessa on esitelty tarkemmin mekanismia, jolla märkä asfaltti kuluisi nastarenkaan alla sivulla 37:
Eli täysin puhtaalla, pölyttömällä tienpinnalla kitkarenkaat eivät oletettavasti aiheuttaisi tien kulumaa sen enempää märällä kuin kuivallakaan. Hiekan tullessa mukaan kuvioihin kitkakin kuluttaa tietä ja oletetettavasti märkänä tämä kuluma on suurempaa. Tässä kannattaa tosin ottaa huomioon se, että kitkan aiheuttama tienkuluma on valtavasti pienempi joka tapauksessa nastaan verratessa.
Jälleen kerran ongelmaksi muodostuu siis nastarengas ja sen tuottamat jätökset