Kaupallisten tuotteiden markkinointi olemassa olevien käsitteiden merkityksiä muuttelemalla

[Sompi]

Keskustelua ja esimerkkejä otsikon mukaisesta toiminnasta. Pidän itse sanojen merkitysten muuttelua epäeettisenä ja äärimmäisen vahingollisena, koska sillä saadaan pahimmillaan luotua hyvinkin suurelle määrälle ihmisiä vääriä käsityksiä asioiden toiminnasta. Paljastetaan tässä ketjussa sanojen väärinkäyttö ja epäselvissä tapauksissa kerrotaan sanan alkuperäinen merkitys.

Yksi runsaudensarvi tuosta sanojen väärinkäytöstä on yhtäkkiä yllättävän suosituksi tullut kommunikaattoriohjelma Discord. Tässä vähän listausta:

- Kutsuu palvelun sisäisiä käyttäjien luomia yhteisöjä "palvelimiksi" ja pyrkii näin luomaan käsityksen, että Discordiin voisi perustaa omia palvelimia. Oikeasti käyttäjien luomilla yhteisöillä ei Discordissa ole mitään tekemistä palvelimien kanssa, Discordin palvelinohjelma ei ole ladattavana missään eikä asiakasohjelmasta voi vaihtaa käytettyä palvelinta. Minulle palvelin on aina tarkoittanut sellaista ohjelmaa, joka kuuntelee esim. IP-verkossa tiettyä porttia ja siihen voi sitten asiakasohjelmalla yhdistää osoitteella ja em. portilla.
- Väittää olevansa "secure", mutta ei tue päästä päähän salausta, vaan kaikki viestit tallentuvat Discordin palvelimelle raakatekstinä. Todennäköisesti kaikki sinne kirjoitetut viestit myös ovat myytävänä. Discordissa on myös suoria vakoiluohjelman piirteitä, kuten mm. process logger.
- Osa käyttäjistä on betatestaajia, jotka levittävät kehittäjien propagandaa. Väittävät mm. asiakasohjelman kaatuilun (muistialueen ylitykset, joita tapahtuu usein) johtuvan siitä, että Discordin servereitä ddossataan.
- Discordissa ei väitetysti ole mitään protokollaa* asiakasohjelman ja palvelimen välillä, vaan Discord vain jotenkin maagisesti leijuu TLS:n ja WebRTC:n päällä. Protokollat ovat vanhentunutta tekniikkaa, joita käyttää vain vanhanaikaiset vanhentuneet paskaviestimet.
- Discord antaa sivuillaan melkein käsityksen, että Discord olisi avointa lähdekoodia. Siellä löytyy teksti "Discord <3 Open Source", jonka vuoksi suurin osa oikeasti luulee sen olevan avointa lähdekoodia. Oikeasti Discord toimii täysin päinvastaisin periaattein, ja jopa vaihtoehtoisen (omatekemän tai alkuperäisestä muutetun) asiakasohjelman käyttäminen on käyttöehdoissa kielletty bannin uhalla.

Lisäksi Discord valehtelee kilpailijoistaan mm. näin:
- Alkuaikoina mainosti olevansa "IRCin korvaaja", vaikka Discord perustuu täysin suljettuun protokollaan (sen lisäksi että käyttöehdot kieltävät itsetehdyn asiakasohjelman käyttämisen) ja toimii sen vuoksi hyvin suppealla skaalalla laitteita. Linux-clienttiäkin saatiin odotella pitkään. Discord mainostaa olevansa hyvin saavutettava, mitä se ei oikeasti ole. Tuo markkinointi oli myös vähän sen tyylistä, että "irkkiä ei ole enää olemassa" - vaikka IRC itse on kuitenkin vain pelkkä protokolla, jonka speksit löytyvät täältä: https://tools.ietf.org/html/rfc1459 - ja eiväthän ne vanhat isot IRC-verkotkaan ole mihinkään hävinneet...
- Suomenkielisillä sivuillaan väittää Teamspeak-palvelimen pitämisen olevan maksullista. Teamspeak Serverin perusversio ei oikeasti maksa mitään.

*Ei liity Discordiin, mutta jostain syystä viime aikoina on yleistynyt se, että protokollasta puhuttaessa käytetään sanaa API. Jälkimmäinen on lyhenne sanoista "Application Programming Interface" ja ainakin itselleni on aina tarkoittanut lähinnä lokaalien ohjelmien keskinäistä kommunikointia, kuten käyttöjärjestelmän kernelikutsuja tai jotain liittyen pluginien tekemiseen olemassa olevaan ohjelmaan. Kun taas kyse on asiakasohjelman ja palvelinohjelman välisestä kommunikoinnista, jossa asiakas- ja palvelinohjelmat ajetaan eri tietokoneilla kommunikoinnin tapahtuessa verkkoyhteyden yli, niin silloin pitäisi ilman muuta käyttää sanaa "protokolla".

 

[Tonnin Seteli]

Paskaa. Tätähän tämä nykyään on. Ei enää kehitetä protokollia tai vapaata lähdekoodia vaan palveluja, joilla rakennetaan dystopiaa.

 

[E_Mustakari]

Tietokonepelien pelaaminen olisi jotenkin muka urheilua, esporttia saatana.
Siinä on urheilun käsitettä venytetty aika pitkälle tuotteen imagon vuoksi. Ihan puhdasta markkinointitoimintaa.

 

[Jurppii]

Tietokonepelien pelaaminen olisi jotenkin muka urheilua, esporttia saatana.
Siinä on urheilun käsitettä venytetty aika pitkälle tuotteen imagon vuoksi. Ihan puhdasta markkinointitoimintaa.

Tämä. Ja sitten niistä otetaan kuvia tämänkin sivuston yläbanneriin joku vitun tekninen juoksupaita päällä, joka on printattu täyteen sponssilogoja ja kaikilla sellainen UFC-ilme kapeilla kasvoillaan

Kai se shakkikin urheilusivujen alla edelleen uutisoidaan mutta en ole kuullut shakin tai bridgen pelaajien kutsuvan itseään urheilijoiksi.

 

[Cereal killah]

Tämä. Ja sitten niistä otetaan kuvia tämänkin sivuston yläbanneriin joku vitun tekninen juoksupaita päällä, joka on printattu täyteen sponssilogoja ja kaikilla sellainen UFC-ilme kapeilla kasvoillaan

Kai se shakkikin urheilusivujen alla edelleen uutisoidaan mutta en ole kuullut shakin tai bridgen pelaajien kutsuvan itseään urheilijoiksi.

 

[namlepo]

No ohan se esportti urheilua siinä missä formula ykkösetkii. Fortti tiimitkin niin timmejä jätkiä, että oksat pois.

 

[Sompi]

Suurin osa lähettävistä riista- ja valvontakameroista tehdään nykyään ohjelmallisesti riippuvaisiksi jostain kuukausimaksullisesta pilvipalvelusta, jonka toiminnan jatkuvuus on kaiken lisäksi epävarmaa. Usein noita myös markkinoidaan mm. niin, että "kuvien lähetys tapahtuu turvallisen TLS-yhteyden yli, joten se on nopeaa". Vedetään siis yhtäläisyysviiva salauksen ja nopeuden välille, vaikka noilla asioilla ei ole keskenään mitään tekemistä ja salaus aivan varmasti vain hidastaa kuvien lähetystä. Itse ainakin haluaisin niiden riistakameran kuvien menevän vain salaamattoman FTP-yhteyden yli, koska se on ainakin oikeasti nopeaa - ja mielellään vielä niin, että koko kameran muistikortti synkataan kerralla. FTP-protokolla on hyvin tuettu ja sille saa helposti tehtyä palvelimen tai ostettua tunnarit johonkin toisen ihmisen ylläpitämälle palvelimelle. Nuo kuukausimaksulliset pöhinäpilvipalvelut taas käyttävät jotain omaa proprietary-protokollaansa. Varsinaisten valvontakameroiden (IP-kameroiden) taas haluaisin vain jakavan lähiverkkoon RTSP-striimiä, jonka voin sitten prosessoida samassa lähiverkossa olevalla tietokoneella.

Minecraftista on nykyään tekeillä joku "Windows 10 Edition", jonka perusidea on ilmeisesti vain olla Minecraft-forkki, jonka moninpeliin ei pääse Java-versiolla, joka toimisi tietysti ~kaikilla, koska, no, Java. Sitä Windows-eksklusiivista versiota markkinoidaan parempana mm. siksi, että moninpeli on saavutettavampi, koska sillä voi pelata moninpelissä xbox-pelaajien ja älypuhelinpelaajien kanssa - jättäen samalla mainitsematta, että se Java-versio toimii kaikilla laitteilla joille ylipäätään voi asentaa Javan, eli varmasti toimii suuremmalla osalla potentiaalisia pelaajia se Java-versio. Todennäköisesti siis lopettavat jossain vaiheessa tuon Java-version kehittämisen ja estävät näin Linux-käyttäjien pääsyn peliin.

Monen omisteisen ohjelman suosio perustuu nykyään siihen, että annetaan käyttäjälle valheellinen osaamisen tunne. Niiden käyttäjäkuntaan syntyy sellainen toksinen ilmapiiri, jossa haukutaan tyhmiksi ja osaamattomiksi kaikkia, joilla ohjelma ei syystä tai toisesta toimi (useimmiten syy löytyy oikeasti ohjelmasta itsestään, linkki liittyy: Ankkaserver - Ohjelmakoodeja )

 

[teppo mörkö]

Monen omisteisen ohjelman suosio perustuu nykyään siihen, että annetaan käyttäjälle valheellinen osaamisen tunne. Niiden käyttäjäkuntaan syntyy sellainen toksinen ilmapiiri, jossa haukutaan tyhmiksi ja osaamattomiksi kaikkia, joilla ohjelma ei syystä tai toisesta toimi (useimmiten syy löytyy oikeasti ohjelmasta itsestään, linkki liittyy: Ankkaserver - Ohjelmakoodeja )

kerro lisää tästä mielenkiintoisesta skenaariosta

 

[Technocrat]

Suurin osa lähettävistä riista- ja valvontakameroista tehdään nykyään ohjelmallisesti riippuvaisiksi jostain kuukausimaksullisesta pilvipalvelusta, jonka toiminnan jatkuvuus on kaiken lisäksi epävarmaa. Usein noita myös markkinoidaan mm. niin, että "kuvien lähetys tapahtuu turvallisen TLS-yhteyden yli, joten se on nopeaa". Vedetään siis yhtäläisyysviiva salauksen ja nopeuden välille, vaikka noilla asioilla ei ole keskenään mitään tekemistä ja salaus aivan varmasti vain hidastaa kuvien lähetystä. Itse ainakin haluaisin niiden riistakameran kuvien menevän vain salaamattoman FTP-yhteyden yli, koska se on ainakin oikeasti nopeaa - ja mielellään vielä niin, että koko kameran muistikortti synkataan kerralla. FTP-protokolla on hyvin tuettu ja sille saa helposti tehtyä palvelimen tai ostettua tunnarit johonkin toisen ihmisen ylläpitämälle palvelimelle. Nuo kuukausimaksulliset pöhinäpilvipalvelut taas käyttävät jotain omaa proprietary-protokollaansa. Varsinaisten valvontakameroiden (IP-kameroiden) taas haluaisin vain jakavan lähiverkkoon RTSP-striimiä, jonka voin sitten prosessoida samassa lähiverkossa olevalla tietokoneella.

No tämä! Nämä pilvipalvelut ovat vielä aivan käsittämättömästi hinnoiteltuja, ilmaisversiossa saat kokonaiset 10 kuvaa sinne ja kun maksat 10€/kk niin saat yhden kokonaisen gigatavun tallennustilaa, jokainen lisägiga siihen päälle sitten 5€ lisää, näin kärjistetysti.

 

[E_Mustakari]

E-sporttiin vielä, että kaikki saatanan näppikset, hiiret, hiirimatot tuutataan täyteen jotain paskalogoja ja RGB hilavitunvitkuttimia. Jos oikein laittaa silmät kiinni ja käyttää mielikuvitusta, niin kyllä ne nyt on vähintään modernin ajan gladiaattoreita. Tämäkin vuodatus olis pitänyt mennä miksi tänään vituttaa -ketjuun.

No tämä. Kuka helvetti näitä kehtaa edes ostaa? Joskus kun tarvin uutta hiirtä oli vähän jopa vaikea löytää asiallista kaiken jonnetauhkan seasta ja tuli sellanen vähän nolo olo, että ei kai kukaan tuttu vain näe ja luule mun ostavan tällaista.

 

[kaarlos]

- Kutsuu palvelun sisäisiä käyttäjien luomia yhteisöjä "palvelimiksi" ja pyrkii näin luomaan käsityksen, että Discordiin voisi perustaa omia palvelimia. Oikeasti käyttäjien luomilla yhteisöillä ei Discordissa ole mitään tekemistä palvelimien kanssa, Discordin palvelinohjelma ei ole ladattavana missään eikä asiakasohjelmasta voi vaihtaa käytettyä palvelinta. Minulle palvelin on aina tarkoittanut sellaista ohjelmaa, joka kuuntelee esim. IP-verkossa tiettyä porttia ja siihen voi sitten asiakasohjelmalla yhdistää osoitteella ja em. portilla.

Eikös tämä nyt ole lähinnä semantiikaa? Saahan Discord nimetä oman sovelluksen sisältämät entiteettinsä ihan millä nimillä lystää. Kielessä ei lähtökohtaisesti kuitenkaan ole mitään samalla tavalla varattuja avainsanoja kuin ohjelmointikielissä. Palvelinten abstraktointi on aika iso osa tätä SaaS-palvelumallia.

 

[yero]

Tietokonepelien pelaaminen olisi jotenkin muka urheilua, esporttia saatana.

ON SE VITTU URHEILUA! Ja se on hieno juttu. Ennen vaan makasin sohvalla ja räpläsin kännykkää, nyt vedän saman ajan sporttia parhaimmillaan tuntikausia putkeen. Koska sporttia se on esporttikin. Kyllä jämpti on näin.

 

[Sompi]

Eikös tämä nyt ole lähinnä semantiikaa? Saahan Discord nimetä oman sovelluksen sisältämät entiteettinsä ihan millä nimillä lystää. Kielessä ei lähtökohtaisesti kuitenkaan ole mitään samalla tavalla varattuja avainsanoja kuin ohjelmointikielissä. Palvelinten abstraktointi on aika iso osa tätä SaaS-palvelumallia.

Miten palvelimen voi abstraktoida ja mitä tekemistä Discordin "palvelimilla" on asian kanssa, kun siinä uutta leikkipalvelinta perustaessa ei kuitenkaan synny oikeasti uutta palvelinta johon asiakasohjelma tekisi uuden yhteyden?

Tietotekniikkaan liittyvänä abstraktiona esim. joku tiedoston käsite tekee huomattavasti enemmän järkeä, koska sen voi sentään määritellä tarkasti - yksinkertaisimmillaanhan tiedosto on pelkkä "pointteri" johonkin massamuistin osoitteeseen ja sisältää em. osoitteen lisäksi myös tiedon tiedoston pituudesta (koosta) ja jonkin yksilöitävän tiedostonimen. Mutta joku palvelimen abstraktointi (jos sen palvelimen on tarkoitus oikeasti palvella asiakasohjelmaa itsenäisesti) ei oikein onnistu noin.

 

[kaarlos]

Miten palvelimen voi abstraktoida ja mitä tekemistä Discordin "palvelimilla" on asian kanssa, kun siinä uutta leikkipalvelinta perustaessa ei kuitenkaan synny oikeasti uutta palvelinta johon asiakasohjelma tekisi uuden yhteyden?

Tietotekniikkaan liittyvänä abstraktiona esim. joku tiedoston käsite tekee huomattavasti enemmän järkeä, koska sen voi sentään määritellä tarkasti - yksinkertaisimmillaanhan tiedosto on pelkkä "pointteri" johonkin massamuistin osoitteeseen ja sisältää em. osoitteen lisäksi myös tiedon tiedoston pituudesta (koosta) ja jonkin yksilöitävän tiedostonimen. Mutta joku palvelimen abstraktointi (jos sen palvelimen on tarkoitus oikeasti palvella asiakasohjelmaa itsenäisesti) ei oikein onnistu noin.

Mistä tiedät sen Discordin alla olevan toteutuksen noille "palvelimille"? Otetaan ajatusleikki:

Discord saattaa hyvin pystyttää jokaista communitya varten oman ..

• AWS instanssin josta ainoastaan tuon communityn käyttäjiä palvellaan. Aika epätodennäköistä, muttei mahdotonta koska routtaus tuolle AWS instanssille voitaisiin hoitaa saman julkisen gatewayn kautta.
• Docker containerin josta ainoastaan tuon communityn käyttäjiä palvellaan. Ehkä aavistuksen todennäköisempää kuin dedikoidun AWS instanssin pystyttäminen, mutta yhtä lailla mahdollista.
• Jonkun sisäisen softa-tason "palvelin" abstraktion, jota ajetaan jossain noista Docker konteista, jota epäilemättä pyörii valtava määrä AWS instansseissa. Jälleen kerran varmaan todennäköisempää kuin tuo edellinen.
• ...

Tätähän voisi jatkaa ikuisuuteen asti, mutta lopputulos on käyttäjän näkökulmasta sama: voit luoda lennosta "palvelimen", joka palvelee communityn käyttäjiä saman julkisen gatewayn kautta.

 

[Sompi]

Mutta eihän tuollaisessa ole mitään järkeä, jos palvelinsofta itsessään ei ole jaossa. Ja eiköhän jokaiselle sanan merkityksen ymmärtävälle kuitenkin ole selvästi todennäköisintä, että ei siellä Discordilla oikeasti jokaiselle yhteisölle pyöri omaa palvelinohjelman instanssia.

 

[munse]

Itsellä on näistä kiistanalaisista urheilulajeista tällainen käsitys:

Urheilua:
- moottoripyöräily
- rata-autoilu suurimmalta osin

Lähes urheilua:
- ralliautoilu
- golf
- ratsastus

Ei urheilua:
- curling
- biljardi
- esports

 

[Trotor]

Mutta eihän tuollaisessa ole mitään järkeä, jos palvelinsofta itsessään ei ole jaossa. Ja eiköhän jokaiselle sanan merkityksen ymmärtävälle kuitenkin ole selvästi todennäköisintä, että ei siellä Discordilla oikeasti jokaiselle yhteisölle pyöri omaa palvelinohjelman instanssia.

Ei. Selkeästi nykyään on todennäköisempää että pyöräytetään uusi instassi vaikka dockeriin. Tuollaiset single server application systeemit ei skaalaudu. Noita on varmasti kymmeniä tuhansia.

Ja server on hyvin looginen nimi tuolle.

Api sit taas nykyisin meinaa lähes aina webapia. Eli sitä sun kaipaamaa protokollaa jos hakee niin lienee yleisin lienee json httpn yli. Https extraa eikä näy devaajille.

 

[Rullakebab]

Kutittaakohan noi kuulokkeet kun joutuu kääntelemään päätä?

 

[Antti Alien]

Eikös tämä nyt ole lähinnä semantiikaa? Saahan Discord nimetä oman sovelluksen sisältämät entiteettinsä ihan millä nimillä lystää. Kielessä ei lähtökohtaisesti kuitenkaan ole mitään samalla tavalla varattuja avainsanoja kuin ohjelmointikielissä. Palvelinten abstraktointi on aika iso osa tätä SaaS-palvelumallia.

Kielissä on varsin paljonkin varattuja sanoja. Joku voisi jopa sanoa, että kaikilla olemassa olevilla sanoilla on jokin varattu merkitys. Nämä merkitykset voi käydä tarkistamassa sellaisesta sanakirjasta, johon on oikein koottu lista sanoille varatuista merkityksistä.

Palvelin on verkkoyhteydellä toimivan järjestelmän tapauksessa joko tietokone, joka ajaa palvelinohjelmaa, tai sitten se ohjelma itse. Kanavan kutsuminen palvelimeksi on yhtä järkevää kuin sen kutsuminen kengäksi. Kenkä on sellainen jalkojen suojaksi käveltäessä laitettava pukine.

 

[Trotor]

Kielissä on varsin paljonkin varattuja sanoja. Joku voisi jopa sanoa, että kaikilla olemassa olevilla sanoilla on jokin varattu merkitys. Nämä merkitykset voi käydä tarkistamassa sellaisesta sanakirjasta, johon on oikein koottu lista sanoille varatuista merkityksistä.

Palvelin on verkkoyhteydellä toimivan järjestelmän tapauksessa joko tietokone, joka ajaa palvelinohjelmaa, tai sitten se ohjelma itse. Kanavan kutsuminen palvelimeksi on yhtä järkevää kuin sen kutsuminen kengäksi. Kenkä on sellainen jalkojen suojaksi käveltäessä laitettava pukine.

Discordin serverit ei ole kanavia vaan koko se paketti- jossa voi siis olla kymmeniä kanavia, botteja jne. Kyllä se on ihan "serveri" nimenomaan tuossa kuvaamassasi mielessä.

 

[Sompi]

Ei. Selkeästi nykyään on todennäköisempää että pyöräytetään uusi instassi vaikka dockeriin. Tuollaiset single server application systeemit ei skaalaudu. Noita on varmasti kymmeniä tuhansia.

Riippuu toteutustavasta se single server application systeemin skaalautuminen. Mutta kyllähän tuo Discordin tapa käyttää sanaa "palvelin" selvästi hämärtää sanan merkitystä ja se on varmasti tarkoituskin, olipa siellä taustalla sitten mitä tahansa.

 

[Sompi]

OP:n verkkopankin perus-HTML:llä toteutetun PDA-version korvannut "Saavutettava"-palvelu valittaa heti ensimmäisenä, ettei selaintasi tueta, jos selain on jokin muu kuin Firefox, Chrome tai Internet Explorer. Ilman javascriptiä se ei myöskään toimi ollenkaan. Tuollaistakin paskaläjää kehdataan vielä markkinoida "saavutettavana", vaikka kyseessä on selkeä huononnus verrattuna entiseen PDA-versioon.

Toinen usein väärinkäytetty termi on alustariippumattomuus, jota usein käytetään suomennoksena englannin kielen sanalle "multi-platform". Eli jos jostain suljetun lähdekoodin omisteisesta ohjelmasta on olemassa binäärit vaikkapa Windowsille ja OS X:lle (tai nykyään yleisemmin Androidille ja iOS:lle), niin sitä sanotaan alustariippumattomaksi. Yleistä tuntuu myös olevan, että käyttäjät ihan oikeasti uskovat mainospuheisiin ja luulevat sitä alustariippumattomaksi ja ihmettelevät, jos se ei jollain "muka" toimi.

 

[Ormu]

DSL- ja kaapelimodeemiyhteyksien markkinoiminen "valokuituna" sopii tähän ketjuun kuin nenä päähän. Siinä vedetään asiakkaita höplästä ja annetaan samalla hyvästä tekniikasta todellista huonompi kuva. Liekö tämä operaattorien salainen tarkoituskin, että kohta ei tarvitsisi myydä muuta kuin mobiiliyhteyksiä?



Discordissa on ongelmansa, mutta palvelin-termin venyttäminen ei ole niistä suurin. Ehkä "yhteisö" ("community") olisi parempi termi. Itse näen silti paljon suurempina ongelmina palvelun erittäin keskitetyn ja suljetun luonteen, bisnesmallin epäselvyyden sekä salauksen puutteen.

IRC joutaisikin jo museoon, mutta korvaajana näkisin ennemmin esimerkiksi Matrixin, en Discordia.

Jos pikaviestinten turvallisuus kiinnostaa, niin tuollainen ketju löytyy:
Turvallinen pikaviestittelysovellus älypuhelimille

 

[tuoppi´]

DSL- ja kaapelimodeemiyhteyksien markkinoiminen "valokuituna" sopii tähän ketjuun kuin nenä päähän. Siinä vedetään asiakkaita höplästä ja annetaan samalla hyvästä tekniikasta todellista huonompi kuva. Liekö tämä operaattorien salainen tarkoituskin, että kohta ei tarvitsisi myydä muuta kuin mobiiliyhteyksiä?

Ei oikeata "valokuitu" yhteyttä oikein saa muuta kuin konesaleihin (tai en tiedä miten omakotitaloihin noi tulee, saako sinne ihan sen valokaapelin pään omaan haltuun, epäilen, ainakaan kuluttajaliittymässä). Se loppupätkä on vähintään Ethernettiä sen sijaan, että se valokaapeli tulisi suoraan kotiin asti, eikä sitä silti sanota Ethernet-yhteydeksi. Samoin DSL ja kaapelimodeemiyhteyksissä on aika olennaista miten se loppupätkä on toteutettu. DSL-yhteyksissä 100m pätkä kellarista vs 5km pätkä on aika eri juttuja. Ja kaapeliyhteyden tapauksessa on suuri ero perinteisen kaapeliyhteyden ja "valokuitu"-kaapeliyhteyden välillä.

 

[teppo mörkö]

DSL- ja kaapelimodeemiyhteyksien markkinoiminen "valokuituna" sopii tähän ketjuun kuin nenä päähän.

missä näin on tapahtunut?

 

[Antti Alien]

missä näin on tapahtunut?

Elisa ainakin vaihtoi vuosi-pari sitten kaikkien kiinteiden liittymiensä nimeksi "Kotikuitu", riippumatta siitä, tuleeko taloon oikeasti kuitu vaiko kupari. Meilläkin luki laskussa yhtäkkiä kuituliittymä, vaikka ainoa taloon tuleva letku on tv-kaapeli.

 

[namlepo]

Dnalla on kaapelinetti nykyään valokuituplus

 

[Ormu]

Ei oikeata "valokuitu" yhteyttä oikein saa muuta kuin konesaleihin (tai en tiedä miten omakotitaloihin noi tulee, saako sinne ihan sen valokaapelin pään omaan haltuun, epäilen, ainakaan kuluttajaliittymässä). Se loppupätkä on vähintään Ethernettiä sen sijaan, että se valokaapeli tulisi suoraan kotiin asti, eikä sitä silti sanota Ethernet-yhteydeksi. Samoin DSL ja kaapelimodeemiyhteyksissä on aika olennaista miten se loppupätkä on toteutettu. DSL-yhteyksissä 100m pätkä kellarista vs 5km pätkä on aika eri juttuja. Ja kaapeliyhteyden tapauksessa on suuri ero perinteisen kaapeliyhteyden ja "valokuitu"-kaapeliyhteyden välillä.

Tarkalleen ottaen ei saakaan, mutta ethernetillä tehty yhteys on kuitenkin yleensä hyvin luotettava ja ongelmaton. Sen sijaan kaapelitelkkari- ja DSL-"valokuitujen" ongelmista näkee täälläkin valitusta ihan säännöllisesti. Koska saadaan ensimmäinen langaton "valokuitu" (4g/5g)? Entä puhelinvalokuitu (56k modeemilla tietysti)?

 

[Sompi]

5G-yhteyksiä on jo markkinoitu valokuituna. En nyt muista minkä suomalaisen puhelinverkkoyhtiön toimesta.

 

[Tonnin Seteli]

Ei oikeata "valokuitu" yhteyttä oikein saa muuta kuin konesaleihin (tai en tiedä miten omakotitaloihin noi tulee, saako sinne ihan sen valokaapelin pään omaan haltuun, epäilen, ainakaan kuluttajaliittymässä). Se loppupätkä on vähintään Ethernettiä sen sijaan, että se valokaapeli tulisi suoraan kotiin asti, eikä sitä silti sanota Ethernet-yhteydeksi. Samoin DSL ja kaapelimodeemiyhteyksissä on aika olennaista miten se loppupätkä on toteutettu. DSL-yhteyksissä 100m pätkä kellarista vs 5km pätkä on aika eri juttuja. Ja kaapeliyhteyden tapauksessa on suuri ero perinteisen kaapeliyhteyden ja "valokuitu"-kaapeliyhteyden välillä.

Kyllä omakotitaloissa on ihan tavallista, että kuitu on fyysisesti olohuoneen seinällä, ellei asiakkaalla ole erillistä laitetilaa. Muuntimien tai päätelaitteiden luonteesta tuollaisissa liittymissä en tiedä, kun ei ole koskaan ollut edes mahdollisuutta harkita hankintaa. Voi hyvinkin olla, että kuidun jälkeen on tavallisesti tai aina siellä asuinhuoneiston puolella tölkki tai parikin, joita asiakas ei itse hallinnoi. Toisaalta sellaisiahan on ollut myös jokseenkin kaikilla muilla tekniikoilla tuodoissa yhteyksissä.

Sanoisin kuitenkin tätä ihan oikeaksi kuituyhteydeksi kaikin tavoin, eli se ei ole vanhastaan opiskelijataloista tuttu ethernet-yhteys. Ja varsinkin se on ihan jotain muuta kuin docsis tai DSL, jota mainostetaan kuituna joko lämpimikseen tai sillä, että toinen päätelaite(kuituun liitetty) on taloyhtiön tontilla saakka tai muuten lähellä. Hyi saatana.

Noin muuten otsikkoon kohtalaisesti liittyen minua ärsyttää erityisesti "mobiili", joka ei toki ole ilman hyvin tarkkaa asiayhteyttä mikään spesifi tekninen termi. Markkinoinnissa väärinkäytetty kyllä ja sanan yleisiä merkityksiä tässä kavennetaan markkinamiesten ehdoilla. Rasauttaa kuulla tai lukea, miten palvelu X on nyt "mobiilissa", tarkoittaen että yhtiö N on julkaissut tarpeettomat sovellukset Playssa ja siinä omppupaskassa. Ei saatana, sanokaa ihmisten kielellä mitä tarkoitatte älkääkä taantuko tuollaiseen idiokratiaan. Toki tämä on enemmän yleistä kielen ja korvan raiskaamista kuin käsitteiden vääristelyä, mutta myös sitä.

Ehkä tämä on vähän rinnasteista sille, miten kävi puhekieliselle sanalle "mokkula", kun UMTS:n saapuessa laajemmin markkinoille kuukausihintaista tiedonsiirtoa sen avulla alettiin aggressiivisesti markkinoida kuluttajien koti-internetliittymätuotteeksi. Tosin se on jo vanha ja osittain unohdettu juttu, koska laitetyyppi oli muodikas ja moneen kotiin mukakätevä vain hetken ja on nyt kadonnut marginaaliin. Monella silloisen kohderyhmän asiakkaalla ei enää edes ole kotona muuta tietokonetta kuin tabletti ja telkkari.

 

[pulatunnus]

Ei oikeata "valokuitu" yhteyttä oikein saa muuta kuin konesaleihin (tai en tiedä miten omakotitaloihin noi tulee, saako sinne ihan sen valokaapelin pään omaan haltuun, epäilen, ainakaan kuluttajaliittymässä). Se loppupätkä on vähintään Ethernettiä sen sijaan, että se valokaapeli tulisi suoraan kotiin asti, eikä sitä silti sanota Ethernet-yhteydeksi.

Omakotitaloissa riippuu vähän tuotteesta missä kohtaa menee se raja, joissain kuitukotiin tuotteissa kuitumuunnin ja mahdollinen reititin on operaattorin ja se kuluttajan ja operaattorin väinen rajapinta on siinä tilaajan tiloissa olevan operaattorin kuitureittimen (tai muuntimen) ethernet portissa. Joissain kuidun päässä, ja operaattori tarjoaa siihen halutessa sitä kuitu kupari muunninta.

Joissain tapauksissa se kuitumuunnin kuuluu palvelun hintaa, mutta saa käyttää omaakin.



Se on sitten eriasia onko se yhteys kuidun päässä ethernet, mutta sitä et kai pohtinut, vaan onko se tilaan / operaattorin välinen rajapinta kupari vai kuitua.



Vois se netti tulla kuidulla taloyhtiöissäkin asuntoon saakka, vaikka yleensä kuparilla niissä asunton tullaan.

Se sitten sama juttu niissäkin, onko se ethernet ja missä kohtaa menee tilaajan rajapinta, kuparissa vai kuidussa.

Taloyhtiöissä keskimäärin ehkä kuluttajan etu jos se viimeinen satametriä kuparilla (ethernet), mutta vaativammalle kuitu toki kuitu.

5G-yhteyksiä on jo markkinoitu valokuituna. En nyt muista minkä suomalaisen puhelinverkkoyhtiön toimesta.

On, mutta en heti minkäkään löytänyt, tuotenimissä ei taida olla, mutta muistelen kyllä että eräs operaattori kuitu sanaa kovasti viljeli markkinoinissa. Olisko nykyään vain kiinteä 5G

Mutta jos jotain DSLää tai kaapelimodeemi mainostetaan kuituliittymänä, niin kyllä sitä 5Gtäkin voi, menee siitäkin bitti kuituu jossain välissä, usein jopa aiemmin kuin jollain korttelikuidulla. (5G tukiasema voi olla lähempänä kuin se korttelikuidun DSL keskittimenlaitetila, tai se missä kaapelinettin kuitu.)

 

[namlepo]

5gssä menee operaattorin puolella kuituun heti radiolta.

 

[Jumi]

Tietokonepelien pelaaminen olisi jotenkin muka urheilua, esporttia saatana.
Siinä on urheilun käsitettä venytetty aika pitkälle tuotteen imagon vuoksi. Ihan puhdasta markkinointitoimintaa.

Jos ihan tarkkoja ollaan niin sana urheilu on johdettu sanasta urhea, eikä se liity liikuntaan. Siinä on isot panokset kyseessä kun haastetaan toinen kilpailuun ja selvitetään kumpi on parempi. Kova paikka huomata ettei olekaan niin hyvä mitä luuli ja lisäksi se toinen onkin parempi!

EDIT2:

Kysymys: Suomen kielessä on omaperäiseltä vaikuttava sana myös ruumiinliikunnalle. Mistä tulevat urheilla ja urheilu?

Vastaus: Verbi urheilla ja siitä johdettu substantiivi urheilu ovat 1800-luvun lopun tietoisen sanaston kehittelyn tuotteita. Sana urheilu hyväksyttiin eräässä Kotikielen Seuran kokouksessa vuonna 1886 ruotsin idrott-sanan vastineeksi. Sanoja ei keksitty tyhjästä, vaan murteissa olemassa oleva urheilla-verbi otettiin yleiskieleen uudessa merkityksessä. Murteissa verbi kuvaa uhkarohkeaa toimintaa. Verbi on johdettu sanasta urho, joka esiintyy jo Mikael Agricolan teksteissä ja tarkoittaa täysikasvuista miestä ja sankaria. Sanan johdoksia ovat myös urhoollinen ja urhea.

Ajattelen kyllä itsekin urheilun fyysiseksi suoritukseksi ja eSports kuulostaa aivan vammaselta, mutta viihteenä se on suurta hupia jos pelaa itse samaa peliä ja tajuaa mitä tapahtuu. Siinä tuntee itsensä aika pieneksi kun katsoo miten maailman paras promillen promille pelaa toisia ammattilaisia vastaan. Streetfightertekkenit ja muut tappelupelit on omia suosikkeja; nopeat "helposti" seurattavat 1-vs-1 matsit ja kaiken lisäksi se on niin epäsuosittu, että kaikki (paitsi isoimmat turnaukset) hoidetaan harrastepohjalta ja meininki on todellista.

EDIT: Mikä sopisi paremmaksi nimeksi eUrheilulle? Proksyily on huono nimi, mutta kuvaavampi kun kilpailu ratkaistaan lisävälineillä/PC:llä.

 

[teppo mörkö]

Jos ihan tarkkoja ollaan niin sana urheilu on johdettu sanasta urhea, eikä se liity liikuntaan. Siinä on isot panokset kyseessä kun haastetaan toinen kilpailuun ja selvitetään kumpi on parempi. Kova paikka huomata ettei olekaan niin hyvä mitä luuli ja lisäksi se toinen onkin parempi!

ei se ihan näin yksinkertaista taida olla. olet osapuilleen oikeassa vanhan murteissa esiintyneen sanan merkitysestä, kantamuoto tosin on urho. mutta murresana urheilla on tarkoituksella otettu uudessa merkityksessä yleiskieleen vuonna 1886 tarkoittamaan nimenomaan liikuntaa.

Urheilla ja urheilu - Kotimaisten kielten keskus

Kysymyksiä ja vastauksia suomen sanojen alkuperästä. Vastaajina Kotuksen asiantuntijat.

www.kotus.fi

 

[Jumi]

ei se ihan näin yksinkertaista taida olla. olet osapuilleen oikeassa vanhan murteissa esiintyneen sanan merkitysestä, kantamuoto tosin on urho. mutta murresana urheilla on tarkoituksella otettu uudessa merkityksessä yleiskieleen vuonna 1886 tarkoittamaan nimenomaan liikuntaa.

Urheilla ja urheilu - Kotimaisten kielten keskus

Kysymyksiä ja vastauksia suomen sanojen alkuperästä. Vastaajina Kotuksen asiantuntijat.

www.kotus.fi

Tämä oli hyvä tieto. Lisään sen tuohon edelliseen viestiin.

 

[HarriH]

Ei oikeata "valokuitu" yhteyttä oikein saa muuta kuin konesaleihin (tai en tiedä miten omakotitaloihin noi tulee, saako sinne ihan sen valokaapelin pään omaan haltuun, epäilen, ainakaan kuluttajaliittymässä).

Nykyisin kaikkiin uusiin asuntoihin on tuotava myös kuitu. Lisäksi silloin kun taloyhtiössä suoritetaan vähänkään isompi remontti on nousukaapelointi uudistettava nykymääräysten mukaiseksi. Eli yleensä ainakin putkiremontin yhteydessä tulee kuitu. Talojakamossa täytyy varata myös tilaa useamman operaattorin laitteille. Asuntoihin tulevat yhteydet voivat sitten olla kytketty joko kuidulla, kuparilla tai jopa molemmilla.

Määräys kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista Viestintävirasto 65 D/2019 :"Nousukaapelointi on suunniteltava ja rakennettava siten, että talo- tai alijakamosta jokaiseen asuinhuoneiston kotijakamoon asennetaan vähintään yksi kategorian 6 parikaapeli ja neljä optista yksimuotokuitua."

 

[pulatunnus]

Nykyisin kaikkiin uusiin asuntoihin on tuotava myös kuitu. Lisäksi silloin kun taloyhtiössä suoritetaan vähänkään isompi remontti on nousukaapelointi uudistettava nykymääräysten mukaiseksi. Eli yleensä ainakin putkiremontin yhteydessä tulee kuitu.

Maalikkona:
Eikö tuota remontti juttua lievennetty hiljan, eli käytännössä riittää olemssaoleva jos olemassa on jonkinlainen toimiva parikaapeli. Eli sopivan remontin yhteydessä kannattaa saneerata , mutta käytännössä ei ole pakko.

Linkkisi mukaan olemassaolevan vaatimus ei edes ole kovin kummoinen, mitattunakin riittää VDSL2 30 mbit/S

Sitä en tiedä miten tuon saa väänettyä otsikkoon, "nopeita laajakaistayhteyksiä tukeva" ehkä pitkän tähtäimen mielessä vähän yliampuva termi.

 

[tuoppi´]

Tarkalleen ottaen ei saakaan, mutta ethernetillä tehty yhteys on kuitenkin yleensä hyvin luotettava ja ongelmaton. Sen sijaan kaapelitelkkari- ja DSL-"valokuitujen" ongelmista näkee täälläkin valitusta ihan säännöllisesti. Koska saadaan ensimmäinen langaton "valokuitu" (4g/5g)? Entä puhelinvalokuitu (56k modeemilla tietysti)?

Luotettavuus ja ongelmattomuus ei oikeastaan liity tähän keskusteluun, kun kyse termeistä. Pointti oli siis se, että tuollaisen yhteyden sanominen kaapelimodeemiyhteydeksi tai xDSL-yhteydeksi on myös yhtälailla väärin kuin sen kutsuminen valokuituyhteydeksi. Nuokin termit siis antavat väärän käsityksen itse yhteydestä. Oikeastaan jos näitä haluttaisiin markkinoida oikein, niin pitäisi mainita tuo loppupätkän teknologia JA miten kaukana se valokuituosuus on.

 

[tuoppi´]

Sanoisin kuitenkin tätä ihan oikeaksi kuituyhteydeksi kaikin tavoin, eli se ei ole vanhastaan opiskelijataloista tuttu ethernet-yhteys. Ja varsinkin se on ihan jotain muuta kuin docsis tai DSL, jota mainostetaan kuituna joko lämpimikseen tai sillä, että toinen päätelaite(kuituun liitetty) on taloyhtiön tontilla saakka tai muuten lähellä. Hyi saatana.

Tästä juuri ketjussa on kyse, kuka tahansa voi keksiä omia määritelmejä termeille. Näille itseasiassa on kuitenkin ihan oma termistönsä: Fiber to the x - Wikipedia Tosin taidetaan noitakin käyttää miten sattuu. Kuitenkin tavallaan ADSL-yhteyskin on kuituyhteys (FTTN), mutta käytännössä yleensä raja vedetään johonkin FTTC:n tai FTTH:n välille riippuen keneltä kysyy. Nämä kaapelimodeemi-kuituyhteyksien kanssa en ole varma mihin luokkaan se noista menee, mutta ainakin VDSL2-yhteydet on FTTB:tä.

 

[pulatunnus]

mutta ainakin VDSL2-yhteydet on FTTB:tä.

Jos tuolla tarkoitetaan että kuitu tulee rakennukseen, niin voi olla.
Mutta se voi olla myös viereiseen rakennukseen tai jossain maastossa olevaan laitetilaan.

otit kyllä sinänsä hyvän esimerkin, DSL liittymien kutsuminen kuituliittymäksi on harhaanjohtavaa, sillä vain pyritään luomaa mielikuvaa laadukkaasta, varamasta ja turvallisesta yhteydestä , ja peittämään että viimeiset metrit on tehty tekniiklla joka voi olla varsin ongelmallinen ja virhealtis ja asettaa huomttavia rajoituksia yhteydelle.