Keskustelua hybridiautoista
- Keskustelun aloittaja Käyttäjä
- Aloitettu
Lexus IS 300h:lla akun varaus nousi yhtä palkkia vaille täyteen kun ajelin kumpuilevaa maastoa peräkärryssä pinokuutio klapeja. Tuota täydemmäksi se ei varmaankiaan edes päästä akkua. Ei siis tarvitse välttämättä pelkkää alamäkeä olla. Pelkällä autollakin on esim. Porkkalan niemeen ajellessa päässyt todella ison osan matkasta sähköllä maaston kumpuilevaisuuden ansiosta.
Tekisi mieli laittaa pääni pantiksi, että siellä on polttomoottori ladannut akkua eikä mäkinen maantie.
- Liittynyt
- 30.04.2024
- Viestejä
- 4 956
Todellakin. Näissä Toyota hybrideissä ei ole mikään iso regen ja tarvitseehan se enemmän energiaa ylämäkiin. Sanoisinkin, että mäkinen tie on myrkkyä energian kulutuksen kannalta näille.
Kun pistän veneen hybridi Corollan perään, niin on äkkiä akku täynnä vaikka ajaa tasaisella.
Kyllä sen akkumittarin saa aivan täyteen kun on tarpeeksi pitkä lasku alas, tyyliin tunturin päältä alas.
- Liittynyt
- 15.12.2016
- Viestejä
- 1 219
Kokemusta vain Auriksesta näistä Toyotan hybrideistä, mutta lataahan se rauhallisesti akkua ICE-ajonkin aikana, minkä voi todentaa vaikka niistä eri näytöistä animaatioineen. Jos ajoakku laskee siihen kahteen palkkiin, niin pianhan se sitten lähtee lataamaan polttiksella pari palkkia lisää, oli ajo mitä vaan tai vaikka parkissa oleilisi.
Ja havaintona ylös, että vaikka kone olisi aivan äskettäin lämmennyt eli esim. kauppareissu tehty yhteen suuntaan, niin jos A/C on lähdöstä päällä, syö Auris palkkitolkulla ajoakusta about heti. Ja myös vaikka ei olisi kovasti tai ollenkaan jäähdytettävää, kuten näinä aikoina. Laitankin aina (tai ainakin muistaessani) ilmastoinnin pois jo hetkeä ennen pysähdystä ja päälle vasta kun ollaan jo liikkeellä ja kenties jopa ylämäkeä tai kovempaa nopeutta tiedossa eli että moottori käy. Ainakin kuvittelen näin säästäväni akulle koituvia syklejä. Joku tietävämpi korjatkoon.
Ja havaintona ylös, että vaikka kone olisi aivan äskettäin lämmennyt eli esim. kauppareissu tehty yhteen suuntaan, niin jos A/C on lähdöstä päällä, syö Auris palkkitolkulla ajoakusta about heti. Ja myös vaikka ei olisi kovasti tai ollenkaan jäähdytettävää, kuten näinä aikoina. Laitankin aina (tai ainakin muistaessani) ilmastoinnin pois jo hetkeä ennen pysähdystä ja päälle vasta kun ollaan jo liikkeellä ja kenties jopa ylämäkeä tai kovempaa nopeutta tiedossa eli että moottori käy. Ainakin kuvittelen näin säästäväni akulle koituvia syklejä. Joku tietävämpi korjatkoon.
- Liittynyt
- 30.04.2024
- Viestejä
- 4 956
En kauheasti välittäisi noista sykleistä. Toyota hybridiakuissa on isot bufferit, eikä akkua päästetä ikinä lähellekkään tyhjäksi. Ne kestää tavallisella ajolla pari kymmentä vuotta ainakin. Itse pidän aina AC päällä, koska se poistaa kosteutta.
- Liittynyt
- 15.12.2016
- Viestejä
- 1 219
Juu, mutta silti ärsyttää, että se putoaa monta palkkia jo parkkihallissa ja tästä voi seurata, että se alkaa voimallisesti generoimaan sähköä akkuun. Tätä ei tapahdu, kun odottaa pienen tovin ennen kytkemistä. Ja tykkään pitää itsekin A/C:tä juuri samasta syystä.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 414
Hybridi mäkimaastossa asiaan liittyen, omilla ajoilla tähän mennessä Astra hybridi on mennyt kaikkein pienimmällä kulutuksella (4.0 l/100km) ja suurimmalla sähköajon osuudella (69%) 10 km pätkän mökiltä lähikauppaan mäkistä pikkutietä pitkin. Tie osittain hidasta hiekkatietä ja osittain kapeaa ja mutkaista (ja mäkistä) maantietä jossa 80 rajoitus mutta ajo pääosin 50-60 nopeudella kun ei lujempaa viitsi ajaa. Koska matka on sen verran lyhyt niin lukemat ei välttämättä ole ihan 100% luotettavia, mutta tuolla pätkällä on oltu ihan eri pallokentällä kuin mihin autolla normaaliajossa yleensä pääsee sähköajon määrän osalta. Saman kauppareissun tein muutaman kerran kesän aikana ja lukemat olleet samalla tontilla joka kerta.
Muutenkin tuntunut olevan tuollaiset vaihtelevan maaston maantiet aika ekonomisia omalle autolle, kun pääsee alamäissä lataamaan akkua hyvin. Astran sähkövoimalinja on sen verran heiveröinen että se ei kaupungissa oikein loista (ei jaksa kiihdyttää pelkällä sähköllä), mutta maantiellä menee kyllä pienillä etenkin jos akkua pääsee lataamaan hyvin välillä. Isommilla nopeuksilla sitten sähköllä ei enää päästä ajamaan vaan sitä käytetään vain apuna.
Kesällä maantiepätkät menee hyvinkin johonkin pikkuisen reilun 4 litran lukemiin ajotietokoneen mukaan, nopeusrajoitukset kun nousevat 100 niin kulutusluvut rupeaa alkamaan vitosella.
Muutenkin tuntunut olevan tuollaiset vaihtelevan maaston maantiet aika ekonomisia omalle autolle, kun pääsee alamäissä lataamaan akkua hyvin. Astran sähkövoimalinja on sen verran heiveröinen että se ei kaupungissa oikein loista (ei jaksa kiihdyttää pelkällä sähköllä), mutta maantiellä menee kyllä pienillä etenkin jos akkua pääsee lataamaan hyvin välillä. Isommilla nopeuksilla sitten sähköllä ei enää päästä ajamaan vaan sitä käytetään vain apuna.
Kesällä maantiepätkät menee hyvinkin johonkin pikkuisen reilun 4 litran lukemiin ajotietokoneen mukaan, nopeusrajoitukset kun nousevat 100 niin kulutusluvut rupeaa alkamaan vitosella.
- Liittynyt
- 30.04.2024
- Viestejä
- 4 956
Täytyy huomenna aamulla kokeilla sun kikkaa.
Näin muuten joskus videon missä joku amerikoissa oli asentanut jonkun ylimääräisen ohjauspaneelin Priukseen jolla pysty pakottamaan esim sähköllä ajon tai polttomoottorin päälle pois. Olisi kyllä siisti kun pääsisi optimoimaan sillä.
Kian Ceedillä (phev) tosiaan voi myös "optimoida" halutessaan kun vaan laittaa ilmastoinnin pois päältä. Tällöin mennään aina sähköllä, kunhan ulkoilman lämpötila on lämpöisempi kuin -11 astetta.
Itse en lähde kikkailemaan kuin korkeintaan lyhyissä siirroissa pihassa, tai vaikka kun odottelen parkissa kun hakemassa. Toimii myös jossain työhommissa jos vaikka raivaa jotain tien laitaa niin voi pitää auton päällä kun siirtää vähän väliä että saa roskia peräkärryyn. Ainiin ja jos vaikka auton softaa päivittää usbitikulta niin ei tarvitse pitää moottoria käynnissä.
Tuossa kun lämpö tehdään kabiiniin aina polttiksella (jolloin polttiskuluja jonkin verran tulee). Toisaalta ehkä akku kuluu sitten myös aavistuksen vähemmän kun tosiaan polttis hoitaa sen lämmityksen.
Tänäänkin paikoitellen kaatosateessa tuli 68 kilometriä taitettua 1,8l/100km 95:n kulutuksella tunnissa.
Itse en lähde kikkailemaan kuin korkeintaan lyhyissä siirroissa pihassa, tai vaikka kun odottelen parkissa kun hakemassa. Toimii myös jossain työhommissa jos vaikka raivaa jotain tien laitaa niin voi pitää auton päällä kun siirtää vähän väliä että saa roskia peräkärryyn. Ainiin ja jos vaikka auton softaa päivittää usbitikulta niin ei tarvitse pitää moottoria käynnissä.
Tuossa kun lämpö tehdään kabiiniin aina polttiksella (jolloin polttiskuluja jonkin verran tulee). Toisaalta ehkä akku kuluu sitten myös aavistuksen vähemmän kun tosiaan polttis hoitaa sen lämmityksen.
Tänäänkin paikoitellen kaatosateessa tuli 68 kilometriä taitettua 1,8l/100km 95:n kulutuksella tunnissa.
Viimeksi muokattu:
En huomannut eroa phev:llä lofooteille vs tasamaalla latviaan. Molemmissa samankaltaiset nopeusrajoitukset ja polttoainetta kului 6-6,5l/100km.
Se minkä Lofoottien alamäissä sai latausta, nopeasti kului ylämäissä.
- Liittynyt
- 30.04.2024
- Viestejä
- 4 956
Diesel plugareissa ei ole mitään järkeä.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 430
Näin itsekin mietin, mutta niin vain em. malleissa niitä runsaasti löytyy.
Dieselplugari on 6/5, menee edullisesti sähköllä ja sit kun ei oo enää sähköä niin menee edelleen edullisesti. Vetohommissa erityisen kiva..
- Liittynyt
- 15.12.2016
- Viestejä
- 1 219
Talouden pyörät pyörimään!
2500kg kokonaismassalla veron ero bensahybridiin on ≈240€/vuosi.
Saastelaitteistot on myös siinä normidieselissä ja adblueta lukuunottamatta samat rojut on myös bensamalleissa...
Teillä on nyt vähän pointti hukassa... -> Ei corollan hybridistä kannata dieselmallia tehdä mutta sitten kun mennään johonkin oikean kokoiseen autoon millä ehkä jopa vedetään jotain niin tuo veron hintaero on hiihtoloma-viikolla kuitattu ja kesäloma on pelkkää profittia...
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 30 308
Nettiauto ketjussa keskustelua Honda Preludesta, ehkä sopii paremmin tähän ketjuun.
Pari linkkiä
honda.fi/mallisto/prelude
moottori.fi/koeajo/maistiainen-honda-prelude-on-neronleimaus-joita-tarvitaan-lisaa/
tm . fi /lehti/14a-2026/koeajo-honda-prelude-hybrid-advance-erinomainen-kunhan-ei-odota-urheiluautoa/
Kuvakaappaus Hondan sivuilta
Siitä uutta ja "upeaa" Preludea... Oonko se vaan minä, mutta luuliskai ihmisen ostavan melkeen 60k€:llä jotain aivan muuta? Uskomattoman ruma laite ja vielä hyvin erikoinen/laiska tuo hybridi/cvt-kombo autossa jonka pitäisi olla jonkunlainen sporttinen coupe.
Pari linkkiä
honda.fi/mallisto/prelude
moottori.fi/koeajo/maistiainen-honda-prelude-on-neronleimaus-joita-tarvitaan-lisaa/
tm . fi /lehti/14a-2026/koeajo-honda-prelude-hybrid-advance-erinomainen-kunhan-ei-odota-urheiluautoa/
Kuvakaappaus Hondan sivuilta
Mini phev ajoneuvovero on 180€/a eli GLE 420€? Itse kun katselin, että pelkän dieselin ajoneuvovero on 1200€/a luokkaa.
Et sä pysty laskemaan sitä tolleen
Vähän kuin vertaisit autoa ja polkupyörää...
Ajoneuvovero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. (Tai jompikumpi erikseen riippuen ajoneuvoluokasta)
Perusvero määräytyy ensisijaisesti ajoneuvon rekisteritietoihin merkityn, valmistajan ilmoittaman CO₂-päästöarvon perusteella.
Henkilö- ja kaksikäyttöautojen käyttövoimavero lasketaan sentteinä päivässä jokaista ajoneuvon kokonaismassan alkavaa sataa kilogrammaa kohti:
diesel: 5,5 senttiä
sähkö: 1,9 senttiä
sähkö ja moottoribensiini: 0,95 senttiä
sähkö ja diesel: 3,6 senttiä
metaanipolttoaine (esimerkiksi maakaasu): 3,1 senttiä.
Lähde: https://traficom.fi/fi/autoilijat/ajoneuvon-verotus/ajoneuvoveron-maara
Eli samanlainen, samanpainoinen, ja samoilla co2 grammoilla varustettu auto niin bensa vs dieselhybridin verotuksen ero on 3,6-0,95= 2,65snt x vrk x alkava 100kg
Eli laskuissa pitää verrata saman auton eri käyttövoimaversioita...
(En yllä ole ottanut huomioon sitä että ainakin ei pluginhybrid malleissa ne samanlaisen dieselin co2 päästöt tuppaa olemaan matalammat kuin bensaversio -> perusvero on todennäköisesti pienempi dieselissä joka edelleen kaventaa sitä vuosittaista eroa veroissa...)
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 2 022
Eikö auton EV-nappi tee ihan samaa?
- Liittynyt
- 30.04.2024
- Viestejä
- 4 956
Ei, koska se ei mene aina päälle. Riippuu akun varauksesta, tehojen tarpeesta yms milloin se menee päälle tuosta napista.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 10 403
Miksei olisi? Tai miksi bensaplugarissa olisi jotain järkeä?
Jätetään sotatoimien aiheuttamat markkinahäiriöt tän pohdiskelun ulkopuolelle:
Puhtaasti teknisessä mielessä mielestäni dieselplugari on järkevämpi ratkaisu kuin bensa, jos ajoprofiili on sellainen että plugari on ylipäätään järkevä vaihtoehto.
Dieselmoottorihan on teknisessä mielessä parempi kuin Otto, mutta erityisesti nykyisten päästövaatimusten aikana diesel ei sovellu pätkäajoon, johon se sähköpuoli taas soveltuu erinomaisesti. Pitkissä siirtymissä diesel voittaa bensan oikeastaan kaikissa ominaisuuksissaan, joten oikeasti voitaisiin sanoa että "bensa plugareissa ei ole mitään järkeä."
Et sä pysty laskemaan sitä tolleen
Vähän kuin vertaisit autoa ja polkupyörää...
Ajoneuvovero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. (Tai jompikumpi erikseen riippuen ajoneuvoluokasta)
Perusvero määräytyy ensisijaisesti ajoneuvon rekisteritietoihin merkityn, valmistajan ilmoittaman CO₂-päästöarvon perusteella.
Henkilö- ja kaksikäyttöautojen käyttövoimavero lasketaan sentteinä päivässä jokaista ajoneuvon kokonaismassan alkavaa sataa kilogrammaa kohti:
diesel: 5,5 senttiä
sähkö: 1,9 senttiä
sähkö ja moottoribensiini: 0,95 senttiä
sähkö ja diesel: 3,6 senttiä
metaanipolttoaine (esimerkiksi maakaasu): 3,1 senttiä.
Lähde: https://traficom.fi/fi/autoilijat/ajoneuvon-verotus/ajoneuvoveron-maara
Eli samanlainen, samanpainoinen, ja samoilla co2 grammoilla varustettu auto niin bensa vs dieselhybridin verotuksen ero on 3,6-0,95= 2,65snt x vrk x alkava 100kg
Eli laskuissa pitää verrata saman auton eri käyttövoimaversioita...
(En yllä ole ottanut huomioon sitä että ainakin ei pluginhybrid malleissa ne samanlaisen dieselin co2 päästöt tuppaa olemaan matalammat kuin bensaversio -> perusvero on todennäköisesti pienempi dieselissä joka edelleen kaventaa sitä vuosittaista eroa veroissa...)
Juu en pystykään, tarkoitus oli naljailla tällai tietämättömän näkökulmasta kun ei ole mitään käryä, kuinka paljon diesel phev ja bensa phev ajoneuvovero vuodessa on.
Mini bensa phev ja ajoneuvovero 180€/a ja tuo pitää sisällään perusveron ja käyttövoimaveron.
Kuinpal on mersun phev diesel/bensa ajoneuvovero vuodessa?
Autoilijan palvelut - Traficom Tuolta linkin takaa voi laskeskella autoveron määrää eri spekseillä
Karkeasti bensa plugari on noin puolet diesel plugaria halvempi jos samankokoiset autot ja samalla CO lukemalla. (2500kg kokonaismassa - noin 210€ vs 450€) Mutta tämä erotus vaihtelee kyllä auton koon mukaan aika paljon.
Karkeasti bensa plugari on noin puolet diesel plugaria halvempi jos samankokoiset autot ja samalla CO lukemalla. (2500kg kokonaismassa - noin 210€ vs 450€) Mutta tämä erotus vaihtelee kyllä auton koon mukaan aika paljon.
Ei tuo 450€/a ole paha jostain gle-kokoluokan autosta kun dieselinä maksaa 3-4x vuodessa.
Jahas, taisi olla bitti taas poikittain kuin käännyin huoltsikan pihalle ja näytöllä välähti ilmoitus viallisesta voimansiirrosta ja sen jälkeen kaikki sähköt hävisivät autosta.
Virtanappulasta uudelleen käyntiin ja auto on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Pari koodia antoi:
”Vikakoodi U0100 BMW:ssä tarkoittaa, että auton diagnostiikkajärjestelmä on menettänyt yhteyden moottorin ohjausyksikköön”
Ja
”BMW fault code 21A029 (closely related to the family of 21A02D codes) stands for Combustion control: Valve lift correction. It indicates that the Digital Motor Electronics (DME) engine computer is actively struggling to regulate or dial in the exact air-fuel mixture or valve positioning when the engine is running.”
Molemmissa tapauksissa mahdollisesti kyse bugista ja korjaus on softapäivitys. Maaliskuussa vasta laitettiin tuorein softa sisään…
Countryman 2018
- Liittynyt
- 12.01.2021
- Viestejä
- 1 126
Saa nähdä miten tuolla tulevalla RAV4 plugarilla sitten tulee pärjättyä. Autokauppias oli kokeillut lenkin n 20 km, tiedä sitten miten oli ajeltu, mutta 18 % oli akusta käytetty ja väittämä oli, että Rangea oli jäänyt vielä jäljelle 149 km sähköllä ajamiseen. Sähkönkulutus ollut tuolla pätkällä 17,7 kWh/100 km. Jos uusi RAV4 pärjää jotenkin tuohon suuntaan, niin kumulatiivinen kulutus tulee olemaan ittellä alle 1,0 L/100 km kohtuu helposti.
- Liittynyt
- 12.01.2021
- Viestejä
- 1 126
Riippuu varmaan vähän plugarista. Kesällä ajeltiin RAV4:lla Etnan yläparkkikselle ja alaslaskettelu tuotti vain 60 km Rangea, eli ei tullut akku täyteen. Mutta olihan tuokin jo kohtuu hyöty vs jarrujen lämmittely tai tyhjänpäiväinen moottorin pyöritys.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 367
Kyllä, mutta diesel-hybridistä ei kuitenkaan joudu maksamaan v*itullista dieselveroa (5,5 snt/vrk/alkava 100 kg), vaan selvästi kevyempää diesel-hybridiveroa (3,6 snt/vrk/alkava 100 kg). Toisaalta sähköpuoli kasvattaa kokonaismassaa, joten dieselhybridin todellinen alennus käyttövoimaverossa (vs. diesel) jäänee alle kolmasosaan. Alennusta saa myös perusverossa, sillä sähköpuoli vähentää CO2-päästöjä.
Puheena olivat M-B E (oletan farkku) ja GLE. Valitsen Autodatasta 2023-2024 markkinoille tulleita malleja (ei siis uusin GLE FL2026), jotta kaikissa on samat vaihdelaatikot ja voin katsoa kätevästi Trafin WLTP-taulukkoa. Valitsen kaikista malleista piheimmän varustetason päästöt.
E farkku:
300e (bensaplugari):
550 Nm
13 g
Kok. 2 805 kg
Perusvero 106,21 €
Käyttövoima 100,56 €
Yhteensä 206,77 €
300de (dieselplugari):
700 Nm
13 g
2 910 kg
Perusvero 106,21 €
Käyttövoima 394,20 €
Yhteensä 500,41 €
220d (edellisiä hitaampi diesel):
440 Nm
131 g
2 530 kg
Perusvero 131,40 €
Käyttövoima 521,95 €
Yhteensä 653,35 €
450d (seuraavaksi nopeampi diesel, koska välissä ei ole enää 300d/350d):
750 Nm
161 g
2 745 kg
Perusvero 183,23 €
Käyttövoima 562,10 €
Yhteensä 745,33 €
GLE:
400e (bensaplugari):
600 Nm
19 g
3 010 kg
Perusvero 106,21 €
Käyttövoima 107,49 €
Yhteensä 213,70 €
350de (dieselplugari):
750 Nm
16 g
3 280 kg
Perusvero 106,21 €
Käyttövoima 433,62 €
Yhteensä 539,83 €
300d (diesel):
550 Nm
179 g
2 970 kg
Perusvero 225,93 €
Käyttövoima 602,25 €
Yhteensä 828,18 €
Lisäämällä dieseliin ladattavuuden saa tässä kokoluokassa käytännössä karkeasti "1 000 kg alennusta" dieselverosta ja lisäksi perusveron alle puoleen hintaan GLE:n tapauksessa (dieselplugarin 106 € vs. dieselin 226 €).
Käyttövoimaverot/vrk/alkava 100 kg kok.massaa:
Bensa 0 snt
Bensaplugari 0,95 snt
Dieselplugari 3,6 snt
Diesel 5,5 snt
Ja tosiaan sähköpuoli pienentää perusveroa. En näkisi noita nykyisiä isoakkuisia dieselplugareita aivan huonoina vaihtoehtoina, jos paljon ajava käyttäjä saa ajettua pikkuajot pelkällä sähköllä, ja säännölliset xxx km reissut dieselillä (toki sähkön tukemana alku- ja loppupäässä plus kevyet osuudet). Jos auto on suuri neliveto, ja mennään isoa kovaa tai vedetään raskasta vaunua, niin dieselhybridi kuluttaa vähemmän kuin bensahybridi - myös euromääräisesti, vaikka diesel juuri nyt ja jatkossakin olisi hieman bensiiniä kalliimpaa litrahinnaltaan. Sillä kuittaa osan/kokonaan/ylikin vuotuisten verojen erosta. Toisaalta rahallista arvoa voi laskea sillekin, että raskaammissa vetohommissa on iloa dieselhybridin suuremmasta väännöstä vs. bensahybridi:
E:ssä 700 Nm vs. 550 Nm
GLE:ssä 750 Nm vs. 600 Nm
Dieselhybridillä ei tarvitse kuunnella ja aistia niin paljon vaihteiston pykältämistä mäkimaastossa, vaan raskas vaunu tulee ilmavammin perässä.
E farkku:
300e (bensaplugari):
550 Nm
13 g
Kok. 2 805 kg
Perusvero 106,21 €
Käyttövoima 100,56 €
Yhteensä 206,77 €
300de (dieselplugari):
700 Nm
13 g
2 910 kg
Perusvero 106,21 €
Käyttövoima 394,20 €
Yhteensä 500,41 €
220d (edellisiä hitaampi diesel):
440 Nm
131 g
2 530 kg
Perusvero 131,40 €
Käyttövoima 521,95 €
Yhteensä 653,35 €
450d (seuraavaksi nopeampi diesel, koska välissä ei ole enää 300d/350d):
750 Nm
161 g
2 745 kg
Perusvero 183,23 €
Käyttövoima 562,10 €
Yhteensä 745,33 €
GLE:
400e (bensaplugari):
600 Nm
19 g
3 010 kg
Perusvero 106,21 €
Käyttövoima 107,49 €
Yhteensä 213,70 €
350de (dieselplugari):
750 Nm
16 g
3 280 kg
Perusvero 106,21 €
Käyttövoima 433,62 €
Yhteensä 539,83 €
300d (diesel):
550 Nm
179 g
2 970 kg
Perusvero 225,93 €
Käyttövoima 602,25 €
Yhteensä 828,18 €
Lisäämällä dieseliin ladattavuuden saa tässä kokoluokassa käytännössä karkeasti "1 000 kg alennusta" dieselverosta ja lisäksi perusveron alle puoleen hintaan GLE:n tapauksessa (dieselplugarin 106 € vs. dieselin 226 €).
Käyttövoimaverot/vrk/alkava 100 kg kok.massaa:
Bensa 0 snt
Bensaplugari 0,95 snt
Dieselplugari 3,6 snt
Diesel 5,5 snt
Ja tosiaan sähköpuoli pienentää perusveroa. En näkisi noita nykyisiä isoakkuisia dieselplugareita aivan huonoina vaihtoehtoina, jos paljon ajava käyttäjä saa ajettua pikkuajot pelkällä sähköllä, ja säännölliset xxx km reissut dieselillä (toki sähkön tukemana alku- ja loppupäässä plus kevyet osuudet). Jos auto on suuri neliveto, ja mennään isoa kovaa tai vedetään raskasta vaunua, niin dieselhybridi kuluttaa vähemmän kuin bensahybridi - myös euromääräisesti, vaikka diesel juuri nyt ja jatkossakin olisi hieman bensiiniä kalliimpaa litrahinnaltaan. Sillä kuittaa osan/kokonaan/ylikin vuotuisten verojen erosta. Toisaalta rahallista arvoa voi laskea sillekin, että raskaammissa vetohommissa on iloa dieselhybridin suuremmasta väännöstä vs. bensahybridi:
E:ssä 700 Nm vs. 550 Nm
GLE:ssä 750 Nm vs. 600 Nm
Dieselhybridillä ei tarvitse kuunnella ja aistia niin paljon vaihteiston pykältämistä mäkimaastossa, vaan raskas vaunu tulee ilmavammin perässä.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 30 308
Mikä on sellainen käyttötarve missä se on järkevämpi ratkaisu? siis nimenomaan diesel plugari.
Hybrdi bensavehkeet on kuroneet dieselien energiatehokkuutta, hybriditekniikalla ja tietyillä voimansiirrorto tekniikoilla on kurottu dieselin leveä vääntökäyrän edut. Eli kärjistäen dieselistä jää käteen vain sen heikkoudet vs bensa.
Oletan että keskustellaan henkilöautoista.
En väitä etteikö löydy parivertailuun se onneton bensa plugari joka häviää missä parivertailussa tahansa. Tai no vanha aikansa diesel plugari Volvo V60 voi tehdä tiukkaa jopa Minia vastaan.
Jätetäänkö myös dieselin verotuet (vs bensa) pohdiskelun ulkpuolelle ?
Viimeksi muokattu:
Kerroppas nyt miten se volvo on niin huono jos ei oteta lukuun pientä ajoakkua ja korotettua takakontin lattiaa?
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 2 360
Dieselmoottori oli hieno ja bensakonetta parempi keksintö silloin, kun siinä oli vain turbo ja mekaanisella syöttöpumpulla toteutettu suorasuihkutus. Nyt kun niissä on common rail, dpf, egr ja kusivehkeet, ei sellaista ole mitään järkeä laittaa plugariin, jossa moottori käy käytännössä aina pienellä kuormalla ja vajaalämpöisenä. Paras valinta plugariin on ahtamaton, imusarjasuihkutteinen bensakone. Kestänee "väärinkäyttöä" kaikista eniten.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 10 403
Siis jos ajo profiili nyt on sellainen että plugari nyt ylipäätään on järkevä, se tarkoittaa suuria määriä pitkiä siirtymiä, ja vastapainona sitten jotain hyvin lyhyttä nurkissa pörräämistä.
Diesel moottorit ovat tunnettuja nimenomaan kapeasta vääntökäyrästä, mutta sen haitta on ihan olematonta juuri tuollaisilla pitkillä siirtymillä, jossa se suurin määräävä tekijä on kuitenkin sen polttomoottorin toiminta, eikä tuollaisessa käytössä dieselissä juuri huonoja puolia ole.
Miten tuon nyt sitten ajattelee, käyttövoimaverona tulee rankkua, mutta polttoaine on halvempaa, tuohan nyt on ollut suomessa vuosikymmeniä, mitä siinä olisi vielä keskusteltavaa? Sota on nyt nostanut dieselin tukkuhintaa suhteessa enemmän kuin bensan, joten tuo diesel ei taloudellisesss mielessä ole niin paljon halvempi kuin se olisi normaalisti.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 10 403
No jos se jotenkin vajaalämpöisenä käy, siinä plugarissa ei ole ylipäätään järkeä. Eikä nuo kirjainyhdistelmät noin yleisesti ongelmia tuota kun ei jäädä nurkkiin pyörimään.
Siis miksi plugarissa "moottori käy käytännössä aina pienellä kuormalla"? Sähköllä hän nuo kevyet kuormat monesti mennään vaikka akku olisi tyhjän puoleinen. Ja kun moottori käy kevyellä kuormalla akkua ladataan eli kuorma on pikkuisen isompi kuin ilman akkua. Ainostaan isoja kuormia on vähemmän kun sähkö avittaa kiihdytyksissä.
Mutta ainakin minun lataus profiililla moottori käy huomattavan paljon vähemmän lyhyttä kylmä käyntiä että muilla asioilla tuskin on suurta merkitystä.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 30 308
Onko sellaisia diesel plugareita ?
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 10 403
Eikös tämä koko keskustelualkanut jonkun mersun dieselplugarin myötä?
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 367
Nyt olisi hybridiä tarvitsevalle tarjolla niin isoa akkua, että pitkähkökin työmatka hoituisi sähköllä eestaas ja jäisi vielä kaupoille ja harrastuksiin. Viikonloppuisin voisi vetää 2,25 tn perävaunua bensan tukemana pidemmänkin matkan ilman tiheää pysähtelyä. Näin suurella sähkörangella täytyy pitää huolta, että polttikselle tulisi säännöllisesti riittävän pitkä ajopätkä.
-Akku 37,9/41,2 kWh (netto/brutto)
-WLTP 200 km sähköllä (68 l bensatankki raskaisiin hommiin)
-sähkömoottorin teho 130 kW
-11 kW AC (yöllä kotona täyteen ja päivällä tarvittaessa pientä täydennystä)
-140/180 km/h (sähkö/bensa)
-akku lattiassa sähköautojen tapaan
-maavara 20 cm
-takapenkin istuinkorkeus -4 cm
-T6 38 kWh alkaen 66 545 €
-kaikki meillä myytävät PHEV:t valmistetaan Göteborgin Torslandassa Volvon tehtaalla
www.auto-data.net
tekniikanmaailma.fi
Edit. Lisätty TM
Linkki: https://youtu.be/drboOmes8lk?is=rsdNELoO9r3sVlv3
-Akku 37,9/41,2 kWh (netto/brutto)
-WLTP 200 km sähköllä (68 l bensatankki raskaisiin hommiin)
-sähkömoottorin teho 130 kW
-11 kW AC (yöllä kotona täyteen ja päivällä tarvittaessa pientä täydennystä)
-140/180 km/h (sähkö/bensa)
-akku lattiassa sähköautojen tapaan
-maavara 20 cm
-takapenkin istuinkorkeus -4 cm
-T6 38 kWh alkaen 66 545 €
-kaikki meillä myytävät PHEV:t valmistetaan Göteborgin Torslandassa Volvon tehtaalla
Volvo XC60 II (facelift 2026) 2.0 T6 (357 hv) Plug-in Hybrid AWD Geartronic | Tekniset tiedot, polttoaineenkulutus, Mitat
Tekniset tiedot: Volvo XC60 II (facelift 2026) 2.0 T6 (357 hv) Plug-in Hybrid AWD Geartronic SUV, Crossover /2026/ | Polttoaineenkulutus, Mitat, 357 hv, 180 km/h, 112 mph, 0-100 km/h: 5.7 s, 0-60 mph: 5.4 s, 1 l/100 km, 235.2 US mpg, 282.5 UK mpg, 100 km/l
www.auto-data.net
Volvo XC60 saa ison päivityksen – nyt T6-lataushybridi kulkee sähköllä 200 kilometriä
Ensi vuonna kymmenen vuoden ikään ehtivä toisen sukupolven Volvo XC60 saa elinkaarensa suurimman päivityksen. Se muuttaa lievästi auton ulkonäköä, mutta
tekniikanmaailma.fi
Edit. Lisätty TM
Linkki: https://youtu.be/drboOmes8lk?is=rsdNELoO9r3sVlv3
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 414
Videossa mainittiin, että sähkäri on itse asiassa saman tasoisena pari tonnia halvempi kuin plugari, toki lopulliset hinnat kuluttajalle riippuu sitten verotuksesta ym. asioista. Toinen asia on sitten perushybridin ja plugarin hintaero joka veroista riippuen voi olla isokin (ilman veroja n. 10k€) , jolloin valinta ei välttämättä ole plugari vs sähkö vaan bensa (hybridi) vs plugari. Sen takia vissiin edellistäkin sukupolvea myytiin Suomessa roppakaupalla plugarina koska se oli verotuksellisesti edullinen hankkia.
Jotenkin tuntuu että useimmille tuo akku voi olla jo "tarpeettoman" iso, joten mielenkiintoinen ratkaisu Volvolta. Noin iso akku mahdollistaa jo hyvin sähköautomaisen käytön, mutta onko sitten enää järkevää kantaa polttista mukana vai olisko tosiaan järkevämpää mennä täyssähköön...
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 30 308
Keskustelua Volva XC60 T6 LR v2027, jossa sähkösäde jopa 200km
Riippuu markkina-alueesta ja tarpeesta. Täyssähkö jos se sopii omaan tarpeeseen mukaanlukien reitit. Sitä en tiedä onko tuon XC60 T6:n toteutus optimi, mutta yleisellä tasolla on tarpeita missä kantamanpidennin on hyödyllinen, jopa välttämätön, mutta myös paljon ajoa mitä voi ajaa täyssähköllä. Ja nimenomaan tarve saada molemmat samassa paketissa.
Mutta jos puhtaaltapöydältä lähtee toivetta täyttää, niin polttis nimenomaan optimoitu siihen kantaman pidentämiseen, sarjahybridi, siis sähkövoimalinja polttis laturilla. Polttis optimoitu siihen hommaan, ja sähkövoimalinja ei olisi siitä riippuvainen. Huolto-ohjelma käytön mukaan, jos vähän käyttöä, niin ajallisesti pitkä huoltoväli. Mutta myös pelkällä polttisajolla pitäisi olla kilpailukykyinen, ja oletus että mm raskaan kärryn vetäjät voisi moista haluta pitkillä matkoilla, niin paukkua riittävästi siihen.
Se olisi myös sitä huoltovarmuutta, niin ne V2x (V2L, V2H, V2G) ominaisuudet tukevia, ja AC lähdöt ihan suoraan ilman sovititinta.
Linkin auto ei nyt ihan tuohon mene, vaikuttaa enemmän ihan tavalliselta ladattavalta hybridiltä.
Edit:
Volvo XC 60 T6/T8 2027 LR, huomioitavaa, 3 vaihe AC lataus 11kW, mutta ei DC latausta, Eli sillä ei tehdä Espoosta maakunta käyntiä sähköllä pelkällä ABC tauolla. Vajaan 40kWh akun lataamiseen toiset 150km vaatii jo pitkää asiointialatausta.
Riippuu markkina-alueesta ja tarpeesta. Täyssähkö jos se sopii omaan tarpeeseen mukaanlukien reitit. Sitä en tiedä onko tuon XC60 T6:n toteutus optimi, mutta yleisellä tasolla on tarpeita missä kantamanpidennin on hyödyllinen, jopa välttämätön, mutta myös paljon ajoa mitä voi ajaa täyssähköllä. Ja nimenomaan tarve saada molemmat samassa paketissa.
Mutta jos puhtaaltapöydältä lähtee toivetta täyttää, niin polttis nimenomaan optimoitu siihen kantaman pidentämiseen, sarjahybridi, siis sähkövoimalinja polttis laturilla. Polttis optimoitu siihen hommaan, ja sähkövoimalinja ei olisi siitä riippuvainen. Huolto-ohjelma käytön mukaan, jos vähän käyttöä, niin ajallisesti pitkä huoltoväli. Mutta myös pelkällä polttisajolla pitäisi olla kilpailukykyinen, ja oletus että mm raskaan kärryn vetäjät voisi moista haluta pitkillä matkoilla, niin paukkua riittävästi siihen.
Se olisi myös sitä huoltovarmuutta, niin ne V2x (V2L, V2H, V2G) ominaisuudet tukevia, ja AC lähdöt ihan suoraan ilman sovititinta.
Linkin auto ei nyt ihan tuohon mene, vaikuttaa enemmän ihan tavalliselta ladattavalta hybridiltä.
Edit:
Volvo XC 60 T6/T8 2027 LR, huomioitavaa, 3 vaihe AC lataus 11kW, mutta ei DC latausta, Eli sillä ei tehdä Espoosta maakunta käyntiä sähköllä pelkällä ABC tauolla. Vajaan 40kWh akun lataamiseen toiset 150km vaatii jo pitkää asiointialatausta.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 367
Kyllä, mutta jos viestini mukaisesti "Viikonloppuisin voisi vetää 2,25 tn perävaunua bensan tukemana pidemmänkin matkan ilman tiheää pysähtelyä.", niin hybridin pidempi taukoväli voi houkutella.
Oletetaan Volvolla vedettävän isoa vaunua:
Dethleffs Camper - Jyväs-Caravan Oy
Dethleffs Camper 730 FKR on tilava ja perheystävällinen matkailuvaunu, joka on suunniteltu erityisesti suuremmille perheille ja ryhmille. Se tarjoaa runsaasti tilaa, mukavuutta ja monipuolisia ominaisuuksia, jotka tekevät matkailusta miellyttävää. Tilat ja makuupaikat: 730 FKR -mallissa on 8...
www.jyvascaravan.fi
Volvo EX60 112 kWh jaksaisi hyvissä olosuhteissa vetää noin 250 km, mutta tuulisemmassa/mäkisemmässä noin 200 km. Joillekin se on liian vähän, ja silloin XC60 T6:n (38 kWh + 68 l bensaa) tarjoama noin 500 km on joustavampi pysähdysten ja reittien suhteen etenkin vedettäessä vaunua hieman syrjemmässä.
Ei jättiakkuinen plugari kaikille sovi, mutta jos silloin tällöin haluaa yhdellä omalla autolla vetää parin tonnin asuntovaunua/hevosia/useita kelkkoja/venettä/ralliautoa enemmän kuin 200-250 km ilman pysähtelyä, ja samaan aikaan hoitaa jopa 300-400 km (lataus yöllä ja työpaikalla plus kotona töiden jälkeen pientä täydennystä) päivittäisajot sähköllä, niin XC60 T6 38 kWh on yksi vaihtoehto. Tietääkseni markkinoiden ainoa vaihtoehto.
Edit. Useiden lykkäysten jälkeen RAM 1500 REV saattaisi tulla kauppoihin 04/2027. Se on ainoa automalli, joka päihittää Volvon uutuuden toimintamatkassa parin tonnin vaunun kanssa, jos vaatimus on sähköllä 200 km WLTP (koska haluaa ajaa samalla autolla sähköllä pitkän työmatkan ja muut arkiajot).
Volvon 112 kWh jaksaa tuulista, märkyydestä ja mäistä riippuen noin 200-250 km parin tonnin asuntovaunu perässä. Jos pysähtyy lataamaan 10-80 %, niin ensimmäinen pätkä on 180-225 km ja seuraavat 140-175 km.
Ja hei, vaikka joku ei sinänsä panisi pahitteeksi parin tunnin välein latailua, niin pitkä yhdistelmä voi tehdä lataamisesta hankalaa/mahdotonta. Harvalle latausasemalle pystyy näppärästi ajamaan yllä linkkaamallani 9,38 m + 4,80 m = 14,18 m pitkällä yhdistelmällä (Dethleffs + EX60 112 kWh P12). Nopea pikalataus ei paljon auta, jos parkkihalleissa sijaitsevat laturit ei kelpaa vaunun korkeuden takia lainkaan ja monessa muussakin paikassa joutuu:
-etsimään vaunulle pitkän (9,38 m) paikan
-irrottamaan vaunun
-lataamaan auton
-kytkemään vaunun takaisin
Samaan aikaan XC60 T6 38 kWh + 68 l hoitaisi homman todennäköisesti ilman taukoja (koska 200 km sijaan 500 km). Jos reissu olisi yli 500 km (tai jostain syystä ei olisi ennen vaunureissua tankannut), niin sen kuin kurvaa yhdistelmällä läpiajettavalle (joita ~kaikki asemat ovat) tankkausasemalle ja matka jatkuu 5-10 minuutin päästä.
@pulatunnus Volvon plugarin voi ladata kotona yöllä, jonka jälkeen sillä ajaa jopa 150 km töihin. Jos töissä on mahdollista ladata kolmivaiheella, niin paluumatkalle on toiset 150 km. Jos kotona laittaa pariksi-kolmeksi tunniksi piuhaan illan harrastusmenoa varten, niin vuorokaudessa voi ajaa arkiajoja jopa 400 km sähköllä. Tuosta syntynee suurin osa vuoden kilometreistä, joten energiakustannusmielessä ei haittaa lainkaan, jos joutuu pitkällä maakuntamatkalla pöräyttämään polttiksen käyntiin. Sehän on vain hyväksi moottorille. Jättiakkuisella plugarilla kannattaa ajaa arkiajot sähköllä, ja pitkät maakuntamatkat/vaununvedot bensan ja sähkön yhdistelmänä.
Volvon ainoa kilpailija (vaununvetäjälle, joka haluaa päästä samalla autolla pitkät arkiajot sähköllä) tullee 04/2027, mutta tuskin Suomeen:
Why Ram's Range-Extended Truck Solves A Towing Problem Pure EVs Mathematically Cannot
The Ramcharger's V6 generator lets it tow 14,000 lbs for 690 miles — showing the competition the way.
carbuzz.com
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 2 022
Olis mielenkiintoista tietää miten tuo moottori pidetään kunnossa ohjelmallisesti kun voi olla arkiajoja viikkoja putkeen ettei polttista tarvita ollenkaan.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 30 308
Noissa aiemmissä linkeissä ei osunut silmään muutoksista sen osalta. Polttikselle ei kai ongelma että seisoo viikkoja, melkeinpä tuossa voisi olla potenttiaali parempaa kun täysäsähköajoon paremmat edelletykset tekstien mukaan.
TM jutun mukaan Suomi isolla akulla nostaa Suomi hintaa vajaalla viidellä tonnilla (->66 545€), (Veroton hinta nousee 5000€), ilmeisesti jotain varuste-erojakin. Paremminvarustelluissa hinnan nousu eruina pienempi, mutta jos huidellaan 70 000€ pintaan, niin sähkispuolella on tarjontaa moneen lähtöön, mikä täyttää monen entisen XC60 käyttäjän tarpeet Suomessa. Pieni prosentti noista veti jotain asuntovaunua, varsinkaan isoa , ja moniko osti tuon mallin uutena.
Periaatteessa jos akun huolenpito ei huonone, niin isompi akkukoko vähentää latausykeljä, eli potenttiaalisesti vahvemmin elinkaaren kestävä, vaikka sähköprosentti kasvaakin. Tosin jos omakustanne vika, niin se tuo vastapalloon oman riskilisän.
Mutta tuohon ei ilmeisesti saa edeslisävarusteetan V2L tukea, että siitä saisi AC virtaa ulos siellä erämökillä, ajan takaa että ne jotka hakee huoltovarmuutta, valmiutta taajamanulkopuolella pärjäämiseen, katsoo myös niitä valmiuksia.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 08.07.2025
- Viestejä
- 924
Kaipa tuo jossain Saksassa, Itävallassa jne. maissa jossa sähkö on oikeasti kallista voi olla hyväkin. Täällä Suomessa tuosta lähinnä tulee mieleen, että miksi.
Uutiset
-
Corsair julkaisi uudet kilpapelaajille suunnitellut HS80 v2 Max Wireless -kuulokkeet
9.10.2026 14:40
-
Uusi artikkeli: Testissä Apple iPhone 18 Pro sekä iPhone 18 Pro Max
9.10.2026 12:36
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (41/2026)
9.10.2026 11:18
-
Tutut huippuvalmistajat julkaisivat omat näkemyksensä RTX Spark -kannettavista
9.10.2026 03:16
-
Razer julkaisi uudet Basilisk V4 Pro- ja Basilisk V4 HyperSpeed -pelihiiret
9.10.2026 01:28
