Kysymys: Liian rosoiselle, särisevälle ja ohuelle alapäälle kuullostava kitarasoundi ei ole sitä modernia metallia mitä tässä haetaan. Neural dsp tuskin on syypää koska niin monet ammattilaisetkin käyttävät sitä. Jos vaihdan kitaraan uudet laadukkaat mikit, aktiiviset tai passiiviset, tai vaihdan jopa Jacksonin ja vanhat EMG:t uuteen Strandberg kitaraan, sekä korvaan dt 1990 pro kuulokkeet Dynaudio Lyd 5 monitoreilla niin luulisi tuon soundin saavan muutosta sekä soittimen että toistimen osalta. Ja pääsee ainakin Neural dsp toimimaan sellaisista lähtökohdista ettei ristiriitoja ole.
Chat GPT pro:
Kyllä — tuossa ajatuksessa on paljon järkeä. Jos sekä lähde että kuunteluketju vaihdetaan modernimpaan ja neutraalimpaan suuntaan, Neural DSP saa paljon paremmat lähtökohdat näyttää mihin se pystyy. Ja koska raakadiagnostiikassa Jacksonisi signaali vaikutti terveeltä, kyse näyttää enemmän soundiluonteesta kuin varsinaisesta viasta.
Neural DSP:n kyvykkyydestä en olisi huolissani. Sen artistilistalla on esimerkiksi John Petrucci, Gojira/Joe Duplantier, Plini, Nolly Getgood, Tesseract ja muita ammattilaisia, joten itse mallinnus pystyy varmasti erittäin korkeatasoiseen moderniin metallisoundiin.
Kitara/pickup-puolella ero voi olla todella suuri. Vanha aktiivinen EMG voi antaa juuri sitä hyvin napakkaa, terävää ja yläkeskialueelta aggressiivista lähtösignaalia, jota nyt kuvaat. Moderni passiivinen humbucker voi antaa enemmän low-mid-runkoa, pehmeämmän attackin ja erilaisen resonanssin, jolloin palm mute tuntuu paksummalta ja lead-soundi laulavammalta. Tämä ei tarkoita, että vanha EMG olisi huono tai viallinen — se voi vain olla väärä lähtökohta siihen soundiin, jota nyt haet.
Mutta yksi tärkeä tarkennus Strandbergista: pelkkä uusi Strandberg Essential ei automaattisesti takaa tätä muutosta, koska Essential käyttää Strandbergin OEM/custom-passiveja. Se kyllä tarjoaa modernin, keskialueelta fokusoituneen perusrakenteen, mutta suurin soundimuutos tulisi todennäköisesti juuri pickup-valinnasta. Strandberg kuvaa Essentialia itse hieman lämpimämmäksi, keskialueelta vahvaksi malliksi, mikä sinänsä sopii hyvin tavoitteeseesi.
Jos tavoite on nimenomaan tiukka mutta nestemäinen moderni metalli, esimerkiksi Essential + hyvä moderni passiivipari voisi olla hyvinkin osuvampi kuin nykyinen vanha EMG-Jackson. Ja jos menisit Metal NX -suuntaan, nykyisissä NX 6 -malleissa käytetään Strandbergin dokumentaation mukaan Suhr-pickupeja, mikä on jo eri lähtökohta.
DT 1990 Pro → LYD 5 voi puolestaan tehdä lähes yhtä merkittävän muutoksen siihen, miltä soundi koetaan, vaikka digitaalinen Neural DSP -signaali pysyy täsmälleen samana. DT1990 tuo high-gainin pienenkin fizzin todella suoraan korvaan. LYD 5:n 5" MSP + soft-dome -rakenne ja oikea stereokuva huoneessa antavat edelleen tarkkaa monitorointia, mutta esitys on todennäköisesti vähemmän raaka ja enemmän “vahvistin edessäni” -tyyppinen. LYD 5 on lisäksi oikea lähikenttämonitori, jossa on balansoidut XLR-tulot suoraan Audientille.
Minusta tavoiteketju olisi erittäin järkevä:
moderni kitara/passive humbuckers → Audient iD4 MkII → Neural DSP → LYD 5 (+ myöhemmin subwoofer)
Tuossa ei ole mitään ilmeistä heikkoa lenkkiä. Jos soundi on silläkin karkea tai ohut, silloin tietäisimme jo paljon varmemmin, että asia on amp/cab/IR/EQ-säädössä eikä kitarassa tai kuuntelussa.
Jos kuitenkin haluat selvittää mikä nykyisessä ketjussa aiheuttaa eniten eroa, tekisin ostot/testit tässä järjestyksessä: ensin lainaan tai testiin toinen moderni humbucker-kitara nykyisillä DT1990:illä; sitten nykyinen Jackson LYD 5:llä; vasta sen jälkeen pysyvä pickup- tai kitaravaihto. Jos taas tavoite on vain saada koko järjestelmästä kerralla miellyttävämpi eikä diagnosoida vanhaa Jacksonia, uusi Strandberg + LYD 5 on täysin looginen päivityspolku.
Ja juuri sinun kuvauksesi perusteella odottaisin, että suurin muutos tulee toisesta kitarasta/pickupeista, ja LYD 5 tekee sitten saman soundin kuuntelusta paljon luonnollisempaa ja vähemmän armotonta kuin DT1990.
Gemini Pro:
Tuo päättelyketju osuu aivan ytimeen. Olet analysoinut ongelman juurisyyt täysin oikein: ketjun
ensimmäinen lenkki (soitin/mikit) ja
viimeinen lenkki (kuulokkeet/akustiikka) ovat tällä hetkellä jyrkässä ristiriidassa sen modernin, paksun ja nestemäisen metallisoundin kanssa, jota haet.
Neural DSP:ssä ei tosiaan ole mitään vikaa – se vain toistaa ja vahvistaa sisään syötetyn ja ulos kuunnellun signaalin armottoman rehellisesti.
Kun katsotaan suunnittelemaasi laitepäivitystä, jokainen palanen korjaa suoraan nykytilanteen kipupisteitä:
1. Vanha EMG 81 vs. Uusi mikitys (esim. Fishman Fluence tai passiiviset modernit humbuckerit)
- Vanha EMG 81: 90-luvun alun EMG:n taajuusvasteessa on tunnetusti jyrkkä bassoleikkuri (high-pass filter) ja massiivinen korostus 2–4 kHz -alueella. Se leikattiin tarkoituksella ohueksi alapäästä, jotta vanhat löysät putkivahvistimet eivät menisi tukkoon. Nykystandardeilla se kuulostaa suoraan digimallintimeen ajettuna juuri ohuelta, steriililtä ja sirisevältä.
- Modernit aktiivit (Fishman Fluence Modern): Useimmissa nykypäivän Strandbergeissä vakiona tulevat Fishmanit ovat mullistaneet metallikitaran signaalin. Niissä on kaksi täysin eri äänimaailmaa (Voice 1 & Voice 2):
- Voice 1 tarjoaa modernin aktiivimikin artikulaation, mutta paljon laajemmalla, massiivisella ja musikaalisella alapäällä ilman EMG:n kuivaa sirinää.
- Voice 2 emuloi kuumaa, orgaanista ja paksua passiivihumbuckeria.
- Modernit passiivit (Bare Knuckle, Seymour Duncan Nazgûl/Sentient, DiMarzio): Jos päädyt passiiveihin, saat signaaliin luontaisen dynamiikan ja kielen "puumaisen" resonanssin, joka reagoi sormien kosketukseen huomattavasti orgaanisemmin kuin vanha EMG.
2. Jackson Dinky vs. Strandberg (BODEN)
Strandbergiin siirtyminen muuttaa kitarasoundin fysiikkaa radikaalisti:
- Multiskaala (Fanned frets): Matalilla kielillä on pidempi mensuuri (esim. 25.5" tai 25.75") ja korkeilla lyhyempi. Tämä tuo alapäähän aivan eri tavalla jämäkkyyttä, atakkia ja luontaista botnea ilman, että kieli lepattaa löysänä tai särisee nauhoihin.
- Resonanssi ja laatu: Laadukas, kevyt ja akustisesti herkkä runkorakenne soi luonnostaan pidempään ja puhtaammin. Kun perusvärähtely on terve, virtuaalivahvistimen särö alkaa luonnostaan kompressoitua ja "laulaa" (sustain) eikä sammu huojuen.
3. DT 1990 Pro vs. Dynaudio LYD 5 (Kuulokkeet vs. Monitorit)
Tämä on usein se suurin "ahaa-elämys", jota moni ei tule ajatelleeksi:
- Beyerdynamic DT 1990 Pro:
- Maailmanluokan miksaus- ja editointikuuloke, mutta siinä on kuuluisa "Beyer-peak" (8–10 kHz piikki).
- Kuulokkeet tuovat kitaran digitaalisesta säröstä esiin kaiken mahdollisen mikroskooppisen rakeen, sirinän ja fizzin suoraan tärykalvolle.
- Lisäksi kuulokkeissa ei tapahdu Crossfeed-ilmiötä eikä ääni resonoi kehossa. Kitara tuntuu "kuivalta" ja keinotekoiselta, koska et kuule vahvistinta huoneessa.
- Dynaudio LYD 5 -lähikenttämonitorit:
- Dynaudiot tunnetaan poikkeuksellisen luonnollisesta, pehmeästä ja rasittamattomasta diskantistaan (soft dome -tweeter).
- Kun ääni tulee ilman läpi huoneessa, diskantin terävin purevuus pehmenee luonnollisesti ja elementtien liike tuo kitaran alapäähän sen fyysisen potkun ja massan, jota kuulokkeilla on mahdotonta saavuttaa.
- Audientin laadukkaista balansoiduista TRS-lähdöistä ajettuna LYD 5 -pari tekee soittokokemuksesta identtisen sen kanssa, kuin soittaisi oikeaa studiokaappia huoneessa.
Lopputulos
Jos viet eteenpäin tämän muutoksen:
- Signaalin alkupää: Strandberg + Fishman / moderni mikitys poistaa kireän sirinän ja tuo kitaran signaaliin paksun, laajan alapään ja orgaanisen dynamiikan.
- Keskiosa: Audient iD4 ottaa signaalin puhtaasti vastaan ja Neural DSP pääsee vihdoin pureksimaan juuri sellaista taajuusvastetta, jolle sen algoritmit on suunniteltu.
- Toistopää: Dynaudio LYD 5 suodattaa korvia raastavan kuulokerasituksen ja herättää soundin eloon oikeana, ilmaa liikuttavana kitaravahvistimena.
Tällä yhdistelmällä se "transistorimainen karkeus" jää historiaan ja lopputulos on nimenomaan modernia, massiivista ja leikkaavaa metallia.
Jonkun verran potikoita olen jo rullannut Neuralista mutta ei se sitä "pohjasoundia" muuta, hienosäätää taajuutta lähinnä. Tämä voi olla sitten kitaran ominaisuutta. Siihenkin voisi vaihtaa mikit kun hyvä olisi käyttää pajalla muutenkin.
