Kuvasta näkisi paremmin, että millaisia nopeuksia milläkin SOC-tasolla on tarjolla.
Katsoin tuon Björnin videon ja näpyttelin lukemat Exceliin.Onko kellään Seat Mii:stä / eUP:sta / citigo:sta tarjota pikalatausnopeuden graafia? Että miltä se latausnopeus näyttää ja millä täyttöasteella latausnopeus alkaa romahtaa?
Fastned.nl:ssä on noita hyviä latausnopeus / Soc-graafeja monelle muulle autolle, mutta noista kolmesta en löytänyt.
edit: siis tälläistä
Tuosta näkee suoraan, että kona 64kWh malli pystyy lataamaan 10-75 soc% välillä aika mukavaa yli 300km/h vauhtia motarikulutuksillakin, kunhan laturi on nopea.
Tuo on valitettavasti vain ihan hirveää seurattavaa, eikä lopputuloksesta näe mitään fiksua, selostuskin puhuu epäoleellisista asioista. Ihan kuin ne akun prosentit olisivat jotenkin oleellinen asia...
Kiitos graafista, aika harmillisen hitaaksi tippuu eUP:n latausnopeus jo varhaisessa vaiheessa, mutta ehkäpä se ei kauppakassille ole niin iso miinus.
Mainitsemasi hidas 20 kW on vasta silloin, kun reissun aikana tapahtuva pikalataus on lopuillaan.
Miihin ei ainakaan tällä hetkellä oteta tilauksia vastaan.
Jos nyt ihan vaan hki-tre-hki tai tre-hki-tre ajon ajaisi.Mainitsemasi hidas 20 kW on vasta silloin, kun reissun aikana tapahtuva pikalataus on lopuillaan.
Jos lataa välin 10-75 % tai 20-75 %, niin keskiteho on 30 kW. Tuon 30 kW:n leikkauskohdan eri puolilla on epäsymmetrinen integraali; vasemmalla puolella on suorakulmio ja oikealla kolmio.
En ole paljoa maantietä ajanut, mutta keskikulutukset ovat olleet silloin 9,7-12,x kWh satkulle. Pienin, eli 9,7 tuli, kun torstaina ajoin Ompun kulmilta Hangontietä Pikkalaan@81 km/h vakkarissa. Kivenlahdesta Kirkkonummelle olisi saanut ajaa lyhyen pätkän sataa, mutta en ajanut. Jos oikeasti pitäisi taittaa HKI-Tampere-HKI-Tampere (700 km) yhteen pötköön, niin tuskin on nopein tapa ajaa 120 km/h. Jos taas ajaa satasta, niin mainitsemani 30 kW tarkoittaisi yli 200 km/h latausnopeutta. Sinne rantaraitille 30 kW antaa rangea 395 km/h.
Omat kokemukset Lidlin pikalaturilla ovat SOC@19-55 % vielä tuotakin noin 10 % hitaampia, eli ka. 28,2 kW. Lieköhän Norjassa ollut sopivan viileää tammikuussa? Talvella kulutus tulee olemaan suurempi, joten kätsyä jos latausnopeus silloin paranee.
Meillä kun ei ole sitä "lasten takia ollaan yhdessä" supervoimaa niin pakko välillä puhuakkin.
PK-seudulla on jo paljon sähköbusseja. Eiköhän ne siellä varikolla pääasiallisesti ladata. Viiden minuutin latauksilla vain vähän lisätään toimintaetäisyyttä, eikä siihen mitään kolmivaihevirtaa ihmeellisempää tarvita.Ajoinpa eilen paikallisbussilla vaimon kanssa. Päästiin keskustaan niin totesin että oispa se vaan vaan kiva kun nämäkin hirvitykset kulkisi sähköllä niin loppuisi tuo möly. Hän siihen sitten että saa aika kovat piuhat vetää tuosta torin alta että 5min max. seisokkiajoilla paikallisbussit latais niitä akkujaan pitkin päivää
edit. Heidän firman uusi muuntamo siis rakenteilla siihen torin toiselle laidalle...
Busseja on kahdenlaisia: Toiset ladataan pääasiassa varikolla, ja sitten on Linkkerin busseja, joissa on aika pienet akut, joita ladataan päätepysäkeillä. Linkker tosin horjuu konkurssin partaalla, ja enemmän kai nykyään ostetaan Kiinasta sähköbusseja, jotka ladataan varikolla.
Kyllähän siitä "kolmivaihevirrasta" menee läpi vaikka gigawatti sopivilla virroilla ja jännitteillä, mutta jos viittaat tavanomaiseen talosähköön, niin viiden minuutin latauksella saisi melkein kilometrin lisämatkaa n. 1 kWh/km kuluttavalle bussille. Sama olla lataamatta ollenkaan.
Linja 55 lie ajettu noilla Linkkereillä. Tosin sähköbussin tuolla linjalla olen tainnut nähdä joskus viime kesänä viimeksi. Liekö tuo Linkkerin tilanne vaikuttaa, ja liikennöitsijähän tuossa taitaa vaihtua vuoden alusta.
Espoossa nuo sähköbussit tulee Koreasta.
Fiksuus riippuu aina käyttötilanteesta. Tuo Zürichin ratkaisu kuulostaa aika erikoiselta, kun on kaikki mahdolliset tekniikat ympätty samaan bussiin (dieselmoottori, akkukäyttöisyys ja johdinkäyttöisyys). Ei varmasti ole halpoja busseja hankkia ja huoltaa. Oletan että tuossa ei ole ollut kustannustehokkuus tärkein juttu, vaan paikallispäästöjen vähentäminen keskustan alueella. Samalla on kuitenkin mahdollistettu liikennöinti lähiöihin.
Ratikoissa on korkeat perustamiskulut (linjan rakentaminen ja kaluston hankinta), mutta käyttökulut ovat alhaiset. Ratikat myös edellyttävät (ja mahdollistavat) suuria matkustajamääriä, eli sopivat parhaiten runkolinjoille ja keskustaan. Yleensä talot eivät muuta muualle, joten harvemmin tarvitsee siirtää kiskoja pois. Tosiaan jos on lähiöistä kyse, niin sitten yleensä kumipyöräliikenne on parempi ratkaisu. Nuo Zürichin bussit lienevät vähän sellainen siirtymäkauden tuote, kun ei vielä pystytä tekemään kustannustehokkaita busseja, joissa olisi riittävän suuri akkukapasiteetti koko päivän liikennettä varten.
Välillä muutetaan joo, mutta ne käyttämättömät pätkät ovat Helsingissä varsin lyhyitä, ja niitä voidaan käyttää siirtymäajossa ja poikkeusliikenteessä. Helsingissä Kampin kohdalla on pysäkki, jonka kautta ei tällä hetkellä kulje ratikoita, mutta tulevaisuudessa siihen on kyllä tulossa ratikkalinja, kun bussiliikennettä korvataan ratikoilla.
On siinä se ero että ratikoissa on rautapyörät, eli se sähköistäminen on paljon yksinkertaisempaa.
Eihän ratikka ole bussia kapeampi...? Kapea raideväli voi tietysti antaa sellaisen vaikutelman, ja tietysti tarkka ajolinja mahdollistaa pienemmät toleranssit, mutta ei se itse kulkuneuvo sen kapeampi ole.
Edes katsomatta videota. Porsche, voitto. Porsche sähköllä voitto. Ei ne suotta tee maailman parhaita autoja.
Juu ei nykyinen malli oo mikään ratamalli, se tuleva plaid malli sitten pitäisi vissiin rikkoa nyrren ennätykset kun joskus julkaistaan?
Kaikki oveni edestä menevät bussit taitavat nykyään toimia sähköllä.Ajoinpa eilen paikallisbussilla vaimon kanssa. Päästiin keskustaan niin totesin että oispa se vaan vaan kiva kun nämäkin hirvitykset kulkisi sähköllä niin loppuisi tuo möly. Hän siihen sitten että saa aika kovat piuhat vetää tuosta torin alta että 5min max. seisokkiajoilla paikallisbussit latais niitä akkujaan pitkin päivää
edit. Heidän firman uusi muuntamo siis rakenteilla siihen torin toiselle laidalle...
Ai se joka ei ajanu nyrreä edes ympäri kertaakaan ja teki ennätyksen?
Teslan PR kyllä tehoaa kun porukka ei osaa käyttää aivoja ollenkaan. Se plaid myös lähti hinausautolla sieltä radalta ja ainakin yksi(saattoi olla jopa 3) Taycania ajo samalla siitä ohi.Kyllä siellä enemmänkin on ajeltu kuin ne jotka hajosivat?Ai se joka ei ajanu nyrreä edes ympäri kertaakaan ja teki ennätyksen?
www.roadandtrack.com
Oliko sun pointti että sähköauto on aivan loistava auto sellaiseen käyttötarkoitukseen kuin se on tehty? Lapin reissulle venettä vetämään on sitten ihan omat autonsa.
Onko tälle jotain lähdettä?
Ilmeisesti mpg (miles per gallon) on kirjoittajalle tuntematon käsite. Lisäksi kyseessä ei ole Volkswagenin tutkimus.
Nii eli eivät ajaneet koko kierrosta. Ei mitään todisteita, että olisivat. Siihen tarvitaan "privaatti" nyrre, että siellä pystyy ajamaan koko radan. Taycanin kierroksesta on ihan video saatavilla.Kyllä siellä enemmänkin on ajeltu kuin ne jotka hajosivat?
Tesla Model S Plaid: Everything We Know
A three-motor track-ready version of the big Tesla sedan is on its way. Here's what to expect.
"
Tesla hasn't released a lap time for the Model S Plaid yet, and it hasn't made an official record attempt, rather, it's just tested cars in open Industry Pool lapping sessions. In September, a source at the track told R&T that the Model S ran a 7:23 in traffic per their stopwatch. In November, German publication Auto Motor Und Sport reported that the prototype managed to lap the 'Ring in 7:13. We can't confirm that number, and it's likely that it was unofficially recorded by an individual trackside at the Nürburgring. If that's representative of what it'll run when the fancy timing gear is switched on, it's an amazing number.
For reference, the Porsche Taycan ran a 7:42, though the car that set the lap wasn't the quicker Turbo S, so it's possible the German brand has a bit more up its sleeve. But is the Turbo S 30 seconds faster than the regular old Turbo? Not without a set of ultra-sticky tires, we suspect.
"
Leaf 40 kWh ottaa talvirajoituksilla suurinta sallittua todellista nopeutta käyttäen TRE-HKI noin 30-36 kWh tuolla noin 175 km matkalla, eli edestakaisin suunnilleen sen 70 kWh.
Katoppas niin onkin. Vedän edellisen takaisin. Kiitos kuitenkin asiallisesta palautteesta.
Vastaava mittari km/l tahi mailia/l näyttää olevan myös käytössä euroopassa/muualla maailmassa, jopa yleisemmin, kuin suomalainen l/100km. Hämää kyllä tosiaan ajoittain pikaisesti jotain videota katsoessa, kun on tottunut 'toisin päin' toimiviin lukemiin ja vähän eri arvoihin.
Väittäisin että hybridi on hyötysuhteen kannalta parhaimmillaan kun kaikki ottomoottorin teho menee suoraan pyörille eikä energiaa kierrätetä merkittävissä määrin akun kautta.
Ei aina niinkään. Onhan noissa hybrideissä vaikka mitä atkinson-moottoreita sun muita, joiden hyötysuhde on parempi kuin perus polttiksessa. Moottoritieajokaan ei älyttömiä tehoja vie, ollaan pienessä osakuormassa edelleen suhteessa polttomoottorin maksimitehoon.
Minä taas luulen että sinulla menee hieman sekaisin hyötysuhde ja polttoaineenkulutus. Väittämäsi "Hybridien kulutus tosiasiassa jotakuinkin kaksinkertaistuu kovassa moottoritienopeudessa kun tehoa saadaan pelkästään ottomoottorista. " on yksinkertaisesti väärin alleviivatulta osalta eli kulutus ei todellakaan vähenisi jos tuossa vielä mentäisiin käyttämään sähkömoottoria.
Joka johtunee yksinomaan siitä, että dieseli viedä ruksuttaa siellä hitaissa nopeuksissa suhteessa enempi ainetta. Voi sen toki niinkin ajatella, että se vie suhteessa vähempi kun ajetaan lujempaa - mutta tuota kautta ajattelemalla ei kauheasti asiat kehity...
En kai niin ole väittänyt. Lähinnä yritin sanoa että akkua ei liiemmin kannata ladata bensalla moottoritienopeuksissa.
Mikä sun pointtis on, mitä tässä nyt pitäisi kehittyä? Jos kyseessä on maksaja, niin maksajaahan kiinnostaa kulunut litramäärä. Jolloin jos ja kun diesel on parempi suuremman enegiamäärän ja hyötysuhteen myötä, niin se on bensaa parempi. Matalissa nopeuksissa mennään koneen minimillä toiminta-alueella, jolloin kulutus ei ole optimi. Mutta jos ja kun jää silloinkin bensan tasolle, niin maksajan lompakko edelleen kiittää dieseliä. Käyttäjän saaman ajomatkan/kulujen kannalta optimi hybridi siis olisi isoakkuinen diesel, joka hoitaisi hitaat nopeudet sähköllä ja kovat vauhdit dieselillä. Käytetyn energian määrän kannalta sähkömoottori vie voiton, mutta akut ei anna toistaiseksi periksi mitään kovavauhtista 1000 km matkaa, joka on dieselille aika normaali.
Ainakin ennenvanhaan pienten bensavaparien ongelma oli vielä usein lyhyet välitykset jolloin kierrokset huiteli taivaissa ~130km/h vauhdeissa. Ja samalla bensaa paloi aivan helvetisti.Nuo käppyrät alkaa ikävästi 80 km/h nopeudesta. Lisäksi dieselissä on enemmän energiaa/litra ja parempi hyötysuhde. Litramääräisesti mitattu dieselin on siis pakko olla parempi ja kulutuskäyrän kasvu loivempi, jos palikat ovat muuten samat. Isolla bensavaparilla kulutuksen nousu ei ole kovin dramaattinen, mutta esim. Hondan pikkuvaparilla kulutus räjähtää. Sama kävi Fordin pikkuisella ecoboostilla. Nuo sähköauton kulutuslukemat motarilla tuo kyllä mutkia matkaan omaan hankintaan, kun oma ajo on 99% nelikaistaista motaria
Sähköllä ajaessa ei pitäisi välityksistä olla valtavaa haittaa - autoa valittaessa ilmanvastuskerroin tullee hyvin tärkeäksi jos ajelee lähinnä motaria. Mutta samalla lailla sen dieselinkin pitää tehdä työtä, että ilmamassasta päästään läpi.
Pointti oli se, että jos sillä "kulutuksen kasvulla suhteessa nopeuden noustessa" olisi joku itseisarvo, jota sillä siis ei ole, olisi helpointa vaan nostaa hybrideissäkin hitaamman ajon kulutusta vaikka puolitoistakertaiseksi ja sitten paistatella kuinka "hybrideissä ei kulutus kasva kun nopeus nousee".
Eikä tuo dieseli-sähkö ole mikään itsestäänselvä "optimi hybridi" - tuohan riippuu täysin ajetuista etäisyyksistä ja nopeuksista. Jossain ajossa jossa olisi runsaasti pitkiä matkoja sekä runsaasti hidasajoa tuollainen varmaan olisi aika ok, mutta diesel kalliimpana ja raskaampana konstruktiona aina mukana raahattavaksi jotain satunnaisia pidempiä siirtymiä varten ei välttämättä kuolettaisikaan tuomaansa lisäkustannusta ihan heti.
