Käteiskapina - maksukortit

[Paapaa]

Ei mikään ihme, että ulkomaiset pankit ja revolut ottaa jalansijaa täälläkin.

Revoluthan ei ota vastaan mitään käteistä, vai olenko ymmärtänyt väärin? Eli se ei auta lainkaan kuluttajaa joka haluaa kätistä tallettaa. Ja ulkomaiset pankit joutuvat tekemään ihan samat kyselyt kuin kotimaisetkin. Kannattaa nyt uskoa, että tämä ei ole pankkien keksimä asia, vaan lainsäätäjän. Ja pankit saavat ihan tajuttomia rangaistussakkoja, jos laiminlyövät tuon tiedustelun. Pankeille toi on bisneksen kannalta täysin tarpeeton ja turha lisäkulu ja jos ne saisivat päättää, ei mitään kyselyitä tietenkään olisi. Jotenkin tämä kiukku kuitenkin aina kohdistetaan siihen pankkiin joka ei tätä ole keksinyt.

 

[Mariini]

Revolutti vetää kortilla joo, mutta on huvittavaa omassa työssä katsella kun ihminen on suomalaisissa pankeissa "jumissa" ulosoton kanssa ja edunvalvontaan määrättynä kun PoP, Nordea & OP löi tilit lukkoon ulkomaalaisen rahaliikenteen takia > asiakas joutui edunvalvontaan kun ei pystynyt maksamaan laskujaan, vaikka rahaa oli ja meni elinkeinonsa perseelleen.

Minä hoidan kys. asiakkaan kuljetuksia ja edunvalvontaan laitan kuukausittain laskut, joista sitten yhteiskunta ne hoitaa.... Kuten muutkin asiakkaan maksut, ruokakaupan jne.

Samaan aikaan kyseisellä asiakkaalla pyörii Revolutin ja jenkkipankin kautta rinnakkaistalous ilman mitään rahahuolia ja edunvalvonnan sekaantumisia kuinka asioitaan käytännössä hoitaa.

 

[HTK12]

Ihan hiljattain olin pankissa asioimassa, kun viereisellä tiskillä nostettiin kymppitonni, satasina. Ainakaan se ei aiheuttanut muuta kuin "Pikku hetki, käyn hakemassa rahat", ja kohta kuului setelilaskurin pärinä.

Olisinpa varovaisesti sitä mieltä, että selvitykset käteistä nostettaessa on vähän urbaania legendaa Suomessakin.

Nordealta saa tilattua 15 k€ lähipostiin, jos on pikkurahalle tarvetta:

Käteistä Postin välityksellä

Nordean asiakkaana voit tilata tarvitsemasi käteisen rahan haluamaasi Postin toimipisteeseen. Käteinen raha toimitetaan Postin palveluverkoston noutopisteeseen.

www.nordea.fi

Ei ole mikään urbaani legenda. Kävi itsellekkin (jo ennen koronaa), kortti hajosi niin kävin käteistä ostosta varten. Melkoinen kysely mihin rahat menee ja miksi ei kelpaa vaikka verkkomaksu tai.. Ihan kaikkea muuta olisi saanut, mutta sitä käteistä. Kyseessä Nordea. Taisi olla vain 4k mitä halusin, en tosin ollut tilannut etukäteen. Jos joku sai kymppitonnin Nordeasta satasina käteen, niin eiköhän se ollut ennakkoon tilattu. Tällöin ei tietenkään enää kysellä kun on jo kyseilty tilausvaiheessa.

Olisin siis sitä mieltä, että et nyt ihan tiedä mistä puhut.

Joo niin saa postiin tilattua, mutta edelleen mistä sen 50k€ saa näppärästi 200€ seteleinä käteeen Suomessa? Sehän se alkuperäinen kysymys oli. Jos sun pitää tilata rahat 2vko ennakkoon (taitaa olla suositus monilla pankeilla, jos haluat tietyin kokoisia seteleitä tai vähän enemmän), niin ollaan hyvin kaukana näppärästä. Käteisnostoja saa enää 12 Nordean konttorista Suomessa kun pikaisesti vilkaisin Nordean sivuilta. En tiedä saako muihin konttoreihin sitten tilattua käteistä.

 

[Clayman]

Käy ja kulje maailmalla. Ei Romaniassa kysellä kaavakkeilla mistä nää on kun talletat viittätuhatta tililles rahaa ja samas euroopan unionis ollaan.

Ei mikään ihme, että ulkomaiset pankit ja revolut ottaa jalansijaa täälläkin.

Jutut taas tasoa ”trust me bro”.

 

[takomo]

Ei ne ole, ja pankit toimii aika räikeän laittomasti tässä kun uhkailee nostojen eväämisellä ja ties millä. Ainakin parissa maalaispankissa on saanu tapella

Taisin joutua urbaanin legendan uhriksi viimeksi, kun asioin OP:ssa ja piti nostaa 2000€ käteisenä.

Ei ole mikään urbaani legenda. Kävi itsellekkin (jo ennen koronaa), kortti hajosi niin kävin käteistä ostosta varten. Melkoinen kysely mihin rahat menee ja miksi ei kelpaa vaikka verkkomaksu tai.. Ihan kaikkea muuta olisi saanut, mutta sitä käteistä. Kyseessä Nordea. Taisi olla vain 4k mitä halusin, en tosin ollut tilannut etukäteen.

OK, uskotaan, tätä siis tapahtuu Suomessa. Omalle kohdalle ei ole sattunut, kun olen nostanut n. alle kuukauden nettopalkan suuruisia nostoja (Nordea). En kyllä ilmoittele pankille etukäteen milloin olen hakemassa rahaa mutta koskaan ei myöskään kysellä mitään.

Pankkitädit monesti mielellään laskevat rahat käsin

Jos joku sai kymppitonnin Nordeasta satasina käteen, niin eiköhän se ollut ennakkoon tilattu. Tällöin ei tietenkään enää kysellä kun on jo kyseilty tilausvaiheessa.

Niin tarkasti en seurannut mutta olen käsittänyt, että ko. konttorissa käteisen käsittely ei ole mikään poikkeusjuttu.

Joo niin saa postiin tilattua, mutta edelleen mistä sen 50k€ saa näppärästi 200€ seteleinä käteeen Suomessa? Sehän se alkuperäinen kysymys oli.

Tuskin edes markka-aikana on saanut kyläpankin kassalta 300 kmk ihan noin vain "näppärästi", vaan isot rahat on aina pitänyt tilata. Itse asiassa talletuksissa taisi olla irtisanomisaika ja pankilla oli kuukausia aikaa järjestää rahat.

Jos sun pitää tilata rahat 2vko ennakkoon (taitaa olla suositus monilla pankeilla, jos haluat tietyin kokoisia seteleitä tai vähän enemmän), niin ollaan hyvin kaukana näppärästä. Käteisnostoja saa enää 12 Nordean konttorista Suomessa kun pikaisesti vilkaisin Nordean sivuilta. En tiedä saako muihin konttoreihin sitten tilattua käteistä.

Käteisenä raha täytyy toimittaa fyysisesti nostopaikkaan. Olettaisin, että isoista käteiskonttoreista, varsinkin Suomen pankin lähellä, nosto onnistuu aika nopeastikin mutta kauempana voi kestää pidempään. Luultavasti käteistä ei saa kuin käteiskonttoreista. Eihän pankkikonttoreissa ole enää edes holveja arvotavaran säilytykseen.

Onko joku käyttänyt noita käteisen postipalveluita? Tuliko kymppitonni siisteinä seteleinä muutamassa päivässä kuten luvataan.

 

[HTK12]

OK, uskotaan, tätä siis tapahtuu Suomessa. Omalle kohdalle ei ole sattunut, kun olen nostanut n. alle kuukauden nettopalkan suuruisia nostoja (Nordea). En kyllä ilmoittele pankille etukäteen milloin olen hakemassa rahaa mutta koskaan ei myöskään kysellä mitään.

Pankkitädit monesti mielellään laskevat rahat käsin

Tämä toki riippuu konttorista enkä ole useampaan vuoteen käynyt konttorissa kun siitä on tehty sen verran hankalaa. Onko kyseessä siis joku pienin kylän konttori, jossa vielä paljon käydään käteistä hakemassa? Koronan aikaan homma meni ihan sirkukseksi kun ovet oli lukossa ja sisälle pääsi vain ajan varanneet jne.

Niin tarkasti en seurannut mutta olen käsittänyt, että ko. konttorissa käteisen käsittely ei ole mikään poikkeusjuttu.

Jos haluat tuollaisen vähän normaalia isomman summan tietyn kokoisina seteleinä, niin ohjeistus on näin ulkomuistista, että pitää tilata ennakkoon.

Tuskin edes markka-aikana on saanut kyläpankin kassalta 300 kmk ihan noin vain "näppärästi", vaan isot rahat on aina pitänyt tilata. Itse asiassa talletuksissa taisi olla irtisanomisaika ja pankilla oli kuukausia aikaa järjestää rahat.

En minä nyt kysynyt mistään kyläkapankista, vaan mistä sen yleensä voisi Suomessa saada. Kyllähän ennen pankeissa oli reilusti rahaa kun ihmiset kävi sitä sieltä nostamassa, nykyisin ei kukaan tuntemani ihminen enää käy nostamssa säännöllisesti pankista rahaa, vaikka aikoinaan kävivätkin.

Käteisenä raha täytyy toimittaa fyysisesti nostopaikkaan. Olettaisin, että isoista käteiskonttoreista, varsinkin Suomen pankin lähellä, nosto onnistuu aika nopeastikin mutta kauempana voi kestää pidempään. Luultavasti käteistä ei saa kuin käteiskonttoreista. Eihän pankkikonttoreissa ole enää edes holveja arvotavaran säilytykseen.

Kyllä kait ainakin vähän isommissa konttoreissa on tallelokerot, jos haluat jotain jättää säilytykseen. Näissä nyt luulisi voivan hyvin säilyttää myös rahaa, jos ihmiset sinne on vieneet arvopapereitaan säilytykseen.

 

[3dfx]

Kyllä kait ainakin vähän isommissa konttoreissa on tallelokerot, jos haluat jotain jättää säilytykseen. Näissä nyt luulisi voivan hyvin säilyttää myös rahaa, jos ihmiset sinne on vieneet arvopapereitaan säilytykseen.

No, tästäkin on sellanen juttu että kysyin tallelokeroa niin olivat irtisanoneet kaikki sopimukset koska heille oli tullut sanomista siitä kun eivät olleet päästäneet asiakkaita itse tallelokeroilleen ja "me ei tonne meidän holviin ulkopuolisia päästetä", niinkun siellä jotain arvokasta muka olisi. Nää juipit pankissa on myös paljasjalkasia paikallisia, niin aika helppo on pölliä sisältö ainaki osittain esim. asiakkaan kuollessa, kun toimintatavat olleet tommosia epämääräsiä, että he vie ja tuo sieltä tiskille tavaraa jonkun lokerosta ja siten tietää mitä kenenkin lokerossa on...tossa jonkun matkan päässä varmaan 20 vuotta sitten oli tällänen tapaus, missä tallelokerossa ei mukamas ollut mitään ja olikin pankkitädillä mennyt omat ja asiakkaiden tavarat ja lokerot vähän sekasin. Kannattaa ainakin dokumentoida aika hyvin ja mielellään todistajaksikin joku kun tommoseen jotain vie, niin voi olla jotain aseita pankkia vastaan kun noilla nyt tuntuu tollanen ajatusmaailma olevan että kaikki mikä on pankin seinien sisäpuolella on heidän omaisuuttaan.

 

[takomo]

Onko kyseessä siis joku pienin kylän konttori, jossa vielä paljon käydään käteistä hakemassa?

Helsingissä. Jonotusnumeroissa on oma valinta "Käteisnostot".

En minä nyt kysynyt mistään kyläkapankista, vaan mistä sen yleensä voisi Suomessa saada. Kyllähän ennen pankeissa oli reilusti rahaa kun ihmiset kävi sitä sieltä nostamassa, nykyisin ei kukaan tuntemani ihminen enää käy nostamssa säännöllisesti pankista rahaa, vaikka aikoinaan kävivätkin.

Pankeilla on ollut paikalla yleensä rahaa tarpeen mukaan vaan ei enempää. Jos joku on halunnut nostaa "miljoonan", se on pitänyt tilata. Tämä tuskin on muuttunut mihinkään.

Jos tarvitset 50 k€ käteistä, niin täytyy soittaa omalle yhteyshenkilölle ja kysyä miten se järjestyy. Jos ei järjesty, pitää vaihtaa pankkia.

Kyllä kait ainakin vähän isommissa konttoreissa on tallelokerot, jos haluat jotain jättää säilytykseen. Näissä nyt luulisi voivan hyvin säilyttää myös rahaa, jos ihmiset sinne on vieneet arvopapereitaan säilytykseen.

Niinhän sitä luulisi. Nämä on nykyään vahvasti kortilla. Kun ei ole fyysistä arvoliikennettä, pankilla ei ole tarvetta holville, jolloin on paha tarjota tallelokeroitakaan.

 

[takomo]

No, tästäkin on sellanen juttu että kysyin tallelokeroa niin olivat irtisanoneet kaikki sopimukset koska heille oli tullut sanomista siitä kun eivät olleet päästäneet asiakkaita itse tallelokeroilleen

Ehkä eri pankeilla on eri käytännöt, mutta ainakin oman pankin tallelokerolle on aina menty itse henkilökohtaisesti oman avaimen kanssa. Sisältöä on sitten käsitelty ihan itse omassa rauhassa.

Mikäpä olikaan hauskempaa pankkiasiointia, kuin käydä holvissa leikkaamassa osinkolipukkeita fyysisistä osakekirjoista isoilla saksilla.

 

[HTK12]

Pankeilla on ollut paikalla yleensä rahaa tarpeen mukaan vaan ei enempää. Jos joku on halunnut nostaa "miljoonan", se on pitänyt tilata. Tämä tuskin on muuttunut mihinkään.

Toki, mutta kun puolet asiakkaista on käynyt nostamassa käteistä, niin tuollainen isompi määrä ennen onnistui helpommin ilman tilailemista. Kyllä tämä on muuttunut ihan selvästi jo viimeisen 20v aikana.

Jos tarvitset 50 k€ käteistä, niin täytyy soittaa omalle yhteyshenkilölle ja kysyä miten se järjestyy. Jos ei järjesty, pitää vaihtaa pankkia.

No aivan varmasti se järjestyy, mutta ei tämä edellenkään ole kätevää, kuten aiemmin sanoit sen 50k€ käteisen liikuttelun olevan. Ennen oli toista kun käteistä ei kytätty ja yritetä pakottaa ihmisiä siitä luopumaan tekemällä sen käyttämisestä kokoajan hankalampaa.

Niinhän sitä luulisi. Nämä on nykyään vahvasti kortilla. Kun ei ole fyysistä arvoliikennettä, pankilla ei ole tarvetta holville, jolloin on paha tarjota tallelokeroitakaan.

Pikaisella vilkaisulla vaikuttaisi olevan arvopaperi säilytys paljon useammassa Nordean konttorissa kuin käteisennosto mahdollisuus.

 

[takomo]

Toki, mutta kun puolet asiakkaista on käynyt nostamassa käteistä, niin tuollainen isompi määrä ennen onnistui helpommin ilman tilailemista. Kyllä tämä on muuttunut ihan selvästi jo viimeisen 20v aikana.

Olisinpa varovaisesti sitä mieltä, että arkikäteisen nostaminen pankista on suurelta osin kadonnut jo 80-90-luvulla pankkiautomaattien myötä. Tätäkin aiemmin käteistä sai shekeillä ja monelle palkka maksettiin tilipussissa käteisenä.

Vaikka käteistä on käsitelty enemmän, niin ei sitä välttämättä mitenkään ylettömiä määriä ole ollut holvissa yllättäviä miljoonanostoja varten. Isot summat on pitänyt tilata erikseen mutta, totta, kynnys lienee nykyään alempana.

Voi toki olla niinkin, että se mikä onnistuu tilaamatta Helsingin konttorilla ei ehkä onnistukaan maakunnissa.

No aivan varmasti se järjestyy, mutta ei tämä edellenkään ole kätevää, kuten aiemmin sanoit sen 50k€ käteisen liikuttelun olevan. Ennen oli toista kun käteistä ei kytätty ja yritetä pakottaa ihmisiä siitä luopumaan tekemällä sen käyttämisestä kokoajan hankalampaa.

En usko, että 50 k€/300 kmk nostaminen pankista on ollut ikinä mikään itsestäänselvyys, vaan se on aina vaatinut jotain säätöä. Isojen kaupunkien keskuspaikoilla se on voinut onnistua helpommin kuin nykyään.

Pitäisin todennäköisenä, että isojen liikepankkien Helsingin käteiskonttoreilla nosto onnistuu nykyäänkin heti, kunhan saadaan selvitettyä se, että pankki voi antaa rahan ulos.

Käteiseen liittyvä sääntely on sitten oma, isompi teema ja siitä olen pitkälti samaa mieltä. Käteisen hankaloittamisella yritetään saada ihmiset karttamaan käteistä ja alistumaan tapahtumatason seurantaan.

 

[Tonnin Seteli]

No, tästäkin on sellanen juttu että kysyin tallelokeroa niin olivat irtisanoneet kaikki sopimukset koska heille oli tullut sanomista siitä kun eivät olleet päästäneet asiakkaita itse tallelokeroilleen ja "me ei tonne meidän holviin ulkopuolisia päästetä", niinkun siellä jotain arvokasta muka olisi.

Toivottavasti sentään tavaroitaan noutaneet irtisanotut "ulkopuoliset" ovat päässeet normaalin käytännön mukaa hakemaan. Aika karmaiseva tilanne jos jossain on tallelokero ollut vaikkapa vuosia jakkukanojen yleisenä löytötavaratoimistona asiakkaille kertomatta.

En ole ihan varma, voinko uskoa. Mikä pankki ja mikä paikkakunta?

 

[HTK12]

Olisinpa varovaisesti sitä mieltä, että arkikäteisen nostaminen pankista on suurelta osin kadonnut jo 80-90-luvulla pankkiautomaattien myötä. Tätäkin aiemmin käteistä sai shekeillä ja monelle palkka maksettiin tilipussissa käteisenä.

Kyllähän maksaminen ja käteisen käyttö oli nykyisen vastakohta vielä ysärillä. Ihmiset asioi pankissa, pankeissa oli melkoiset ruuhkat aina tilipäivien aikaan jne. kun ihmiset kävi maksamassa laskujansa, nostamassa rahaa jne. Tiskille oli monesti tunninkin jonot isoissa konttoreissa kun tila oli täynnä ihmisiä vuorolappujen kanssa. Luottokortti ei käynyt läheskään kaikkialla ja monessa paikassa minimisumma luottokortilla oli muistaakseni 50mk jne. Laskujen maksaminen oli melko erilaista, eikä muistaakseni vielä ollut hirveän yleistä maksaa verkkopankissa laskuja jne. Oli erityisiä laskun maksu automaatteja, joissa oli viivakoodinlukija, monet ei näitä osanneet käyttää ja sitten odotettiin, kun niitä tilinumeroita, viitteitä ym. tietoja edellä oleva näpytteli väärin ja välillä jonotettiin tuntikin siihen automaatille. Monilla liikkeillä ei ollut nykyisen kaltaisia maksupäätteitä, joten kortteja "mankeloitiin" jne. Käteinen oli vielä kuningas tuolloin. Visa eletron oli olemassa, mutta eipä se toiminut läheskään kaikkialla, koska se vaati sen online katetarkistuksen ja näitä maksupäätteitä ei ollut läheskään kaikkialla. Autojakin kun käytiin Saksasta ostamassa vielä 2000-luvun alussa ostot hoidettiin usein käteisellä jne.

Vaikka käteistä on käsitelty enemmän, niin ei sitä välttämättä mitenkään ylettömiä määriä ole ollut holvissa yllättäviä miljoonanostoja varten. Isot summat on pitänyt tilata erikseen mutta, totta, kynnys lienee nykyään alempana.

Ei tässä nyt mistään miljoona nostoista ollut puhekkaan.

En usko, että 50 k€/300 kmk nostaminen pankista on ollut ikinä mikään itsestäänselvyys, vaan se on aina vaatinut jotain säätöä. Isojen kaupunkien keskuspaikoilla se on voinut onnistua helpommin kuin nykyään.

No olihan se ihan erilaista, ei silloin tarvinnut antaa selvitystä miksi nostaa rahaa ja sitä rahaa oikeasti oli pankeissa. Eiköhän isoista konttorista saanut nostettua ihan ilman mitään erillisilmoituksia tuon 300k sellaiset joilla oli sitä painetta riittävästi tilillä. Sitä rahaa kun oli ihan erimalliin siellä pankissa, koska monet kävi tilipäivänä nostamasssa rahat käteen pankista. Ihmiset käytti jokapäiväisessä asioinnissa käteistä ja käteinen kävi käytännössä ihan kaikkialla.

 

[takomo]

Kyllähän maksaminen ja käteisen käyttö oli nykyisen vastakohta vielä ysärillä. Ihmiset asioi pankissa, pankeissa oli melkoiset ruuhkat aina tilipäivien aikaan jne. kun ihmiset kävi maksamassa laskujansa, nostamassa rahaa jne.

Eihän arkirahoja ole haettu pankin tiskiltä sitten 80-luvun, kun pankkiautomaatit yleistyivät. Laskunmaksamista tiskillä tehtiin kyllä, ja tehdään muuten edelleenkin vaikka kulut on mitä on. Toisaalta suoraveloitus yleistyi.

Autojakin kun käytiin Saksasta ostamassa vielä 2000-luvun alussa ostot hoidettiin usein käteisellä jne.

Tässä oli toki eroa: isojakin kauppoja saatettiin maksaa käteisellä ja sitä varten piti pankista nostaa rahaa. Pankkiautomaatin tyhjentämistä isompia ostoja varten paheksuttiin.

No olihan se ihan erilaista, ei silloin tarvinnut antaa selvitystä miksi nostaa rahaa ja sitä rahaa oikeasti oli pankeissa. Eiköhän isoista konttorista saanut nostettua ihan ilman mitään erillisilmoituksia tuon 300k sellaiset joilla oli sitä painetta riittävästi tilillä.

Isoimmista konttoreista ehkä mutta todennäköisemmin niin, että rahat on saanut seuraavaksi päiväksi.

Sitä rahaa kun oli ihan erimalliin siellä pankissa, koska monet kävi tilipäivänä nostamasssa rahat käteen pankista. Ihmiset käytti jokapäiväisessä asioinnissa käteistä ja käteinen kävi käytännössä ihan kaikkialla.

90-luvulla? Voi olla, että joku firma on vielä maksanut palkan tilipussissa käteisenä mutta tuskin pankkiin maksettua palkkaa on konttorista nostettu. Pankkiautomaatit oli yleisiä eikä pankkikortitkaan harvinaisia olleet. Käteinen toki kelpasi joka paikassa.

 

[3dfx]

Ainakin pankkiautomaatteja oli jossain vaiheessa joka kaupan kulmalla. Porukka meni kauppaan ja nosti tililtään rahaa, millä maksoi kaupassa (antaen toki kaikki tietonsa jo jonkun typerän ykkösboonus mikälie etuohjelman kautta...) ja päivän päätteeksi kauppias vei nämä rahat pankkiin jotta ne voitiin taas tuoda kaupan viereen automaattiin.

 

[Tonnin Seteli]

Eihän arkirahoja ole haettu pankin tiskiltä sitten 80-luvun, kun pankkiautomaatit yleistyivät. Laskunmaksamista tiskillä tehtiin kyllä, ja tehdään muuten edelleenkin vaikka kulut on mitä on. Toisaalta suoraveloitus yleistyi.

Aika pitkälle yli 80-luvun oli näitä perj_aatteen miähiä, jotka eivät mitään muovikortteja käyttäneet, joten kyllä sitä paperirahaa nimenomaan pankin tiskiltä haettiin. Pikku hiljaa toki alkoivat pelata juuri tätä naurettavaa peliä, jossa jonkun kortin hyväksyivät ja nostivat sitten siinä kaupan ovella rahaa jolla maksoivat kaupassa. Viime mainittu on ainakin vielä viime vuosikymmenellä ollut suht yleinen vaikka ei vallitseva vanhusten tapa.

 

[3dfx]

Aika pitkälle yli 80-luvun oli näitä perj_aatteen miähiä, jotka eivät mitään muovikortteja käyttäneet, joten kyllä sitä paperirahaa nimenomaan pankin tiskiltä haettiin. Pikku hiljaa toki alkoivat pelata juuri tätä naurettavaa peliä, jossa jonkun kortin hyväksyivät ja nostivat sitten siinä kaupan ovella rahaa jolla maksoivat kaupassa. Viime mainittu on ainakin vielä viime vuosikymmenellä ollut suht yleinen vaikka ei vallitseva vanhusten tapa.

Viime vuoskymmenenä jos sattu jostain syystä menemään pankkiin eläkkeenmaksupäivänä, niin kyllä oli semmosta 80+ ikästä vanhusta koko aula täynnä. Asuin n. vuoden tuolloin 80+ vuotiaan sukulaiseni luona ja hänellekin oli joku rituaali mennä istumaan sinne pankin aulaan tunniksi vuoronumeron kanssa eläkkeenmaksupäivänä. No minähän siellä istuskelin sitten kanssa. Ei käytännössä käynyt, että sinne oltaisiin menty jokin muu päivä, vaan ne rahat oli pakko hakea sieltä tuolloin vaikkei mitään akuuttia tarvetta ollut.

 

[Sikatiiker]

Vuonna 2003 Visa Electronin korttimaksu tuntui vieraalta ysärin lapsesta. Toki olin alaikäinen, enkä mikään palkansaaja. Yleinen tapa niin nuorilla kuin aikuisillakin oli nostaa rahaa automaatilta aina kun sitä tuli. Käteisellä maksettiin kaupassa ja kaverien kanssa lyötiin vetoja, maksettiin velkoja ja kaljanhakupalkkoja yms. Laskujenmaksu onnistui tuolloin toki suoraan tililtä sillä ADSL-yhteydellä jo. Muistan, miten noina vuosina kuitenkin paikallisen OP:n tuulikaapissa oli vielä laskunmaksuautomaatti viivakoodinlukijoineen. Tuulikaappiin pääsi myös ilta-aikaan ja pankin ollessa kiinni tuulikaapin sisempi ovi oli luonnollisesti lukossa. Ysärin puolelta ja vuosituhannen vaihteesta muistan laskujenmaksun tapahtuneen useimmiten kotikylän pikkukonttorin tiskillä.

Noilta 2000-luvun alun ajoilta tuttu tapa nostaa palkat ja eläkkeet käteiseksi näkyy vieläkin 60- ja 70-vuotiailla haja-asutusalueella. Kylässä käydessä jos tulee kauppaan asiaa (ikäihmisillä on sinne ~20km matkaa), tyrkytetään heti käteistä mukaan, jotta toisit kannun bensaa, pari maitoa, jonkin työkalun/varaosan tms. Lapsille myös tyrkytetään aina merkkipäivinä käteistä ja niiden kanssa pitää sitten maksella kassalla seuraavat viikot karkkiostoksia. Toki nämä vanhukset itse kaupassa käydessään osaavat jo maksaa kortilla, mutta pitävät kuitenkin käteistä ihan arkisiin menoihin itselläänkin.

 

[HTK12]

Eihän arkirahoja ole haettu pankin tiskiltä sitten 80-luvun, kun pankkiautomaatit yleistyivät. Laskunmaksamista tiskillä tehtiin kyllä, ja tehdään muuten edelleenkin vaikka kulut on mitä on. Toisaalta suoraveloitus yleistyi.

Kyllä hyvin monet vanhemmat ihmiset vielä haki ysärillä rahaa pankista. Tämän pystyi hyvin toteamaan, jos sattui kulkemaan konttorin ohi, se oli aivan täynnä käteistä nostavia ihmisiä (eläkepäivinä ainakin). Näitä päiviä tuli itse kyllä aina välteltyä, kun en itse ainakaan tykännyt tuntia jonottaa. Toki verkkopankin käyttöön siirryin kyllä itse jo aikaa sitten viimeisen vuosikymmenen aikana olen käynyt vain perunkirjoitus ym. asioiden takia pankissa.

Tässä oli toki eroa: isojakin kauppoja saatettiin maksaa käteisellä ja sitä varten piti pankista nostaa rahaa. Pankkiautomaatin tyhjentämistä isompia ostoja varten paheksuttiin.

Aivan, isoja ostoja tehtiin käteisellä, niin sitä myös oli siellä pankeissa. Kyllä tämä, että rahat pitää tilata ennakkoon pankkiin tuli vasta jossain kun oltiin tovi eletty tätä vuosituhatta.

90-luvulla? Voi olla, että joku firma on vielä maksanut palkan tilipussissa käteisenä mutta tuskin pankkiin maksettua palkkaa on konttorista nostettu. Pankkiautomaatit oli yleisiä eikä pankkikortitkaan harvinaisia olleet. Käteinen toki kelpasi joka paikassa.

Niin rahat tuli tilille, ihmiset kävi hakemassa ne käteisenä pankista ja maksoivat sitten elämisensä käteisellä. Oli vielä hyvin yleistä ysärillä. Kuten sanoin, kortteja oli, mutta täysin erilaista oli maksaminen. Kenties on jo päässyt unohtumaan minkälaista se maksaminen oli ysärillä, mutta kuten edellä todettiin, niin 2000-luvullakin osalle kortilla maksaminen oli vierasta.

Viime vuoskymmenenä jos sattu jostain syystä menemään pankkiin eläkkeenmaksupäivänä, niin kyllä oli semmosta 80+ ikästä vanhusta koko aula täynnä. Asuin n. vuoden tuolloin 80+ vuotiaan sukulaiseni luona ja hänellekin oli joku rituaali mennä istumaan sinne pankin aulaan tunniksi vuoronumeron kanssa eläkkeenmaksupäivänä. No minähän siellä istuskelin sitten kanssa. Ei käytännössä käynyt, että sinne oltaisiin menty jokin muu päivä, vaan ne rahat oli pakko hakea sieltä tuolloin vaikkei mitään akuuttia tarvetta ollut.

Itsellä sama kokemus vanhemman sukulaisen kanssa, että ne rahat piti hakea sinä päivänä kun ne oli tullut tilille..

 

[IbanezRG]

80/90 luvun taitteessa tais tulla "yleisautomaatit". Sitä ennen SYP:n asiakas etsti SYP:n automaatin jne. Ysärillä sitten tuli ne automaatit josta sai rahaa kaikkien pankkien korteilla. Mulla on sellainen hatara mielikuva että olen etsinyt räntäsateessa pikkupäissään oikean pankin automaattia, alaikäisenä toki. Mutta vähän myöhemmin sitten alkoi olla niitä yhteisautomaatteja. Oisko 90-93 muuttunut viimeistään.

 

[Tonnin Seteli]

Mutta vähän myöhemmin sitten alkoi olla niitä yhteisautomaatteja. Oisko 90-93 muuttunut viimeistään.

Tämä muutos tapahtui monessa vaiheessa. Varmaan enemmistö muistaa tämän tapahtuneen 90-luvulla, koska niin moni on ollut OP:n tai Nordean(edeltäjineen) asiakas.

Kuitenkin moni pankki liittyi Otto-systeemiin vasta 2000-luvulla. Muistan joskus 2000-luvun alkuvuosina käyttäneeni molempia automaatteja Säästöpankkiryhmän korteilla. Jossain vaiheessa käteisen nostaminen onnistui kaikilla automaateilla, mutta vieraasta maatista meni palvelumaksu.

 

[takomo]

Aika pitkälle yli 80-luvun oli näitä perj_aatteen miähiä, jotka eivät mitään muovikortteja käyttäneet, joten kyllä sitä paperirahaa nimenomaan pankin tiskiltä haettiin.

Tässä on varmaan ollut erilaisia kuplia mutta itse en muista tällaista ollenkaan. Vanhemmissa ikäluokissa ja ehkä jossain maakunnissa on varmaan siirrytty hitaammin automaattinostoihin ja pankkikorttiin. Tähän lienee vaikuttanut sekin, että kaupungeissa konttoreissa joutui aina jonottamaan, joskus kauankin, mutta maaseudun pikkukonttoreissa harvemmin.

Noilta 2000-luvun alun ajoilta tuttu tapa nostaa palkat ja eläkkeet käteiseksi näkyy vieläkin 60- ja 70-vuotiailla haja-asutusalueella. Kylässä käydessä jos tulee kauppaan asiaa (ikäihmisillä on sinne ~20km matkaa), tyrkytetään heti käteistä mukaan, jotta toisit kannun bensaa, pari maitoa, jonkin työkalun/varaosan tms. Lapsille myös tyrkytetään aina merkkipäivinä käteistä

Jos toiselle pitää antaa rahaa, niin mikä on helpompaa kuin antaa seteli tai pari mukaan?

Se, että käteistä on saatavilla ei tietenkään tarkoita sitä, että tili säännönmukaiseseti tyhjennettäisiin käteiseksi, vaan sitä, että arjessa on omiin tarpeisiin mielekäs käteisen ja kortin yhdistelmä. Pankkiautomaatista saa näppärästi kertanostolla muutaman satasen, jolloin yksikin nosto voi riittää pitkään korttimaksujen ohessa.

Tämän pystyi hyvin toteamaan, jos sattui kulkemaan konttorin ohi, se oli aivan täynnä käteistä nostavia ihmisiä (eläkepäivinä ainakin).

Tämäkin voi olla osin harhaa: jos palvelu on kyllin hidasta, pienikin asiakasmäärä saa konttorin näyttämään ruuhkaiselta... "...kantavat hiekkaa pankkisaliin..."

Aivan, isoja ostoja tehtiin käteisellä, niin sitä myös oli siellä pankeissa. Kyllä tämä, että rahat pitää tilata ennakkoon pankkiin tuli vasta jossain kun oltiin tovi eletty tätä vuosituhatta.

Ihmiset tekevät harvemmin n. vuoden nettopalkan suuruisia nostoja, varsinkaan impulsiivisesti. Ei semmoisia rahoja ole koskaan ollut konttoreissa yleisesti. Isoissa konttoreissa ehkä, mutta tehokas logistiikka on hoitanut rahat esim. seuraavaksi päiväksi.

Niin rahat tuli tilille, ihmiset kävi hakemassa ne käteisenä pankista ja maksoivat sitten elämisensä käteisellä. Oli vielä hyvin yleistä ysärillä.

Tätä toistetaan niin paljon, että sille varmaan löytyy muutakin näyttöä kuin anekdootit? Joo, varmasti sitä tapahtui ja enemmän maalla kuin kaupungissa, mutta siltikin ... "hyvin yleistä"?

Kenellä työssäkäyvällä ihmisellä muka oli aikaa mennä konttoriin jonottamaan rahojen nostoa sen sijaan, että hankki automaattikortin tai pankkikortin? Myös pankkikortit olivat hyvin yleisiä 90-luvulla, varsinkin loppua kohden. Visa ym oli sitten harvinaisempi mutta ei mikään poikkeus. Ruokakaupassa kannatti silti maksaa käteisellä, koska se oli nopeampaa.

 

[Honzo]

Mulla oli alaikäisenä jo 80-luvulla pankkikortti. Kai nyt liki jokaisella oli 90-luvulla kortti.

 

[kilroy1]

Vuonna 2003 Visa Electronin korttimaksu tuntui vieraalta ysärin lapsesta. Toki olin alaikäinen, enkä mikään palkansaaja. Yleinen tapa niin nuorilla kuin aikuisillakin oli nostaa rahaa automaatilta aina kun sitä tuli. Käteisellä maksettiin kaupassa ja kaverien kanssa lyötiin vetoja, maksettiin velkoja ja kaljanhakupalkkoja yms. Laskujenmaksu onnistui tuolloin toki suoraan tililtä sillä ADSL-yhteydellä jo. Muistan, miten noina vuosina kuitenkin paikallisen OP:n tuulikaapissa oli vielä laskunmaksuautomaatti viivakoodinlukijoineen. Tuulikaappiin pääsi myös ilta-aikaan ja pankin ollessa kiinni tuulikaapin sisempi ovi oli luonnollisesti lukossa. Ysärin puolelta ja vuosituhannen vaihteesta muistan laskujenmaksun tapahtuneen useimmiten kotikylän pikkukonttorin tiskillä.

Noilta 2000-luvun alun ajoilta tuttu tapa nostaa palkat ja eläkkeet käteiseksi näkyy vieläkin 60- ja 70-vuotiailla haja-asutusalueella. Kylässä käydessä jos tulee kauppaan asiaa (ikäihmisillä on sinne ~20km matkaa), tyrkytetään heti käteistä mukaan, jotta toisit kannun bensaa, pari maitoa, jonkin työkalun/varaosan tms. Lapsille myös tyrkytetään aina merkkipäivinä käteistä ja niiden kanssa pitää sitten maksella kassalla seuraavat viikot karkkiostoksia. Toki nämä vanhukset itse kaupassa käydessään osaavat jo maksaa kortilla, mutta pitävät kuitenkin käteistä ihan arkisiin menoihin itselläänkin.

Kyllä vieläkin paikallisen säästöpankin edessä on melkoinen mummoruuhka niinä päivinä kun siellä on kassapalvelut auki. Aukiolo tosin vain 4h pvä kahtena päivänä viikossa.

Vielä 2015-2020 nyt jo edesmennyt äitini tasavuosina ei antanut käteistä vaan pankin shekin. Se oli kait jotenkin hienompaa vaikka sanoin etukäteen että anna lahja rahana, ei minulla ole aikaa shekkiä lunastaa.

Sen lunastus olikin oma operaatio.. oma pankki nordea ja äidilläni se säästöpankki. Luulin että helpommalla lunastan sen säästöpankista kun sieltä haettu. Luulin sitten väärin.. ensin jonotan yli 30min sp:n kassapalveluun, siellä töissä +65 tantta jolla oli aikaa höpistä kuulumiset joka mummon kanssa. Kun menin tiskille (paskaset työvaatteet pääällä) ämmän naama venähti ja kun sain asian esitettyä (en päässyt edes loppuun) tokaisi "onko sinulla edes tili meillä?" Ei ollut joten ilmoitti ettei hän tätä voi lunastaa, mene omaan pankkiisi. Ihmeissään lähdin menemään ja seuraavana päivänä Nordeaan. Siellä lunastus onnistui parissa minuutissa.

 

[Tonnin Seteli]

Mulla oli alaikäisenä jo 80-luvulla pankkikortti. Kai nyt liki jokaisella oli 90-luvulla kortti.

Eiköhän suuri enemmistö työikäisistä tai ainakin nuorempi puolisko tästä kansanosasta 1990-luvulla käyttänyt sekä käteistä että pankkikorttia, Visaa vielä vähemmistö.

Tietysti oli vanhusten lisäksi muitakin perj aatteen miähiä, jotka eivät suostuneet "muovikorttia" kassalla käyttämään röh. Ja ymmärtäähän sen, että käteinen oli vielä silloin helpompaa ja nopeampaa esimerkiksi ruokakaupassa. Jonkinlaista outoa aatteellisuutta siinä silti oli jo tuolloin, jos aikuisella ihmisellä ei ollut pankkikorttia edes olemassa.

 

[pulatunnus]

Mulla oli alaikäisenä jo 80-luvulla pankkikortti. Kai nyt liki jokaisella oli 90-luvulla kortti.

Pankkikortinosalta, siis sen maksukortin jolla tehdyt ostot veloitettiin tililtä kunhan sen makeloitu kuitti toimitettu johokin keskuskeen, missä sitten se kästelty ja veloitettu tililtä. Niin aikalaisten tarinoinen perusteella siinä oli ikäraja 18v. se oli vähän kuin shekkivihko. Tilinylitys ja suljetun kortin käytön pysäyttäminen oli lähinnä manuaalitarkistusten varassa mankeli kohteissa

Aiemmin mainittu Visa Electron, mistä tehtii aina katetarkistus (*, niin se tullut Wikipedian mukaan markkinoille 80 luvulla ja sen ikärajaa en nyt 80 luvun faktana löytänyt, mutta 15v ehkä alle (jossain vaiheessa ilmeisesti 12v).

Mankeliaikaan automaateissa toimi ns automaattikortin tapaan.

Visa Electron oli käytössä ihan viimevuosiin asti. Perinteiset pankkikortit kuoli sitä myöten kun maksuvälitysjuttuja yhtenäistettiin ja kun tuli ns Debit kortit.

(*
vaati siis sähköisen kortinlukijan joka kykenee ottaan yhteyden maksettaessa, pankkikortti,luottokortti pyyhkäisyt ajettiin eräajona, sulkulistat eräajoina laittesiin, riskitason mukaan mahdollisuus tehdä käytönaikainen tarkistus.

Tarinoiden mukaan jos asetetut automaatti rajat aiheutti hylyn, niin uutta yritystä alle tarkistusrajan, tai ohittaa tarkistus.

 

[Tonnin Seteli]

Pankkikortinosalta, siis sen maksukortin jolla tehdyt ostot veloitettiin tililtä kunhan sen makeloitu kuitti toimitettu johokin keskuskeen, missä sitten se kästelty ja veloitettu tililtä. Niin aikalaisten tarinoinen perusteella siinä oli ikäraja 18v.

Näin usein kuulee kerrottavan, mutta tämä tieto ei pidä paikkaansa. Myös minulla oli pankkikortti(sellainen kansallinen ei-visan kortti, magneetti- ja leimauslaitteeseen käyvä, allekirjoitettava, alunperin ja yleensä myöhemminkin erittäin offlinena käytettävä) alaikäisenä, joskin edellistä kertojaa myöhemmin vuosituhannen vaihteessa. Muistaakseni ikärajan pääsäännöstä oli erinäisiä mahdollisuuksia poiketa, esimerkiksi jos alaikäisellä asiakkaalla oli palkkatuloja. Varmaankin myös ruotsinkielinen nimi olisi kelvannut syyksi.

 

[pulatunnus]

Näin usein kuulee kerrottavan, mutta tämä tieto ei pidä paikkaansa. Myös minulla oli pankkikortti(sellainen kansallinen ei-visan kortti, magneetti- ja leimauslaitteeseen käyvä, allekirjoitettava, alunperin ja yleensä myöhemminkin erittäin offlinena käytettävä) alaikäisenä, joskin edellistä kertojaa myöhemmin vuosituhannen vaihteessa. Muistaakseni ikärajan pääsäännöstä oli erinäisiä mahdollisuuksia poiketa, esimerkiksi jos alaikäisellä asiakkaalla oli palkkatuloja. Varmaankin myös ruotsinkielinen nimi olisi kelvannut syyksi.

Meinasin aiemmin mainita massiperheiden lapset.
Mutta vakavasti, kiitos tiedosta, muistakot yksityiskohtia, ilmeisesti vakiotulot, jos ilman vanhempien vastuuta. Rinnakkaiskortit kävi myös mielessä, mutta se ei nyt mene ehkä tähän pankkikortti ruutuun omalta tililtä.

Mainitsit 2000 luvun, oliko tämä ketjun, mihin postain linkin että 2000 luvulla sähköisetmaksupääteet oli jo arkipäivää, ja mankeleita oli jossain vaiheessa enään vain satoja nekin joillain kiertävillä kaupustelijoilla.

Sähköiset päätteet myöntäjän riskiä isosto, kun tekivät ymmärtääkseni sulkulistatarkistukset automaattisesti ja katetarkistusten tekeminen yleisty ja automatisten rajojen rajat putoili.

 

[tjkoo]

Eihän arkirahoja ole haettu pankin tiskiltä sitten 80-luvun, kun pankkiautomaatit yleistyivät. Laskunmaksamista tiskillä tehtiin kyllä, ja tehdään muuten edelleenkin vaikka kulut on mitä on. Toisaalta suoraveloitus yleistyi.

Olisiko se ollut joskus vuonna 82 kun laskunmaksussa siirryttiin Infotel/Telesampoon tms kotona tietokoneella, Nokian 1200bps modeemilla.

 

[kilroy1]

Vielä ysärin loppupuolella pankkikortilla/luottokortilla huijaus kävi helposti.. esim ravintolassa pistettiin kuitit ja kortti lasiin ja asiakas kuittasi mankeloidun kuitin poislähtiessä.

Kirjailija Jari Tervo teki minulle niin kun olin Espoossa ravintolassa töissä. Jari oli kantis kun asui viereisessä talossa ja välillä hirtti ryyppy pahemman kerran kiinni. Eräs ip Jari tuli tyylikkääseen tapaan pieruverkkareissa ravintolaan. Joi pari olutta jonka jälkeen kysyi voiko loput maksaa seuraavana päivänä.. ilmoitin ettei onnistu joten Jari antoi Visa kortin (ei siis yhdistelmäkorttia) sanoi että pistä oluet piikkiin hän kuittaa kun lähtee. Illan lopussa huomasin Jarin häipyneen joten ajattelin höylätä piikin pois. Silloin huomasin että kortti oli mennyt vanhaksi kaksi päivää aikaisemmin. Seuraavana päivänä Jari tuli käteisen kanssa, pyysi anteeksi toimintaansa ja maksoi laskun pois.

 

[Tonnin Seteli]

Mainitsit 2000 luvun, oliko tämä ketjun, mihin postain linkin että 2000 luvulla sähköisetmaksupääteet oli jo arkipäivää, ja mankeleita oli jossain vaiheessa enään vain satoja nekin joillain kiertävillä kaupustelijoilla.

Oli joo, mutta ne sähköiset laitteet vastasivat enemmän mankelia kuin nykyisiä maksupäätteitä, kuitti allekirjoitettiin ja aineisto meni esim. päivän päätteeksi käsittelyyn jossa siinäkin kesti. Melkein kuin mankelilaput. Jossain vaiheessa harvoissa paikoissa pystyi myös käyttämään pin-koodia kansallisella pankkikortilla maksamiseen.

Tämä kaikki kömpelyys vs. nykyaikaiset kortit oli ihan vahva perustelu käteisen käytölle päivittäisasioissa. Käteisellä ei tullut tilinylityksiä ym.

 

[pulatunnus]

Oli joo, mutta ne sähköiset laitteet vastasivat enemmän mankelia kuin nykyisiä maksupäätteitä, kuitti allekirjoitettiin ja aineisto meni esim. päivän päätteeksi käsittelyyn jossa siinäkin kesti. Melkein kuin mankelilaput.

Jos en ihan väärässä niin jo viimevuosadalla sähköiset maksupäätteet käsitteli sulkulistat automaattisesti, teki tarkistuksia automaattisesti, ja eräajoina kerran vuorokauteen tapahtumat että sulkulistat. Toki tarinoita viellä viimevuosikymmenneltä että yhteydet ei toimineet ja ajot lähti päivien, jopa viikkojen päästä. (no mikä oli aika raja)

Kortinmyöntäjille iso juttu kun pääsivät "heti" väärinkäytöksiin kiinni, että saivat ne myös rajattua että keskeytettyä.
Pikkuvippaajille lisä kustannus, jos ei saanut saldoa lisättyä ajoissa.

 

[HTK12]

Tässä on varmaan ollut erilaisia kuplia mutta itse en muista tällaista ollenkaan. Vanhemmissa ikäluokissa ja ehkä jossain maakunnissa on varmaan siirrytty hitaammin automaattinostoihin ja pankkikorttiin. Tähän lienee vaikuttanut sekin, että kaupungeissa konttoreissa joutui aina jonottamaan, joskus kauankin, mutta maaseudun pikkukonttoreissa harvemmin.

Itse en nyt ole stadissa asunut, mutta ympäri Suomea kuitenkin käteistä käytettiin sekä ulkomailla hyvin paljon.

Se, että käteistä on saatavilla ei tietenkään tarkoita sitä, että tili säännönmukaiseseti tyhjennettäisiin käteiseksi, vaan sitä, että arjessa on omiin tarpeisiin mielekäs käteisen ja kortin yhdistelmä. Pankkiautomaatista saa näppärästi kertanostolla muutaman satasen, jolloin yksikin nosto voi riittää pitkään korttimaksujen ohessa.

Kyllä vanhemmat ihmiset säännöllisesti tyhjensi ne rahat käteen tililtä ysärillä. Ysärin alussa maksettiin käteisellä enemmän kuin pankki & luottokorteillä yhteensä tämän perusteella.

Tämäkin voi olla osin harhaa: jos palvelu on kyllin hidasta, pienikin asiakasmäärä saa konttorin näyttämään ruuhkaiselta... "...kantavat hiekkaa pankkisaliin..."

Ei tässä ole mistään harhasta puhe, vaan konttoreista joissa on yli tusinan verran tiskejä, joilla kaikilla on asiakkaat & sali on täynnä odottavia asiakkaita. Joo ei ole kuvaa nyt laittaa kun kännykkä kamerat tuli vasta paljon myöhemmin. Siellä konttorissa joutui itsekin asioimaan vielä ysärillä, niin kyllä oli tuskatuttavaa hommaa. Tämän muutokset nyt on varmasti jokainen huomannut ihan omassa elämässää, jos on elänyt ysärillä. Silloin konttoriin käveltiin sisään ja otettiin vuorolappu. Nyt konttoreiden määrä on todella pieni siihen nähden ja konttoreiden koko on todella pieni entiseen nähden. Eihän nykyisin konttoreihin sovi sisään kuin murto-osa siitä porukasta mikä niissä oli ysärillä. Nykyisin suurimpaan osaan pankkikonttoreista pitää olla ajanvaraus.

Ihmiset tekevät harvemmin n. vuoden nettopalkan suuruisia nostoja, varsinkaan impulsiivisesti. Ei semmoisia rahoja ole koskaan ollut konttoreissa yleisesti. Isoissa konttoreissa ehkä, mutta tehokas logistiikka on hoitanut rahat esim. seuraavaksi päiväksi.

No eihän niitä usein haettukaan, kun harva nyt voi vuodessa montaa kertaa nostaa vuosiansion verran rahaa. Mutta kun ostettiin auto tms. isompaa niin käteiskauppa oli vielä hyvin yleistä ja sitä rahaa käytiin sitten konttorista. Sieltä sai ne isot selitit. Automaateista sai vain pieniä seteleitä kuten nytkin, niin kukaan halua alkaa tänäkään päivänä ostamaan vaikka 30 000€ autoa/venettä tms. 50€ seteleillä (jos edes käteismaksu hyväksyttäisiin). Ihan sama ysärillä kuka olisi kiertänyt monta automaattia tyhjentääkseen ne pienistä seteleistä, että saisi vaikka 200k nostettua kortilla?

Tätä toistetaan niin paljon, että sille varmaan löytyy muutakin näyttöä kuin anekdootit? Joo, varmasti sitä tapahtui ja enemmän maalla kuin kaupungissa, mutta siltikin ... "hyvin yleistä"?

Minkälaista näyttö sinulla on näille väitteillesi ettei sitä käteistä olisi haettu & käytetty? Nämä on nyt ihan käytönnän kokemuksia elämästä ysärillä. Ysärillä netti oli vielä aika harvojen käytössä, joten netissä nyt ei hirveästi tuosta ajasta löydy mitään aikalais materiaalia. Netti alkoi yleistymään kunnolla vasta kun tuli kiinteät yhteydet, sitä ennen olleet minuuttihintaiset liittymät oli melko kalliita käyttää isommissa määrin ja lähinnä harrastajat näitä käytti.

 

[pulatunnus]

Minkälaista näyttö sinulla on näille väitteillesi ettei sitä käteistä olisi haettu & käytetty? Nämä on nyt ihan käytönnän kokemuksia elämästä ysärillä. Ysärillä netti oli vielä aika harvojen käytössä, joten netissä nyt ei hirveästi tuosta ajasta löydy mitään aikalais materiaalia. Netti alkoi yleistymään kunnolla vasta kun tuli kiinteät yhteydet, sitä ennen olleet minuuttihintaiset liittymät oli melko kalliita käyttää isommissa määrin ja lähinnä harrastajat näitä käytti.

Joskus etsin lähteistä johonkin, ehkä tämän ketjun keskusteluun. joukossa oli tilastoja käteisen käytöstä.

No en jättänyt talteen, joten googlettelulla pari tarkistamatonta poimintaa
Pari lainausta link

Käteisen käyttö päivittäistavaraostosten tavallisimpana maksutapana lähti laskuun vuonna 1999 ja kortilla maksaminen ohitti käteismaksamisen vuonna 2004.

Suomen Pankin operatiivinen rooli käteisinfrastruktuurissa on pienentynyt. Vuoden 1992 jälkeen Suomen Pankki on lakkauttanut 12 aluekonttoria

Käteinen nostettiin pankkikonttoreista 1970-luvulle asti, jonka jälkeen käteistä sai myös automaateilta. Nostot automaateilta ohittivat pankkikonttoreissa tehdyt nostot lamavuosina 1990-luvulla.

Käteisnostojen huippuvuosi oli vuonna 2001. Viime aikoina suomalaisten pankkien asiakkaiden käteisnostot pankkikonttoreista, automaateilta ja kaupoista ovat vähentyneet merkittävästi nopeammin kuin jakeluverkosto on supistunut.

Mainittiin myös sekit, tuli käyttöön 1920 luvulla ja alkoi hiipuun 1980 luvulla.

No noista varmaan saa jotain tuntumaa, muistukuvan perusteella ihan uskottavia vs muistikuva muista prjuista.

Sekit oli varmaan 90 luvulle asti käytössä isoissa kertamaksuissa, (jos tilisiirto tai muut pankki "vakuudet", tarinat kertoo myös isoista pankkikorttimaksuista 90 luvulla (siis kuusinumeroisia).
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sikäläisillä ei alkuun oikein ollut luotettavaa nopeaa maksutapaa kuin käteinen raha. mistä sitten enemmän tai vähemmän uskottavia tarinoita.

En nopeasti löytänyt selkeää kuvausta miten "hyvämaineiset" autokaupat alkoivat luopumaan käteisenrahan vastaanotosta.

Edit:
Suomessa pankkien sähköiset etäpalvelut tuli hyvin aikaisessa vaiheessa, jos tietokone, modeemi, niin hinnottelu oli selalista että ykstyisellekkin mahdollista.

Mutta "nettipankkin" myötä vasta ykstyisille levis, ja laskunmaksuautomaatit oli ihan eruoajan juttua.
Sitä ennen erlaisia laskunmaksu palveluita, pankkisiirrot, postisiirrot, joita kirjeeseen ja pankkin maksupalveluun, tiskiltä onnistu pienemmät määrät siinä silmien edessä. ehkä sitten päivää nopeammin saajalla.

Ruokalaskut maksettiin suoraan kauppaan,.

 

[3dfx]

Aiemmin mainittu Visa Electron, mistä tehtii aina katetarkistus (*, niin se tullut Wikipedian mukaan markkinoille 80 luvulla ja sen ikärajaa en nyt 80 luvun faktana löytänyt, mutta 15v ehkä alle (jossain vaiheessa ilmeisesti 12v).

Tuo Visa Elektron oli kyllä yks vitsi. 18 vuotiaana pankki tuuppas mulle puolväkisin tommosen joskus 2010 tms.. Ei kelvannut 2010- luvulla edes kaikkiin bensa-automaatteihin, kun lähinnä korttia käytin tankkaamiseen. Jossain vaiheessa ehkä 2014 tai 2015 sitte tein hakemuksen pankkiin luottokortille niin sen jälkeen alko kortitkin toimia joka paikassa. Joku episodi oli missä lopullisesti hirtti electronit kiinni kun ajoi jossain tuntemattomalla seudulla ihmetellen että voisko edes johonkin asemaan tämä kelvata jotta saisi tankattua täyteen ja pääsisi kotiin. Katettahan oli tilillä, ettei ollut siitä kiinni. Kun ei vaan se paska toiminut ja monessa paikkaa oli joku lappu "EI VISA ELECTRON" teipattuna automaattiin.

En oikeen tiedä mikä aivopieru se tuokin kortti on ollut, hirveen surkee esitys.

 

[Alfh]

Mulla oli alaikäisenä jo 80-luvulla pankkikortti. Kai nyt liki jokaisella oli 90-luvulla kortti.

Muistelen että minulla oli lapsena ysärin alkupuolella automaattikortti. Eli kortilla saattoi nostaa rahaa pankkiautomaatista ja maksaa maksuautomaatilla laskuja, mutta ei sillä pystynyt kaupassa maksamaan. Aikuisilla oli sitten oman pankin pankkikortti, ei kai niitä alaikäisille myönnetty? Myönnettiinkö edes kaikille aikuisillekaan, kun ei tuolloin ollut teknologiaa tarkistaa onko tilillä katetta?

Nuorison Visa Electron -kortit yleistyi vasta ysärin loppupuolella. Niissä maksupääte tarkisti katteen ja siinä saattoi kestää pitkäänkin, tai vallan epäonnistua, kuten tuossa yllä kerrotaan. Kansalliset pankkikortit katosi joskus vuoden 2010 tienoilla kun Suomi siirtyi SEPA-maksuihin ja muuttui Debit-korteiksi.

 

[Tonnin Seteli]

Aikuisilla oli sitten oman pankin pankkikortti, ei kai niitä alaikäisille myönnetty?

Kuten edellä todettu, kyllä. Rajoitetusti.

Myönnettiinkö edes kaikille aikuisillekaan

Ei tietenkään, ja samasta syystä myöhemminkin erilaiset pummit käyttivät electronia. En edes tiedä, onko tuo kauppanimi edelleen olemassa tai onko enää erottelua debit online/offline -korttien välillä, mutta ei jokainen persaukinen kriminaali saa ainakaan luottoa.

 

[3dfx]

Ei tietenkään, ja samasta syystä myöhemminkin erilaiset pummit käyttivät electronia. En edes tiedä, onko tuo kauppanimi edelleen olemassa tai onko enää erottelua debit online/offline -korttien välillä, mutta ei jokainen persaukinen kriminaali saa ainakaan luottoa.

Ne muutettiin mun ymmärtääkseni debit- korteiksi. Mulle ei pankki aikanaan jostain syystä halunnut sulkea sitä electronia vaikka hain luottokortin ("kun sulla on näitä bonuksia täällä ja bonukset nyt vaan pitää käyttää"), niin ne lähettelee aina uuden kortin parin vuoden välein. Nykysin tulee siis sen käyttämäni credit/debit- kortin kanssa vaan välillä uusi debit- kortti, mitä en siis käytä koskaan. Sitä reaaliaikaista katetarkistusta ei ilmeisesti enää ole kaikkialla pakosti kuten electronilla, vaan noissa on jokin lyhyen ajan luototusjärjestelmä olemassa jos jostain syystä katetarkistus ei onnistu juuri siinä hetkessä.

 

[Tonnin Seteli]

Ne muutettiin mun ymmärtääkseni debit- korteiksi. Mulle ei pankki aikanaan jostain syystä halunnut sulkea sitä electronia vaikka hain luottokortin

En muuten muista, miten tämä lopulta kävi. Hankin siis Visa Electron-kortin kun minulla oli jo jonkin aikaa ollut pankkikortti. Niinikään se pankkikortti muutettiin Visa Debit -kortiksi systeemin loppuessa, ja minulla oli nuo molemmat. Ehkä se electron irtisanottiin tai päätin itse lopettaa sen, koska siitä turhastakin meni palvelumaksu. Selvästi myöhemmin hain toisesta pankista visa debit -korttia, jolloin ne lajiteltiin online/offline. Taisin vahingossa hakea online-korttia ja kuitenkin kirjekuoressa tuli offline-kortti. Vasta tämän jälkeen hankin credit-kortteja. Joka tapauksessa tuolloin eli noin 2010 käytin yleisesti käteistä kenties noin 50% päivittäisestä asioinnista. Jossain vaiheessa melkein huomaamatta aloin käyttää lähes yksinomaan korttia. Voi olla, että tämä muutos tapahtui enimmäkseen 2020 koronapaniikin aikaisessa vertaispaineessa tai hieman aiemmin. Olin tuohon aikaan myös maksuja vastaanottamassa asiakaspalvelutyössä, ja huomasin että samoihin aikoihin kun lähimaksu alkoi tulla vallitsevaksi myös asiakkaiden setelimaksaminen rajusti vähentyi.

 

[3dfx]

En muuten muista, miten tämä lopulta kävi. Hankin siis Visa Electron-kortin kun minulla oli jo jonkin aikaa ollut pankkikortti. Niinikään se pankkikortti muutettiin Visa Debit -kortiksi systeemin loppuessa, ja minulla oli nuo molemmat. Ehkä se electron irtisanottiin tai päätin itse lopettaa sen, koska siitä turhastakin meni palvelumaksu. Selvästi myöhemmin hain toisesta pankista visa debit -korttia, jolloin ne lajiteltiin online/offline. Taisin vahingossa hakea online-korttia ja kuitenkin kirjekuoressa tuli offline-kortti. Vasta tämän jälkeen hankin credit-kortteja. Joka tapauksessa tuolloin eli noin 2010 käytin yleisesti käteistä kenties noin 50% päivittäisestä asioinnista. Jossain vaiheessa melkein huomaamatta aloin käyttää lähes yksinomaan korttia. Voi olla, että tämä muutos tapahtui enimmäkseen 2020 koronapaniikin aikaisessa vertaispaineessa tai hieman aiemmin. Olin tuohon aikaan myös maksuja vastaanottamassa asiakaspalvelutyössä, ja huomasin että samoihin aikoihin kun lähimaksu alkoi tulla vallitsevaksi myös asiakkaiden setelimaksaminen rajusti vähentyi.

Kun nyt vanhoja pankkikortteja katson, niin 23 vanhaksi mennyt oli vielä electron. Sen jälkeen tullut oli debit.

 

[Alfh]

Kuten edellä todettu, kyllä. Rajoitetusti.


Ei tietenkään, ja samasta syystä myöhemminkin erilaiset pummit käyttivät electronia. En edes tiedä, onko tuo kauppanimi edelleen olemassa tai onko enää erottelua debit online/offline -korttien välillä, mutta ei jokainen persaukinen kriminaali saa ainakaan luottoa.

Aivan, en lukenut kaikkia viestejä niin tarkkaan.

Katselin OP:n sivuilta vaihtoehtoja pankkikortiksi. Electronia ei näkynyt. Debit-kortti on tarkoitettu yli 15-vuotiaille. Tuosta ei oikein selviä tarkistetaanko saldo aina, mutta olettaisin että maksu menee läpi vaikka yhteyttä ei otettaisi.

Sitten siellä on erikseen Op Basic, joka on tarkoitettu yli 7-vuotiaille. Tilin saldo tarkistetaan aina ostotapahtumassa.

Ketjun aiheeseen liittyen, miettinyt tässä että olisiko kauppojen lahjakortit sopiva välimuoto käteiselle ja korttimaksulle? Ostaa sellaisen aina tarpeen mukaan käteisellä. S-rymän kortille saa 150€ saldoa ja se on 24kk voimassa. Näin välttyy kolikoiden käsittelyltä, mutta jokainen ostotapahtuma ei mene kaupan ja pankin rekistereihin.

 

[Tonnin Seteli]

Ketjun aiheeseen liittyen, miettinyt tässä että olisiko kauppojen lahjakortit sopiva välimuoto käteiselle ja korttimaksulle? Ostaa sellaisen aina tarpeen mukaan käteisellä. S-rymän kortille saa 150€ saldoa ja se on 24kk voimassa. Näin välttyy kolikoiden käsittelyltä, mutta jokainen ostotapahtuma ei mene kaupan ja pankin rekistereihin.

Lienee hyvä vaihtoehto foliohattumaksamiseen. Ei tosin yhtä hyvä kuin käteinen ja toisaalta on kyseenalaista, onko tuossa etua verrattuna normaaliin korttimaksamiseen. Joillekin varmaan on. Etenkin sosiaali- ja ulosottoasiakkaille voi olla, kunnes Stasi pääsee vauhtiin näidenkin kyttäämisessä.

 

[h8me]

Nuorison Visa Electron -kortit yleistyi vasta ysärin loppupuolella. Niissä maksupääte tarkisti katteen ja siinä saattoi kestää pitkäänkin, tai vallan epäonnistua, kuten tuossa yllä kerrotaan. Kansalliset pankkikortit katosi joskus vuoden 2010 tienoilla kun Suomi siirtyi SEPA-maksuihin ja muuttui Debit-korteiksi.

Jep, mullakin Vaihtui moiseksi vasta pari vuotta sitten. Persaukisten kortti enkä silti häpeile

 

[3dfx]

Jep, mullakin Vaihtui moiseksi vasta pari vuotta sitten. Persaukisten kortti enkä silti häpeile

Ei häpeillä tarvitse, mutta jos tilaa esimerkiksi netistä paljon niin luotto-ominaisuus kyllä antaa tietääkseni jonkinlaista suojaa verrattuna näihin nk. persaukisten kortteihin.

Ketjun aiheeseen liittyen, miettinyt tässä että olisiko kauppojen lahjakortit sopiva välimuoto käteiselle ja korttimaksulle? Ostaa sellaisen aina tarpeen mukaan käteisellä. S-rymän kortille saa 150€ saldoa ja se on 24kk voimassa. Näin välttyy kolikoiden käsittelyltä, mutta jokainen ostotapahtuma ei mene kaupan ja pankin rekistereihin.

Pitääkö tuollaiselle lahjakortille nykyisin jotenkin idenfioitua vai saako sellaisen ostettua anonyymisti? Se lahjakortti itsessäänhän tietysti on jotenkin numeroitu tms.

 

[Tonnin Seteli]

Jep, mullakin Vaihtui moiseksi vasta pari vuotta sitten. Persaukisten kortti enkä silti häpeile

Aikanaan ongelma oli se epäluotettava verkkoyhteys, joka ratkaisi eron "oikeiden korttien" ja electronin/online-kortin välillä. Useassa tilanteessa maksu joko hyväksyttiin tai ei mennyt läpi. Aikanaan halusin Electronin nimenomaan verkko-ostoksia varten, kun wanha pankkikortti oli vielä myymiöostojen standardi ja luottokorttia ei tarvinnut havitella.

 

[Alfh]

Lienee hyvä vaihtoehto foliohattumaksamiseen. Ei tosin yhtä hyvä kuin käteinen ja toisaalta on kyseenalaista, onko tuossa etua verrattuna normaaliin korttimaksamiseen. Joillekin varmaan on. Etenkin sosiaali- ja ulosottoasiakkaille voi olla, kunnes Stasi pääsee vauhtiin näidenkin kyttäämisessä.

Kyllä foliohattu kiristää sen verran, etten mitään bonuskortteja käytä, koska en halua että kaupalla on ikuinen tietokanta ruokaostoksistani. Varsinkin kun samaa dataa voisi periaatteessa käyttää siihen, että myönnetäänkö vakuutuksia tai lainaa. En tiedä käytetäänkö, mutta teknistä estettä ei olisi.

En tiedä käytetäänkö Debit-kortin numeroa sitten vastaavasti, eli onko ostokseni yksilöity sinne kaupan asiakastietokantaan pankkikortin numeron perusteella joka tapauksessa. Käsitykset siitä mikä on kohtuullista tunnetusti venyy kunnes niistä tulee uusi normaali.

Pitääkö tuollaiselle lahjakortille nykyisin jotenkin idenfioitua vai saako sellaisen ostettua anonyymisti? Se lahjakortti itsessäänhän tietysti on jotenkin numeroitu tms.

En ole kokeillut ostaa. Mutta niitä kortteja näkyy siinä kassan vieressä, niin ihmettelen jos aletaan henkkareita kysellä jos käteisellä sellaisen ostaa. Täytyypä kokeilla joskus.

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä foliohattu kiristää sen verran, etten mitään bonuskortteja käytä, koska en halua että kaupalla on ikuinen tietokanta ruokaostoksistani. Varsinkin kun samaa dataa voisi periaatteessa käyttää siihen, että myönnetäänkö vakuutuksia tai lainaa. En tiedä käytetäänkö, mutta teknistä estettä ei olisi.

Itse olen muuttanut vahingossa ostokseni niin oudoiksi ja sirpaloituneiksi, että kauppa ei käytännössä saa mitään dataa ellen ala ostaa paskavaippoja. Toista oli tietysti aikanaan, kun alkolista ja tupakasta sai vielä peräti S-bonusta. Tupakkatuotteita en toki enää käytä lainkaan. Siitä en ole huolissani, että joku keskusliike tietää minun ostavan jäätelöä tai sipsejä. Kaikkihan nykyään ovat läskejä.

En tiedä käytetäänkö Debit-kortin numeroa sitten vastaavasti, eli onko ostokseni yksilöity sinne kaupan asiakastietokantaan pankkikortin numeron perusteella joka tapauksessa. Käsitykset siitä mikä on kohtuullista tunnetusti venyy kunnes niistä tulee uusi normaali.

Ilmeisesti käytetään jossain määrin. Aiemminhan on kerrottu ettei käytetä, mutta muutama vuosi sitten jostain lasinsiruja sisältäneestä oliivisäilykkeestä tms. tuli varoitus muistaakseni S-ryhmän asiakkaille vaikka eivät olleet käyttäneet bonuskorttia kassalla.

 

[h8me]

Aikanaan ongelma oli se epäluotettava verkkoyhteys, joka ratkaisi eron "oikeiden korttien" ja electronin/online-kortin välillä. Useassa tilanteessa maksu joko hyväksyttiin tai ei mennyt läpi. Aikanaan halusin Electronin nimenomaan verkko-ostoksia varten, kun wanha pankkikortti oli vielä myymiöostojen standardi ja luottokorttia ei tarvinnut havitella.

Huvitti aikanaan kun olin kaupassa ukkosella ja pimeni koko kauppa

Noh röökillä käväsin, nostin rahaa ja käteinen pelitti ongelmitta (kassat toimi silti)

 

[Tonnin Seteli]

Varsinkin kun samaa dataa voisi periaatteessa käyttää siihen, että myönnetäänkö vakuutuksia tai lainaa.

Tietynlaisessa cyberpunk-maailmassa muuten voitaisiin käyttää lainan myöntämättä jättämisen perusteena sitä, että et osta kortilla vähittäiskaupasta.

Huvitti aikanaan kun olin kaupassa ukkosella ja pimeni koko kauppa

Noh röökillä käväsin, nostin rahaa ja käteinen pelitti ongelmitta (kassat toimi silti)

Täytyy muuten myöntää, että en ole koskaan sattunut asioimaan missään myymälässä siten, että kassat olisivat toimineet vaikka mikään kortti ei toimisi. Tähän silti yritän normaalilla toiminnallani varautua.

 

[h8me]

Tietynlaisessa cyberpunk-maailmassa muuten voitaisiin käyttää lainan myöntämättä jättämisen perusteena sitä, että et osta kortilla vähittäiskaupasta.


Täytyy muuten myöntää, että en ole koskaan sattunut asioimaan missään myymälässä siten, että kassat olisivat toimineet vaikka mikään kortti ei toimisi. Tähän silti yritän normaalilla toiminnallani varautua.

Tosta mun keissistä varmaan 12v aikaa, tohon aikaan vielä sai 20e setelillä mäyräkoiran ja röökiaskin 8)