Kesärenkaat - yleisketju

[Super Hessu]

Miten suuri merkitys on renkaille ilmoitetulle polttoaineen kulutusmerkinnöillä?

A, B, C....

Prosentteina...?

 

[kyynelkaasu]

Miten suuri merkitys on renkaille ilmoitetulle polttoaineen kulutusmerkinnöillä?

A, B, C....

Prosentteina...?

Ei taida kukaan pystyä sanomaan kirjaimen pohjalta?

Esim. heikko A ja vahva B. Käytännössä ei mitään eroa, mutta labratesteissä just sen verran, että toinen rengas on just ja just parasta A-energialuokkaa ja toinen heikompaa B-energialuokkaa. Toisekseen, vierinvastus polttoaineenkulutukseen vaikuttavana tekijänä on merkittävämpi ajettaessa kaupunkinopeuksilla kuin moottoritienopeuksissa, joissa ilmanvastuksen osuus polttoaineenkulutuksesta kasvaa roimasti.

Nyrkkisääntönä olen joskus kuullut puhuttavan desilitran erosta satasella kirjainluokkien välillä. Mm. Goodyear toistaa tätä.

Mielenkiintoisena on myös mainittava, että rengastesteissä mitatut vierinvastukset voivat olla hyvinkin pieniä, mutta ajossa mitattu polttoaineenkulutus suosii silti jotakin rengasta. Onko sitten renkaan massa, rungon käytös vai kuvion aerodynamiikka syypää, en tiedä. Esim. referoidussa Auto Bildin 15 renkaan all-season testissä "fuel consumption" ja "rolling resistance" tuottavat täysin poikkeavia tuloksia. Continentalin ja Michelinin rengas ovat vierinvastuksessa erittäin lähellä toisiaan, mutta polttoaineenkulutustestissä Continental oli edelleen kärjessä (1,6 dl/100km kulutuserolla toiseksi parhaaseen) ja Michelinin rengas oli viimeisten joukossa.

Eli vaikka kirjaimista voikin saada osviittaa, niin aina ne eivät heijasta todellisuutta erityisen hyvin.

 

[jonesky12345]

Falkenin fk520 renkaista kellään kokemusta tai vastaavista sportti kesärenkaista? Oon fk510 renkailla ajellut tyytyväisenä, mutta takarenkaat on sileänä ja uudet pitäisi speksata. 18" vanteet ja 265/35 kokoset olleet alla, joten fiksusti samaan haarukkaan osuvat pitäisi speksata.

 

[TommiZeliard]

Miten suuri merkitys on renkaille ilmoitetulle polttoaineen kulutusmerkinnöillä?

A, B, C....

Prosentteina...?

Ei voi sanoa mitään tarkkaa prosenttilukemaa, jos ei tiedetä kirjaimen lisäksi tarkkaa vierinvastuskerrointa, auton massaa, ilmanvastusta, hyötysuhdetta ja ennen kaikkea ajoprofiilia.

Jos ajetaan E10:llä (8 600 Wh/l) ja auto on Golf VI 1,2 TSI manuaali kuormattuna 1,3 tonniin, niin voisi prosenttien sijaan arvioida absoluuttista kulutuslisää eri kirjaimien keskimääräisen edustajan mukaan.

EU: (lisään A:n viimeisenä, kun ensin näen muiden välit ja portaat)

A (0,0065 tai alle, valitaan 0,0010 pienempi kuin B:n ka, eli olkoon A keskimäärin 0,00615)

B (0,0066...0,0077, eli olkoon keskimäärin 0,00715), +0,0010 vs. A

C (0,0078...0,0090, eli 0,0084), +0,00125 vs. B

D (Cr 0,0091...0,0105, eli 0,0098), +0,0014 vs. C

Karkea suomalainen asfaltti nostaa todellista vierinvastuskerrointa, mutta oletetaan luokkien keskimääräisten edustajien absoluuttisien vierinvastuskertoimen erojen säilyvän, eli vain suhteellinen kulutusero jää pimentoon (ja A:n absoluuttinen vierinvastuskulutus todellisella asfaltilla).

Referenssikulutus on A:n vierinvastuskulutus. Lasketaan muiden kirjainten lisäkulutus (l/100 km E10) siihen verrattuna kolmella eri ajoprofiilin arvioidulla hyötysuhteella järkevästi hämmennetyllä (=ei ajeta liian suurilla kierroksilla) manuaalivaihteisella 1,2 TSI:llä.


Ajoprofiili 1, hidas kaupunkiajo, hyötysuhde olkoon 0,15:

B vs. A
1300 kg * 9,81 * 0,0010 * 100 km/h / 3,6 / 0,15 / 8600 Wh/l = +0,27 l/100 km

C vs. A
1300 kg * 9,81 * 0,00225 * 100 km/h / 3,6 / 0,15 / 8600 Wh/l = +0,62 l/100 km

D vs. A
1300 kg * 9,81 * 0,00365 * 100 km/h / 3,6 / 0,15 / 8600 Wh/l = +1,0 l/100 km


Ajoprofiili 2, maantieajo 80-100 km/h, hyötysuhde olkoon 0,28:

B vs. A
1300 kg * 9,81 * 0,0010 * 100 km/h / 3,6 / 0,28 / 8600 Wh/l = +0,15 l/100 km

C vs. A
1300 kg * 9,81 * 0,00225 * 100 km/h / 3,6 / 0,28 / 8600 Wh/l = +0,33 l/100 km

D vs. A
1300 kg * 9,81 * 0,00365 * 100 km/h / 3,6 / 0,28 / 8600 Wh/l = +0,54 l/100 km


Ajoprofiili 3, motariajo, hyötysuhde olkoon 0,32:

B vs. A
1300 kg * 9,81 * 0,0010 * 100 km/h / 3,6 / 0,32 / 8600 Wh/l = +0,13 l/100 km

C vs. A
1300 kg * 9,81 * 0,00225 * 100 km/h / 3,6 / 0,32 / 8600 Wh/l = +0,29 l/100 km

D vs. A
1300 kg * 9,81 * 0,00365 * 100 km/h / 3,6 / 0,32 / 8600 Wh/l = +0,47 l/100 km


Jos pieni kulutus kiinnostaa, kelpuuttaisin huonoimmillaan B-renkaita, niin ei mene kuin desi tai pari harakoille.


Edit. Kannattaa kuitenkin lukea kulutustestejä, sillä eri merkkiä olevat häntäpään A ja kärkipään B voivat todellisuudessa olla eri järjestyksessä kulutuksen osalta.

Edit2. Kuten nähtiin, niin ajoprofiili jopa tuplaa absoluuttisen kulutuslisän. Vaikutus on vieläpä niin, että pienin on suuren kulutuksen motarilla. Neljäs ajoprofiili olisi voinut olla 60 km/h tasainen ajo, jolloin kulutus saattaa tasamaastossa suurimmalla vaihteella olla puolet motarikulutuksesta, mutta hyötysuhde on kevyen kuormituksen takia 2/3 vs. motarilla. Tällöin eri EU-kirjainten suhteellinen kulutusero on 3x vs. motarilla (esimerkiksi vain +3 % motarilla, mutta +9 %@60 km/h). Tuon 3x:n takia ei voi sanoa eri kirjainten prosentuaalisesta lisäkulutuksesta mitään yleispätevää yhden taulukon avulla, vaikka jotkut tahot ovatkin niin tehneet. Muistuttaisin vielä, että 3x saatiin yhdellä ja samalla autolla. Autoja on eri muotoisia, kokoisia, massaisia ja lisäksi eri rengasvalmistajien eri luokkien ääripäillä ero kasvaa vielä, joten helposti prosentuaalinen ero voi olla 4x tai 5x.

Regulation - 2020/740 - EN - EUR-Lex

eur-lex.europa.eu

 

[swaggins]

Miten suuri merkitys on renkaille ilmoitetulle polttoaineen kulutusmerkinnöillä?

A, B, C....

Prosentteina...?

Oikeessa elämässä ei paljoa merkitystä esim A vs B. Ehkä A ja F välillä voi nähdä jotain mutta muuten en laittaisi liikaa painoarvoa.

 

[Ferriz]

Miten suuri merkitys on renkaille ilmoitetulle polttoaineen kulutusmerkinnöillä?

A, B, C....

Prosentteina...?

Nokian renkaiden sivulta löytyy asiasta lisää. Polttoainetaloudellisuus / Nokian Renkaat

 

[TommiZeliard]

Nokian renkaiden sivulta löytyy asiasta lisää. Polttoainetaloudellisuus / Nokian Renkaat

Mun mielestä Nokian Renkaiden kuvaaja on ns. taiteilijan näkemys. Lisäksi se on vanhentuneella A-G -asteikolla (josta puuttuu D). Nykyisin käytössä on A-E sisältäen D:n.

Ensinnäkin kuvaajan palkkien pituuserot on väännetty täsmälleen samoiksi (kaunis kuin Daltonin veljekset kerrossängyssä), oli vierekkäisten ero sitten 0,01 l (G vs. F) tai 0,17 l (F vs. E).
Toisekseen insinööri (ainakaan viitseliäs) ei laittaisi G:lle +0,63 l (vs. A), kun F on +0,62 l (vs. A). Tuo paljastaa heti, että on käytetty laiskasti kunkin vierinvastusluokan ylärajaa (paitsi G:n alarajaa kun muuta ei ole), sillä paraskin G (0,0121) kuluttaisi todellakin enemmän kuin vain 0,63 l - 0,62 l = 0,01 l keskimääräistä F:ää enemmän.

Kun on Nokian Renkaat ovat menneet noin matalalta, niin voisin heittää, että siellä on katsottu ensimmäisestä google-linkistä hyötysuhteeksi jopa 0,40 (vaikka tuollaisen maksimihyötysuhteen omaavalla moottorilla todellinen hyötysuhde kaupungissa on helposti 0,15 (jos ei ole hybridi) ja maantiellä noin 0,3 (jos tehoa on normaalit yli 100 hv eikä 25 hv)).

Sovitan seuraavaksi kännykän laskimeen sellaisen massan, että kuvaaja täsmää. Sopivaksi osoittautui 1425 kg (liekö kuvaajan laadintavuonna edustanut keskimääräistä henkilöautoa?).

B vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0077−0,0065)÷,4÷8600 = +0,14 l

C vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0090−0,0065)÷,4÷8600 = +0,28 l

E vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0105−0,0065)÷,4÷8600 = +0,45 l

F vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0120−0,0065)÷,4÷8600 = +0,62 l

G vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0121−0,0065)÷,4÷8600 = +0,63 l

Tadaa, sieltähän putkahtivat juuri samat arvot kuin Nokian Renkaiden kuvaajassa. Samalla tuli osoitettua, että siellä on tosiaan laiskasti laskettu luokkien ylärajoilla (paitsi suurin G alarajalla, koska siitä ei ole annettu muuta). Laskuissani F oli ylärajan mukainen 0,0120 ja G alarajan mukaisesti 0,0121. Tuollainen ala-/ylärajasillisalaatti ei ole kovin tyylikästä laskentaa, ja se tuottikin erikoisen tuloksen, että F on +0,62 l ja G mukamas vain inasen huonompi +0,63 l.

Massa (1425 kg) on suunnilleen samoilla suunnilla kuin @Super Hessu :n Golf VI 1,2 TSI keskikuormalla. Nokian Renkaiden hyötysuhde (40 %) on kuitenkin aivan epärealistinen muille kuin järkitehoisella dieselillä motaria ilman kaasun pumppausta paahtaville). Saat Hessu Golfin lukemat maantieajossa, jos kerrot Nokian Renkaiden luvut noin 1,3:lla (hitaassa kaupunkiajossa noin 2,5:llä). Huomioi myös, että Nokian Renkaiden vanhentuneet luokat ovat vain A-C:n osalta vastaavia vierinvastuskertoimiltaan kuin nykyään. Taitaa olla helpointa, että luet suoraan edellisestä viestistäni Golfin kolmen eri ajoprofiilin kulutuslisät. Korjaa kaavoihin massan tilalle jotain muuta kuin 1300 kg, jos sinulla on enemmän kuin 1-2 ihmistä autossa (tai on muuta kuormaa).

 

[swaggins]

Noita laskuja voi vaikka kuinka paperilla pyöritellä ja ihmetellä. Oikeassa elämässä sitten asiat ei enää olekaan niin kuin paperilla ne on. Perus petterin kannattaa pari kertaa kaudessa tarkastaa ja pitää hyvät ilmanpaineet niin saa jo säästöä polttoaineissa. Onko oikean elämän olosuhteissa kukaan edes testaillut noita esim ADAC, TM tms? Käsittääkseni ei. Toki aika hankalaa, mutta mitä voisi tehdä on, että ajaa pitkän matkaa samaa nopeutta esim 80 ja katsoo paljonko mennyt bensaa tarkasti. Pitäisi toki olla täysin identtinen ajoprofiili, auto ja kuorma ja sää.

 

[TommiZeliard]

Noita laskuja voi vaikka kuinka paperilla pyöritellä ja ihmetellä. Oikeassa elämässä sitten asiat ei enää olekaan niin kuin paperilla ne on. Perus petterin kannattaa pari kertaa kaudessa tarkastaa ja pitää hyvät ilmanpaineet niin saa jo säästöä polttoaineissa. Onko oikean elämän olosuhteissa kukaan edes testaillut noita esim ADAC, TM tms? Käsittääkseni ei. Toki aika hankalaa, mutta mitä voisi tehdä on, että ajaa pitkän matkaa samaa nopeutta esim 80 ja katsoo paljonko mennyt bensaa tarkasti. Pitäisi toki olla täysin identtinen ajoprofiili, auto ja kuorma ja sää.

Siksi kehotinkin lukemaan kulutustestejä:
"Kannattaa kuitenkin lukea kulutustestejä, sillä eri merkkiä olevat häntäpään A ja kärkipään B voivat todellisuudessa olla eri järjestyksessä kulutuksen osalta.".

Esimerkiksi tässä Tyre Reviewn kautta löytyneessä ADAC-testissä oli testattu B- ja C-luokkaa. Ykkösellä (Hankook, B) kulutus oli 5,4 l/100 km. Viimeinen oli Linglong (C) 6,0 litralla sataselle. Toisaalta Linglong oli erityisen heikko C:ksi. Rehellisempi olisi ollut C:n sijaan E. Toiseksi huonoin oli Kumhon (C) 5,8. Sillekin joku D olisi osuvampi. Continental (C) on jopa turhan vaatimaton, 5,4, tai sitten sen kumiseos muotoutuu tehokkaammin todellisen asfaltin karkeuksiin. Keskimäärin B:t olivat testissä parempia kuin C.

Paperilla pyörittelemällä ja laskimella laskien saa hyvän suunnan keskimääräisestä kunkin luokan edustajasta ja sen vaikutuksesta kulutukseen omilla kiloilla, moottorilla ja ajoprofiililla. Tarkempaa arviota jostain tietystä renkaasta kannattaa etsiä Tyre Reviewn tai TM:n testien kautta.

Sen Petterin kannattaa ilmanpaineiden tarkistamisen lisäksi ostaa laatumerkiltä A tai B, jos kulutus kiinnostaa. Silloin ei mene pahasti metsään. Vielä parempi, jos jaksaa etsiä ne testit.

2026 ADAC Summer Tyre Test

The ADAC tyre tests are always my favourite tyre tests, while they don't release all the data they generate; they do provide excellent notes with their tests...

www.tyrereviews.com

 

[Kaama]

Sen Petterin kannattaa ilmanpaineiden tarkistamisen lisäksi ostaa laatumerkiltä A tai B, jos kulutus kiinnostaa. Silloin ei mene pahasti metsään. Vielä parempi, jos jaksaa etsiä ne testit.

Kärjistäen, jos ei satasten erot bensakuluissa kiinnosta, niin sitten pitäisi olla varaa ostaa ne premiumkumit muiden ominaisuuksien perusteella.

 

[Ferriz]

Mun mielestä Nokian Renkaiden kuvaaja on ns. taiteilijan näkemys. Lisäksi se on vanhentuneella A-G -asteikolla (josta puuttuu D). Nykyisin käytössä on A-E sisältäen D:n.

Ensinnäkin kuvaajan palkkien pituuserot on väännetty täsmälleen samoiksi (kaunis kuin Daltonin veljekset kerrossängyssä), oli vierekkäisten ero sitten 0,01 l (G vs. F) tai 0,17 l (F vs. E).
Toisekseen insinööri (ainakaan viitseliäs) ei laittaisi G:lle +0,63 l (vs. A), kun F on +0,62 l (vs. A). Tuo paljastaa heti, että on käytetty laiskasti kunkin vierinvastusluokan ylärajaa (paitsi G:n alarajaa kun muuta ei ole), sillä paraskin G (0,0121) kuluttaisi todellakin enemmän kuin vain 0,63 l - 0,62 l = 0,01 l keskimääräistä F:ää enemmän.

Kun on Nokian Renkaat ovat menneet noin matalalta, niin voisin heittää, että siellä on katsottu ensimmäisestä google-linkistä hyötysuhteeksi jopa 0,40 (vaikka tuollaisen maksimihyötysuhteen omaavalla moottorilla todellinen hyötysuhde kaupungissa on helposti 0,15 (jos ei ole hybridi) ja maantiellä noin 0,3 (jos tehoa on normaalit yli 100 hv eikä 25 hv)).

Sovitan seuraavaksi kännykän laskimeen sellaisen massan, että kuvaaja täsmää. Sopivaksi osoittautui 1425 kg (liekö kuvaajan laadintavuonna edustanut keskimääräistä henkilöautoa?).

B vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0077−0,0065)÷,4÷8600 = +0,14 l

C vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0090−0,0065)÷,4÷8600 = +0,28 l

E vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0105−0,0065)÷,4÷8600 = +0,45 l

F vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0120−0,0065)÷,4÷8600 = +0,62 l

G vs. A
1425×9,81×100÷3,6×(0,0121−0,0065)÷,4÷8600 = +0,63 l

Tadaa, sieltähän putkahtivat juuri samat arvot kuin Nokian Renkaiden kuvaajassa. Samalla tuli osoitettua, että siellä on tosiaan laiskasti laskettu luokkien ylärajoilla (paitsi suurin G alarajalla, koska siitä ei ole annettu muuta). Laskuissani F oli ylärajan mukainen 0,0120 ja G alarajan mukaisesti 0,0121. Tuollainen ala-/ylärajasillisalaatti ei ole kovin tyylikästä laskentaa, ja se tuottikin erikoisen tuloksen, että F on +0,62 l ja G mukamas vain inasen huonompi +0,63 l.

Massa (1425 kg) on suunnilleen samoilla suunnilla kuin @Super Hessu :n Golf VI 1,2 TSI keskikuormalla. Nokian Renkaiden hyötysuhde (40 %) on kuitenkin aivan epärealistinen muille kuin järkitehoisella dieselillä motaria ilman kaasun pumppausta paahtaville). Saat Hessu Golfin lukemat maantieajossa, jos kerrot Nokian Renkaiden luvut noin 1,3:lla (hitaassa kaupunkiajossa noin 2,5:llä). Huomioi myös, että Nokian Renkaiden vanhentuneet luokat ovat vain A-C:n osalta vastaavia vierinvastuskertoimiltaan kuin nykyään. Taitaa olla helpointa, että luet suoraan edellisestä viestistäni Golfin kolmen eri ajoprofiilin kulutuslisät. Korjaa kaavoihin massan tilalle jotain muuta kuin 1300 kg, jos sinulla on enemmän kuin 1-2 ihmistä autossa (tai on muuta kuormaa).

Tuon on ihan EU:n kuvaaja, ei mikään Nokian keksimä.

D puuttuu koska se on lähtötaso. A-C on parempia kuin lähtötaso, Eestä huononee. F ja G renkaita ei enää edes saa myydä EU alueella.

 

[HK_Blues]

Noita laskuja voi vaikka kuinka paperilla pyöritellä ja ihmetellä. Oikeassa elämässä sitten asiat ei enää olekaan niin kuin paperilla ne on. Perus petterin kannattaa pari kertaa kaudessa tarkastaa ja pitää hyvät ilmanpaineet niin saa jo säästöä polttoaineissa. Onko oikean elämän olosuhteissa kukaan edes testaillut noita esim ADAC, TM tms? Käsittääkseni ei. Toki aika hankalaa, mutta mitä voisi tehdä on, että ajaa pitkän matkaa samaa nopeutta esim 80 ja katsoo paljonko mennyt bensaa tarkasti. Pitäisi toki olla täysin identtinen ajoprofiili, auto ja kuorma ja sää.

On TM (tai joku muu suomalainen lehti; taisi olla Moottorikin) testannut. A ja D luokkien välillä saatiin aikaan 12% ero polttoainekulutuksessa. Saattaa se olla merkittävä jo ehkä näillä nykyisillä bensiininhinnoilla mutta esim. A ja B välillä eroa tuskin huomaa elävässä elämässä.

 

[HK_Blues]

Tuon on ihan EU:n kuvaaja, ei mikään Nokian keksimä.

D puuttuu koska se on lähtötaso. A-C on parempia kuin lähtötaso, Eestä huononee. F ja G renkaita ei enää edes saa myydä EU alueella.

Toi on vanha kuvaaja. D-tasoa ei aikanaan ollut olemassa, jotta ne alle C-tason olevat saadaan näyttään huonommalta. Nykyään on A-E.

 

[TommiZeliard]

Tuon on ihan EU:n kuvaaja, ei mikään Nokian keksimä.

D puuttuu koska se on lähtötaso. A-C on parempia kuin lähtötaso, Eestä huononee. F ja G renkaita ei enää edes saa myydä EU alueella.

En usko, että tuo oli EU:n kuvaaja noine +x,xx litroineen. Jos se ei ollutkaan Nokian Renkaiden, niin ehkä jonkin muun rengaskauppiaan tms. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että kyseinen kuvaaja oli taiteilijan ja laiskan (epärealistisen korkea hyötysuhde, G:ssä alarajan ja muissa ylärajan Cr) insinöörin yhteistyötä. Kuvaaja oli lisäksi vanhentunut, koska A-G vs. nykyään käytössä A-E.

 

[Berch]

Falkenin fk520 renkaista kellään kokemusta tai vastaavista sportti kesärenkaista? Oon fk510 renkailla ajellut tyytyväisenä, mutta takarenkaat on sileänä ja uudet pitäisi speksata. 18" vanteet ja 265/35 kokoset olleet alla, joten fiksusti samaan haarukkaan osuvat pitäisi speksata.

Parempi kun 510. Minusta vielä enemmän hiljaisuutta ja ajomukavuutta. Ei RS820 kans mikään huono ole, mut enemmän semmonen rata rengas kun maantie

 

[jonesky12345]

Parempi kun 510. Minusta vielä enemmän hiljaisuutta ja ajomukavuutta. Ei RS820 kans mikään huono ole, mut enemmän semmonen rata rengas kun maantie

Auto on sen verran rakenneltu ettei renkaan rataisuus sinänsä häiritse. Ratahommiin löytyy semiä, eli kadulle pitäs saada fiksun hintanen sporttinen katurengas millä tarvittaessa kehtaa ajaa märälläkin.

 

[kyynelkaasu]

Kärjistäen, jos ei satasten erot bensakuluissa kiinnosta, niin sitten pitäisi olla varaa ostaa ne premiumkumit muiden ominaisuuksien perusteella.

Jos rahan kautta asiaa katsoo, niin silloin yhtälöön pitää ottaa mukaan myös renkaan kulutuskesto ja toisaalta auton arvioitu loppuelinkaari/omistusaika. Vaihtoon työntäessä renkailla ei hirveästi ole väliä tämän hintaluokan autoissa ja kutos-Golffi alkaa jo olla tonnin pommi, kestääkö se enää edes ajaa hyvää rengassarjaa loppuun?

Esim. noiden Hankookien arvioitu käyttöikä oli 44,7 tkm tuossa Tommin linkkaamassa ADAC:n kesärengastestissä, Goodyear taas 57,8 tkm, vaikka Goodyearit kuluttivatkin desin enemmän. Ja sitten oli ne Linglongit, joille arvioitiin kestoksi 26,1 tkm.

 

[swaggins]

Siksi kehotinkin lukemaan kulutustestejä:
"Kannattaa kuitenkin lukea kulutustestejä, sillä eri merkkiä olevat häntäpään A ja kärkipään B voivat todellisuudessa olla eri järjestyksessä kulutuksen osalta.".

Esimerkiksi tässä Tyre Reviewn kautta löytyneessä ADAC-testissä oli testattu B- ja C-luokkaa. Ykkösellä (Hankook, B) kulutus oli 5,4 l/100 km. Viimeinen oli Linglong (C) 6,0 litralla sataselle. Toisaalta Linglong oli erityisen heikko C:ksi. Rehellisempi olisi ollut C:n sijaan E. Toiseksi huonoin oli Kumhon (C) 5,8. Sillekin joku D olisi osuvampi. Continental (C) on jopa turhan vaatimaton, 5,4, tai sitten sen kumiseos muotoutuu tehokkaammin todellisen asfaltin karkeuksiin. Keskimäärin B:t olivat testissä parempia kuin C.

Paperilla pyörittelemällä ja laskimella laskien saa hyvän suunnan keskimääräisestä kunkin luokan edustajasta ja sen vaikutuksesta kulutukseen omilla kiloilla, moottorilla ja ajoprofiililla. Tarkempaa arviota jostain tietystä renkaasta kannattaa etsiä Tyre Reviewn tai TM:n testien kautta.

Sen Petterin kannattaa ilmanpaineiden tarkistamisen lisäksi ostaa laatumerkiltä A tai B, jos kulutus kiinnostaa. Silloin ei mene pahasti metsään. Vielä parempi, jos jaksaa etsiä ne testit.

Lähinnä pointtina, että kuinka paljon nuo ADACin "oikean maailman" testit korreloi EU kirjainten kanssa? Ois ollut hyvä jos noissa olisi ollut ne kirjaimet mukana.

Muutenkin ero 11% parhaan ja paskimman kanssa, ja jos poistetaan Linglongit yhtälöstä niin puhutaan 7% polttoainesäästöistä ovaaliajossa, joka toki on paljon jos monta tankillista menee vuodessa(ja ajelee tasaista maantietä). Mutta mikä olisi tulos jos mentäisiin kaupunniajoa epätasaisilla asfalteilla jne

 

[kyynelkaasu]

Lähinnä pointtina, että kuinka paljon nuo ADACin "oikean maailman" testit korreloi EU kirjainten kanssa? Ois ollut hyvä jos noissa olisi ollut ne kirjaimet mukana.

Muutenkin ero 11% parhaan ja paskimman kanssa, ja jos poistetaan Linglongit yhtälöstä niin puhutaan 7% polttoainesäästöistä ovaaliajossa, joka toki on paljon jos monta tankillista menee vuodessa(ja ajelee tasaista maantietä). Mutta mikä olisi tulos jos mentäisiin kaupunniajoa epätasaisilla asfalteilla jne

Tuolla testin lopun tuloksissahan ne kirjaimet on mukana.

 

[Super Hessu]

Jos rahan kautta asiaa katsoo, niin silloin yhtälöön pitää ottaa mukaan myös renkaan kulutuskesto ja toisaalta auton arvioitu loppuelinkaari/omistusaika. Vaihtoon työntäessä renkailla ei hirveästi ole väliä tämän hintaluokan autoissa ja kutos-Golffi alkaa jo olla tonnin pommi, kestääkö se enää edes ajaa hyvää rengassarjaa loppuun?

Esim. noiden Hankookien arvioitu käyttöikä oli 44,7 tkm tuossa Tommin linkkaamassa ADAC:n kesärengastestissä, Goodyear taas 57,8 tkm, vaikka Goodyearit kuluttivatkin desin enemmän. Ja sitten oli ne Linglongit, joille arvioitiin kestoksi 26,1 tkm.

Yleensä tällaisia autoja pidetään toistaiseksi. Auton nykyistä hintaa en ole katsounut, mutta "pommi" se ei ole.

Itse asiassa Golf vm. 2012 1.2 TSI ketjukoneella ja 6 vaihteisella manuaalilla on ollut yllättävän kestävä paketti!
Suurimmat korjaukset 155 tkm ---> 270 tkm välillä, tulee mieleeni yksi katkennut etujousi, toinen takapyörän laakeri ja yksi takapään jarrusatula. Näiden vaihtamisesta on selvitty itse tai yhdessä tutun kanssa. Ei paha.

Etuvalojen umpiot pitää vaihtaa, ovat vähän heikossa hapessa, mutta ei perus halogeniumpiot hinnan kiroissa ole.

Ajoa autoon tulee nykyään jotain 25-30 tkm vuoteen, joten hyvät kumit ovat perusteltuja.

 

[kyynelkaasu]

Yleensä tällaisia autoja pidetään toistaiseksi. Auton nykyistä hintaa en ole katsounut, mutta "pommi" se ei ole.

Itse asiassa Golf vm. 2012 1.2 TSI ketjukoneella ja 6 vaihteisella manuaalilla on ollut yllättävän kestävä paketti!
Suurimmat korjaukset 155 tkm ---> 270 tkm välillä, tulee mieleeni yksi katkennut etujousi, toinen takapyörän laakeri ja yksi takapään jarrusatula. Näiden vaihtamisesta on selvitty itse tai yhdessä tutun kanssa. Ei paha.

Etuvalojen umpiot pitää vaihtaa, ovat vähän heikossa hapessa, mutta ei perus halogeniumpiot hinnan kiroissa ole.

Ajoa autoon tulee jotain 25-30tkm vuoteen, joten hyvät kumit ovat perusteltuja.

270 tkm on saksalaisen autotehtaan näkökulmasta täysin palvellut. (En edes kysy, paljonko öljynkulutus on.) Mutta kyllähän pumpedieseleitäkin vielä liikkuu.

Lopulta paikalliset hinnat ratkaisee, mutta Goodyear on perinteisesti ollut aika edullinen premium-merkiksi. Jos ajatellaan, että ketjussa aiemmin mainittu Hankook ja Goodyear maksavat kumpikin 500 euroa sarjalta, mutta Goodyear kuluttaa desilitran enemmän ja kestää yli 10 tkm enemmän ajoa, niin kustannukset per kilometri ovat käytännössä samat kummallakin renkaalla. Pito-ominaisuuksissa Goodyear sen sijaan vei Hankookia tuossa ylemmässä testissä.

 

[Super Hessu]

270 tkm on saksalaisen autotehtaan näkökulmasta täysin palvellut. (En edes kysy, paljonko öljynkulutus on.) Mutta kyllähän pumpedieseleitäkin vielä liikkuu.

No vastaan nyt kuitenkin, en ihan tarkkaan tiedä öljynkulutusta, kun pidän tason maksimissa.
Alle litra / 10 tkm kuitenkin.

Ilmeisesti nämä uudemmat EA211 moottorit ovat pahempia öljysyöppöjä.

Kyllä näillä tiedoilla hyvät renkaat löytyy, kiitos vaan.

 

[swaggins]

Tuolla testin lopun tuloksissahan ne kirjaimet on mukana.

Eli tuosta nyt voi ainakin sanoa että B ja C välillä ei sen suureempaa merkitystä kun ajellaan ovaalia. Eli jatkossakaan en anna hirveästi painoarvoa noille

 

[HK_Blues]

Auto on sen verran rakenneltu ettei renkaan rataisuus sinänsä häiritse. Ratahommiin löytyy semiä, eli kadulle pitäs saada fiksun hintanen sporttinen katurengas millä tarvittaessa kehtaa ajaa märälläkin.

Auto Bildin isossa (50 rengasta) sporttirengastestissä Hankook oli selkeä voittaja. Eikä ole edes kallis, ja oli kulutuskestoltaankin muistaakseni paras.

Rengas Hankook 265/35 ZR18 97Y XL FSL | Ventus Evo K137 | 1001Renkaat.com

Hankook-rengas Ventus Evo K137 265/35 ZR18 97Y XL FSL varastossa ja edullisesti 1001Renkaat -sivuilta · Ilmainen lähetys · Tilaa helposti ja nopeasti.

www.1001renkaat.com

Onhan tuo nyt rengaskoko huomioiden tosi halpa ominaisuuksiinsa nähden. Huonommat kilpailijat maksaa 30-50€ enemmän per rengas.

 

[swaggins]

Auto Bildin isossa (50 rengasta) sporttirengastestissä Hankook oli selkeä voittaja. Eikä ole edes kallis, ja oli kulutuskestoltaankin muistaakseni paras.

Rengas Hankook 265/35 ZR18 97Y XL FSL | Ventus Evo K137 | 1001Renkaat.com

Hankook-rengas Ventus Evo K137 265/35 ZR18 97Y XL FSL varastossa ja edullisesti 1001Renkaat -sivuilta · Ilmainen lähetys · Tilaa helposti ja nopeasti.

www.1001renkaat.com

Onhan tuo nyt rengaskoko huomioiden tosi halpa ominaisuuksiinsa nähden. Huonommat kilpailijat maksaa 30-50€ enemmän per rengas.

Tuntuu että Hankook on nykyään ihan premiumeiden Michelin, GY, Continental tasolla noiden testien perusteella, mutta hintalappu vaan keskitasolla. Onhan noissa varmaan se brändilisä tms. Itsekin mietin hankookia kippooni mutta Kumhot niin paljon halvemmat että ei voi näillä kilometreillä perustella.

 

[HK_Blues]

Tuntuu että Hankook on nykyään ihan premiumeiden Michelin, GY, Continental tasolla noiden testien perusteella, mutta hintalappu vaan keskitasolla. Onhan noissa varmaan se brändilisä tms. Itsekin mietin hankookia kippooni mutta Kumhot niin paljon halvemmat että ei voi näillä kilometreillä perustella.

ADAC ainakin laskee Hankookin premium-valmistajaksi nykyään.

Kumho on perushyvä, ja heillä tapahtuu nopeaa kehitystä tällä hetkellä.

Laufenn on Hankookin kakkosmerkki; ne on hyviä mutta maksaa vähemmän kuin Hankookit, sellasiakin kannattaa kattella jos löytyy sopivaa kokoa.

 

[swaggins]

ADAC ainakin laskee Hankookin premium-valmistajaksi nykyään.

Kumho on perushyvä, ja heillä tapahtuu nopeaa kehitystä tällä hetkellä.

Laufenn on Hankookin kakkosmerkki; ne on hyviä mutta maksaa vähemmän kuin Hankookit, sellasiakin kannattaa kattella jos löytyy sopivaa kokoa.

Joo ihmettelin vaan miksi työpaikan kahvipöytäkeskustelussa setämiehet koreanpaskoja haukkuivat ja sanoivat että kyllä kunnon NOKIAT pittää miähen tiellä Siitä vaan ajattelin että Hankookit eivät ole niin premiumeina pidettyjä.

 

[Henriquez]

Joo ihmettelin vaan miksi työpaikan kahvipöytäkeskustelussa setämiehet koreanpaskoja haukkuivat ja sanoivat että kyllä kunnon NOKIAT pittää miähen tiellä Siitä vaan ajattelin että Hankookit eivät ole niin premiumeina pidettyjä.

En ole nokialaista laittanut alle enää 13 vuoteen. Ei oo vaan hintansa arvoisia kamppeita. En myöskään halvimpia laita. Renkaiden kulutuskestävyydessähän on isoja eroja halpis vs premium renkaiden välillä. Ero on aika kapea kun noustaan siihen hinta/laatu suhteeltaan parhaimpaan a-luokkaan.

 

[HK_Blues]

Joo ihmettelin vaan miksi työpaikan kahvipöytäkeskustelussa setämiehet koreanpaskoja haukkuivat ja sanoivat että kyllä kunnon NOKIAT pittää miähen tiellä Siitä vaan ajattelin että Hankookit eivät ole niin premiumeina pidettyjä.

Setämiehet ei pysy kehityksen tahdissa. Korealaiset on pian parhaita ja kiinalaiset tulee pikkuhiljaa perässä.

En ole nokialaista laittanut alle enää 13 vuoteen. Ei oo vaan hintansa arvoisia kamppeita. En myöskään halvimpia laita. Renkaiden kulutuskestävyydessähän on isoja eroja halpis vs premium renkaiden välillä. Ero on aika kapea kun noustaan siihen hinta/laatu suhteeltaan parhaimpaan a-luokkaan.

En tajua miksi Nokialaisissa on niin paljon suomi-lisää. Kai ne suomalaiset työtunnit on niin kalliita. Esim. 225/45R17 Hakka Black 3 -sarja maksaa Suomessa yli 600€, kun taasen Romaniassa valmistettu ”sisarmalli” Powerproof 2 maksaa 400€, Baltiasta tai Saksasta tilattuna tosin, kun virallisesti niitä ei tänne tuoda. Noissa on jonkin verran eroja ja väittäisin PP2:n olevan Blackiä parempi tuote ja se vain vähentää ymmärrystä Blackien hinnalle. Keski-Euroopassa Nokian on keskiluokan tuote, täällä yrittää olla premium.

 

[kyynelkaasu]

En tajua miksi Nokialaisissa on niin paljon suomi-lisää. Kai ne suomalaiset työtunnit on niin kalliita. Esim. 225/45R17 Hakka Black 3 -sarja maksaa Suomessa yli 600€, kun taasen Romaniassa valmistettu ”sisarmalli” Powerproof 2 maksaa 400€, Baltiasta tai Saksasta tilattuna tosin, kun virallisesti niitä ei tänne tuoda. Noissa on jonkin verran eroja ja väittäisin PP2:n olevan Blackiä parempi tuote ja se vain vähentää ymmärrystä Blackien hinnalle. Keski-Euroopassa Nokian on keskiluokan tuote, täällä yrittää olla premium.

Nokian on saanut Suomessa liki kulttimaisen maineen talvirenkaillaan, ja tokikaan kotimaisia kilpailijoita ei ole.

Toisilla markkinoilla on toisin. Tekniikan Maailman mukaan Japanissa Corollan saa kymppitonnilla ja täällä se maksaa 30 tuhatta. Ilmeisesti siellä pyritään vain pitämään kotimarkkina hallussa ja voitot kääritään amerikkalaisilta, suomalaisilta ym. "luotettavan Toyotan" ostajilta. Nokianilla taas on mainetta vain Suomessa, joten vain kotimarkkinalla voi ratsastaa brändillä ja muualla myydään bulkkia.

 

[Nomber]

Joo ihmettelin vaan miksi työpaikan kahvipöytäkeskustelussa setämiehet koreanpaskoja haukkuivat ja sanoivat että kyllä kunnon NOKIAT pittää miähen tiellä Siitä vaan ajattelin että Hankookit eivät ole niin premiumeina pidettyjä.

No tämä nyt pätee kaikkeen. Toisten tietotaito on jostain 80 luvulta ja kun silloin oli asia X hyvä ja asia Y huono niin ne ovat sitä vielä nykyäänkin.

Nokialla on hyvä maine. En tiedä ovatko sitten oikeasti niin hyvät, mutta koska moni n8in ajattelee niin niistä pyydetään premium hintaa kun menee silläkin kaupaksi.

 

[swaggins]

No tämä nyt pätee kaikkeen. Toisten tietotaito on jostain 80 luvulta ja kun silloin oli asia X hyvä ja asia Y huono niin ne ovat sitä vielä nykyäänkin.

Nokialla on hyvä maine. En tiedä ovatko sitten oikeasti niin hyvät, mutta koska moni n8in ajattelee niin niistä pyydetään premium hintaa kun menee silläkin kaupaksi.

Niin varmaankin sama kuin nää pyhät asiat vanhemmalle kansalle: Juhla Mokka ja Finnair. Juhla Mokka jollenkin ulkkarille aika perus paskaa ja Finnairkin kaikkien rankingien mukaan jotain keskikastia(jos sitäkään). No mikäs siinä jos tykkää, mutta kyllä ite haluan vastinetta rahoille ja kierrän nuo brändit

 

[weetabix]

No siis itse annon arvoa ihan sille mistä firma tulee (ja osittain myös missä tuotteet valmistetaan). Ei siinä hinta/laatu suhde ole se ainoa tekijä vaan kyllä sillä ostokselle on aina myös muita kriteereitä jota eivät liity itse tuotteen laatuun tai hintaan suoraan välttämättä. Toki minkä verran näitä arvottaa vaihtelevat vähän tuotteesta riippuen ja minkä verran mahdollista hintalisää pitää pulittaa.

Mutta renkaat olen ostanut aina läheltä mikä tuntuu sopivalta kompromissilta milloinkin. Ei tarvitse mahdollisen vikojen kohdalla vääntää missä se vika on ja tuki on lähellä jos sellaista tarvitsee. Ymmärrän että jollekin näillä ei ole mitään arvoa ja sieltä ostetaan mistä viimeinen euro hinnasta saadaan pois.

 

[swaggins]

No siis itse annon arvoa ihan sille mistä firma tulee (ja osittain myös missä tuotteet valmistetaan). Ei siinä hinta/laatu suhde ole se ainoa tekijä vaan kyllä sillä ostokselle on aina myös muita kriteereitä jota eivät liity itse tuotteen laatuun tai hintaan suoraan välttämättä. Toki minkä verran näitä arvottaa vaihtelevat vähän tuotteesta riippuen ja minkä verran mahdollista hintalisää pitää pulittaa.

Mutta renkaat olen ostanut aina läheltä mikä tuntuu sopivalta kompromissilta milloinkin. Ei tarvitse mahdollisen vikojen kohdalla vääntää missä se vika on ja tuki on lähellä jos sellaista tarvitsee. Ymmärrän että jollekin näillä ei ole mitään arvoa ja sieltä ostetaan mistä viimeinen euro hinnasta saadaan pois.

Joo ei siinä mitään jos arvostaa muita asioita kuin laatua, kunhan asian tiedostaa eikä luule, että se oma arvostus (vaikka Nokian renkaita kohtaan) nostaa ne oikeiden premiumeiden tasolle.

 

[weetabix]

No ainakin noita perus hakka blue renkaita on kehuttu viime vuosina edelleen ja ne ovat olleet ihan laatuostoksia (hakka Greenit kuluivat selvästi nopeammin).

En tiedä sitten mikä on se premiumin merkin vaatimus jos Nokian Renkaat ei siihen kuulu.

Ehkä joku viimeisimmän Adac testin tulos tms. ja sieltä ne pari parhaiten pärjäävää mallia.

 

[muppelo]

No ainakin noita perus hakka blue renkaita on kehuttu viime vuosina edelleen ja ne ovat olleet ihan laatuostoksia (hakka Greenit kuluivat selvästi nopeammin).

En tiedä sitten mikä on se premiumin merkin vaatimus jos Nokian Renkaat ei siihen kuulu.

Ehkä joku viimeisimmän Adac testin tulos tms. ja sieltä ne pari parhaiten pärjäävää mallia.

Ajoin joskus S60 Volvossa 2 settiä Hakkoja, Greenit ja Bluet. Molemmat kuluivat selvästi nopeammin kuin premiumrenkaalta odotan. Jännästi kuluminen normalisoitui Continentalin renkailla. Eli voihan se Nokia olla premiumia mutta kestävyys ei silloin ollut. Onko tilanne parantunut.. en ole ottanut selvää, luottamus meni jo ainakin joksikin aikaa. Nastarenkaista taasen en saanut huonoja kokemuksia.

 

[vemkki]

Miten suuri merkitys on renkaille ilmoitetulle polttoaineen kulutusmerkinnöillä?

A, B, C....

Prosentteina...?

Sähköautoissa noilla on merkitystä. Esimerkkinä Cupra Raval:
Cupra Raval VZ, ekorenkaat (energialuokka A), toimintamatka 439 kilometriä
Cupra Raval VZ Launch Extreme, sporttirenkaat (energialuokka C), toimintamatka 381 kilometriä
Renkaissa sama profiili (235/40R19).

 

[seropi]

No ainakin noita perus hakka blue renkaita on kehuttu viime vuosina edelleen ja ne ovat olleet ihan laatuostoksia (hakka Greenit kuluivat selvästi nopeammin).

En tiedä sitten mikä on se premiumin merkin vaatimus jos Nokian Renkaat ei siihen kuulu.

Ehkä joku viimeisimmän Adac testin tulos tms. ja sieltä ne pari parhaiten pärjäävää mallia.

Nokialainen ei ole tainut kuulua premium merkkeihin pitkään aikaan muuten kuin hintansa puolesta, talvirenkuloissa taidetaan sentään vielä laskea näihin kärkipään renkaisiin nastallisissa mutta sepä nyt on aika kapea markkinarako. Onkohan kesärenkaissa ollutkaan premium renkaan luokituksessa muualla kuin suomessa

 

[HK_Blues]

Ajoin joskus S60 Volvossa 2 settiä Hakkoja, Greenit ja Bluet. Molemmat kuluivat selvästi nopeammin kuin premiumrenkaalta odotan. Jännästi kuluminen normalisoitui Continentalin renkailla. Eli voihan se Nokia olla premiumia mutta kestävyys ei silloin ollut. Onko tilanne parantunut.. en ole ottanut selvää, luottamus meni jo ainakin joksikin aikaa. Nastarenkaista taasen en saanut huonoja kokemuksia.

Onhan ne kehittyny siitä, mutta jäävät edelleen kilpailijoista. Keski-Euroopan tuotteissa varsinkin on tapahtunut kovaa kehitystä; Powerproof 2 kesto Auto Bildin mukaan reilu 50 000 km. Mulla oli aikanaan ne ekat Powerproofit (ostin uutena kun sain jostain halvalla) ja ne kului kahdessa kesässä aivan loppuun. Mun kilometrisuorite vuodessa on noin 20.000km mutta enpä osaa sanoa paljonko se tuolloin painottui kesälle.

 

[HK_Blues]

Nokialainen ei ole tainut kuulua premium merkkeihin pitkään aikaan muuten kuin hintansa puolesta, talvirenkuloissa taidetaan sentään vielä laskea näihin kärkipään renkaisiin nastallisissa mutta sepä nyt on aika kapea markkinarako. Onkohan kesärenkaissa ollutkaan premium renkaan luokituksessa muualla kuin suomessa

Kyllähän niiden pohjoismaiset kitkarenkaat on kärkikahinoissa myös, vaikkei ihan parhaita olekaan. Keski-Euroopan kitkoista en osaa sanoa kun etelän talvirengasmarkkinaa ei tule niin paljon seurattua.

 

[sbasil]

Aika nopsaan tuli kesärenkaat reff.ee:stä (taitaa niillä olla reff.fi-sivutkin). Pe tilaus, tänään lähetti toi pihaan. Rahti 10e.

 

[kuoris]

Rengastestejä oli jossain listattu ja melkein kaikissa missä Nokianit olivat mukana ne olivat mitalisijoilla. Vaikka olisi kuinka sinivalkoiset lasit en näe mitään syytä olla puhumatta premium renkaasta. Itselläni ainoa syy olla ostamatta niitä on hinta.

 

[Kaama]

Rengastestejä oli jossain listattu ja melkein kaikissa missä Nokianit olivat mukana ne olivat mitalisijoilla. Vaikka olisi kuinka sinivalkoiset lasit en näe mitään syytä olla puhumatta premium renkaasta. Itselläni ainoa syy olla ostamatta niitä on hinta.

Juuri oli tässä ketjussa linkki ADACin 2025 testiin jossa Nokian kumi oli sijalla 14/18.

 

[sikiham]

Rengastestejä oli jossain listattu ja melkein kaikissa missä Nokianit olivat mukana ne olivat mitalisijoilla. Vaikka olisi kuinka sinivalkoiset lasit en näe mitään syytä olla puhumatta premium renkaasta. Itselläni ainoa syy olla ostamatta niitä on hinta.

Tällaiselle väitteelle näkisi tueksi kyllä mielellään jotain linkkiä/linkkejä mainittuihin listoihin. Tyrereviewsin mukaan on esim. Wetproof 2 pyörinyt jossain kymmenennen sijan kieppeillä. Nokianin kesärenkaita sanoisin kyllä korkeintaan keskikastin kumeiksi.

 

[HK_Blues]

Tällaiselle väitteelle näkisi tueksi kyllä mielellään jotain linkkiä/linkkejä mainittuihin listoihin. Tyrereviewsin mukaan on esim. Wetproof 2 pyörinyt jossain kymmenennen sijan kieppeillä. Nokianin kesärenkaita sanoisin kyllä korkeintaan keskikastin kumeiksi.

Aika monta kertaa myös todettu, että keski-Euroopassa Nokian ei ole premium ja hintataso on siellä huomattavasti alhaisempi. Pohjoismaisissa testeissä Nokian pärjää (top 5 melkein järjestään). En tiedä onko testimetodit täällä eri, vai onko Nokian pohjoismaiset tuotteet parempia; kilpailijoillahan on samat tuotteet täällä kuin KE:ssakin.

Edit. Itse asiassa suuri tekijä voipi olla, että Pohjoismaisissa rengastesteissä on pienet resurssit niin helppohan niissä on pärjätä jos vertaa vaikka ADAC:n tai Auto Bildin testeihin. Auto Bild testaa 50 rengasta siinä missä täällä pohjoisessa saattaa olla hyvällä säkää 10 rengasta yhdessä testissä.

Edit2. Jatkan avautumista lehtitesteistä; niissäkin näkyy asenteellisuus ja mielivalta. Viime vuonna TM:n kesärengasvertailussa oli mukana allseason-renkaat ja kaikkien yllätykseksi ne pärjäsivät yllättävän hyvin kesärenkaiden kanssa. Tänä vuonna TM:n kesärengasvertailussa oli verrokkina viime vuoden huonoin allseason ja testissä todettiin, että allseasonit on ihan paskoja, ei niillä pärjää Suomen kesässä. Niinku mitä hittoa?

 

[weetabix]

Saihan ne allseasonit kaikki viime vuonna seiskalla alkavan arvosanan. Viime vuonna tuo sai seiskan, nyt 7,2 (sieltä.voi luntata ne painotukset mitä tänä vuonna on käytetty).

Ihan paska ei mielestäni näissä kommenteissa näy, joten saatat lainata vähän hyberpolisesti:
"
AJO MÄRÄLLÄ: Ympärivuotisen Goodyearin jarrutuspito on hyvä viileällä tienpinnalla. Lämpimässä kelissä pito on heikompi, ja väistökokeissa rengas ohjautuu hitaasti ja epätarkasti. Vesiliirtoa Goodyear vastustaa korkeintaan keskinkertaisesti.

AJO KUIVALLA: Goodyearin jarrutusmatkat olivat kuivalla asfaltilla odotetusti pitkiä. Rengas on silti rauhallinen ajettava. Ohjautuvuus on epätarkkaa, mutta rengas ei yllätä nopeilla pidon menetyksillä.

MUUTA: Goodyear on hiljainen ja mukava rengas ja sen vierintävastus on keskitasoa.

Jokakelin Goodyear on omimmillaan viileällä kelillä. Kesäkuumalla sen pito ei kuitenkaan aivan riitä ja ajettavuus on velttoa."

 

[HK_Blues]

Saihan ne allseasonit kaikki viime vuonna seiskalla alkavan arvosanan. Viime vuonna tuo sai seiskan, nyt 7,2 (sieltä.voi luntata ne painotukset mitä tänä vuonna on käytetty).

Ihan paska ei mielestäni näissä kommenteissa näy, joten saatat lainata vähän hyberpolisesti:
"
AJO MÄRÄLLÄ: Ympärivuotisen Goodyearin jarrutuspito on hyvä viileällä tienpinnalla. Lämpimässä kelissä pito on heikompi, ja väistökokeissa rengas ohjautuu hitaasti ja epätarkasti. Vesiliirtoa Goodyear vastustaa korkeintaan keskinkertaisesti.

AJO KUIVALLA: Goodyearin jarrutusmatkat olivat kuivalla asfaltilla odotetusti pitkiä. Rengas on silti rauhallinen ajettava. Ohjautuvuus on epätarkkaa, mutta rengas ei yllätä nopeilla pidon menetyksillä.

MUUTA: Goodyear on hiljainen ja mukava rengas ja sen vierintävastus on keskitasoa.

Jokakelin Goodyear on omimmillaan viileällä kelillä. Kesäkuumalla sen pito ei kuitenkaan aivan riitä ja ajettavuus on velttoa."

Joo, vähän oli multa liioittelua, mutta itse artikkelia lukiessa sävy oli, että allseason on huono valinta. Painotusarvot olivat muistaakseni samat tänä ja viime vuonna. Miksi verrokiksi piti ottaa se viime vuoden huonoin rengas eikä esim. Brikkarin Turanza 6 Allseasonia? Se voitti TM:n painotuksilla jotain kesärenkaitakin viime vuonna. Viime vuonna testistä puuttui myös Misukan CrossClimate kokonaan, mikä sekin aika jännä kun se on se eurooppalaisen allseason -renkaan paras vedos tähän mennessä.

 

[kuoris]

Tällaiselle väitteelle näkisi tueksi kyllä mielellään jotain linkkiä/linkkejä mainittuihin listoihin.

Kuuluisa nopea googlaus: Menestys automedioiden rengastesteissä / Nokian Renkaat

 

[TommiZeliard]

Tällaiselle väitteelle näkisi tueksi kyllä mielellään jotain linkkiä/linkkejä mainittuihin listoihin. Tyrereviewsin mukaan on esim. Wetproof 2 pyörinyt jossain kymmenennen sijan kieppeillä. Nokianin kesärenkaita sanoisin kyllä korkeintaan keskikastin kumeiksi.

Wetproof 2 ei ole vielä julkaistu, joten tarkoitat varmaankin Powerproof 2, sillä Snowproof 2 on kitka ja Seasonproof 2 on all-season. Joka tapauksessa kaikki proof-loppuiset ovat Keski-Euroopan markkinoille tarkoitettuja, eikä Nokian Proof-malliston kumiseos ole ollut lämpimässä testattuna yleensä kärkikahinoissa.

Pohjoismaisen valmistajan paras osaaminen näkyy lähempänä kotikenttää, eli hieman Keski-Eurooppaa viileämmässä säässä testattuna. Pohjoismaisista kesärenkaista Hakka Blue ja Hakka Black ovat yleensä enemmän kärkipäässä. Esimerkiksi Hakka Black 3 oli viime vuonna Vi Bilägaren testin kakkonen Misukan perässä. Nokian oli kuivajarrutuksessa jaetulla ykköspaikalla, ja märkäjarrutuksessa se oli selvä ykkönen, kuten myös subjektiivisessa hiljaisuudessa (Silent Drive -vaahto) ainoa viiden pisteen rengas. Toki testissä oli viidenkymmenen sijaan vain seitsemän osallistujaa, mutta kärkiviisikossa oli ihan kovia nimiä:

1. Michelin Pilot Sport 4 SUV
2. Nokian Hakka Black 3
3. Pirelli Scorpion
4. Goodyear Eagle F1 Asymmetric 6
5. Continental PremiumContact 7

2025 Vi Bilagare Summer EV Tyre Test

Vi Bilägare magazines summer tyre test features eight tyres in size 235/55 R19, focusing on performance for EV SUVs. Testing took place in unusually cold conditions near Madrid, Spain, where ...

www.tyrereviews.com

Tästä voi katsoa Tyre Reviewsistä Hakka Blue 3:n sijoittumiset:

Nokian Hakka Blue 3

Find the best tyre for your car Nokian Hakka Blue 3 reviews and ratings. Reviews and road tests of the Nokian Hakka Blue 3 tyre.

www.tyrereviews.com

Myös kakkosversiot Bluesta ja Blackistä ovat menestyneet tasaisen vahvasti ennemmin kärjen tuntumassa kuin keskijoukossa.

Keskiarvot@tyrereviews:

Hakka Blue 2 (2.)
Hakka Blue 3 (3.)
Hakka Black 2 (2.)
Hakka Black 3 (2.)

Powerproof 2 (9.)

Viimeinen täsmäisi kommenttiisi: "Wetproof 2 pyörinyt jossain kymmenennen sijan kieppeillä".

 

[kuoris]

Nokian Hakka Blackin kulutuskestävyys on mielestäni (ja testien mukaan) myös erittäin asiallinen eli hyvän renkaan ovat japanilaiset tehneet! /s

Sekin on kaksiteräinen miekka kun Linglong SportMaster oli yhdessä testissä kaikessa eka (pesi Michelinit märkäpidossa ym.) paitsi kulumisessa sitten viimeinen. Tämän saa tehtyä käyttämällä pehmeätä seosta.