Keskustelua hybridiautoista

[TommiZeliard]

Tämä kyllä kuulostaa mainos brosyyriltä ja mainoksethan on aina tosia. Tarkoitatko että läppärissä on suuniteltu akun heikko käyttöikä? Olisi mielenkiintoista tietää mikä tekninen yksityiskohta parantaisi akun käyttöiän kymmenkertaiseksi nykyisistä mutta yksikään läppäri valmistaja ei sitä tee. Jotenkin tuntuu uskomattomalta, mutta myytiinhän meille 50-vuotta huonoja hehkulamppuja vain jotta kauppa kävisi.

Olen valeasiantuntija, mutta voin lämpimikseni mutuilla, kunnes tietäjät saapuvat paikalle.

Sähköauton pidemmän suunnitellun käyttöiän (vs. läppäriakku) takia niiden ajoakkuun laitetaan paksummat sisäiset eristeet sekä paksumpi ja tiiviimpi metallikotelointi. Läppäriakku vanhenee ajan mittaan vaikkei sitä käyttäisikään, koska ilman happi pääsee akun ohuen muovikuoren läpi pilaamaan kemiaa. Auton akun jäähdytys on myös paremmin suunniteltu.

Läppäri vaihdetaan uuteen jo muutaman vuoden iässä. Sen suunnittelussa on myös tärkeää pyrkiä halpuuteen, keveyteen ja ohuuteen.

Omassa Auris hybridissä takuu ajoakulle (Nimh) on 10v tai 350 tkm kumpi ensin täyttyy. Miksi valmistaja uskaltaa luvata noin pitkän takuun?
-Toyota on omistajana akkutehtaassa ja voi valita priimaa laatua.
-akku mitataan joka huollon yhteydessä, mm. sisäinen resistanssi, jännitteet, moduulien väliset erot, jäähdytyspumpun toiminta jne. Mahdolliset huonot kennot vaihdetaan kaikessa hiljaisuudessa uusiin etteivät ne rasita ehjiä kennoja.
-akusta käytetään vain keskimmäistä kolmannesta, jolloin akku pääsee muutenkin vähällä ja tarvittaessa voidaan ottaa varakapasiteettia käyttöön. Näin toimintamatka ei pienene akun vanhentuessa.

 

[JaniKari]

Hybridi toimii 50% akkukapasiteetilla vielä ihan hyvin. Lisäksi NiMh-akut saattavat olla kestävämpiä. Tietääkös kukaan vaihdetaanko Teslaan yksittäisiä kennoja vai koko paketti kerralla?

 

[zepi]

Tämä kyllä kuulostaa mainos brosyyriltä ja mainoksethan on aina tosia. Tarkoitatko että läppärissä on suuniteltu akun heikko käyttöikä?

Kyllä, se on isolta osin suunnittelukysymys.

Jos litium-kennon latausjännitteenä käyttää 4.1v 4.2V sijaan, niin se kestää 1.5x - 2x syklimäärän. Kokonaiskapasiteetti laskee n. 10%.

Jos latausjännitteen pudottaa 4.05V:hen, niin kapasiteetista katoaa 4.2V verrattuna ehkä 20%, mutta syklimäärä about nelinkertaistuu.

En nyt muista noita tarkkoja lukemia ja varmaan riippuvat vähän tarkasta akkukemiasta, mutta oleellisesti siis valitaan parametrit sen oletetun käyttötarpeen mukaan.

Sen lisäksi akun lämpötila vaikuttaa sen elinikään ja syklikestoon reilusti, läppäreissä akku on paketoitu kuumevan prosessorin viereen ja kärsii. Sähköautossa akuilla voi olla jäähdytysjärjestelmä ja etenkin suomen oloissa akut säilyvät hyvin kun kuumia päiviä on vähän.

 

[ATomiH]

Hybrideillä peräkärryn vetäminen on melkolailla "kiellettyä". Auriksella on muistaakseni sallittu vetää ~350 kiloa.
Toyotan kohdalla tuo on perusteltu sillä, että täyshybridi lähtee aina liikkeelle sähkömoottorin voimin ja liikaa painoa ei ole varmasti hyväksi. Ja peruuttaminen tapahtuu aina pelkän sähkömoottorin voimin.

Mitenköhän tarkkaa on pysyä tuossa painossa. Jos vaikka autossa ei itsessään ole muita kuin kuski, niin ei luulisi vielä haittaavan vaikka kärryllä olisi painoa pari sataa kiloa enemmän.
Tavanomainen kuomullinen kärryhän taitaa painaa jo tuon 350 kiloa helposti. Ja sinne jos heittää kyytiin vähän Ikean huonekaluja...

 

[SliVe]

Kia Nirolla pystyy ilmeisesti vetämään vähän paremmin:
Vetomassa (jarrullinen): 1 300 kg,
Vetomassa (ei jarruja): 600 kg
Lähde.

Niro tulisi hankittua, jos olisi varaa hommata uusi auto.

 

[tom_gore]

Kia Nirolla pystyy ilmeisesti vetämään vähän paremmin:
Vetomassa (jarrullinen): 1 300 kg,
Vetomassa (ei jarruja): 600 kg
Lähde.

Niro tulisi hankittua, jos olisi varaa hommata uusi auto.

Tässäkin tuli "salaa" muutos, eli ensimmäisten tuotantosarjojen autoilla ei saanut vetää kärryä, eikä tarjolla ollut vetokoukkua optioissa. Kannattaa huomioida, jos ostaa esittelyautoa tai jossain vaiheessa käytettyä.

 

[Dr. Who]

Voisitko avata tekniikasta joka on sähköautossa mutta ei läppärissä?

Kyllä meillä töissäkin on trukeissa akkuja jotka on 10-15v vanhoja ja niillä ajetaan päivittäin ja ladataan viikottain.

Mutta itse asiaan, voisin kyllä oikeasti vakavasti harkita sähköautoa jos toimintasäde olisi kelissä kuin kelissä vähintään 200km ja lataaminen tyhjästä täyteen veisi maksimissaan 30min.

 

[JaniKari]

Kyllä meillä töissäkin on trukeissa akkuja jotka on 10-15v vanhoja ja niillä ajetaan päivittäin ja ladataan viikottain.

Tuskin on litiumioniakku kyseessä...

 

[Dr. Who]

Tuskin on litiumioniakku kyseessä...

Tuskin, mutta jos lyijyakku kestää 10-15v niin miksi ei paremmat akut kestäis?

 

[TommiZeliard]

Hybrideillä peräkärryn vetäminen on melkolailla "kiellettyä". Auriksella on muistaakseni sallittu vetää ~350 kiloa.
Toyotan kohdalla tuo on perusteltu sillä, että täyshybridi lähtee aina liikkeelle sähkömoottorin voimin ja liikaa painoa ei ole varmasti hyväksi. Ja peruuttaminen tapahtuu aina pelkän sähkömoottorin voimin.

Mitenköhän tarkkaa on pysyä tuossa painossa. Jos vaikka autossa ei itsessään ole muita kuin kuski, niin ei luulisi vielä haittaavan vaikka kärryllä olisi painoa pari sataa kiloa enemmän.
Tavanomainen kuomullinen kärryhän taitaa painaa jo tuon 350 kiloa helposti. Ja sinne jos heittää kyytiin vähän Ikean huonekaluja...

Auris farkkuhybridillä saa tosiaan vetää vain 345 kg, eli vain isoja mööpeleitä tai roskia yms. Tavallinen kuomukärry, esim. Muuli 1400 painaa jo tyhjänä 205 kg ja isommat 300x150x150 cm yksiakseliset jarruttomat kuomulliset noin 250 kg. Kai se alhainen rajoitus tulee tuosta sähköpakista? Toisaalta Toyota Rav4 hybridillä saa vetää 1600 kg. Siinä on tehokkaampi sähkömoottori, mutta ei se selitä noin moninkertaista eroa.

Tuli muuten "kiusattua" sähkömoottoria (Auris hybrid) jyrkässä yksityispihan mäessä. Kyydissä oli noin 300 kg jäisiä multasäkkejä ja lähdin testimielessä paikaltaan liikkeelle mäen juurelta EV-tila kytkettynä. Mäki on 7 m pitkä ja jyrkkyys on tasainen 25 %. Auto hiipi reipasta kävelyvauhtia ylös asti, eikä polttis käynnistynyt ollenkaan. Myöhemmin mäkeä alas peruuttaessa oli kyydissä enää 50 kg multaa. Jouduin pysähtymään ja ottamaan pari metriä eteenpäin keskellä mäkeä siinä olevan lautapinon takia. Taas auto jaksoi nousta ilman polttiksen heräämistä.

Uskoisin siis, että auton moottorien puolesta voisi vedellä tonninkin kärryä, kunhan ei vuoristoon lähde. Poliisi kyllä voi kirjoittaa lapun, jos käy huonot.

 

[Pakana]

Tuo vetorajoitus voi olla myös rakenteellinen. Siis on tehty periaatepäätös että kärryä ei tällä vedetä, jolloin sinne auton perään ei ole myöskään tehty vetokoukun tarvitsemia vahvisteita.

Eli auto vetä kyllä sitä tonnin kärryä, mutta vetokoukun kiinnike voi revetä irti töyssyssä tai jossain onnettomuudessa.

 

[Toiota]

Toyota Prius (vm. 2016 ->) saa vetää jopa 725 kg jarrutonta peräkärryä, joka on jo hyvin lähellä meidän 750kg maksimia. Päihittää esim. Avensiksen 500kg reippaasti.

 

[-SD-]

Ei ole auto, mutta kuulunee tähän ketjuun.



Watch this all-electric "flying car" take its first test flight in Germany - The Verge

 

[Admiral General Aladeen]

Hei arvon bensalenkkarit

Toyota Auris Hybridi farkku kiinnostaisi kovasti. Tuollaista olen joskus koeajanut ja hyvältä se tuntui. Sähkömoottori + portaaton polttomoottorin veto toimii hyvin yhteen, oikein pirteän tuntuinen arkielämän suorituskyky, kaupungissa mitä ihanin laite kun voi jonossa madella pelkällä sähköllä täysin ääneti. Ei tuo maantielläkään mitenkään pahalta tuntunut, tasamaata menee ilman suurempaa meteliä tai koneen ulvomista.

Mutta koeajo oli tyhjällä autolla. Miten nuhainen tuo on kun mukana on perhe + kontti täynnä tavaraa? Huutaako heikko moottori yhtenään kuormattuna? Luin kovin negatiivisia kommentteja että erityisesti vuoristossa aivan tolkuttoman voimaton ja kierrokset jatkuvasti tapisaan. Meilläkin on ollut tapana ajella kesäisin Eurooppaa ympäri omalla autolla, joten onko Alppien ylittäminen tuollaisella hybridillä oikeasti niin vastenmielistä, vai vertaavatko hybridiä haukkuvat sitä johonkin tehokkaaseen autoon? Tietenkin jokin iso BMW jaksaa kiivetä rinteitä ihan eri tavalla, mutta jos nyt kuitenkin verrataan Tojon hybridiä johonkin samantehoiseen autoon, kuten vaikka ihan tavallinen 1.6-litrainen vapari Astra, jolla me olemme Alppeja kiertäneet ihan mukavasti.

 

[Zetbo]

Opel Ampera-e revikka!

EDIT: Katsoin revikan ja hyvältä näytti. Kyllä itselle tuollainen kelpais, jos rahaa olisi ylimäärästä ja tuota edes täällä myytäisiin! Ostan huomenna Casinoarpoja pari jos lävähtäis vaikka 50ke niin voisi tuollaisen Opelin hommata(Sitten joskus kun se tänne asti kerkiää)! Eiköhän tässä kerkeä uuden Leafin ominaisuudet vielä tarkastella ennenkun kumpikaan noista edellä mainituista tapahtuu.

 

[TommiZeliard]

Hei arvon bensalenkkarit

Toyota Auris Hybridi farkku kiinnostaisi kovasti. Tuollaista olen joskus koeajanut ja hyvältä se tuntui. Sähkömoottori + portaaton polttomoottorin veto toimii hyvin yhteen, oikein pirteän tuntuinen arkielämän suorituskyky, kaupungissa mitä ihanin laite kun voi jonossa madella pelkällä sähköllä täysin ääneti. Ei tuo maantielläkään mitenkään pahalta tuntunut, tasamaata menee ilman suurempaa meteliä tai koneen ulvomista.

Mutta koeajo oli tyhjällä autolla. Miten nuhainen tuo on kun mukana on perhe + kontti täynnä tavaraa? Huutaako heikko moottori yhtenään kuormattuna? Luin kovin negatiivisia kommentteja että erityisesti vuoristossa aivan tolkuttoman voimaton ja kierrokset jatkuvasti tapisaan. Meilläkin on ollut tapana ajella kesäisin Eurooppaa ympäri omalla autolla, joten onko Alppien ylittäminen tuollaisella hybridillä oikeasti niin vastenmielistä, vai vertaavatko hybridiä haukkuvat sitä johonkin tehokkaaseen autoon? Tietenkin jokin iso BMW jaksaa kiivetä rinteitä ihan eri tavalla, mutta jos nyt kuitenkin verrataan Tojon hybridiä johonkin samantehoiseen autoon, kuten vaikka ihan tavallinen 1.6-litrainen vapari Astra, jolla me olemme Alppeja kiertäneet ihan mukavasti.

En ole Aurista vielä vuoristoon vienyt, mutta uskoisin koneen pörisevän siellä sen verran, että mieluusti laittaisi radiota kovemmalle Astra farkku -00 1,6 16v oli tosi puhditon Norjassa ja parilitrainen turbodieseli olisi kyllä kelvannut. Maasto oli sellaista, ettei aina silmällä tiennyt oliko tasamaa vai ylämäki. Ylämäen tunnisti siitä, että auton nopeus alkoi laskea ja pienempikään vaihde ei saanut nopeutta nousemaan.

Suomessa Astra tuntui Aurista vahvemmalta esim. Ruoholahdesta Länsiväylälle noustessa. Oikeasti Auris nousee tai kiihtyy lämä lattiassa jopa hiukan Astraa paremmin alle satasen nopeuksissa, mutta planeettavaihteiston takia kierrosluvun, eli melun suhde kiihtyvyyteen on selvästi heikompi. Astralla pystyi kiihdyttämään kolmosella väännöllä kaasu pohjassa välillä 2k-3k rpm, jolloin neloskone ei vielä pahemmin melua. Auriksella saman kiihtyvyyden saavuttaakseen auton sähköaivo antaa kierrosten nousta noin 3,5k rpm ja pitää ne siellä vakiona koko kiihdytyksen ajan. Melua on muttei sen nopeampaa liikettä niin kuskille tulee autosta puhditon vaikutelma.

Uskon siis, että vuoristokommentit pitävät paikkaansa. Varmasti Auriksella pärjää vuoristossa ja alamäissä saa hetkessä akun täyteen sekä jarrut pääsevät vähemmällä, mutta pörinään pitää varautua tai sitten kiirettä vähemmälle.

Itse olen enimmäkseen tyytyväinen vaihtoon -00 Astrasta -16 Aurikseen. Ainoita takapakkeja: maavara pienempi, kaukovalot (Led), tavaratila matalampi ja kapeampi, jousitus nypyttää herkemmin pienellä nopeudella. Plussia sitten kaikki muu, mm. lähivalot (Led), rengasmelu (Finikor laajempi äänieristys sekä ruostemassaus), mukulakivet, vaivaton ohjaus, automaattinen taskuparkkeeraus, peruutuskamera, avaimeton lukitus ja startti, kulutus (5,1 vs. 7,8 ympärivuotinen pätkäajo PKS) jne. Voimansiirto on rauhalliselle kuskille aivan unelma vanhan Astran ravistavan kytkimen jälkeen. Oikeastaan uudet mersut ja bemaritkin tuntuvat vanhanaikaisen nykiviltä "traktoreilta". Auriksessa on vain yksi huomaamaton nykäisy hölkkävauhdissa polttiksen käynnistyessä ja muuten on ns. buttersmoothia vetoa. No ok, täysin uusi S-mese 2014 kiihtyi pehmeästi ja vielä äänettömästi. Voi kuitenkin olla, että olin niin tohkeissani sen ratissa, etten sen takia huomannut vaihtokohtia. Hidastetöyssytkin vain naurattivat, kun ei kuulunut alustan ääniä eikä tuntunut normaalisti ahterissa.

Kyllä Astramies Auriksella pärjää, eli siitä vaan ostoon

 

[Admiral General Aladeen]

Kiitos kommenteista!

Astralla pystyi kiihdyttämään kolmosella väännöllä kaasu pohjassa välillä 2k-3k rpm, jolloin neloskone ei vielä pahemmin melua. Auriksella saman kiihtyvyyden saavuttaakseen auton sähköaivo antaa kierrosten nousta noin 3,5k rpm ja pitää ne siellä vakiona koko kiihdytyksen ajan. Melua on muttei sen nopeampaa liikettä niin kuskille tulee autosta puhditon vaikutelma.

Jep, saman minäkin huomannut. Tuossa tulee aika selvästi esille manuaalivaihteiston hyvät puolet. Vaikka alavääntöä ei olekaan tolkuttomasti, niin sen voi kaikki helposti hyödyntää pitämällä poljinta täysin pohjassa pienillä kierroksilla. Hybridi/CVT pyörii helposti korkeammilla kierroksilla, jos pedaali yhtään syvemmällä kiihdytetään, mutta kyllä ne muutkin automaattivaihteistot vaihtaa pienemmälle ja melua tulee, eli sikäli hybridi ei taida olla yhtään sen laiskempi ja/tai meluisampi kuin muutkaan pienempitehoiset automaattiautot. Ei kierroksia pidä pelätä, ne kuuluu kiihdytykseen, mutta tietty se melu häiritsee jos kovilla kiekoilla pitkän matkaa joutuu ajamaan (ilmeisesti ne vuoristo nousut).

 

[tom_gore]

Tässä ei ainakaan melua pahemmin moitittu, mutta toki lähde on Toyotan blogi

Auris to Auris: a road trip to the Alps - Toyota

 

[varadruidi]

Onko Niroa koeajaneilla tai sen omistavilla tietoa Niron kulutuksesta Suomen olosuhteissa? Kävin itse kokeilemassa Niroa, ja maantiellä n. 20 km lenkillä saavutin n. 4,7 L/100km kulutusarvot. Taajama-ajossa (n.30min) kulutus asettui kevyellä kaasulla noin 4,4 litraan ja keskustan ruutukaava-alueella noin 10 minuutin testiajolla kulutus laski jopa luvattuun alle neljän litran keskikulutukseen, jolloin auto rullaili enimmäkseen sähköllä.

 

[tom_gore]

Onko Niroa koeajaneilla tai sen omistavilla tietoa Niron kulutuksesta Suomen olosuhteissa? Kävin itse kokeilemassa Niroa, ja maantiellä n. 20 km lenkillä saavutin n. 4,7 L/100km kulutusarvot. Taajama-ajossa (n.30min) kulutus asettui kevyellä kaasulla noin 4,4 litraan ja keskustan ruutukaava-alueella noin 10 minuutin testiajolla kulutus laski jopa luvattuun alle neljän litran keskikulutukseen, jolloin auto rullaili enimmäkseen sähköllä.

Koeajoautolla talvella ilman esilämmityksiä 5-6 asteen pakkaskelissä pätkäajossa n. 6,2 litraa. Kerron lisää kokemuksia kun saan oman autoni tuossa toukokuun lopulla.

 

[Pekka L]

Latauksen kytkeminen on mielestäni vielä sähköautoissa ja plug-in hyrbideissä niiden haluttavuutta rajoittava tekijä.

Perinteisellä kieselillä kulkevan auton omistajana joudun sitä tankkaamaan ehkä kerran pariin viikkoon, välillä harvemminkin. Ei tarvitse aina huolehtia johdon kytkemisestä ja seurata paljonko akussa on virtaa jne.
Edellämainittujen sähkövemlepeiden käyttö on vielä turhan vaivalloista verrattuna perinteiseen tekniikkaan.

Onko yksikään valmistaja vielä tehnyt omaa ratkaisuaan auton "telakoinnille"? Eli ainakin kotiin tullessa auton voisi vain ajaa ruutuun/talliin ja lataus alkaisi automaattisesti ilman johtojen kaiveluja kontista yms. sähläystä? Tällainen kun muuttuisi standardiksi ja lataus automatisoituisi -> laskutus myös automaattiseksi, niin alkaisi sähköautoilun vallankumous ihan eri vauhdilla, jos autot latautuisivat vaivatta työpaikoilla, parkkihalleissa yms.

Entä onko yhdessäkään autossa "integroitua" latausjohtoa? Tyyliin luukun takana pölynimurin johtoa vastaavalla kelalla johto, jonka voi vetää esiin ja kytkeä? Vai pitääkö se kaikissa autoissa aina sulloa jonnekin jalkatilaan/penkille/takaloosteriin?

Tällaisia mietteitä syntynyt, kun kolleegan plug-in hyrbidin käyttöä katsellut...

 

[Nomber]

Hiukan hankalalta vaikuttaa kyllä lataus. Tai menisi se ehkä jos olisi oma autotalli jossa johdot valmiina jne. Mutta miten esim. Suomessa? Taitaa enemmistö tai ainakin iso osa ihmisistä asua jo kaupungeissa ja monilla ei ole kun tienvarsi paikka autolle niin hankalaa siinä mielessä tuo lataus.

 

[Pekka L]

Taitaa enemmistö tai ainakin iso osa ihmisistä asua jo kaupungeissa ja monilla ei ole kun tienvarsi paikka autolle niin hankalaa siinä mielessä tuo lataus.

Jep tuon takia ei sähköautoilusta tai edes plug-in hybrideistä voi tulla varteenotettavaa vaihtoehtoa kovinkaan monelle.
Kerrostaloasujille lämpötolppien muutos "lataustolpiksi" ja laskutuksen hoito yms. on melko monimutkaista ja kallista. Ja vieläkin olisi tuo sama johtojumppa kaikilla edessä...
En ihmettelisi, että kohta tulisi ongelmaksi näiden latausjohtojen varastaminen tai rikkominen, mitä välillä lämmitysjohtojenkin kohdalla esiintyy.

Vielä tarvitaan paljon tuotekehitystä ja yhteistyötä autojen valmistajilta, jotta saavat standardoitua jonkinlaisen "telakan" tai automaattilatauksen.

 

[lnaukkar]

Latauksen kytkeminen on mielestäni vielä sähköautoissa ja plug-in hyrbideissä niiden haluttavuutta rajoittava tekijä.

Perinteisellä kieselillä kulkevan auton omistajana joudun sitä tankkaamaan ehkä kerran pariin viikkoon, välillä harvemminkin. Ei tarvitse aina huolehtia johdon kytkemisestä ja seurata paljonko akussa on virtaa jne.
Edellämainittujen sähkövemlepeiden käyttö on vielä turhan vaivalloista verrattuna perinteiseen tekniikkaan.

Onko yksikään valmistaja vielä tehnyt omaa ratkaisuaan auton "telakoinnille"? Eli ainakin kotiin tullessa auton voisi vain ajaa ruutuun/talliin ja lataus alkaisi automaattisesti ilman johtojen kaiveluja kontista yms. sähläystä? Tällainen kun muuttuisi standardiksi ja lataus automatisoituisi -> laskutus myös automaattiseksi, niin alkaisi sähköautoilun vallankumous ihan eri vauhdilla, jos autot latautuisivat vaivatta työpaikoilla, parkkihalleissa yms.

Langaton lataus on olemassa. Se on tulossa vakiovarusteiseksi esim. Mersun ja Bemarin malleihin jo 2018. Kun autossa tuollainen varustus on, niin tarttet tietysti vielä latausaseman, jonka päälle auton ajat. Tässä on tietysti kompromisseja, langaton lataus ei ole yhtä nopeaa, siinä on hävikkiä ja se tarvitsee korkeamman alkuinvestoinnin.

Entä onko yhdessäkään autossa "integroitua" latausjohtoa? Tyyliin luukun takana pölynimurin johtoa vastaavalla kelalla johto, jonka voi vetää esiin ja kytkeä? Vai pitääkö se kaikissa autoissa aina sulloa jonnekin jalkatilaan/penkille/takaloosteriin?

Tällaisia mietteitä syntynyt, kun kolleegan plug-in hyrbidin käyttöä katsellut...

Mun mielestä on myös täysin hulluutta, että johtoja kanniskellaan takakontissa ja pyöritellään pitkin likaista lattiaa ja maata ja sitten takaisin konttiin.

Mutta integroitu latausjohto autoon? Totta kai se latausjohto pitää olla siinä latausasemassa kiinni, ei autossa. Kun ajat latauspisteelle, niin johto latausasemasta käteen ja autoon kiinni. Normaalista pistorasiasta lataaminen sitten tietysti erikseen hätätapauksessa omalla erillisellä johdolla, tälle ei mitään valitettavasti mahda.

Tuo että noita julkisia ja yksityisiä latausasemia on myös ILMAN johtoa, niin se on aivan törkeän tyhmää käyttäjän kiusaamista.

 

[jm82]

Se että latausasema on ilman johtoa, niin olisiko se sitten ilkivalta kysymys? Tai toki kiinteä johto on kalliimpi kuin irrallinen johto. Irrallisen johdon voi myös vaihtaa, jos johtoon tulee jotain vikaa.

Pitäähän nykyisinkin hakea ilmapistooli huoltoaseman sisältä ja sitten palauttaa pistooli takaisin sisälle. Samaa juttua kai käytetään sitten osan latausasemienkin kohdalla?

 

[JaniKari]

Aika oudolta tuntuisi jos bensa-asemalla pitäisi olla oma letku mukana jos haluaisi tankata.

 

[jm82]

Aika oudolta tuntuisi jos bensa-asemalla pitäisi olla oma letku mukana jos haluaisi tankata.

Joo. Mutta eikös se sähköjohto aina ole siellä takakontissa, niin on helppo ottaa ja käyttää? On ainakin ehjä johto sitten.

Teslan latausasemat ilmeisesti on kiinteällä johdolla.

edit: Niin ja eikös noissa sähköautoissa ole erilaisia johtoja? Turha pitää sitten isoa valikoimaa johtoja siinä pihalla? Eli teslan laturi ei käy johonkin toiseen sähköautoon?

 

[tom_gore]

Maassa, missä suurin osa on tottunut kytkemään auton 6kk vuodesta töpseliin joka yö muutenkin on "helvetin hankalaa" laittaa se auto töpseliin 12kk vuodessa

Kuulostaa näiltä "ilman eeberiä ei voi elää" pumpulipoikien ininältä.

 

[varadruidi]

Koeajoautolla talvella ilman esilämmityksiä 5-6 asteen pakkaskelissä pätkäajossa n. 6,2 litraa. Kerron lisää kokemuksia kun saan oman autoni tuossa toukokuun lopulla.

Ok, mielenkiinnolla odotellaan oikeita käyttökokemuksia.

----

Mitä tulee tuohon langattomaan lataukseen, ja plug-in hybrideihin yleensä niin uskon kyllä, että langaton lataus tulee yleistymään. Ehkä jo 10 vuoden kuluttua on mahdollista ajaa esim. ABC:llä sähköautoille varatulle parkkipaikalle, johon olisi lisätty langaton latausalusta. Parinsadan kilometrin ajon mahdollistama lataus hoituisi varttitunnissa. Latausajan kuljettaja voisi hyödyntää kahvitteluun ja vessa-asiointiin. Latauksesta koituvat kulut velotettaisiin tililtä automaattisesti. Lounaan nauttiva saisi latauksen kaupan päälle.

 

[jm82]

Maassa, missä suurin osa on tottunut kytkemään auton 6kk vuodesta töpseliin joka yö muutenkin on "helvetin hankalaa" laittaa se auto töpseliin 12kk vuodessa

Minustakin se johto on ihan hyvä, eikä tarvitsisi langatonta latausta, josta syntyy taas (sähkön) hukkaa ja muuta "hankalaa".

 

[lnaukkar]

Mitä tulee tuohon langattomaan lataukseen, ja plug-in hybrideihin yleensä niin uskon kyllä, että langaton lataus tulee yleistymään. Ehkä jo 10 vuoden kuluttua on mahdollista ajaa esim. ABC:llä sähköautoille varatulle parkkipaikalle, johon olisi lisätty langaton latausalusta. Parinsadan kilometrin ajon mahdollistama lataus hoituisi varttitunnissa. Latausajan kuljettaja voisi hyödyntää kahvitteluun ja vessa-asiointiin. Latauksesta koituvat kulut velotettaisiin tililtä automaattisesti. Lounaan nauttiva saisi latauksen kaupan päälle.

Samoilla linjoilla. Langallinen lataus on sitä järeää kamaa, silloin tulee paljon sähköä nopeasti ja se maksaa extraa. Hidas lataus on kätevää hoitaa langattomasti. Tuskin tosin menee 10 vuotta, veikkaan että langaton lataus lähtee kasvuun parkkipaikoilla ihan samaa vauhtia kun kykenevät autot yleistyvät.

Plug-in hybrideihin tuo langaton lataus ei ole nytkään yhtään liian hidasta. Siksi bemari ja mersu noita hybrideihin vakioksi tuovatkin, lataus yhtä nopeaa langattomasti ja langalla (kun auto ottaa vastaan esim. max 3.6 kW). Mutta nyt kun pohditaan näitä oikeita super-latureita 50-350 kW, niin järeä letku on yhä tarpeen.

 

[tom_gore]

No kyllä toi ilman eberiä eläminen ois kohtalaisen perseestä ollut, kun 70-80 % lähdöistä tulee kadunvarresta tai muualta. Pumpulia tai ei

No tietenkään plugaria tai sähköautoa ei osteta, jos ei ole paikkaa, missä sen saa joka yö latinkiin

 

[tom_gore]

Ei tietenkään. Oli vaan omituinen avautuminen eber-pumpulipojista.

Itse johdon kytkemisestä sen verran, että on siinä hiukan eroa että ostaa motonetistä kaksi parinkympin lämppärikaapelia ja laittaa kodin ja työpaikan tolppaan "kiinteästi", kun että roudaa takakontissa useamman satasen type-nönönöö piuhaa ja kaivelee sen aina erikseen sieltä.

Eipä noita taloyhtiöissä saa kiinteästi roikotella tolpissa muutenkaan, eli autossa se kulkee mukana aina muutenkin meikäläisellä

 

[tom_gore]

Juu no jos näkee muutenkin tarpeetonta vaivaa niin ei se johdon kaivelu sitten toki ole lisähaitta enää.

Tais osua kuitenkin se eeberi-pumpulipoika nimitys

 

[JaniKari]

Joo. Mutta eikös se sähköjohto aina ole siellä takakontissa, niin on helppo ottaa ja käyttää? On ainakin ehjä johto sitten.

Teslan latausasemat ilmeisesti on kiinteällä johdolla.

edit: Niin ja eikös noissa sähköautoissa ole erilaisia johtoja? Turha pitää sitten isoa valikoimaa johtoja siinä pihalla? Eli teslan laturi ei käy johonkin toiseen sähköautoon?

Kyllähän polttoaine asemallakin on erillaisia putkia joista pitää valita oikea tai tulee ongelmia.

EU voisi kyllä pakottaa jonkun standardi latausliittimen sähköautoihin. Jos valmistaja haluaa oman niin adapteri olisi kuitenkin pakollinen.

 

[tom_gore]

Öö? No onhan se nyt ihan turhaa vaivaa ottaa jonkun taloyhtiön urputuksista itseensä ja roudailla erikseen lämppäripiuhaa autossa, kun että jättäisi sen nätisti paikalleen. Tolpissa on suojalaitteet sitä varten että joku yrittäisi tappaa itsensä sillä johdolla.

Menee samaan kategoriaan niiden hessujen kanssa jotka tankkaa autoa 20 euroa kerrallaan.

Mutta tuosta eber-hommasta kysyisin vielä, että mitä oikeen haet sillä takaa? Onko sen käyttö jotenkin noloa vai miksi se vaatii tuollaisen pumpulipoika-lisäliitteen? Vai eikö ollut varaa ottaa lisävarusteena

Elä nyt ota ittees. Ei ole noloa ja tottakai sitä käyttää jos sellainen on. Alkup. pointtini oli, ja on edelleen, että se on melko turha argumentti, että sähköautoilu on hankalaa, kun joutuu kaapelin kanssa pelaamaan, koska kaapelin kanssa pelaa suurin osa suomalaisista puolet vuodesta joka tapauksessa. Ainoat, joille se varmaan on hankalaa on ne, jotka on tottuneet polttoainekäyttöisiin lisälämppäreihin.

 

[Pakana]

Jep tuon takia ei sähköautoilusta tai edes plug-in hybrideistä voi tulla varteenotettavaa vaihtoehtoa kovinkaan monelle.
Kerrostaloasujille lämpötolppien muutos "lataustolpiksi" ja laskutuksen hoito yms. on melko monimutkaista ja kallista. Ja vieläkin olisi tuo sama johtojumppa kaikilla edessä...
En ihmettelisi, että kohta tulisi ongelmaksi näiden latausjohtojen varastaminen tai rikkominen, mitä välillä lämmitysjohtojenkin kohdalla esiintyy.

Vielä tarvitaan paljon tuotekehitystä ja yhteistyötä autojen valmistajilta, jotta saavat standardoitua jonkinlaisen "telakan" tai automaattilatauksen.

Ei kadunvarsipysäköinti ole ensisijainen parkkeerausmuoto oikeastaan muualla kuin isojen kaupunkien keskustoissa, kun yhtälöön lisätään se että sähkö tai pluginhyvrid on taloudellisesti kannattava vain paljon ajaville, niin asiakaspotentiaali on aika pieni. Yksi tärkein syy asua aivan keskustassa on nimenomaan se että omaa autoa ei tarvitse kokoaikaa. Suurinosa ihmisistä jotka autoilevat paljon valitsevat mielummin omakotitalon keskustan kerrostaloasunnon sijaan.

Taloyhtiöiden lohkolämmityspaikkojen muutos sähköauton lataukseen soveltuvaksi ei ole monimutkaista eikä kallista teknisesti, sen sijaan juridisia ongelmia on, koska asunto-osakeyhtiölaki vaatii kaikkia osakkaita kohdeltavan samanveroiseksi, eli kaikki autopaikat pitäisi muuttaa kerralla, joka ei ole enää teknisesti helpopa tai halpaa. Kaiken järken mukaan tuohon asiaan tulee jonkinlainen lakimuutos joka mahdollistaa asentaa latauspisteitä vain osaan tolpista.

Muutenkin uusia ja melko kalliita autoja ostavat eivät pääsääntöisesti asu nukkumalähiössä kerrostalossa, vaan omistusasunnoissa. Omakotitalossa tuota latauspisteongelmaa ei käytännössä ole, ja ja pienemmissä taloyhtiöissä, noiden latauspisteiden rakentaminen on helpompaa sopia ja järjestää, suurissa taloyhtiöissä ei yleensä ole kovin paljoa omistusasuntoja.

Latauslaitteiden kirjavuus on kyllä jonkinlainen ongelma vielä, mutta kyllä sekin tulee muuttumaan. Nykyisellään joillain valmistajilla on kyllä kieltämättä aika älyttömiä systeemejä. Yhteinen töpselistandardi, jossa varsinainen latauksen ohjauselektroniikka on autossa, on kyllä tarpeen. Ulkoiset muuntajalaatikot latausjohdon puolessavälissä ovat täysin järjettömiä virityksiä.

Autoon yksi standardimallinen vastake, johon tökätään iso pikalatuasliitin, tai vaihtoehdoitsesti pienempi liitin joka hyödyntää vain osaa kosketuspinnoista hitaammalle lataukselle. Tai ehkä käyttäjän kannalta järkevämpää on käyttää samaa isoa liitintä aina lataustehosta riippumatta.

 

[tom_gore]

Ja sinä varmaan huomasit, että kerroin miksi se kaapelin kanssa pelaaminen ei ole sama asia kuin lämmitystolppaan kytkeminen, ellei toki noudata orjallisesti taloyhtiön "lakeja".

Sen mitä olen taloyhtiöiden pihoja katsellut, niin en ole suoraan sanottuna yhdessäkään täällä Tampereella nähnyt, että johdot jätettäisiin kiinni tolppiin. Onko tämä oikeasti jossain päin Suomea tapana?

 

[tom_gore]

Maassa maan tavalla siis vissiin.

 

[Admiral General Aladeen]

Sen mitä olen taloyhtiöiden pihoja katsellut, niin en ole suoraan sanottuna yhdessäkään täällä Tampereella nähnyt, että johdot jätettäisiin kiinni tolppiin. Onko tämä oikeasti jossain päin Suomea tapana?

Jep!
Me ollaan töiden perässä asuttu ympäri Suomea, kierretty kuin mustalaiset, idässä, lännessä, keskellä ja etelässä, lappi vain kokematta. En muista yhtään paikkakuntaa jossa yleisesti johdot roikkuisi tolpissa, jos nyt ei lasketa jokaisen kylän muutamaa yksittäistapausta joissa jotkut laiskat elämänkoululaiset "millään ei mitään väliä"-asenteella harrastavat tuota. Näiden kavereiden habituksesta kyllä näkee, ettei he mitään tajua, eivätkä halua. Yleensä ovat muutenkin ko. taloyhtiöiden häiriköitä ja ongelmatapauksia tulla minä-minä asenteella.

Millä ihmeen perusteella toiset ihmiset kuvittelevat olevansa muiden yläpuolella? Heitä ei säännöt koske. He tietävät kaiken paremmin. Kaikissa ohjeissa kielletään johtojen jättäminen rasioihin, ja sille on pitkä lista perusteluja. Mutta, kuten mainittua, nämä "roikuttajat" eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä, tuskin ikinä tajusivat mitään peruskoulun fysiikasta, eikä se maalaisjärkikään paljoa taivu.

Isännöitsijä voi takavarikoida tolppaan jätetyn auton lämmitysjohdon
Hengenvaara! Älä tee tätä virhettä lämmitystolpan kanssa

 

[Myrkky]

Sen mitä olen taloyhtiöiden pihoja katsellut, niin en ole suoraan sanottuna yhdessäkään täällä Tampereella nähnyt, että johdot jätettäisiin kiinni tolppiin. Onko tämä oikeasti jossain päin Suomea tapana?

On. Vuokrakämppäni autokatoksessa roikkuu piuhaa ja jatkojohtoa vähän jokatoisessa paikassa. Lisäksi on vähän hassu sääntö, että autot pitää peruuttaa katokseen, ettei pakokaasut tule parvekkeille Ja ne pistokkeet on sitten siellä auton peräpäässä, joten kaikenlaista roikkaviritystä näkee talvisin. Sähkö tai hybridiautoja en ole tuolta bongannut, mutta harvoinpa tuolla tulee käytyä joten niistä en sitten tiedä.

 

[Sähköautoileva motoristi]

Täällä oli nyt keskustelua sähköauton latauskaapelin kiinnittämisestä.

Kuinkahan monella keskusteluun osallistuneella on oma sähköauto?
Minulla ainakin on.

En ole millään muotoa osannut koskaan pitää minkään tasoisena ongelmana tai edes vaivana sähköauton latauskaapelin kytkemistä. Se on täysin vaistomainen tapa jo aina ajon jälkeen.

1. Kotiin tullessani ajan autoni aina kotilatauslaitteeni eteen ja kytken yhden käden liikkeellä latauslaitteen kiinteän kaapelin autooni. Aikaa kului noin 1-2 sekuntia ja sujuu vaikka ostoskassi jo kädessä ollen. Onhan tämä kiinteällä latauskaapelilla varustettu latauslaite siis päivittäisessä käytössä pieni mutta ihan oikeasti merkitysellinen mukavuusvaruste.
2. Töihin saavuttuani ajan latauslaitteella varustettuun p-ruutuun ja siellä otan peräkontista Type2-Type1 -latauskaapelin, jonka kytken latauslaitteeseen sekä autoon. Tässä tarvitsen kaksi kättä ja aikaa kuluu noin 4-5 sekuntia. Silti en pysty tätä kokemaan minkäänlaisena vaivana, vaan on rutinoitunut tapa.
3. Asioinnin aikaiseen pysäköintiin käytän latauslaitteita, jos akku ei ole noin 80% täynnä koska oman sähköautoni akku on sitä pientä mallia (24 kWh). Jos akku on täydempi en aja latauslaitteelliseen pysäköintiruutuun. Näissä asiointilatauspisteissä on perustellusti pelkkä Type2-rasiallinen latauslaite. Siitä saa sitten kaikki sähköautot omilla kaapeleillaan ladattua riippumatta auton päässä olevasta latauspistokkeen tyypistä. Minkäänlaista vaivaa en ole pystynyt koskaan kokemaan oman kaapelin käyttämisestä.
4. Pikalatureissahan onkin aina kiinteät kaapelit.
5. Langattomat lataukset tulevat yleistymään, mutta itse en osaa kaivata enkä usko, että ihan heti ensimmäisenä olen sitä hankkimassa.

Minulle huomattavasti suurempi riesa olisi tankkailla polttista jossain säännöllisesti (vaikkakin tietenkin vain muutama päivän välein omilla 40-45 tkm/v ajomäärilläni).

Mutta ymmärrän toki senkin, että joillekin tämä kaapelin kiinnittelykin voi olla vaivan kokemus ja silloin kannattanee pysytellä polttiksissa ja harrastaa polttoaineletkun kiinnipitämistä tai jos sähköauto silti houkuttaa, niin onhan se esim. kotiin mahdollista hommata tosiaan langaton lataus, toki silloin joutunee hyväksymään vähän suuremmat lataushäviöt.

 

[varadruidi]

Tein harkintaa pienikulutuksisen kolmepyttyisen, hybridin, plug-in hybridin ja jopa täyssähkön välillä korvatakseni nykyisen lähes kahdeksan litraa kuluttavan perheauton.

Täyssähkö jäi pian pois laskuista lähinnä toimintamatkan rajallisuuden sekä pian odotettavissa olevan hinnanlaskun johdosta. Kolmepyttyinen turbo (1.0 tsi) jäi pois laskuista siitä syystä, että koeajon perusteella en odottanut pääseväni lähellekään niitä kulutuslukemia, mihin niiden luvataan yltävän, eikä niiden tulevat vaihtohyvityshinnatkaan ole kauppaan rohkaisevia.

Plug-in hybridi sopisi ajoihini parhaiten, mutta hinta karkaa varsin korkeaksi. Jopa noin 8000 euron hintalisä verrattuna perus-hybridiin on paljon varsinkin, kun otetaan huomioon, että suurempi akusto syö jonkin verran käyttötiloja. Ajomäärän pitäisi olla aikamoinen ennen kuin lisäsatsaus olisi kannattava. On toki huomioitava, että vaihtohyvityshinnassa lisäsatsaus latausmahdollisuuteen tulee kyllä aikanaan näkymään, mutta samalla on huomioitava myös pienemmän tavaratilan merkitys.

Päädyin lopulta Niroon, jolla suunnittelin ajavani noin viisi vuotta ja 100tkm. Arvelen säästäväni nykyiseen verrattuna jo pelkissä polttoainekuluissa lähes 5000 euroa mikäli polttoaineen hinta säilyisi nykytasolla. Säästöä syntyy myös ajoneuvoveron osalta, mutta toki on huomioitava, että autovero voi muuttua piankin niin, että kauppa ei vaikuttaisikaan niin kannattavalta, joskin näin tapahtuessa laskisivat myös vaihdokkien hinnat. Seitsemän vuoden takuu antaa myös etua mm. tulevan vaihtohyvityshinnan osalta. Mainittakoon vielä tässä vaiheessa, että sain vanhasta autostani mielestäni erittäin hyvän hyvityksen vaihdettaessa uuteen. Kysyin myös vaihtotarjousta toisista liikkeistä vastaavaan esittelyautoon. Väliraha ns. pakasta vedettyyn oli lopulta huomattavasti pienempi, mikä kertoo mm. siitä, että Nirot ovat tällä hetkellä erittäin kysyttyjä automalleja.

Seuraava auto viimeistään viiden vuoden kuluttua tulee sitten olemaan täyssähkö. Voisi kuvitella, että vuoteen 2022 mentäessä akuston hinta tulee jopa puolittumaan nykyisestä, joten on hyvinkin mahdollista, että 500 kilometrin toimintasäteeseen yltäviä sähköautoja on tuolloin saatavilla jopa alle 40 000 euron hintaan.

Tähän liittyen (ehkä jo linkitetty, mutta tuskin haittaa):
Electric vehicle battery cost dropped 80% in 6 years down to $227/kWh – Tesla claims to be below $190/kWh

 

[tom_gore]

@varadruidi Koska tilasit ja koska saat Niron vai oliko "hyllyssä" olevaa mallia. Itse tilasin marraskuun lopulla ja vihdoin nyt toukokuun lopulla pitäisi olla luovutus.

 

[varadruidi]

@varadruidi Koska tilasit ja koska saat Niron vai oliko "hyllyssä" olevaa mallia. Itse tilasin marraskuun lopulla ja vihdoin nyt toukokuun lopulla pitäisi olla luovutus.

Muutama päivä sitten tilasin, ja toimitus menee elo-syyskuulle.

 

[jm82]

Minulle huomattavasti suurempi riesa olisi tankkailla polttista jossain säännöllisesti (vaikkakin tietenkin vain muutama päivän välein omilla 40-45 tkm/v ajomäärilläni).

Mutta ymmärrän toki senkin, että joillekin tämä kaapelin kiinnittelykin voi olla vaivan kokemus ja silloin kannattanee pysytellä polttiksissa ja harrastaa polttoaineletkun kiinnipitämistä tai jos sähköauto silti houkuttaa, niin onhan se esim. kotiin mahdollista hommata tosiaan langaton lataus, toki silloin joutunee hyväksymään vähän suuremmat lataushäviöt.

Laskin huvikseen että dieselillä jolla voi ajaa yli 1000 km tankilla, tankkausväli olisi 8 päivän välein. Ajomäärä on kyllä todella iso

42tkm
115km päivä
1000km 8-9 päivää

Itse olen tankkaillut vain jollain 30-40 eurolla dieseliä, koska ajan niin vähän. Silti tankilla tarvitsee käydä todella harvoin pienen kulutuksen takia. Eri juttu sitten noin isoilla ajomäärillä.

 

[tom_gore]

Muutama päivä sitten tilasin, ja toimitus menee elo-syyskuulle.

Mullekin lupailtiin alkuun tuollaista ~4kk toimitusaikaa, mutta venähti sitten puoleen vuoteen. Toivottavasti sulle tulee nopeammin. Millä varustetasolla otit?

 

[varadruidi]

Mullekin lupailtiin alkuun tuollaista ~4kk toimitusaikaa, mutta venähti sitten puoleen vuoteen. Toivottavasti sulle tulee nopeammin. Millä varustetasolla otit?

EX, premium-paketilla. Kyse on Suomeen toimitettavasta erästä, jonka valmistaminen on alkanut jo maaliskuussa (mitä se sitten tarkoittaakaan). Jos olisin ottanut jonkin muun mallin, olisi toimitusaika ollut pidempi.

 

[Sähköautoileva motoristi]

Laskin huvikseen että dieselillä jolla voi ajaa yli 1000 km tankilla, tankkausväli olisi 8 päivän välein. Ajomäärä on kyllä todella iso

42tkm
115km päivä
1000km 8-9 päivää

Itse olen tankkaillut vain jollain 30-40 eurolla dieseliä, koska ajan niin vähän. Silti tankilla tarvitsee käydä todella harvoin pienen kulutuksen takia. Eri juttu sitten noin isoilla ajomäärillä.

Juu, ja mun viimeisin dieseli oli Ford Grand C-max automaatilla.
Luvattiin joku vissiin alle 5l/100 km, mutta noin 7l/100 km 3 vuoden ja yli 120 tkm aikana. Talvet sitten kuluttikin jo aika paljon.

Taisi vissiin päästä jonkun 600km/ tankki. Tunnelma oli, että joka päivä kädet haisi dieselille ja aina sai olla letku kädessä palelemassa. Ja sitten kuintenkin joutui kaapeleita virittelemään keskimäärin kerran viikossa, kun Eberi tyhjensi sen säälittävän 12V akun säännöllisesti. Ja eihän sitä muistanut edes laittaa, kun vasta sitten -25c pakkasessa, kun oli kiire töihin... Siis OLI kiire, siinä vaiheessa se oli kiire sitten jo totaalisesti ohi.

Ei enää koskaan, kiitos.

 

[jm82]

Kuulostaa tosiaan erittäin kurjalle Mullakin oli vanhassa bensa-autossa (manuaali, alfa romeo 156 2.0) jotain samaa luokkaa tankkaus väli (kulutus jotain 7-7.5l satasella). Mutta toki autokin paljon pienempi ja matalampi kuin tuo Grand C-max. Peugeot 406:llä pääsi sitten jotain 1200 km tankillisella, eli lukemat oli vähän toista luokkaa. Pösö on toki paljon matalampi kuin Grand C-max ja manuaali sekin.

edit: eberistä / webastosta tulikin mieleen, että tyhjensin akun kanssa talvella tai webasto oli liian lyhyen aikaa päällä ja auto ei lähtenyt käyntiin. Vähän huono keksintö tuo webasto koska akkua kumminkin joutuu latailla. Tai en jaksanut lämmittää koko autoa yleensä vaan käynnistin vaan kylmiltään.