Kitkarenkailla ajetaan paljon vähemmän kuolonkolareita

[Willema]

Onnettomuustietokeskus:
Vuoden 2017 tilastoissa kitkarenkailla ajettiin 53 eli 10 % kuolonkolareista. Kitkarenkaita oli käytössä n. 14 % autokannasta, pääkaupunkiseudulla 20 %. Mistä ero johtuu, vaikka moni autoilija vieroksuu kitkoja?
”Jos ovat nastarenkaat kehittyneet, niin ovat kitkarenkaatkin. Jopa hämmästyttävän paljon. Pelkän kumin ja kulutuspinnan avulla parhaat tuotteet pystyvät kehittämään jääpidon, joka maalaisjärjellä ajatellen tuntuu jo mahdottomalta. Huonolla nastarenkaalla ei ole oikein mitään jakoa huippuluokan kitkarengasta vastaan, ei edes liukkaalla jäällä. Hyvällä kitkarenkaalla pärjää Suomen talvessa erinomaisesti”, TM:n rengasvertailussa todettiin."
Jouko Lahti sanoo Ylellä, että kehityskulun syitä ei tunneta.
”Ensimmäisenä tulee mieleen, että ajonvakauden yleistyminen on auttanut nimenomaan kitkarengasautoilijoita. Viime kädessä kyse lienee myös ajotavasta eli, kuinka otetaan huomioon olosuhteet ja renkaiden suorituskyky.”
"Kitkarenkaiden osuus (onnettomuuksista) on myös laskenut viime vuosina. Tarkastelujaksolla 2015–2017 kaikista onnettomuuksista vain 3,6 prosenttia ajettiin kitkarenkailla"
Näin Tekniikan Maailmasta lainattua.

Mutu tietoahan voi heittää ennen tarkempien tutkimusten tuloksia; Kitkarengaskuskit siis ottavat jo paremmin ennakkoon huomioon kelin, auton ja renkaiden ominaisuudet ja ennenkaikkea, vain parhaimmat kuskit ottavat käyttöön kitkarenkaat

 

[Mika__]

>2019
<ei aja kitkarenkailla

Hämmentävää miksi haluaa vielä tietä repivät nastat autoonsa ja pahentaa pöly- ja pienhiukkasten määrää ilmassa.

 

[jm82]

Voi olla että vanhoilla nastarenkailla liukastellaan ja jos muutenkin ajetaan vähän, niin ajotaidot on huonot. Renkaissa voi olla vielä pintaa, mutta renkaiden pito silti aika olematon.

Mitä oon uusia nastoja ja kitkoja verrannut, niin nastat on vähän pitävämmät. Ei kumminkaan mikään häikäisevä ero ole. Ja paljon ajavilla on aina aika tuoreet renkaat alla.

"Kitkarenkaita oli käytössä n. 14 % autokannasta, pääkaupunkiseudulla 20 %."

Pääkaupunkiseudulla on myös uudemmat autot (ja renkaat) kuin muualla.

 

[baggio]

Oma ajatus tästä tuoreeltaan oli, että köyhät, jotka ajavat paljon kuolonkolareita huonoilla autoilla, yleensä laittavat nastat, ja ajavat niillä samoilla renkailla talvesta toiseen, kun taas kitkojen käyttäjillä on uudemmat ja turvallisemmat autot joihin ei kuole, vaikka kolari sattuisikin.

 

[Antti Alien]

>2019
<ei aja kitkarenkailla

Hämmentävää miksi haluaa vielä tietä repivät nastat autoonsa ja pahentaa pöly- ja pienhiukkasten määrää ilmassa.

- Kitkarenkaat eivät pidä jäällä, joten kitkarenkaiden käytön vuoksi suolausta ja hiekoitusta on lisättävä, ja se lisää teiden kulumista ja ilman pienhiukkasia enemmän kuin nastarenkaat
- Kitkarenkaat eivät pidä sulalla märällä tiellä
- Kaupunkiolosuhteissa ja rannikoilla ei ole lähes koskaan lumisia teitä, joilla kitkarengas pitäisi kiitettävästi

Otsikosta: parin kymmenen kolarin tilastollinen voima lienee niin pieni, ettei tilastollista eroa ole. Epäilen myös, että renkaat harvemmin ovat mitenkään ratkaiseva tekijä kuolemaan johtaneissa kolareissa. Mielenkiintoisempaa olisi nähdä lukuja kaikista kolareista.

 

[Mika__]

^ Aika monta vuotta mennyt jo kitkoilla kaupunkiolosuhteilla ja rannikolla ongelmitta. Aika vanhakantaisia käsityksiä nykyaikaisista kitkoista. Pitävät ihan hyvin jäällä ja huomioi sen tietysti ajaessa. Suolausta voisi olla hyvin paljon vähemmän kuin nyt, ei minua kiinnosta lenteleekö autoja pöpelikköön, mutta vituttaa pestä omaa autoa kokoajan.

 

[tuoppi´]

Tässä on varmaan vähän sama juttu kuin siinä että nelivedolla ajetaan enemmän kolareita. Ihmiset luulee, että ei tarvitse varoa kun alla nastarenkaat. Kitkarengaskuskit sen sijaan tiedostavat että heidän renkailla ei ole niin hyvä pito, joten ajavat varovaisemmin.

 

[Gameri]

Voi olla sekin että nämä hazardeimmat kuoleman kuskit vetelee vanhoilla nastoilla vanhoilla turvattomilla bemareilla, audeilla, mersuilla jne kun ei ole vara ostaa uusia renkaita. Ja voisi kuvitella että ne vanhat renkaat ostetaan nastoina koska niissä oletetaan yleisesti ottaen olevan enemmän pitoa.

Jotenkin kyllä säälittää kitkojen omistajien oman paremmuutensa esille tuominen Vähän kuin joku uskonto ja oman päätöksen tueksi kaivataan tukea muiden mielipiteistä. Vai tuleeko näillä foorumeilla vain marginaalinen äänekkäin porukka esiin ja suurin osa onkin ihan fiksuja...

 

[Kizmo]

Tähän on pohdittu syytä jo aikaisemmin.

Aika uskottavasti esitettiin että kitkarenkaat päätyy usein uuden tai uudehkon auton alle ja kuskina on keskimääräistä kokeneempi henkilö joka sitten osaa ottaa rengastuksensa ominaisuudet paremmin huomioon

Ja kuolonkolarit on vain pieni osa kaikista havereista mitä autolla sattuu.

 

[Crom]

Aika uskottavasti esitettiin että kitkarenkaat päätyy usein uuden tai uudehkon auton alle ...

Kovin monesta alle 5000€ autosta löytyy uudet kitkarenkaat, eiköhän siellä ole jotkut käytetyt nastarenkaat mitkä on löytyny jostain halvalla.

 

[oestrus taurus]

Ensin olin ihmeissäni, että pääkaupunkiseudulla ajetaan vain 20% kitkoilla, mutta sitten muistin, ettei pääkaupunkiseutu ole sama kuin Helsinki.
Helsinki-Espoo-Vanta+moottoritien kunnat ovat sellaista seutua, jossa vakituisesti autolla asioivan on jopa järkevämpää pitää kitkarenkaita. Rajoitusten ja radikaalisten sabotoijien vaaran lisäksi nopeusrajoitukset taajama-alueella pitävät huolen, että kuollonkolarin riskit ovat pienet.

Näissä on muutoinkin paljon sellaisia korrelaatioita, jotka eivät ainakaan suoraan selity pelkällä paremmusmallilla. Vähän sama, kuin vertaisi Kontulan- ja Eiran asukkaan menestymisiä ja elinajanodotteita.

 

[Kizmo]

Itsekin sekalaisesti tulee ajeltua täällä napapiirin pinnassa kitkoilla ja nastoilla ja vaikka millaisilla ajoneuvoilla. Erityisen ikävät kitkat on autossa jossa ei ole ajonvakautusta.

Nastojen ääni on erinomainen vihje siitä että ollaan pidon rajoilla, herkempi kuin paraskaan ajonvakautus tai lukkiutumattomat jarrut.

 

[Antti Alien]

Nyt kun tuli tutkittua tuota tilastoa vähän tarkemmin, niin päin persettähän se oli taas uutisoitu. Kitkarenkaiden osuus on raportoitu vain lumisella tai jäisellä kelillä tapahtuneissa onnettomuuksissa. Kuivalla tai sulalla talvirenkaiden käyttöaikaan tapahtuneista onnettomuuksista ei renkaiden tyyppiä kerrottu. Lumisella tai jäisellä kelillä tapahtui 2017 vain 12 % onnettomuuksista, ja näistä onnettomuuksista kitkojen osuus oli 10 %. Jos onnettomuuksia olisi tapahtunut kitkoilla yksi enemmän, olisi osuus kasvanut yli 14 %:iin, eli kuten sanottua, tilastollinen voima on mitätön.

Kaikista talvirenkailla ajetuista onnettomuuksista vuonna 2017 kitkarenkaiden osuus oli n. 15,4 %, eli huima yliedustus. Jälleen yksi enemmän nostaisi osuuden jo melkein 17 %:iin ja yksi vähemmän laskisi 14 %:iin. Tästä ei voida siis vetää mitään muita johtopäätöksiä kuin sen, että renkaat eivät ole tilastollisesti merkittävä tekijä kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa. Edelleen kiinnostaisi nähdä tilastoja vähemmän vakavista kolareista.

 

[puolinudisti]

lasketaankohan nastaton nastarengas nastarenkaaksi vai kitkarenkaaksi?

 

[Stanley H. Tweedle]

Wunderbaumista saisi varmaan yhtä osuvat otsikot ja "tilastot".

 

[Hellsinki]

Hankookin kitkoilla menin viimetalven,kesän ja tän talven. Loistavat pidoiltaan edelleenki. 1 kesä vielä ja sit uusin ainaki vetävät. Nyt edessä 5mm ja takana 7mm, kilsoja tulee vuodessa 10k
Pitää sateella,jäällä,lumella,helteellä......
Enkä tosiaan oo tietukko. Nastat on turhakkeita.

 

[aapelih]

Nyt kun tuli tutkittua tuota tilastoa vähän tarkemmin, niin päin persettähän se oli taas uutisoitu. Kitkarenkaiden osuus on raportoitu vain lumisella tai jäisellä kelillä tapahtuneissa onnettomuuksissa. Kuivalla tai sulalla talvirenkaiden käyttöaikaan tapahtuneista onnettomuuksista ei renkaiden tyyppiä kerrottu. Lumisella tai jäisellä kelillä tapahtui 2017 vain 12 % onnettomuuksista, ja näistä onnettomuuksista kitkojen osuus oli 10 %. Jos onnettomuuksia olisi tapahtunut kitkoilla yksi enemmän, olisi osuus kasvanut yli 14 %:iin, eli kuten sanottua, tilastollinen voima on mitätön.

Kaikista talvirenkailla ajetuista onnettomuuksista vuonna 2017 kitkarenkaiden osuus oli n. 15,4 %, eli huima yliedustus. Jälleen yksi enemmän nostaisi osuuden jo melkein 17 %:iin ja yksi vähemmän laskisi 14 %:iin. Tästä ei voida siis vetää mitään muita johtopäätöksiä kuin sen, että renkaat eivät ole tilastollisesti merkittävä tekijä kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa. Edelleen kiinnostaisi nähdä tilastoja vähemmän vakavista kolareista.

Mistä tilastosta puhut, kun
- Ylen artikkelissa puhutaan 358:sta kuolemaan johtaneesta talvirengasonnettomuudesta välillä 2000-2017
- VTT:n tutkimuksessa T335 tutkitaan väliä 2012-2016, jolloin sattui yhteensä 103 talvikuukausien (joulu-helmikuu) onnettomuutta, joista 83 oli talvisten ajo-olosuhteiden vallitessa ajettuja?

Kummassakaan yhden onnettomuuden lisääminen tai vähentäminen ei aiheuta monen prosentin heittoa. Jälkimmäisessäkin talvisissa olosuhteissa pitäisi teoriassa sattua kolmin-nelinkertainen määrä (kolmen sijasta 9-11 kpl) onnettomuuksia, jotta edustus olisi rengastyyppien esiintyvyyden mukainen.

Tuossa VTT:n tutkimuksessa on raportoitu renkaiden osuudet onnettomuuksiin koko talvirengaskaudelta, mukaanlukien myös ei-talviset kelit. Siinä tulokset ovat samansuuntaiset, nastarenkailla ajettiin 95,1% kuolonkolareista (98/103 kpl), vaikka kitkoja oli 11,5% renkaista tuottaen yli kaksinkertaisen yliedustuksen.

Jos tarkastelet vain absoluuttisesti onnettomuuksien lukumäärää kullakin rengastyypillä, teet kovin merkittävän virheen siinä, että kitkoilla oletettavasti ajetaan enemmän kuin nastoilla. Ne laitetaan herkemmin alle ja otetaan myöhemmin pois, jolloin yllättävillä syys- ja kevätjäillä nastarengaskuljettajien onnettomuudet satavat useammin kesärenkaiden laariin. Tämän vuoksi tarkastelu on välttämätöntä suorittaa vain talvirengaspakon ajalta.

Eli tähän mennessä tilastoilla on pystytty osoittamaan, että ensinnäkään renkaat hyvin harvoin ovat syypäänä onnettomuuteen ja toisekseen eri rengastyyppien välillä ei näytä olevan tilastollisesti merkittäviä turvallisuuseroja. Tämän lisäksi tiedetään faktana, että vain toinen rengastyyppi omaa merkittäviä haittavaikutuksia niin tiestölle kuin ilmanlaadullekin. Ynnättäessä nämä faktat yhteen tuntuu erikoiselta, että tästä aiheesta tarvitsee edes käydä mitään vääntöä ?

Jos kerran nastarenkaiden hyödyt jäävät virhemarginaaliin (VTT T204) tai niillä on jopa moninkertainen yliedustus kuolonkolareissa, niin miksi silti nastojen takia kaikki joutuvat kärsimään
-kalliimmasta, meluisammasta, huonommin pitävästä ja huonommin eroosiota kestävästä suurirakeisesta asfaltista (ympäri vuoden!)
-pahemmasta katupölyongelmasta
-nastojen suuremmasta melusaasteesta?

------------------

Lisäksi aiheeseen liittyen kannattaa huomioida, että nastarenkaiden pito muuttuu elinkaaren aikana huomattavasti enemmän kuin kitkoilla.

Ruotsin VTI suoritti 2015 pitotestejä uusille ja rengashotelleista valikoiduille käytetyille renkaille:

Kuluneita talvirenkaita testattiin laajasti VTI:n toimesta Ruotsissa 2015. Monipuolisiin lumi- ja jääpitotesteihin valikoitui 27 uutta ja 50 kulunutta talvirengassarjaa, jotka seulottiin rengashotelleista edustamaan eri rengastyyppejä ja laatutasoja. Kuluneet rengassarjat olivat urasyvyydeltään 5–7 mm huonoimman renkaan osalta. Urasyvyydeltään paremmat renkaat asennettiin testissä taka-akselille.

Kuluneita nastarenkaita valikoitui VTI:n testattavaksi 18 rengassarjaa. Eturenkaiden urasyvyys oli keskimäärin 6,2 mm ja takarenkaiden 7,4 mm. Ehjien nastojen osuus oli eturenkaissa keskimäärin 80 prosenttia ja takarenkaissa useimmiten 100 prosenttia. Nastaulkonema oli eturenkaissa keskimäärin 1,1 mm ja takarenkaissa 0,8 mm. Nastarenkaat olivat keskimäärin 6,5 vuoden ikäisiä valmistusvuodesta lukien.

Nastarenkaat erottuivat edukseen liukkaalla jääpinnalla, jossa uusilla pohjoismaisilla kitkarenkailla jarrutusmatka oli keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin uusilla nastarenkailla. Sen sijaan lumipitovertailussa pohjoismaiset kitkarenkaat olivat uutena hieman nastarenkaita parempia. Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetut kitkarenkaat jäivät molemmissa testeissä odotetusti viimeiseksi.

Rengastyyppien väliset erot muuttuivat VTI:n testissä merkittävästi kulumisen myötä. Kuluneilla nastarenkailla jarrutusmatka jäisellä pinnalla kasvoi 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna ja kaventui noin 8 prosenttiin kuluneisiin kitkarenkaisiin nähden. Nastarenkaat näyttäisivät menettävän kuluessaan suorituskykyään suhteellisesti eniten, mikä voi tulla monille autoilijoille vastaan yllätyksenä.

Sekä kotimaisen TM:n että länsinaapurin Teknikens Världetin käytettyjen renkaiden testeissä 2010 pohjoismaiset kitkarenkaat taas päihittivät jopa puhtaassa jääpidossa nastat. TM:ssä testattiin puoliväliin kuluneita (6mm pintaa, 2- ja 4-vuotiaat renkaat) ja loppuunajettuja (3mm pintaa, 9- ja 10 vuotiaat renkaat) "merkkirengassarjoja" ja TV:n testissä olivat 10 tkm ajetut Continentalin renkaat.

Tässä alkuperäinen TV:n testi ja toimiva käännös suomeksi. TM:n testi on valitettavasti maksumuurin takana, mutta spoilerissa tiivistelmä:

Spoileri

Itselläni edellisessä autossa oli alla uudet Hakka kasit ja tämän talven alla ovat pyörineet uudet Sava Eskimo Ice -kitkat. Hakat ovat testivoittajat ja Savat tulivat 2017 kitkoista testihopealle eli kummankin pitäisi olla ihan laadukkaita talvirenkaita. Rehellisesti sanottuna omiin autoihin tämän vertailuparin perusteella ei tarvitse enää harkita nastoja.

Käytännössä koko elämäni nastoilla ajelleena ja "esson baarien" kitkojen lyttyyn haukkumiset kuulleena kuitenkin suurin yllätys itselleni oli kitkojen hyvä pito. Näillähän pärjää siinä missä nastoillakin ja kaikista hurjimmilla prosenttiluokan pääkallokeleillä pitää ajaa niihin tiukimpiin mutkiin 7 km/h sijasta ehkä vain 5 km/h nopeudella. Kaikissa muissa olosuhteissa renkaat ovatkin sitten samanvertaiset. Mahtavinta on kuitenkin ajomukavuus & hiljaisuus ja se, että voin ongelmitta pitää oikeasti toimivat talvirenkaat alla myös vaihtelevien välikelien läpi miettimättä asiaa sen kummemmin.

Lähipiirissä on kyllä kokemuksia auton mukana tulleista, kesät-talvet ajetuista kymmenvuotiaista rieskoista, joiden perusteella on sitten tuomittu kitkat käyttökelvottomiksi kapineiksi. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko joku joskus laittanut uudet kitkat alle ja ollut niin epätyytyväinen, että on palannut nastoihin?

 

[Henkka77]

Harmi ettei tutkimus kerro missä kunnossa onnettomuuksissa olleiden autojen nastarenkaat oli..

 

[Ormu]

lasketaankohan nastaton nastarengas nastarenkaaksi vai kitkarenkaaksi?

Jaa-a. Tällaisessa tutkimuksessa varmaan nastarenkaaksi.

Lain kirjaimen talvirenkaista ne vissiin (valitettavasti) täyttävät, kunhan nastat on tasapuolisesti nypitty kaikista renkaista.

 

[Willema]

Olisi mielenkiintoista kuulla, onko joku joskus laittanut uudet kitkat alle ja ollut niin epätyytyväinen, että on palannut nastoihin?
Oma kokemus kitkoista tapahtui vahingossa, kuten monet sinänsä järkeväksi osoittautuneet asiat. Vuonna 1998 syystalvella vaihdoin autoa. Autoa hakiessani automyyjä näytti renkaita, Nokian kitkat todeten, jos ei ole mieleiset voit tulla vaihtamaan vielä ennen vuoden vaihdetta nastarenkaisiin. Auto oli tietenkin ilman ABS jarruja puhumattakaan luistonestosta. Niin siinä kävi että kaikkeen tottuu tai oppii tottumaan. Alle jäivät. Sen jälkeen on muutama uusi auto ja talvirengaskerta tullut hankittua, kaikki kitkoilla.

 

[sbasil]

Olisi mielenkiintoista kuulla, onko joku joskus laittanut uudet kitkat alle ja ollut niin epätyytyväinen, että on palannut nastoihin?

Uusia renkaita tuskin kovin moni on suorilta pois alta vaihtanut, mutta tiedän kyllä lähipiiristänikin useamman ihmisen, joka on kitkojen jälkeen palannut takaisin nastarenkaisiin.

 

[HTK12]

Mistä tilastosta puhut, kun
- Ylen artikkelissa puhutaan 358:sta kuolemaan johtaneesta talvirengasonnettomuudesta välillä 2000-2017
- VTT:n tutkimuksessa T335 tutkitaan väliä 2012-2016, jolloin sattui yhteensä 103 talvikuukausien (joulu-helmikuu) onnettomuutta, joista 83 oli talvisten ajo-olosuhteiden vallitessa ajettuja?

Kummassakaan yhden onnettomuuden lisääminen tai vähentäminen ei aiheuta monen prosentin heittoa. Jälkimmäisessäkin talvisissa olosuhteissa pitäisi teoriassa sattua kolmin-nelinkertainen määrä (kolmen sijasta 9-11 kpl) onnettomuuksia, jotta edustus olisi rengastyyppien esiintyvyyden mukainen.

Tuossa VTT:n tutkimuksessa on raportoitu renkaiden osuudet onnettomuuksiin koko talvirengaskaudelta, mukaanlukien myös ei-talviset kelit. Siinä tulokset ovat samansuuntaiset, nastarenkailla ajettiin 95,1% kuolonkolareista (98/103 kpl), vaikka kitkoja oli 11,5% renkaista tuottaen yli kaksinkertaisen yliedustuksen.

Jos tarkastelet vain absoluuttisesti onnettomuuksien lukumäärää kullakin rengastyypillä, teet kovin merkittävän virheen siinä, että kitkoilla oletettavasti ajetaan enemmän kuin nastoilla. Ne laitetaan herkemmin alle ja otetaan myöhemmin pois, jolloin yllättävillä syys- ja kevätjäillä nastarengaskuljettajien onnettomuudet satavat useammin kesärenkaiden laariin. Tämän vuoksi tarkastelu on välttämätöntä suorittaa vain talvirengaspakon ajalta.

Eli tähän mennessä tilastoilla on pystytty osoittamaan, että ensinnäkään renkaat hyvin harvoin ovat syypäänä onnettomuuteen ja toisekseen eri rengastyyppien välillä ei näytä olevan tilastollisesti merkittäviä turvallisuuseroja. Tämän lisäksi tiedetään faktana, että vain toinen rengastyyppi omaa merkittäviä haittavaikutuksia niin tiestölle kuin ilmanlaadullekin. Ynnättäessä nämä faktat yhteen tuntuu erikoiselta, että tästä aiheesta tarvitsee edes käydä mitään vääntöä ?

Jos kerran nastarenkaiden hyödyt jäävät virhemarginaaliin (VTT T204) tai niillä on jopa moninkertainen yliedustus kuolonkolareissa, niin miksi silti nastojen takia kaikki joutuvat kärsimään
-kalliimmasta, meluisammasta, huonommin pitävästä ja huonommin eroosiota kestävästä suurirakeisesta asfaltista (ympäri vuoden!)
-pahemmasta katupölyongelmasta
-nastojen suuremmasta melusaasteesta?

------------------

Lisäksi aiheeseen liittyen kannattaa huomioida, että nastarenkaiden pito muuttuu elinkaaren aikana huomattavasti enemmän kuin kitkoilla.

Ruotsin VTI suoritti 2015 pitotestejä uusille ja rengashotelleista valikoiduille käytetyille renkaille:


Sekä kotimaisen TM:n että länsinaapurin Teknikens Världetin käytettyjen renkaiden testeissä 2010 pohjoismaiset kitkarenkaat taas päihittivät jopa puhtaassa jääpidossa nastat. TM:ssä testattiin puoliväliin kuluneita (6mm pintaa, 2- ja 4-vuotiaat renkaat) ja loppuunajettuja (3mm pintaa, 9- ja 10 vuotiaat renkaat) "merkkirengassarjoja" ja TV:n testissä olivat 10 tkm ajetut Continentalin renkaat.

Tässä alkuperäinen TV:n testi ja toimiva käännös suomeksi. TM:n testi on valitettavasti maksumuurin takana, mutta spoilerissa tiivistelmä:

Spoileri

Itselläni edellisessä autossa oli alla uudet Hakka kasit ja tämän talven alla ovat pyörineet uudet Sava Eskimo Ice -kitkat. Hakat ovat testivoittajat ja Savat tulivat 2017 kitkoista testihopealle eli kummankin pitäisi olla ihan laadukkaita talvirenkaita. Rehellisesti sanottuna omiin autoihin tämän vertailuparin perusteella ei tarvitse enää harkita nastoja.

Käytännössä koko elämäni nastoilla ajelleena ja "esson baarien" kitkojen lyttyyn haukkumiset kuulleena kuitenkin suurin yllätys itselleni oli kitkojen hyvä pito. Näillähän pärjää siinä missä nastoillakin ja kaikista hurjimmilla prosenttiluokan pääkallokeleillä pitää ajaa niihin tiukimpiin mutkiin 7 km/h sijasta ehkä vain 5 km/h nopeudella. Kaikissa muissa olosuhteissa renkaat ovatkin sitten samanvertaiset. Mahtavinta on kuitenkin ajomukavuus & hiljaisuus ja se, että voin ongelmitta pitää oikeasti toimivat talvirenkaat alla myös vaihtelevien välikelien läpi miettimättä asiaa sen kummemmin.

Lähipiirissä on kyllä kokemuksia auton mukana tulleista, kesät-talvet ajetuista kymmenvuotiaista rieskoista, joiden perusteella on sitten tuomittu kitkat käyttökelvottomiksi kapineiksi. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko joku joskus laittanut uudet kitkat alle ja ollut niin epätyytyväinen, että on palannut nastoihin?

Tekniikan maailman käytettyjen renkaiden testillä voi ainakin pyyhkiä persettä, kitkat oli uudemmat kun nastat. Hurrien testissa on paljon pehmeämpää kumia näköjään kitkoissa vs. nastoissa (kulumisesta päätellen). Molemmat ajettu 10tkm, mutta kitkat kuluneet 3,7mm kun nastat samalla matkalla kuluneet 2.2mm. Nastoilla pääsisi ~30tkm (jos kuluminen on lineaarista, mitä se ei todellisuudessa ole) kun testin kitkoilla ei edes 20tkm. Ei kyllä kannattaisi niitä kitkoja pitää yhtään pidempään kuin nastojakaan, ellei kiinnosta sitä renkgaskauppiasta tukea. Kitkat kun ainakin tuon testin perusteella kuluvat noin paljon nopeammin vrt nasta, niin suunnilleen sulavat keväällä alle.

Yleensä ne ketkä ajaa vanhoilla talvirenkailla ajavat nastoilla. Suurin osa kitkoilla ajavista jaa uudemmilla autoilla ja vuosittainen ajosuorite on paljon suurempi kuin nastoilla -> kitkat on keskimäärin huomattavasti uudemmat kuin nastat. Mitä uudempi rengas sen parempi pito. Kumi kovettuu ja menettää pitoaa kokoajan. Kitkarengas kuskit tarvii ne nastarenkailla ajelevat karhentamaan sitä tietä. Jos kaikki siirtyisi kitkoihin pitäisi taas lisätä suolausta ja hiekoitusta. Mielestäni kumpaakin pitäisi vähentää, suolaaminen pilaa ympäristöä ja heikoittaminen varsinkin kaupunkialueella aiheuttaa todellisen katupölyongelman.

Molemmilla renkailla pääsee eteenpäin, kunhan ne on riittävän uudet.

 

[Tellervo]

Kitkarengas kuskit tarvii ne nastarenkailla ajelevat karhentamaan sitä tietä. Jos kaikki siirtyisi kitkoihin pitäisi taas lisätä suolausta ja hiekoitusta. Mielestäni kumpaakin pitäisi vähentää, suolaaminen pilaa ympäristöä ja heikoittaminen varsinkin kaupunkialueella aiheuttaa todellisen katupölyongelman

Tutkimuksen mukaan 3 kitkarenkaiden käyttäjää tarvitsee 1:n nastarenkaiden käyttäjän karhentamaan tietä. Tälläiseen kitka-nastasuhteeseen tuskin päästään Suomen asenneilmapiirissä ilman nastarenkaiden kieltoja tai hyvin vahvoja verokeppejä tai -porkkanoita.

 

[aapelih]

Harmi ettei tutkimus kerro missä kunnossa onnettomuuksissa olleiden autojen nastarenkaat oli..

Siinä VTT:n aikaisemmassa tutkimuksessa (T204) todettiin, että keskimäärin kitkarenkaat olivat kehnommassa kunnossa ja syyksi uumoiltiin juuri sitä, että jotkut ajelevat samoilla renkailla ympäri vuoden ja täten kuntoa ei tule tarkastettua ns. ikinä. Tuo tosin oli jo jokusen vuoden vanhemmasta aineistosta.

Tekniikan maailman käytettyjen renkaiden testillä voi ainakin pyyhkiä persettä, kitkat oli uudemmat kun nastat. Hurrien testissa on paljon pehmeämpää kumia näköjään kitkoissa vs. nastoissa (kulumisesta päätellen). Molemmat ajettu 10tkm, mutta kitkat kuluneet 3,7mm kun nastat samalla matkalla kuluneet 2.2mm. Nastoilla pääsisi ~30tkm (jos kuluminen on lineaarista, mitä se ei todellisuudessa ole) kun testin kitkoilla ei edes 20tkm. Ei kyllä kannattaisi niitä kitkoja pitää yhtään pidempään kuin nastojakaan, ellei kiinnosta sitä renkgaskauppiasta tukea. Kitkat kun ainakin tuon testin perusteella kuluvat noin paljon nopeammin vrt nasta, niin suunnilleen sulavat keväällä alle.

Yleensä ne ketkä ajaa vanhoilla talvirenkailla ajavat nastoilla. Suurin osa kitkoilla ajavista jaa uudemmilla autoilla ja vuosittainen ajosuorite on paljon suurempi kuin nastoilla -> kitkat on keskimäärin huomattavasti uudemmat kuin nastat. Mitä uudempi rengas sen parempi pito. Kumi kovettuu ja menettää pitoaa kokoajan. Kitkarengas kuskit tarvii ne nastarenkailla ajelevat karhentamaan sitä tietä. Jos kaikki siirtyisi kitkoihin pitäisi taas lisätä suolausta ja hiekoitusta. Mielestäni kumpaakin pitäisi vähentää, suolaaminen pilaa ympäristöä ja heikoittaminen varsinkin kaupunkialueella aiheuttaa todellisen katupölyongelman.

Molemmilla renkailla pääsee eteenpäin, kunhan ne on riittävän uudet.

TM:n testissä puoliväliin kulunut kitka oli kaksivuotias ja nasta nelivuotias, kumpikin siis hyvin valmistajien suosituksien sisällä (5-6v käyttöikä, 3-4 v uutta vastaavat ominaisuudet), joten en tuosta syystä testiä nyt ihan perseenpyyhkimiseksi väittäisi (vaikka se nastoja fanaattisesti kannattavalle ikävältä näyttääkin). Loppuunajetuissa kitka taas oli vuoden vanhempi, mutta sillä on tuskin mitään väliä.

Ei sillä, isommalla otannalla VTI:n testissä rengashotelleista valikoidut kitkat kyllä hävisivät jääpidossa nastoille, mutta uusiin verrattuna ero pienentynyt huomattavasti.

En uskalla itse ottaa kantaa siihen, kummalla rengastyypillä ajetaan vanhemmilla kumeilla. Kuten sanoin, tuon vanhemman tutkimuksen mukaan kitkoilla ajelevien kumit ovat ainakin kehnommassa kunnossa.

Tuohon nastojen karhentavaan vaikutukseen on montaa mielipidettä, tässä diasetissä on muutama kuvaaja ja ei se nyt ihan välttämättömältä näytä:
https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/nastarenkaat-ja-liikenneturvallisuus.pdf

Itse en näe tarvetta nastarenkaille ainakaan keskiverrolle autoilijalle, sillä niiden mahdollinen turvallisuushyöty on selvästi hankala todistaa ja haitat varsin selkeitä.

 

[HTK12]

Siinä VTT:n aikaisemmassa tutkimuksessa (T204) todettiin, että keskimäärin kitkarenkaat olivat kehnommassa kunnossa ja syyksi uumoiltiin juuri sitä, että jotkut ajelevat samoilla renkailla ympäri vuoden ja täten kuntoa ei tule tarkastettua ns. ikinä. Tuo tosin oli jo jokusen vuoden vanhemmasta aineistosta.



TM:n testissä puoliväliin kulunut kitka oli kaksivuotias ja nasta nelivuotias, kumpikin siis hyvin valmistajien suosituksien sisällä (5-6v käyttöikä, 3-4 v uutta vastaavat ominaisuudet), joten en tuosta syystä testiä nyt ihan perseenpyyhkimiseksi väittäisi (vaikka se nastoja fanaattisesti kannattavalle ikävältä näyttääkin). Loppuunajetuissa kitka taas oli vuoden vanhempi, mutta sillä on tuskin mitään väliä.

Ei sillä, isommalla otannalla VTI:n testissä rengashotelleista valikoidut kitkat kyllä hävisivät jääpidossa nastoille, mutta uusiin verrattuna ero pienentynyt huomattavasti.

En uskalla itse ottaa kantaa siihen, kummalla rengastyypillä ajetaan vanhemmilla kumeilla. Kuten sanoin, tuon vanhemman tutkimuksen mukaan kitkoilla ajelevien kumit ovat ainakin kehnommassa kunnossa.

Tuohon nastojen karhentavaan vaikutukseen on montaa mielipidettä, tässä diasetissä on muutama kuvaaja ja ei se nyt ihan välttämättömältä näytä:
https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/nastarenkaat-ja-liikenneturvallisuus.pdf

Itse en näe tarvetta nastarenkaille ainakaan keskiverrolle autoilijalle, sillä niiden mahdollinen turvallisuushyöty on selvästi hankala todistaa ja haitat varsin selkeitä.

No onhan tuo ihan perseilyä vertailla 2v ja 4v käytettyä rengasta. Joko homma on tarkoitushakuista tai sitten ei vaan tekijöillä ole järkeä ollut päässä. Miten tuo kitkarenkaiden kehnompi kunto todettiin? Oletettavasti kulutuspinta mittaamalla? Se ei taas kerro kyllä renkaan pidosta esim. jäisellä tiellä mitään. Yhden talven ajetun kitka, jossa on 5mm pintaa pitää paremmin kuin 3 talvea ajetun kitka jossa 7mm pintaa. Joskus tullut ajettua jollain vanhalla pommilla, jossa 10v talvirenkaat. Ihan sama vaikka pintaa on yli 5mm, pitoa ei ole yhtään. Varmaan uusissa kesärenkaissa sama pito jäällä. Kuten sanoin, niin ei sillä niin väliä onko ne kitkat vai nastat, ikä ratkaisee paljon enemmän pitoon.

Tutkimuksen mukaan 3 kitkarenkaiden käyttäjää tarvitsee 1:n nastarenkaiden käyttäjän karhentamaan tietä. Tälläiseen kitka-nastasuhteeseen tuskin päästään Suomen asenneilmapiirissä ilman nastarenkaiden kieltoja tai hyvin vahvoja verokeppejä tai -porkkanoita.

Oliko tuossa huomioitu raskaskalusto?

 

[friktio]

Moro, liitynpä keskusteluun, kun täällä tunnetaan näköjään enemmänkin noita tutkimuksia. Siinä Ylen julkaisemassa tilastossa oli yht. 532 tapausta, joista talvikelillä tapahtui 358 kpl. Ajonvakautuksen yleistyminen on epäilemättä vähentänyt talvikelionnettomuuksia viimeisen 10 vuoden aikana. Erityisesti se näkyy kitkarenkailla ajettujen kuolonkolareiden määrässä.

Kieltämättä talvikelionnettomuuksien määrä on jo niin vähäinen, ettei muutaman vuoden tilastosta voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Paremman kuvan saakin, kun verrataan ajanjaksoja 2000-2008 ja 2009-2017 toisiinsa. Edellisessä kitkarenkaiden osuus oli kaikilla keleillä 12,2 % ja talvikeleillä 13,7 %, jälkimmäisessä 6,1 % ja 4,5 %.

Osuudet on laskettu nimenomaan henkilöautojen aiheuttamista kuolonkolareista. Kitkarenkailla varustetut pakettiautot ovat onnettomuuksissa selvästi yliedustettuna, eikä niiden osalta ole nähtävissä vastaavaa kehitystä.

 

[Stanley H. Tweedle]

Moro, liitynpä keskusteluun, kun täällä tunnetaan näköjään enemmänkin noita tutkimuksia. Siinä Ylen julkaisemassa tilastossa oli yht. 532 tapausta, joista talvikelillä tapahtui 358 kpl. Ajonvakautuksen yleistyminen on epäilemättä vähentänyt talvikelionnettomuuksia viimeisen 10 vuoden aikana. Erityisesti se näkyy kitkarenkailla ajettujen kuolonkolareiden määrässä.

Kieltämättä talvikelionnettomuuksien määrä on jo niin vähäinen, ettei muutaman vuoden tilastosta voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Paremman kuvan saakin, kun verrataan ajanjaksoja 2000-2008 ja 2009-2017 toisiinsa. Edellisessä kitkarenkaiden osuus oli kaikilla keleillä 12,2 % ja talvikeleillä 13,7 %, jälkimmäisessä 6,1 % ja 4,5 %.

Osuudet on laskettu nimenomaan henkilöautojen aiheuttamista kuolonkolareista. Kitkarenkailla varustetut pakettiautot ovat onnettomuuksissa selvästi yliedustettuna, eikä niiden osalta ole nähtävissä vastaavaa kehitystä.

Oliko nuo kaikki nyt sellaisia onnettomuksia, jotka johtuivat renkaista?

 

[Hellsinki]

Hyvätkään renkaat ei estä huonoa kuskia ajamasta ojaan.

 

[friktio]

Edellä oli puhetta myös renkaiden iästä ja kunnnosta. Kitkarenkaiden osuus talvirengasmyynnistä on vaihdellut Suomessa 2000-luvulla 13 ja 17 % välillä, mutta syystä tai toisesta niiden osuus talviliikenteessä näyttäisi jämähtäneen jonnekin 13-14 %:n tienoille.

Itse suhtautuisin tutkijalautakuntien arvioihin renkaiden kunnosta hieman kriittisesti. Erityisesti nastoituksen kuntoa on arvioitu hyvinkin väljästi. Viime aikaisissa Trafin tutkimuksissa onkin havaittu, että useimmiten puutteet koskevat nastoituksen kuntoa.

 

[friktio]

Tutkijalautakunnathan eivät ole kai koskaan arvioineet renkaisiin liittyviä puutteita välittömäksi riskitekijäksi. Ne saatetaan mainita taustariskinä (muiden riskitekijöiden joukossa). Siihenkään ei oteta kantaa, kuinka merkittävästi renkaat ovat vaikuttaneet onnettomuuden syntyyn tai sen seurauksiin.

 

[Tellervo]

Oliko tuossa huomioitu raskaskalusto?

Sitä oli sivuttu, mutta testit on suoritettu pääosin henkilöautoilla
Tässä tutkimus:
https://asiakas.kotisivukone.com/fi...imusraportit/nastavirta_raportti_final.ay.pdf

Millä tavoin raskas liikenne pitäisi huomioida?

 

[HTK12]

Sitä oli sivuttu, mutta testit on suoritettu pääosin henkilöautoilla
Tässä tutkimus:
https://asiakas.kotisivukone.com/fi...imusraportit/nastavirta_raportti_final.ay.pdf

Millä tavoin raskas liikenne pitäisi huomioida?

No ne nastarenkaat karhentaa sitä tietä aikalailla sille raskaalle kalustollekkin. Raskakalusto myös kiillottaa niitä risteyksiä ym. aikalailla tehokkaammin kuin henkilöauto. Mistä muuten vetäisit, että 1 neljästä autosta riittää nastarenkailla karhentamaan tien? Kun nastarenkaiden osuus tippui alle 50% alkoi pinta liukastumaan. Tässä lukemassa ei ollut raskaskalusto mukana. Jos olisi ollut, niin olisi vähän eri lukemat kuten tästä poimminnasta voi päätellä: "Kuorma-autolla ei toistettu mittauksia, sillä raskaan ajoneuvon kohdalla jo yksi lukkojarrutusmuokkaa jääpintaan selkeästi erityisesti osuuksilla, missä on korkea nastarenkaiden osuus (käy-tännössä kiillottaa jarrutuskohdan oleellisesti henkilöautoa tehokkaammin)". Tuolla tiellä kuitenkin aika paljon joukossa on sitä raskasta kalustoa. Eli todellisuudessa niitä nastarenkaita pitää olla enemmän mitä tuossa mittauksessa havaittiin. Kun se eniten tietä kiillottava joukko eli raskaskalusto on pois mittauksista, niin eivät edusta todellisuutta. Nämä saadu tulokset pätevät vain maailmassa, jossa ei ole raskastakalustoa tiellä.

 

[Tellervo]

No ne nastarenkaat karhentaa sitä tietä aikalailla sille raskaalle kalustollekkin. Raskakalusto myös kiillottaa niitä risteyksiä ym. aikalailla tehokkaammin kuin henkilöauto. Mistä muuten vetäisit, että 1 neljästä autosta riittää nastarenkailla karhentamaan tien? Kun nastarenkaiden osuus tippui alle 50% alkoi pinta liukastumaan. Tässä lukemassa ei ollut raskaskalusto mukana. Jos olisi ollut, niin olisi vähän eri lukemat kuten tästä poimminnasta voi päätellä: "Kuorma-autolla ei toistettu mittauksia, sillä raskaan ajoneuvon kohdalla jo yksi lukkojarrutusmuokkaa jääpintaan selkeästi erityisesti osuuksilla, missä on korkea nastarenkaiden osuus (käy-tännössä kiillottaa jarrutuskohdan oleellisesti henkilöautoa tehokkaammin)". Tuolla tiellä kuitenkin aika paljon joukossa on sitä raskasta kalustoa. Eli todellisuudessa niitä nastarenkaita pitää olla enemmän mitä tuossa mittauksessa havaittiin. Kun se eniten tietä kiillottava joukko eli raskaskalusto on pois mittauksista, niin eivät edusta todellisuutta. Nämä saadu tulokset pätevät vain maailmassa, jossa ei ole raskastakalustoa tiellä.

Nykäisin 25 % videolta, noin kohdasta 7:50 tutkijan itsensä sanomana.
MOT | Nasta juttu

Suomen autokannan kappalemäärä on suunnilleen seuraava:
Henkilöautot: 2600k
Pakettiautot: 310k
Kuorma-autot: 95k
Linja-autot: 12k

Henkilöautoja on siis huomattavasti enemmän kuin raskasta kalustoa - toisaalta henkilöautoilla ajetaan vähemmän. Toisaalta raskaalla kalustolla ajettaneen pääsääntöisesti pidempiä matkoa eli käytännössä vähemmän lähtöjä liikennevaloista ja täysjarrutuksia. Muuttujia on sen verran paljon, etten minä ainakaan osaa ottaa kantaa siihen aiheuttaako raskas liikenne muutoksia lukuun 25 %.

 

[HTK12]

Nykäisin 25 % videolta, noin kohdasta 7:50 tutkijan itsensä sanomana.
MOT | Nasta juttu

Suomen autokannan kappalemäärä on suunnilleen seuraava:
Henkilöautot: 2600k
Pakettiautot: 310k
Kuorma-autot: 95k
Linja-autot: 12k

Henkilöautoja on siis huomattavasti enemmän kuin raskasta kalustoa - toisaalta henkilöautoilla ajetaan vähemmän. Toisaalta raskaalla kalustolla ajettaneen pääsääntöisesti pidempiä matkoa eli käytännössä vähemmän lähtöjä liikennevaloista ja täysjarrutuksia. Muuttujia on sen verran paljon, etten minä ainakaan osaa ottaa kantaa siihen aiheuttaako raskas liikenne muutoksia lukuun 25 %.

Raskaalla kalustolla ajomäärät on helposti kymmen kertaiset henkilöautoihin nähden. Ainakin tuossa raportissa todettiin, että alkaa liukastumaan jo kun nastarenkaiden määrä menee alle 50%. Samassa raportissa todettiin jo, että yksi raskaankaluston jarrutus kiillotti tietä niin paljon, että ei ollut järkevää enää toista testiä tehdä. Tältä pohjalta väittäisin, että se raskaskalusto vaikuttaa reippaasti tien liukkauteen. Kyllähän jakelu liikenteessä tuo raskaskalusto pyörii hyvin paljon kaupunkialueella, joten niitä jarrutuksi ja liikkeellä lähtöjäkin tulee paljon. Samoin linja-autot pysähtelee jatkuvasti. Niitäkin kulkee ainakin isommissa kaupungeissa reippaasti. Paketti autoissa taidetaan myös käyttää suurelta osin ei nastallisia renkaita, ainakin perus hiacea isommissa. Kun tutkimuksessa rajataan raskaskalusto pois, niin herää ainakin itselleni kysymys, että onko tuolla saadulla tuloksella paljon tekemistä enää todellisuuden kanssa? Eikö siellä olisi pitänyt ottaa se raskaskalustokin huomioon kun se kerta tutkimustenkin valossa kiillottaa niin tehokkaasti sen tien pinnan?

 

[Lepakomäyrä]

Jäinen piha ja hieman poikittain kalteva niin auto siinä kitkoilla sivuttain luisui, toisella autolla jossa nastat ei mitään ongelmia.

Pääkallokeli kun on ja jäätä/polannetta niin kitkat on ihan paskat.

 

[Lucas]

Onhan tuossa tutkimuksessa se kysymyksiä herättävä asia, että miten niiden nasta- ja kitkarenkaisten autojen keskimääräinen ikä ja turvavarustele menee?

Joku halvempi tai vanha auto, niin siitä puuttuu esimerkiksi ESP-luistonesto, sutimisenestot, ABS-jarrut, neliveto ja kaistavahdit ja adaptiiviset vakionopeudensäätimet ja muut turvallisuutta lisäävät varusteet. Jos taas autossa on tuollaiset kaikki nykyaikaiset herkut niin sehän on ihan mukava ajatteva kitkarenkaiden kanssakkin. Jos taas ne kaikki puuttuvat niin pakko melkein huonommilla keleillä ainakin olla ne nastat alla talvella.

Eli mahdollisesti se kalusto jonka alle kitkoja laitetaan voi olla keskimäärin uudempaa ja paremmilla turvavarusteilla olevaa kuin keskiverto nastarenkaisilla autoilla.

Tuo on pelkkä arvaus eikä perustu mutua kummempaan "faktaan".

Itsestä kyllä mukavinta ajaa liukkaimmilla keleillä kun autossa on kaikki nuo nykyaikaiset herkut ja alla lisäksi kunnon nastarenkaat. Joskus tuntuu että voisi lumiketjut olla vielä kovasana lisänä surkeimmille keleille. Tosin niiden kanssa ei 50 km/h lujempaa voi ajaa. Piikkirenkaat olisi myös mukava lisä, mutta ei taida oikein poliisisedät ja tiestö niistä tykätä.

 

[Incredible Buff]

Jäinen piha ja hieman poikittain kalteva niin auto siinä kitkoilla sivuttain luisui, toisella autolla jossa nastat ei mitään ongelmia.

Pääkallokeli kun on ja jäätä/polannetta niin kitkat on ihan paskat.

Joo, mutta kuinka relevantti ongelma tuo pihalla ajaminen on renkaiden valinnan kannalta? Ilmeisesti molemmilla kumeilla pääsit sieltä liikenteeseen? On meidänkin piha joskus peilijäässä, mutta en anna sille 30 metrille katoksesta tielle mitään arvoa rengasvalinnan suhteen. Kuvaamaasi kaltaisella pääkallokelillä ei ole itselläni tarvinnut ajaa vuosikausiin, jos asuu jossain huonosti hoidetun soratien päässä, jossa tuollainen keli on hyvinkin usein mahdollista niin silloin lienee järkevin valita nastat aina, mutta kuinka monella tuo oikeasti on tilanne.


Auto vaihtui syssymmällä ja nyt on vaihteeksi alla kitkat. Pitoa on huomattavasti enemmän kuin kolme talvea ajetuissa nastoissa, jotka oli vanhassa autossa. Pointti onkin, että oli sitten kummat tahansa niin kunhan ne hyvässä kunnossa niin ongelmia ei usein tule. Kovimmat nastahermannit on yleensä niitä, joilla on jotkut 7v vanhat Hakkapeliitat alla ja kovaan ääneen uhotaan nastojen ylivoimaa. Veikkaan, että tässä on tuon tilastonkin tulokseen johtaneet syyt. Nastarenkaat kun voi olla lailliset 10v vanhanakin, mutta pitoa niissä ei enää ole, mutta suomalainenhan ei laillisia kumeja vaihda. Kitka kuluu oman kokemuksen mukaan nopeammin.

 

[friktio]

Oliko nuo kaikki nyt sellaisia onnettomuksia, jotka johtuivat renkaista?

Tuota pitäisi selvittää tapauskohtaisesti. Pelkällä tilastotarkastelulla päädytään liian pitkälle meneviin johtopäätöksiin kuten VTT teki vuoden 2014 tutkimuksessaan

 

[Manakuski]

Pohjautuen omiin kokemuksiin, kannatan edelleenkin nastarenkaita. Viimeisin kokemus on Hakkapeliitta R2:sista -10 asteen pakkasella jääkelissä, ei vakuuttanut. Kotiin ajaessa Hakkapeliitta seiskoilla oli huomattavasti rennompaa.

Kuten aiemmin on mainittu, uudemmat renkaat ovat joka tapauksessa aina paremmat. Tärkeintähän on, että ihmiset eivät ajaisi kuluneilla renkailla ja muutenkin ajaisivat keliin sopivilla renkailla. En ymmärrä, että miksi siitä pitää niin karmea meteli aina nostaa.

Ymmärtääkseni uudet nastarenkaat eivät kuluta tiestöä juuri sen enempää kuin uudet kitkarenkaatkaan.

Eikös suomessa yleisesti kuitenkin ole autoissa vielä enemmän nastarenkaita käytössä kuin kitkoja?

 

[TeknoR]

Joo, mutta kuinka relevantti ongelma tuo pihalla ajaminen on renkaiden valinnan kannalta?

Esimerkiksi lähihoitajat jotka ajelevat asiakkaille omilla autoilla niin kunnon nastarenkaat on aika kova juttu.

Ei ole turvallisuusjuttu, mutta nastarengas vaan on ihan selvästi parempi tollasessa ajossa.

 

[Galaxy]

Tämä menee vähän samaan kategoriaan kuin "pyöräilykypärän käyttö on vaarallista". Sopivalta kantilta asiaa katsottuna voidaan tehä vaikka mitä päätelmiä. Jos haluttaisiin verrata nasta- ja kitkarenkaita niin olisi syytä vertailla kolareita jotka on ajettu vain samanlaisilla tai edes samanikäisillä autoilla. Ajoin itsekin ennen 20v autoilla joissa oli suurinpiirtein samanikäiset kovettuneet nastat alla. Nyt uudehko auto ja kitkat. Kuoleman todennäköisyys omassa esimerkissä näiden autojen välillä ei liity renkaiden tyyppiin vaan kuljettajan, renkaiden ja auton ikään.

 

[Diziet Sma]

Olisi mielenkiintoista kuulla, onko joku joskus laittanut uudet kitkat alle ja ollut niin epätyytyväinen, että on palannut nastoihin?

Ostin auton v. 2001 kitkoilla, ajoin viisi vuotta ja vaihdoin kerran alle uudet kitkat. Palasin nastoihin v. 2006 vaihtaessani autoa ja olen sen jälkeen pysynyt nastoissa. En ollut varsinaisesti epätyytyväinen, sillä kitkoilla pärjäsi oikein hyvin suurimman osan talviajoista. Mutta lähes joka talvi on 5-10 päivää olosuhteita, joissa kitkat eivät tunnu riittävän. Kilometrejä kertyy aika paljon maanteillä Itä- ja Keski-Suomessa. Siellä riittää vielä sen verran lunta ja jäätä, että pääkallokelin sattuessa nastat ovat turvallisemman tuntuinen valinta.

Tiedän kyllä, että kitkarenkaat ovat kehittyneet varsin paljon vuosituhannen vaihteesta. On hyvinkin mahdollista, että renkaiden uusimisen tullessa ajankohtaiseksi otan kokeeksi kitkat.

 

[idkf]

Koittakaa nyt ymmärtää se tosiasia, että kausaliteetin todistaminen tällaisessa casessa on käytännössä lähes mahdotonta. Muuttujia on niin paljon, että kaikki ei tule millään vakioitua ja tuloksissa on hyvin vähän todistusvoimaa. Tässä tosin vaikuttaa ettei ole edes yritetty verrata tapauksia joissa ainoa ero on rengasvalinta.

Tällaisen massatilaston tekeminen pitäisi olla se viimeinen keino tehdä tutkimusta, jos kohdennettu tutkimus ei onnistu. Nastojen ja kitkojen pitoeron ja ääritilanne käyttäytymisen mittaaminen onnistuu helposti rataolosuhteissa, ja artikkeleita ja vertailuja on netti pullollaan. Ne on se ensisijainen lähde sille tiedolle, sen jälkeen sitten kukin painottaa oman ajoprofiilinsa mukaan kumpi rengas on järkevämpi.

 

[Pakana]

Jos kerran nastarenkaiden hyödyt jäävät virhemarginaaliin (VTT T204) tai niillä on jopa moninkertainen yliedustus kuolonkolareissa, niin miksi silti nastojen takia kaikki joutuvat kärsimään
-kalliimmasta, meluisammasta, huonommin pitävästä ja huonommin eroosiota kestävästä suurirakeisesta asfaltista (ympäri vuoden!)
-pahemmasta katupölyongelmasta
-nastojen suuremmasta melusaasteesta?

Kyllähän tuo on aika yksipuolinen yleistys, joista ainoa kiistaton on tuo melu, joka toisaalta ei aiheuta mitenkään kovin merkittävää kärsimystä ulkopuolisille. Nastarenkaiden jäätä karhentava ja kuluttava vaikutus on kuitenkin myös kiistaton. Katupölyä lisää merkittävästi myös hiekotus ja suolaus, jota täytyy tiivistaa jos nastojen vaikutukset poistetaan. Myös tien kulumiseen nastarenkaan vaikutus ei ole aivan niin suuri, koska asfaltti kuluu suolattuna huomattavasti nopeammin myös ilman nastarenkaita.

Paketti autoissa taidetaan myös käyttää suurelta osin ei nastallisia renkaita, ainakin perus hiacea isommissa.

Mun havaintojen mukaan kuljetusalalla paketti- ja kevytkuorma-autoissa käytetään kyllä enemmän nastarenkaita kuin autoissa noin keskimäärin.

Kuljetusliikkeiden pakut on käytännössä aina etu/takavetoisia, jolloin sen kuorman vaikutus vetoakselin pitoon on aina merkittävä, toisin kuin henkilöautossa jossa päivittäisessäajossa vetoakselimassa pysyy parin prosentin sisällä paikallaan. Lisäksi nuo jakelutehtävät on tehtävä myös silloin kun on se todellapaska keli.

Samahan pätee myös esim. poliisi- ja sairasautoihin ja pitkälti myös takseihin. Niissä on nastarenkaat koska kelin perusteella ei ikinä voi jäädä "kotiin", ja liikkumiselle tulee oikeastaan enemmän tarvetta kun keli menee äärimmäisen huonoksi.

 

[HTK12]

Mun havaintojen mukaan kuljetusalalla paketti- ja kevytkuorma-autoissa käytetään kyllä enemmän nastarenkaita kuin autoissa noin keskimäärin.

Kuljetusliikkeiden pakut on käytännössä aina etu/takavetoisia, jolloin sen kuorman vaikutus vetoakselin pitoon on aina merkittävä, toisin kuin henkilöautossa jossa päivittäisessäajossa vetoakselimassa pysyy parin prosentin sisällä paikallaan. Lisäksi nuo jakelutehtävät on tehtävä myös silloin kun on se todellapaska keli.

Samahan pätee myös esim. poliisi- ja sairasautoihin ja pitkälti myös takseihin. Niissä on nastarenkaat koska kelin perusteella ei ikinä voi jäädä "kotiin", ja liikkumiselle tulee oikeastaan enemmän tarvetta kun keli menee äärimmäisen huonoksi.

Omien kokemusten mukaan kyllä suurinosa takseista ajaa kitkoilla. Samoin kuljetuskalustossa en itse kovin usein ole huomannut nastoja. Kenties alueellinen ero. Takseissa ihan järkevää olla kitkat kun ajetaan paljon yöllä, jolloin ne ensiliukkaat tulee aika aikaisin. Samoin keväällä menee pitkään, että yöpakkaset loppuu. Paljon ajavilla ei niinkään ole suurta merkitystä onko ne kitkat vai nastat kun ne kuluu kuitenkin yhdessä tai kahdessa talvessa loppuun. Tuollaisilla maksimissaan toista talvea alle olevilla renkailla on riittävä pito käytännössä aina oli keli mikä vaan, jos kyseessä on kunnon merkkirenkaat. En tiedä minkälaiset renkaat ambulansseissa on täällä alla, mutta ajavat kyllä kun mummo sunnuntaina mennessään kirkkoon, vaikka olisi pillit päällä.. Johtuu varmaan siitä, että kuskeilla ei ole käytännössä ollut koulutusta ambulanssilla ajoon: Ambulanssien hoitajien ajokoulutusta lisätty - uusien poliisien ajokokemus huolestuttaa. Poliisit ajaa kyllä reippasti, mutta ambulanssit ei.

 

[Manakuski]

Ehkä pääkaupunkiseudulla suurin osa takseista ajaa kitkoilla, mutta kaikkialla muualla päin suomea ihan varmasti nastarenkailla.

Ambulanssikuskit ajavat hitaasti, koska ovat vastuussa mahdollisista onnettomuuksista, vaikka kuinka olisivat hälytysajossa valot+pillit päällä, silti on aina ambulanssikuskin syy... Ajaisin itsekkin, koska ihmiset ovat sokeita puusilmiä liikenteessä nykyään. Näin on minulle ambulanssia kuljettava henkilö kertonut (vastuusta siis, loput päättelin itse).

 

[aapelih]

Kyllähän tuo on aika yksipuolinen yleistys, joista ainoa kiistaton on tuo melu, joka toisaalta ei aiheuta mitenkään kovin merkittävää kärsimystä ulkopuolisille. Nastarenkaiden jäätä karhentava ja kuluttava vaikutus on kuitenkin myös kiistaton. Katupölyä lisää merkittävästi myös hiekotus ja suolaus, jota täytyy tiivistaa jos nastojen vaikutukset poistetaan. Myös tien kulumiseen nastarenkaan vaikutus ei ole aivan niin suuri, koska asfaltti kuluu suolattuna huomattavasti nopeammin myös ilman nastarenkaita.

Tuota karhentavaa vaikutusta on tutkittu juuri esimerkiksi tuossa viestissä #31 esitetyssä tutkimuksessa, jossa johtopäätös on seuraavanlainen sarjassa tehtyjen ABS-jarrutus + luistonestokiihdytys -parien jälkeen:

Olosuhteissa joissa testi suoritettiin, nastarengasosuuden laskeminen esimerkiksi 50 prosenttiin ei johda jään kiillottumiseen tai kitkan alenemiseen. Negatiivisia vaikutuksia kitkaan tässä koe-asetelmassa on havaittavissa, jos nastarenkaallisten autojen osuus liikennevirrasta laskee alle 25 prosenttiin ja tämäkin vasta kohtuullisen liikennemäärän vallitessa. Esimerkiksi 0 % nastarenkaallisen kaistan kitkakerroin tippui maksimissaan n. 25 % suhteessa 100 % nastarengasvirtaan.

Eri kaistoille syntyi isojakin visuaalisia eroja, kuten valokuvat osoittavat. Mitatut kitkamuutokset eivät olleet niin suuria kuin valokuvista voisi päätellä.

On korostettava, että testin olosuhde oli kitkarenkaalle hyvin hankala lämpötilan puolesta ja ajo-alustana olleen hyvin sileän jään tähden. On vaikea kuvitella olosuhteita, joissa kitkarenkaidenkitka laskisi kiillottumisen vuoksi vielä enemmän. Näin ollen katsomme, että kitkarenkaiden osuuden merkittäväkään nosto liikennevirrassa ei vaaranna liikenneturvallisuutta jäänkiillottumisilmiön kautta. Toisaalta, tulosten perusteella nastarengasosuuden pudottaminen alle 25 % liikennevirrassa voi heikentää liikenneturvallisuutta ja haitata liikenteen sujuvuutta.

Loppupäätelmissä esiintyy järkevä pointti asiaan liittyen:

Optimaalisesta talvirengastyyppien jakaumasta

Mielestämme nastarenkaiden järkevää osuutta liikenteessä on nyt syytä tarkastella kriittisesti. Liikenneturvallisuus ja eri autoalan etujärjestöt sekä lehtien pääkirjoitukset ovat pelotelleet jopa henkilöuhreilla, jos nastarenkaiden määrää liikenteessä lasketaan. Se on kovin yllättävää, koska suomalaiset eivät juuri kuole liikenneonnettomuuksissa, joissa 10 % jarrutusmatkan lyhennys olisi estänyt tragedian.

Edelleen kysyn samaa kuin aiemmin: Jos edes kaikella tällä tilastorunkkaamisella ei saada osoitettua kumpaakaan rengastyyppiä todellisuudessa turvallisemmaksi, niin miksi valtaosa ihmisistä jyrää nastoilla, joiden käytöstä on kuitenkin täysin todistetusti merkittäviä haittavaikutuksia?

Mikäli nastojen osuutta vähennettäisiin, asfaltin ei tarvitsisi olla yhtä karkearakeista ja täten se kestäisi paremmin eroosiota sekä olisi edullisempaa & hiljaisempaa. Lisäbonuksena se myös söisi renkaita vähemmän ja uria syntyisi huomattavasti vähemmän, eli ajomukavuus kasvaisi ja vesiliirtoriski pienenisi.

Tuohon tien kulumiseen ja katupölyn määrään pitäisi olla jotain muutakin faktaa kuin mututuntuma, samoin kuin suolauksen ja hiekoituksen tarpeen lisäämiseen.

Suola itsessään ei vahingoita asfalttia kemiallisesti, mutta se lisää osuutta, jonka tiet ovat märkänä ja täten suolattu tie kuluu nopeammin. Näin äkkiseltään itse en keksi yhtäkään merkittävästi liikennöityä tieosuutta, jota jo nykyisellään (+80% nastarengasosuuden vallitessa) ei suolattaisi kelien niin salliessa. Omasta mielestäni täten tuo "kitkojen myötä lisääntyvä suolaamisen tarve -> suurempi teiden kuluminen" on hieman kyseenalainen väite.

Tämän ylen jutun mukaan vähitenkin tietä kuluttava nastarengas söi sitä kymmenkertaisesti kitkaan verrattuna, ja tämän tutkimuksen mukaan nastarenkaiden käytön rajoitus vähentäisi pölyämistä tehokkaiten juuri kaupunkien hitaamman liikenteen väylillä tai melua vaimentavan asfaltin tapauksessa.

 

[Marius]

Myös tien kulumiseen nastarenkaan vaikutus ei ole aivan niin suuri, koska asfaltti kuluu suolattuna huomattavasti nopeammin myös ilman nastarenkaita.

Löytyykö tästä tutkittua tietoa? Kuulostaa äkkiseltään aika erikoiselta.

 

[dude86]

Suurin onnettomuuksien aiheuttaja on kasko, kun itse ei tarvi maksaa, voi myös perseillä muiden kanssa miten tahtoo! Eiköhän se muutama touhutonni tai kymppitonni ala löytää sitä järkeä ajamiseen.

 

[aapelih]

Löytyykö tästä tutkittua tietoa? Kuulostaa äkkiseltään aika erikoiselta.

Periaatteessa sama ilmiö kuin märkä- vs. kuivahionta. Kemiallisesti ei suola ei tietä kuluta, mutta märkänä tie kuluu nopeammin ja suolaus voi lisätä märkää osuutta.

Tässä on joku tielaitoksen vanhempi tutkimus aiheesta. Tiivistettynä suolattu tie kai kului kolmanneksen nopeammin tai yhtä nopeasti, riippuen siitä mitä laskentatapaa liikennemäärille käytettiin.

Tämän tutkimuksen sivulla 46 alkaen on tarkempaa tietoa suolan vaikutuksesta asfalttiin.