Kekkosen arvostus- ja arvosteluketju

[AnnaKoo]

Allekirjoittanut on vasta hiljattain alkanut perehtyä tarkemmin Suomen sotien jälkeiseen lähihistoriaan, ja luonnollisesti aika kekkospainotteisesti. Sekä henkilönä että poliittisena johtajana Kekkonen oli vähintäänkin ristiriitainen hahmo. Mitäs sinä Urkista ajattelet? Suomettunut lapanen vaiko ovela taktikko? Vallanhimoinen opportunisti vaiko epäitsekkäästi isänmaallinen? Vai jotain muuta vaiko kaikkia näitä? Täällä voisi jakaa näkemyksiä ja kaikenlaista mielenkiintoista matskua ja knoppitietoa. Keskustelua otsikon järjestyksessä preferoiden ja UKK:n muistoa kunnioittaen

 

[Timo 2]

Kekkonen pelasi neuvostoliittokortilla itselleen elinikäisen presidenttiyden ja vaiensi/ohjasi poliittiselle sivuraiteelle vastustajansa. Kekkosslovakia on osuva termi.

 

[AnnaKoo]

Kekkonen pelasi neuvostoliittokortilla itselleen elinikäisen presidenttiyden ja vaiensi/ohjasi poliittiselle sivuraiteelle vastustajansa. Kekkosslovakia on osuva termi.

Jep. Mutta tekikö hän sen pelkästä vallanhimosta, vai uskoiko sen olevan maan etu? Minulle on syntynyt sellainen käsitys, että sekä-että.

 

[Timo 2]

Jep. Mutta tekikö hän sen pelkästä vallanhimosta, vai uskoiko sen olevan maan etu? Minulle on syntynyt sellainen käsitys, että sekä-että.

Kyllä taustalla oli molempia. Esimerkiksi eftaan pääsy ja yhteisten sotaharjoitusten torjuminen kielii siitä että ei ollut pelkkä vallanhimo, vaan taustalla oli myös näkemystä joka oli ainakin useammassa kohdassa aidosti suomen edun mukainen.

 

[Tonnin Seteli]

Varmasti Kekkonen teki asioita sekä maan edun että oman etunsa takia, ja myös sellaisista syistä jotka eivät edusta kenenkään etua. En ole mikään kekkostuntija enkä osaa äkkiä nimetä päätöksiä jotka olisi tehty vaikkapa koston tai vittuilun takia, mutta sellaisia tuppaa joka poliitikon historiassa olemaan.

Jos lähdetään arvioimaan Kekkosta henkilönä, pitää aloittaa sotia edeltävistä ja sodanaikaisista tapahtumista, vaikka Urkki tunnetaankin nimenomaan sodanjälkeisen ajan, siis kylmän sodan merkkihenkilönä. Eiköhän luonteen painolastia ollut jo melkoiseksi suurkyrväksi asti kun Kekkosesta alettiin puuhata neukkumielistä presidenttiä. Olihan hänellä kokemusta poliittisena poliisina sekä poliitikkona. Miten ihmeessä Kekkosesta tuli neukkujen suosikkijuoksupoika, kun hänen aiempi historiansa ei ainakaan kommunismilta tuoksahda? Ennen sotia Kekkonen käännytti juutalaispakolaiset ja sotien aikana onnistui järjestämään mustalaisia (lähestulkoon keskitys-)leirille Suomessa. Tietysti aika oli toinen ja pojat aina poikia, mutta luulisi ettei neukuissa olisi hirveästi tykätty niin natsimielisestä Suomen presidentistä. Tai toisaalta ehkä hyvinkin tykättiin, sama järjestelmähän se pohjimmiltaan oli.

 

[AnnaKoo]

Varmasti Kekkonen teki asioita sekä maan edun että oman etunsa takia, ja myös sellaisista syistä jotka eivät edusta kenenkään etua. En ole mikään kekkostuntija enkä osaa äkkiä nimetä päätöksiä jotka olisi tehty vaikkapa koston tai vittuilun takia, mutta sellaisia tuppaa joka poliitikon historiassa olemaan.

Jos lähdetään arvioimaan Kekkosta henkilönä, pitää aloittaa sotia edeltävistä ja sodanaikaisista tapahtumista, vaikka Urkki tunnetaankin nimenomaan sodanjälkeisen ajan, siis kylmän sodan merkkihenkilönä. Eiköhän luonteen painolastia ollut jo melkoiseksi suurkyrväksi asti kun Kekkosesta alettiin puuhata neukkumielistä presidenttiä. Olihan hänellä kokemusta poliittisena poliisina sekä poliitikkona. Miten ihmeessä Kekkosesta tuli neukkujen suosikkijuoksupoika, kun hänen aiempi historiansa ei ainakaan kommunismilta tuoksahda? Ennen sotia Kekkonen käännytti juutalaispakolaiset ja sotien aikana onnistui järjestämään mustalaisia (lähestulkoon keskitys-)leirille Suomessa. Tietysti aika oli toinen ja pojat aina poikia, mutta luulisi ettei neukuissa olisi hirveästi tykätty niin natsimielisestä Suomen presidentistä. Tai toisaalta ehkä hyvinkin tykättiin, sama järjestelmähän se pohjimmiltaan oli.

Juuri tuo on minullekin vielä epäselvää, että miten ja miksi neukut ottivat Kekkosen suosikikseen, kun taustaltaan UKK oli kaikkea muuta kuin kommareihin kallellaan. Toki hän oli erillisrauhan puuhamies, mutta ei se nyt vielä punikkia tai edes neukkumielistä tee.

 

[B12]

Kyllä taustalla oli molempia. Esimerkiksi eftaan pääsy ja yhteisten sotaharjoitusten torjuminen kielii siitä että ei ollut pelkkä vallanhimo, vaan taustalla oli myös näkemystä joka oli ainakin useammassa kohdassa aidosti suomen edun mukainen.

Kekkosesta on juttuja, että väsytti ryssät saunomalla. NL esitti vaatimuksia, neuvoteltiin, Kekkonen vei saunaan, neuvoteltiin, saunottiin, ryypättiin, saunottiin, kunnes ryssä ei jaksanut kun valmista ei tule.

Urkki oli oman aikakautensa tuote ja aika ja maailmantilanne oli hyvin erilainen. Jos ryssältä olisi tylysti latettu portit kiinni ja ei vastattu puhelimeen, olisi voinut tulla Ukrainan kohtalo huonolla tuurilla.

 

[AnnaKoo]

Urkki oli oman aikakautensa tuote ja aika ja maailmantilanne oli hyvin erilainen. Jos ryssältä olisi tylysti latettu portit kiinni ja ei vastattu puhelimeen, olisi voinut tulla Ukrainan kohtalo huonolla tuurilla.

Näin minäkin sen näkisin. Jos Kekkonen olisi ollut jenkkien manipuloitavissa, täällä tosiaan olisi voinut alkaa rytistä. Ja Urkki oli, aivan aiheellisesti, hyvin skeptinen länsiavun saamisen suhteen tosipaikan tullen.

Lisäys: en silti osaa arvioida, menikö Urkki myötäilyssään ajoittain tarpeettomankin pitkälle. Mahdollisesti. Tämä on yksi kiinnostavimpia kysymyksiä.

 

[B12]

Sinänsä pikkuinen ihme, että Suomi ei ollut sodan jälkeen neuvostotasavalta tai edes Varsovan liitossa. Tällaisessa tilanteessa Urkki tasapainoili. Ei varmasti täydellinen ollut, mutta piti jonkunlaisen tasapainon suhteissa. Ei ärsyttänyt liikaa, että tulee sota, eikä myötäillyt liikaa, että tulee jokin rauhanomainen haltuunotto.Siinä on nyt esim Ukraina ja Belaryssä, mistä voi katsoa mallia.

 

[Mika__]

Kaikki ovat varmaan katsoneet, mutta minusta Ylen Kekkonen -dokumenttisarja on kehujen arvoinen:

Kekkonen

Urho Kekkosen, Suomen itsenäisyyden ajan keskeisimmän valtiomiehen koko tarina kahdeksanosaisena dokumenttisarjana. Katsojan oppaana matkalla Kekkosen elämään toimii Jari Tervo. 2017.

areena.yle.fi

Suosittelu myös aihetta sivuavalle Kylmän sodan Suomi -dokumenttisarjalle: Kylmän sodan Suomi

 

[JCSH]

Kekkosen harrastamaa ulkopolitiikkaa on tietenkin erittäin helppo puolustaa pakon sanelemana pragmaattisuutena.

Mutta taaskin Kekkosen sisäpolitiikka, ja etenkin se kuinka häikäilemätön Kekkonen oli pysyäkseen vallassa, on taaskin asia jota ei kyllä voi juurikaan puolustella. Ja vaikka Kekkosta ei nyt voi ihan diktaattoriksi kutsua, niin yksi mikä pistää silmään Kekkosessa verrattuna diktaattoreihin on se, miten Kekkonen maalasi itsestään kuvaa korvaamattomana. Tuohan on se miten diktaattorit yleensä puolustavat valtaansa, ilman minua valtion viholliset tulevat ja tuhoavat kaiken. Joten teidän täytyy pitää minut vallassa. Joskus diktaattorit käyttävät tuota vain propaganda aseena, jotkut itsekin uskovat sen. Ja jotku aluksi käyttävät sitä vain aseena, mutta sitten alkavat itsekin uskoa siihen. Olisi kiinnostavaa tietää, että mihin kategoriaan Kekkonen kuului.

 

[B12]

Kyllähän Kekkonen tunnetusti piti tiukasti vallankahvasta kiinni ja saatanan tunarit lyhyessä liekassa. Kova isäntä varmasti oli. Diktaattoreihin sellainen ero, että Suomessa ei ollut kansalaisten sortokoneistoa, eikä toisinajattelijoita kuollut, kadonnut tai viety uudelleenkasvatuslaitokseen.

 

[j1h2d]

Kekkonen on suomen Tito. Ratsasti kanssa vähän Paasikiven linjalla.
Olen onkinut kaverista ja hänen kaudestaan kaiken saatavilla olevan tiedon. Kaveri oli mestari pelamaan Suomen edun ja oman etunsa mukaisesti. Pelasi lännen ja idän kanssa.
Tietyllä tavalla olen kiitollinen hänelle, tietyllä tavalla pidän hänen viimeistä presidenttikauttaan demokratian pyhäinhäväistyksenä. Myöskään en pidä suomettumisesta ja siitä, että Kekkosta ei saanut kritisoida tai elämästä tuli helvetin vaikeaa. Pidän Kekkosta aikansa tekeleenä, joka oli ehkä oikea mies oikeassa paikassa. Harmi että Karjalan palauttaminen meni vituiksi NL:n sisäpolitiikan ja hänen kamunsa kotiarestin & syrjäyttämisensä takia.

Kiitos Kekkonen EFTA:sta.

Kekkosen arvostuksen takia arvostan myös aivan helvetisti Veikko Vennamoa, yksi ainuita suomalaisia jotka uskalsivat nousta Kekkosta vastaan -> Kekkonen siirsi syrjään -> Veikko Vennamo ei luovuttanut ja teki comebäkin.

Kekkoselta oli kysytty jonkun neukkukenun tasolta, että mitä jos Suomi ja NL liitettäisiin yhteen. Kekkonen oli tokaissut tyyliin että "Muuten olis kyllä ihan hyvä idea, mutta ei hänellä riitä aikaa hallita niin isoa maakaistaletta"<- Lainaus ei ole oikea sanoiltaan, mutta ymmärtänette idean.

Hommaan joskus tälläisen taulun. Urkki oli bossman.

 

[AnnaKoo]

Viimeisinä vuosina Kekkonenhan olisi halunnut itsekin eläköityä, mutta kumpi sitten lie piti liiankin pitkään vallassa - hänen oma korvaamattomuuskompleksinsa vaiko lähipiiri. Onko kellään muuten tarkempaa tietoa siitä, mistä asti Urkki haaveili eläköitymisestään? Sen tiedon muistan tulleen vastaan, että jossain vaiheessa oli kuitenkin jo eläkekotiakin etsiskellyt. Olisiko ollut peräti Sylvin vielä eläessä.

 

[AnnaKoo]

Kaikki ovat varmaan katsoneet, mutta minusta Ylen Kekkonen -dokumenttisarja on kehujen arvoinen:

Kekkonen

Urho Kekkosen, Suomen itsenäisyyden ajan keskeisimmän valtiomiehen koko tarina kahdeksanosaisena dokumenttisarjana. Katsojan oppaana matkalla Kekkosen elämään toimii Jari Tervo. 2017.

areena.yle.fi

Suosittelu myös aihetta sivuavalle Kylmän sodan Suomi -dokumenttisarjalle: Kylmän sodan Suomi

En ole katsonut mutta oli tägätty katsottaviin. Hyvä kuulla, että on katsomisen arvoinen vaikka itseäni Tervo tekijänä jotenkin arveluttaa.

 

[j1h2d]

Viimeisinä vuosina Kekkonenhan olisi halunnut itsekin eläköityä, mutta kumpi sitten lie piti liiankin pitkään vallassa - hänen oma korvaamattomuuskompleksinsa vaiko lähipiiri. Onko kellään muuten tarkempaa tietoa siitä, mistä asti Urkki haaveili eläköitymisestään? Sen tiedon muistan tulleen vastaan, että jossain vaiheessa oli kuitenkin jo eläkekotiakin etsiskellyt. Olisiko ollut peräti Sylvin vielä eläessä.

Kekkonenhan sanoi, että hän ei jaksa enää mihinkään vaaleihin lähteä. Joten selkääntaputtelijat hoisivat homman niin, että hän sai jatkaa presidenttinä.
Sitten tuli Mauno Koivisto isoilla palleillaan ja näytti, että Urkki nyt on mun vuoro.
Tiedä sitten halusiko kaveri itse eläköityä vai ei.

 

[Mika__]

En ole katsonut mutta oli tägätty katsottaviin. Hyvä kuulla, että on katsomisen arvoinen vaikka itseäni Tervo tekijänä jotenkin arveluttaa.

Olen myös allerginen Tervon mielipiteille ja maailmankatsomukselle usein, mutta oli hyvä molemmissa dokumenttisarjoissa kun aiheet oli rajattu tiukasti menneisiin vuosiin.

 

[Tonnin Seteli]

Lisäys: en silti osaa arvioida, menikö Urkki myötäilyssään ajoittain tarpeettomankin pitkälle. Mahdollisesti. Tämä on yksi kiinnostavimpia kysymyksiä.

Jos nyt oletetaankin että Kekkosen toiminta ei kenties ollut liikaa, muiden toiminta oli ja se teki varsinaisen suomettumisen. Kekkosta suorastaan palvottiin ja pidettiin erehtymättömänä ja korvaamattomana.

Samalla neuvostokriittistä oppositiota ei käytännössä saanut olla, sillä se oli neuvostovastaisuutta ja se oli hyvin paheksuttua. Vain toisinajattelijat keskenään pilkkasivat neukkulaa, julkisesti sitä shitshowta ei saanut kritisoida tai puhua asioista niiden omalla nimellä. Neuvostoliiton kritiikki oli pitkään ehdoton tabu ja haram, vähän sama kuin nykypäivänä laukoisi 80-luvun tyylisiä rakenteellisesti syrjiviä neekerivitsejä, seksistisiä rasvaisia juttuja tai ableistisia kääpiövitsejä. Siinä saattoi suututtaa suuren kollektiivisen yleisön tahi esimiehensä ja päätyä hylkiöksi monissa yhteisöissä. Kuten nykyään ei sovi kuoharin tulla käsille eikä ainakaan pidä puhua siitä miltä se tuntuu, silloin ei paljon ryssitelty tai pilkattu suunnitelmatalouden työpaikkoja laitoksissa, joista koneet oli jo aikaa sitten varastettu myyntiin. Hieno maa oli sosialististen neuvostotasavaltojen liitto, ja parasta kulttuuria oli venäläinen. Sosialismi oli tietenkin parempi järjestelmä, ja joka muuta sanoi sai turpaansa tai potkut.

Sikäli kun suomettuminen ei kokonaisuutena ollut välittömästi Kekkosen syytä ja yhä jatkuva(ainakin 2022-2023 vaiheille jatkunut) jälkisuomettuminen ei lainkaan ollut Kekkosen syytä, niin jokin kausaalinen yhteys sillä kylmän sodan överiksi vedetyllä nöyristelyllä oli tähän kaikkeen. Varsinaiset syylliset tapahtumaketjuun ovat tietenkin monilukuisemmat kuin yksi kaljupää.

 

[AnnaKoo]

Jos nyt oletetaankin että Kekkosen toiminta ei kenties ollut liikaa, muiden toiminta oli ja se teki varsinaisen suomettumisen. Kekkosta suorastaan palvottiin ja pidettiin erehtymättömänä ja korvaamattomana.

Samalla neuvostokriittistä oppositiota ei käytännössä saanut olla, sillä se oli neuvostovastaisuutta ja se oli hyvin paheksuttua. Vain toisinajattelijat keskenään pilkkasivat neukkulaa, julkisesti sitä shitshowta ei saanut kritisoida tai puhua asioista niiden omalla nimellä. Neuvostoliiton kritiikki oli pitkään ehdoton tabu ja haram, vähän sama kuin nykypäivänä laukoisi 80-luvun tyylisiä rakenteellisesti syrjiviä neekerivitsejä, seksistisiä rasvaisia juttuja tai ableistisia kääpiövitsejä. Siinä saattoi suututtaa suuren kollektiivisen yleisön tahi esimiehensä ja päätyä hylkiöksi monissa yhteisöissä. Kuten nykyään ei sovi kuoharin tulla käsille eikä ainakaan pidä puhua siitä miltä se tuntuu, silloin ei paljon ryssitelty tai pilkattu suunnitelmatalouden työpaikkoja laitoksissa, joista koneet oli jo aikaa sitten varastettu myyntiin. Hieno maa oli sosialististen neuvostotasavaltojen liitto, ja parasta kulttuuria oli venäläinen. Sosialismi oli tietenkin parempi järjestelmä, ja joka muuta sanoi sai turpaansa tai potkut.

Sikäli kun suomettuminen ei kokonaisuutena ollut välittömästi Kekkosen syytä ja yhä jatkuva(ainakin 2022-2023 vaiheille jatkunut) jälkisuomettuminen ei lainkaan ollut Kekkosen syytä, niin jokin kausaalinen yhteys sillä kylmän sodan överiksi vedetyllä nöyristelyllä oli tähän kaikkeen. Varsinaiset syylliset tapahtumaketjuun ovat tietenkin monilukuisemmat kuin yksi kaljupää.

Tämä on kaikki tietysti totta, noin niin kuin virallisen totuuden näkökulmasta. Monesti henkilökohtaiset mielipiteet ja epäviralliset kahvipöytäkeskustelut tihkuivat ryssävihaa siinä missä aina ennenkin, ja luultavasti enemmänkin. Paitsi Urkilla ja suomettuneimmilla silmäätekevillä, jotka kai jossain vaiheessa itsekin aidosti uskoivat Neukkulan kehityskelpoisuuteen.

Ja olihan meillä ainakin Kari Suomalainen, joka uskalsi tehdä näkyväksi kansan syvien rivien ajatukset.

 

[AnnaKoo]

Kekkosesta on kirjoitettu hyllymetreittäin, mutta mitäs oikeasti kannattaisi lukea? Hain juuri lomalukemiseksi Lehtisen "Minä ja Kekkonen". Tavoitteena olisi saada mahdollisimman monipuolinen kuva eli naisseikkailutkin kiinnostaa eikä pelkkä poliittisen historian konteksti. Onko joku lukenut ne päiväkirjat? Oliko niistä julkaistu joku lyhennelmä/valitut palat?

 

[sniperfin]

Omat nuoruuden kokemukset Kekkosesta luovat kyllä varsin "isä aurinkoisen" kuvan.
60-luvulla syntyneenä ja 70-luvulla koulun aloittaneena muistan Kekkosen kuvan jokaisessa luokkahuoneessa
ja sen kuinka sain jälki-istuntoa muutaman muun pojan kanssa kun hoimme "kaljupää-kekkonen teeppä joku kepponen" ja opettaja sen kuuli.
Ei kuulemma hänen presidentistään noin saa sanoa.
-78 kun oli pressan vaalit niin piirrettiin koulun lähellä olevan bussipysäkin vaalimainokseen kekkoselle aatuviikset ja irokeesi niin oli koko koulu juhlasalissa
kuulusteltavana ja rehtori uhkasi että siellä ollaan niin kauan kunnes syyllinen löytyy. Kukaan ei onneksi vasikoinut. Mutta kova hulabaloo oli.

Sitten tuli Mauno Koivisto isoilla palleillaan ja näytti, että Urkki nyt on mun vuoro.

Väyrynen ja kumppanithan käytti häikäilemättä kekkosen alentunutta tilaa hyödyksi kasarin alussa ja yritti Kekkosen avulla kaataa hallituksen.
Kekkonen käski Koivistoa hajottamaan hallituksen, mutta Koivisto totesi että lain mukaan Hallitus toimii niinkauan kun se nauttii eduskunnan
luottamusta ja sitä ei voi presidentti hajottaa ja näin nosti profiiliaan huomattavasti ja loi pohjan sille että hänestä tulee seuraava presidentti kun
dementoitunut ja ihan kuutamolla oleva urkki ymmärtää siirtyä sivuun.

Mutta onhan tuossa urkin ajanjaksossa demokratian kannalta hyvin häpeällisiä kohtia, mm. se että ei pidetä vaaleja vaan poikkeuslailla kekkonen jatkaa presidenttinä.
Hirveä häpeätahra historiassa, jokainen kansanedustaja joka tuon lain puolesta äänesti ei ansaitse minkäänlaista kunnioitusta.
Kokoomus kovimpana vastarannan kiiskenä ansaitsee kyllä tässä asiassa propsit, siinä sulkeutui moni poliittinen ovi kun uskalsi äänestää vastaan.

 

[j1h2d]

Arkistopaljastus: Noottikriisi amerikkalaisin silmin – Oliko se sittenkään Kekkosen tilaama?
Suosittelen kaikkia Kekkosesta ja historiasta kiinnostuneita lukemaan tämän jutun. Herätti minussa uusia ajatuksia.
Wau.
Olen imenyt kaiken saatavilleni saadun tiedon Kekkosesta, jonka olen saanut käsiini ja tämä on todella uutta ja mielenkiintoista tietoa.

Olen aina halunnut uskoa, että tosiasiassa Kekkonen yritti pelata sekä lännen että idän pussiin niin, että hänellä oli Suomen etu kirkkaasti mielessä. Mielestäni tämä juttu kertoo siitä, että en ole ollut uskoni kanssa välttämättä hirveän väärässä.

Arvostan Kekkosta, vaikka hän olikin liian pitkään vallassa ja että hänen presidenttiyttään jatketiin ilman vaaleja.

Oikea mies, oikeaan aikaan.

 

[B12]

Ajan henkeä kuvastaa hyvin esim Mig-21 hankinta. Suomen ilmavoimat oli suihkukonekauden alussa erittäin heikossa hapessa ja NL:n pelko oli, että USAn pommikoneet hyökkäävät Suomen ilmatilan läpi, kuten todennäköisesti olisi tapahtunutkin. Suomi ei olisi kyennyt torjumaan niitä millään opilla. Suomen oli määrä olla puskurivaltio.

NL asetti vaihtoehdoiksi joko Suomi laittaa ilmavoimat torjuntakuntoon, tai NL tulee Suomen maaperälle tukikohtineen. NL tarjosi Suomelle torjuntahävittäjien uusinta uutta, jota ei oltu vielä myyty yhtään kappaletta ulkomaille, eli Mig-21. Vaihtoehdot olivat siinä ja koneet ostettiin ilman sen kummempia selvityksiä ja koelentoja. Konehan oli suunnilleen sen ajan parasta, mitä rahalla saa ja NL myi ne hyvin "asevelihintaan". Vähän myöhemmin mannertenväliset ohjukset muuttivat peliä, eikä torjuntahävittäjät enää olleet niin avainjuttu.

 

[AnnaKoo]

Arkistopaljastus: Noottikriisi amerikkalaisin silmin – Oliko se sittenkään Kekkosen tilaama?
Suosittelen kaikkia Kekkosesta ja historiasta kiinnostuneita lukemaan tämän jutun. Herätti minussa uusia ajatuksia.
Wau.
Olen imenyt kaiken saatavilleni saadun tiedon Kekkosesta, jonka olen saanut käsiini ja tämä on todella uutta ja mielenkiintoista tietoa.

Olen aina halunnut uskoa, että tosiasiassa Kekkonen yritti pelata sekä lännen että idän pussiin niin, että hänellä oli Suomen etu kirkkaasti mielessä. Mielestäni tämä juttu kertoo siitä, että en ole ollut uskoni kanssa välttämättä hirveän väärässä.

Arvostan Kekkosta, vaikka hän olikin liian pitkään vallassa ja että hänen presidenttiyttään jatketiin ilman vaaleja.

Oikea mies, oikeaan aikaan.

Ihan hyvä juttu, mutta ei tässä oikeastaan uutta ollut. Luulen, että tässä referoitiin lähinnä uudempaa Kekkos-tutkimusta, vaikka jutussa ei lähteitä ollutkaan mainittu vaan annettiin ymmärtää, että artikkelin kirjoittaja olisi pelkästään mainitusta arkistolähteestä juttunsa kirjoittanut. Kannattaa lukea tai kuunnella kirjat "Operaatio Kekkonen" (Mikko Virta) ja "Kansalainen Kekkonen" (Gordon F. Sander). Uudempi tutkimus tosiaan tuo moniulotteisuutta Kekkosen hahmoon ja tekemisiin. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia.

 

[tietokonerikki]

Omat nuoruuden kokemukset Kekkosesta luovat kyllä varsin "isä aurinkoisen" kuvan.
60-luvulla syntyneenä ja 70-luvulla koulun aloittaneena muistan Kekkosen kuvan jokaisessa luokkahuoneessa
ja sen kuinka sain jälki-istuntoa muutaman muun pojan kanssa kun hoimme "kaljupää-kekkonen teeppä joku kepponen" ja opettaja sen kuuli.
Ei kuulemma hänen presidentistään noin saa sanoa.
-78 kun oli pressan vaalit niin piirrettiin koulun lähellä olevan bussipysäkin vaalimainokseen kekkoselle aatuviikset ja irokeesi niin oli koko koulu juhlasalissa
kuulusteltavana ja rehtori uhkasi että siellä ollaan niin kauan kunnes syyllinen löytyy. Kukaan ei onneksi vasikoinut. Mutta kova hulabaloo oli.



Väyrynen ja kumppanithan käytti häikäilemättä kekkosen alentunutta tilaa hyödyksi kasarin alussa ja yritti Kekkosen avulla kaataa hallituksen.
Kekkonen käski Koivistoa hajottamaan hallituksen, mutta Koivisto totesi että lain mukaan Hallitus toimii niinkauan kun se nauttii eduskunnan
luottamusta ja sitä ei voi presidentti hajottaa ja näin nosti profiiliaan huomattavasti ja loi pohjan sille että hänestä tulee seuraava presidentti kun
dementoitunut ja ihan kuutamolla oleva urkki ymmärtää siirtyä sivuun.

Mutta onhan tuossa urkin ajanjaksossa demokratian kannalta hyvin häpeällisiä kohtia, mm. se että ei pidetä vaaleja vaan poikkeuslailla kekkonen jatkaa presidenttinä.
Hirveä häpeätahra historiassa, jokainen kansanedustaja joka tuon lain puolesta äänesti ei ansaitse minkäänlaista kunnioitusta.
Kokoomus kovimpana vastarannan kiiskenä ansaitsee kyllä tässä asiassa propsit, siinä sulkeutui moni poliittinen ovi kun uskalsi äänestää vastaan.

Avasin reipas vuosi sitten Suomettumis keskustelun (joka meni valittettavasti osin Nato-Putin keskusteluksi), silellä lisää myös Kekkosesta ja aikakaudesta.

Kekkonen on aikansa huomioiden 60-luvun jälkeisistä presidenteista ylivoimaisesti parhaiten maamme kokonaisetua ajanut presidentti. Hänen viimeinen valintasa oli eduskunnan selkeän enemmistön päätös ja niin oli tehty aiemminkin. Kekkonen oli tuolloin todella kansalaisten enemmistön suosiossa ja myös kansainvälisesti hyvin arvostettu politikko. Valitettavasti sitten hänen viimeisiä vuosiaa (kun terveys ei enää ollut OK) todennäköisesti käytettiin hyväksi. Taitava realiteetit ymmärtävä politikko, osasi hoitaa suhteet länteen ja Neuvostoliittoon sekä laittoi myös omat asiansa kuntoo, mutta ei ollut enää viimevuosinaan niin markoista kiinnostut (oli jo riittävästi) mm. kieltäytyi palkkionsa korottamisesta.

 

[j1h2d]

Ihan hyvä juttu, mutta ei tässä oikeastaan uutta ollut. Luulen, että tässä referoitiin lähinnä uudempaa Kekkos-tutkimusta, vaikka jutussa ei lähteitä ollutkaan mainittu vaan annettiin ymmärtää, että artikkelin kirjoittaja olisi pelkästään mainitusta arkistolähteestä juttunsa kirjoittanut. Kannattaa lukea tai kuunnella kirjat "Operaatio Kekkonen" (Mikko Virta) ja "Kansalainen Kekkonen" (Gordon F. Sander). Uudempi tutkimus tosiaan tuo moniulotteisuutta Kekkosen hahmoon ja tekemisiin. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia.

Minulle oli. Sain vahvistuksen sille, että Kekkonen ei tosiasiassa ollut suomettunut vaan yritti pelata Suomen etua loppuun asti vaikka se saattoi näyttääkin siltä, että hän oli neuvostoliiton pussissa.

Avasin reipas vuosi sitten Suomettumis keskustelun (joka meni valittettavasti osin Nato-Putin keskusteluksi), silellä lisää myös Kekkosesta ja aikakaudesta.

Kekkonen on aikansa huomioiden 60-luvun jälkeisistä presidenteista ylivoimaisesti parhaiten maamme kokonaisetua ajanut presidentti. Hänen viimeinen valintasa oli eduskunnan selkeän enemmistön päätös ja niin oli tehty aiemminkin. Kekkonen oli tuolloin todella kansalaisten enemmistön suosiossa ja myös kansainvälisesti hyvin arvostettu politikko. Valitettavasti sitten hänen viimeisiä vuosiaa (kun terveys ei enää ollut OK) todennäköisesti käytettiin hyväksi. Taitava realiteetit ymmärtävä politikko, osasi hoitaa suhteet länteen ja Neuvostoliittoon sekä laittoi myös omat asiansa kuntoo, mutta ei ollut enää viimevuosinaan niin markoista kiinnostut (oli jo riittävästi) mm. kieltäytyi palkkionsa korottamisesta.

Täysin samaa mieltä tästä. Hän oli taitava realipolitiikko.

 

[Timo 2]

Minulle oli. Sain vahvistuksen sille, että Kekkonen ei tosiasiassa ollut suomettunut vaan yritti pelata Suomen etua loppuun asti vaikka se saattoi näyttääkin siltä, että hän oli neuvostoliiton pussissa.

Kekkonen ei ehkä itse ollut suomettunut, mutta suometti yhteiskunnan pelaamalla härsikisti neuvostoliittokorttia. Kekkonen mahdollisti/salli suomettumisen pysyäkseen vallassa.

 

[AnnaKoo]

Kekkonen ei ehkä itse ollut suomettunut, mutta suometti yhteiskunnan pelaamalla härsikisti neuvostoliittokorttia. Kekkonen mahdollisti/salli suomettumisen pysyäkseen vallassa.

Joo ja ei. Suomettuminen voidaan nähdä myös välttämättömyyksien sivuvaikutuksena. Tosin itse lääkkeen annostus saattoi olla tarpeettoman suuri. Sitähän tuo linkin artikkeli ja mainitsemani kirjat paljolti käsittelee. Monipuolisempaa kokonaiskuvaa mustavalkoisten yksinkertaistusten sijaan.

 

[j1h2d]

Kekkonen ei ehkä itse ollut suomettunut, mutta suometti yhteiskunnan pelaamalla härsikisti neuvostoliittokorttia. Kekkonen mahdollisti/salli suomettumisen pysyäkseen vallassa.

Olen hiukan eri mieltä. Kekkonen tiesi, että hänellä on eniten vaikutusvaltaa Neuvostoliittoon ja hänellä oli oma masterplän minkä hän halusi tämän avulla toteuttaa. Karjalan palautus kusi hänen kaverinsa kotiarestiin ja vallankaappaukseen Neuvostoliittossa.
Suomettuminen oli ihan niiden suomettuneiden henkilöiden omaa vikaa. Se oli helpompi tie valtaan.
Suosittelen tutustumaan Paasikiven päiväkirjoihin, jos et ole jo niin tehnyt. Uskon että Kekkosella oli samanlaista mielenmaisemaa.

 

[tietokonerikki]

Olen hiukan eri mieltä. Kekkonen tiesi, että hänellä on eniten vaikutusvaltaa Neuvostoliittoon ja hänellä oli oma masterplän minkä hän halusi tämän avulla toteuttaa. Karjalan palautus kusi hänen kaverinsa kotiarestiin ja vallankaappaukseen Neuvostoliittossa.
Suomettuminen oli ihan niiden suomettuneiden henkilöiden omaa vikaa. Se oli helpompi tie valtaan.
Suosittelen tutustumaan Paasikiven päiväkirjoihin, jos et ole jo niin tehnyt. Uskon että Kekkosella oli samanlaista mielenmaisemaa.

Ton" Suomettumisen monet ymmärtävät erilailla" Ben Zyskowicz jokuaika sitten näin totesi ja vaikka on Kokoomuslainen antoi hänkin Kekkoselle arvostusta.

Minulle se on tarkoittanut, että saimme halpaa energiaa/raaka-ainetta Neuvostoliitosta ja sinne vientiä (kahdenvälinen kauppa) sekä halvan energian ansiosta kilpailukykyä länsimarkkinoille eli työtä Suomeen, sen vastineeksi virallinen taho ja pääosin lehdistö jätti kertomatta (Siihen Kekkonen vaikutti paljon) niitä huonompia puolia Neuvostoliiton asioista/taloudesta. Mutta kyllä ainakin 70-luvulla ne monen suomalaisen tiedossa olivat.

Kekkonenhan sanoi, että hän ei jaksa enää mihinkään vaaleihin lähteä. Joten selkääntaputtelijat hoisivat homman niin, että hän sai jatkaa presidenttinä.
Sitten tuli Mauno Koivisto isoilla palleillaan ja näytti, että Urkki nyt on mun vuoro.
Tiedä sitten halusiko kaveri itse eläköityä vai ei.

Taisi Koivisto tossa käyttää tilaisuutta hyväkseen, näki päämisterinä Kekkosen todellisen kunnon v.1981. Lehdistö (Lue: Helsingin Sanomat) sitten nosti Mauno Koiviston presidentiksi seuraavana vuonna, kun sairastunut Urkki saatiin luopumaan vallastaan. Siitä kohta se velanotto lähti...

 

[No Future]

Valtionvelkahan lähti nousuun vasta 1990-luvun laman myötä, ja siinä kävi pieniä mullistuksia muuallakin maailmassa samoihin aikoihin. Toki Urkki olisi vodkapullo ojossa pistänyt uudenkin idänkaupan kuntoon saman tien, ja vienyt Suomen ohi EU:sta samanlaiseen loistoon kuin Norja ja Sveitsi ovat. Nokiakaan ei olisi romahtanut UKK hellän jykevässä ohjauksessa.

 

[tietokonerikki]

Valtionvelkahan lähti nousuun vasta 1990-luvun laman myötä, ja siinä kävi pieniä mullistuksia muuallakin maailmassa samoihin aikoihin. Toki Urkki olisi vodkapullo ojossa pistänyt uudenkin idänkaupan kuntoon saman tien, ja vienyt Suomen ohi EU:sta samanlaiseen loistoon kuin Norja ja Sveitsi ovat. Nokiakaan ei olisi romahtanut UKK hellän jykevässä ohjauksessa.

Urkki "pelasti" meidät hyvillä suhteillaan 1970 -luvun öljykriisistä, koska saimme Neuvostoliitosta halvemmalla öljyä, emmekä kärsineet siitä niin paljon kuin monet muut maat.
1990 laman syy taas oli se, että Koivisto alkoi pelastamaan markkaa eikä antanut sen kellua. Lisäksi Koivisto junaili 1987- Harri Holkerin johtamaan kokoomusvetoista hallitusta, joka vapautti velanoton ulkomailta kaikille sekä Viinanen sanoi jotain, että "Devalvoimme vain minun kuolleen ruumiini yli" => taisi mennä jotain pari päivää, sitten delalvoitiin => Viinasta uskoneet (ja valuuttariskiltä suojautumattomat) yrittäjät ajautuivat konkurssiin ja pankit kaatoivat valtion kantaessa pankkien riskit niitä urakalla. Siinä tuli pahaa jälkeä ja katkeria yrittäjiä.

Niitä velkoja emme ole vieläkään maksaneet. Valitettavasti, nyt näyttäs olevan vastaava (velanotto) menossa, mutta Valtion toimesta. Mutta toisen ketjun aihe.

 

[AnnaKoo]

Tuli tsekattua Areenasta Ari Lehikoisen 2016 ohjaama "Urho", joka kertoo Urkin viimeisistä vuosista. Tässäkään ei tullut itselle mitään uutta, paitsi lopussa vilahtelevat kuvat Urkin viimeisiltä vuosilta. Hän oli niissä jo sulkeutunut (tai pikemminkin suljettu) Tamminiemeen ja hyvin, hyvin sairas ja hauras eikä enää tässä maailmassa. Aika pysäyttäviä olivat, vaikka olenkin nähnyt sairaiden vanhusten riutumista. Jäin miettimään, miksi kuvat on ylipäätään pitänyt julkaista. Tuskin julkaisulle oli lupaa Urkin lähipiiriltä, sillä virasta luopumisen jälkeenhän häntä varjeltiin julkisuudelta visusti ja tällaisen materiaalin vuotaminen yleisön silmiin pyrittiin estämään kaikin keinoin. Urkki oli viimeiset vuotensa yksityishenkilö.

Dokumentissa oli tietysti aika paljon Tyrkkökin esillä. En oikein tiedä miten häneen suhtautuisi. Olen pyöritellyt hänen kirjojaan käsissäni, mutta jättänyt sitten kuitenkin aina divarin/kirjaston hyllylle. Ehkä tämä dokkari riitti siitä aiheesta. Onko teistä kukaan lukenut niitä?