Kapitalismi - hidaste vai edellytys ihmiskunnan kehitykselle?

[Tinke-80]

Olen usein miettinyt onko kapitalismi kuinka tehokas talousjärjestelmä näin ihmiskunnan kehityksen ja selviytymisen kannalta. Otetaan vaikka esimerkkinä tietokoneiden prosessoreja valmistava Intel. Intel on nyt monta vuotta ollut markkinajohtaja tietokoneprosessorien valmistusrintamalla, eikä varteenotettavaa kilpailijaa ole näköpiirissä. Tämän ansiosta Intelin ei ole ollut tarvetta panostaa tuotekehittelyyn niin isoja summia kuin mitä vuosia sitten kun kilpailu oli vielä kovaa AMD:n kanssa. Vaikka Intel ei sijoita niin paljon resursseja tuotekehittelyyn, niin siitä huolimatta Intel tuottaa hyvin voittoa osakkeenomistajilleen, mikä näin kapitalismin silmissähän on mitä parasta. Mutta kun alkaa miettmään asiaa ihmiskunnan kehityksen kannalta niin eikös tämä prosessorien kehityksen hidastuminen hidasta myös ihmiskunnan kehitystä aikalailla?

Vai onko ihmiskunta "tuomittu" kehittymään vain kilpailun kautta, kuten esimerkiksi ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana jolloin ihmiskunnan tekninen kehitys oli erittäin rajua. Esimerkkinä vaikka ydinpommin, V-2 raketin ja lentokoneiden kehitys. Joten kehittääkö ihmiskunta tehokkaimmin uutta teknologiaa kilpailun kautta, kuten sodat, yhtiöiden tai valtioiden välinen raaka kilpailu?

Mitä mieltä olette? Onko kapitalismi hidaste vai välttämätön edellytys ihmiskunnan kehitykselle?

 

[Erkki_erikeepperi]

Keksi parempi järjestelmä. Ei kukaan ole ainakaan vielä keksinyt.

Ja Intel kohtaa aika kovaa kilpailua takavasemmalta toisaalta näytönohjainpiirien ja toisaalta ARM-prosessorien toimesta. Nykypäivänähän ihmiset on paljon vähemmän riippuvaisia Intelistä kuin 20 vuotta sitten konsanaan! Itse asiassa ylivoimaisesti suurin osa ihmisten jokapäiväisestä tietotekniikkatarpeesta tyydyttyy jopa kokonaan ilman Inteliä...

Se on totta, että nopeuskehitys on hidastunut, mutta ehkäpä se olikin "epätavallisen" voimakasta alkuaikoina eikä sellainen tahti ollut kestävää. Ja kuten todettua, näytönohjainpiirit jakavat yhä enemmän sitä taakkaa mikä aiemmin kuului CPU:lle.

 

[Tinke-80]

En ole keksinyt tai ehdottamassa parempaa järjestelmää. Yritän vain avata keskustelua siitä onko kapitalismi se tehokkain järjestelmä ihmiskunnan kannalta.

 

[Erkki_erikeepperi]

En ole keksinyt tai ehdottamassa parempaa järjestelmää. Yritän vain avata keskustelua siitä onko kapitalismi se tehokkain järjestelmä ihmiskunnan kannalta.

Tällä hetkellä on tehokkain, ja sen tehokkuus on jopa ylittänyt odotukset viime vuosikymmeninä kun katsotaan, millä vauhdilla kehitysmaat ovat kehittyneet.

Jos joskus tulevaisuudessa tekniikka kehittyy sille tasolle, että koneet tekee kaiken eikä ihmistä enää tarvita paljon mihinkään, niin ehkä sitten pitää järjestelmää vähän tuunata johonkin suuntaan, mene ja tiedä.

 

[Jurppii]

Parasta, mitä rauhanomaisesti on saavutettavissa. Olishan se varmaan kiva kun kaikki jaettaisiin tasan ja käytettäisiin järkevästi robottien kehittämiseen sun muuhun ja saataisiin kaikki samanlaiset pyjamat, joissa käyskenneltäisiin holokannella runoja kirjoittaen. Mutta Zeitgeist ja muut on pelkkää fantasiaa joten näillä mennään.

Kapitalismin hyvä puoli on se, että se motivoi työhön ja innovaatioon. Kapitalismin huono puoli on, että raha tulee rahan luo ja varallisuus keskittyy. Sitten kun se on tarpeeksi keskittynyt niin se ei enää ole motivoimassa oikein ketään.

 

[Grazer]

Kapitalismin hyvä puoli on se, että se motivoi työhön ja innovaatioon. Kapitalismin huono puoli on, että raha tulee rahan luo ja varallisuus keskittyy. Sitten kun se on tarpeeksi keskittynyt niin se ei enää ole motivoimassa oikein ketään.

Motivointi nimenomaan on se juttu. Jos vertaa sosialistiseen järjestelmään, niin miksi kukaan tekisi yhtään muita enempää (eli miksi ylipäänsä kukaan tekisi mitään), jos siitä ei kuitenkaan saisi muita suurempaa palkkiota.

Toki useimmissa maissa talousjärjestelmä on jotain kapitalistisen ja sosialistisen väliltä. Osassa maita tuo jako on onnistunut paremmin, osassa huonommin.

 

[Bladekill]

Olen usein miettinyt onko kapitalismi kuinka tehokas talousjärjestelmä näin ihmiskunnan kehityksen ja selviytymisen kannalta. Otetaan vaikka esimerkkinä tietokoneiden prosessoreja valmistava Intel. Intel on nyt monta vuotta ollut markkinajohtaja tietokoneprosessorien valmistusrintamalla, eikä varteenotettavaa kilpailijaa ole näköpiirissä. Tämän ansiosta Intelin ei ole ollut tarvetta panostaa tuotekehittelyyn niin isoja summia kuin mitä vuosia sitten kun kilpailu oli vielä kovaa AMD:n kanssa. Vaikka Intel ei sijoita niin paljon resursseja tuotekehittelyyn, niin siitä huolimatta Intel tuottaa hyvin voittoa osakkeenomistajilleen, mikä näin kapitalismin silmissähän on mitä parasta. Mutta kun alkaa miettmään asiaa ihmiskunnan kehityksen kannalta niin eikös tämä prosessorien kehityksen hidastuminen hidasta myös ihmiskunnan kehitystä aikalailla?

Intel:hän on monikansallinen yritys ja toimii usealla eri markkinalla useiden eri talousjärjestelmien piirissä. Tämän lisäksi todellista tai ns. "puhdasta" kapitalismia ei ole ollut eikä ole edelleenkään missään joten sinänsä Intelin tai ylipäätään yksittäisen yrityksen toiminnan rinnastaminen kapitalismiin on hiukan erikoista.

Sitten mitä itse prosessorimarkkinaan tulee niin AMD on juuri viime vuosina iskenyt lujaa Intelin tontille ja tehnyt oikein hyvää comebackia. Esim. Siinä missä Intel on tuomassa 2020 10nm prosessorit, AMD on jo tänä vuonna tuomassa 7nm ja aikaisemmin pakotti Intelin lähtemään kilpailuun ytimien määrästä vuosikausia kestäneen 4-core jumituksen jälkeen.

Mitä mieltä olette? Onko kapitalismi hidaste vai välttämätön edellytys ihmiskunnan kehitykselle?

Mielestäni kysymys on väärä. Sinänsä hassua että kapitalismille on edes oma termi koska kyseessä on loppupeleissä vain "vapaus" ja asioiden luonnollinen inherenttinen olotila silloin kuin mikään väkivaltakoneisto ei pakota ihmisiä tai yrityksiä epäintuitiiviseen käytökseen.
Oikea kysymys on että miksi jonkinlainen synteettinen keskushallinto, valtio yms. olisi parempi päättämään yksilöiden tarpeesta kuin yksilöt itse?

 

[Jurppii]

Motivointi nimenomaan on se juttu. Jos vertaa sosialistiseen järjestelmään, niin miksi kukaan tekisi yhtään muita enempää (eli miksi ylipäänsä kukaan tekisi mitään), jos siitä ei kuitenkaan saisi muita suurempaa palkkiota.

Toki useimmissa maissa talousjärjestelmä on jotain kapitalistisen ja sosialistisen väliltä. Osassa maita tuo jako on onnistunut paremmin, osassa huonommin.

Välimaasto toimii parhaiten mutta valitettavasti sekin vaatisi oikeasti toimiakseen aika rankkaa vallankäyttöä. Jos nyt ihan teoretisoimaan lähdetään niin liiallinen omaisuuden keskittyminen pitäisi "yhteistä hyvää" ajatellen estää ja samaten suuret omaisuudet, jotka vaan seisoo jossain kasvamassa korkoa tai osinkoa sosialisoida. Maailma vaan ei ole siihen valmis vaan aina on joku toinen maa, joka mielellään ottaa veropakolaisen vastaan.

 

[Plebsant]

Mitä mieltä olette? Onko kapitalismi hidaste vai välttämätön edellytys ihmiskunnan kehitykselle?

Kapitalismi on ehdottomasti ollut välttämätön edellytys ihmiskunnan kehitykselle ainakin tähän asti. Se on motivoinut työhön ja innovaation, kun taas vastakkaisessa aatteessa on lähes poikkeuksetta innovoivat henkilöt ja älymystö tukahdutettu tai hävitetty.

Kapitalismin tulee varmasti korvaaman jokin parempi systeemi. Niin kuin on aina käynyt historiassa.

Itse näen nykypäivänä kapitalismin ongelmana nykyään, että kun raha keskittyy jonnekkin tarpeeksi niin siitä tulee käytännössä koskematon laille. Tälläisiä keskittymiä voisi sanoa nykyään olevan Facebook, Google, Amazon jne. Tälläisiä yrityksiä vastaan on todella vaikea käydä taisteluun oikeudessa vaikka olisikin aihetta, koska lähettävät sen 1000 lakimiehen armeijan kimppuun ja oikeudenkäynti tod.näköisesti kestäisi ainakin vuosikymennen ellei kymmeniä. Myöskin kyseiset yhtiöt sitten lobbaavat hallituksia ajamaan heille edullisia lakeja. Itse näen, että kansallisvaltiot asettaa pelisäännöt ja yhtiöt sitten pelaa niitten sääntöjen mukaan eikä niin, että yhtiöt määrittävät pelisäännöt, koska en usko yhtiöitten kykyyn säännellä itse itseään.

Toinen ongelma on, että kapitalismissa valta tuppaa periytymään, josta en henk.koht pidä. Raha on valtaa ja raha periytyy.

 

[Jurppii]

Itse näen nykypäivänä kapitalismin ongelmana nykyään, että kun raha keskittyy jonnekkin tarpeeksi niin siitä tulee käytännössä koskematon laille. Tälläisiä keskittymiä voisi sanoa nykyään olevan Facebook, Google, Amazon jne. Tälläisiä yrityksiä vastaan on todella vaikea käydä taisteluun oikeudessa vaikka olisikin aihetta, koska lähettävät sen 1000 lakimiehen armeijan kimppuun ja oikeudenkäynti tod.näköisesti kestäisi ainakin vuosikymennen ellei kymmeniä. Myöskin kyseiset yhtiöt sitten lobbaavat hallituksia ajamaan heille edullisia lakeja. Itse näen, että kansallisvaltiot asettaa pelisäännöt ja yhtiöt sitten pelaa niitten sääntöjen mukaan eikä niin, että yhtiöt määrittävät pelisäännöt, koska en usko yhtiöitten kykyyn säännellä itse itseään.

Nostaisin itse ehkä ennemmin esille henkilöt ja suvut, joille varallisuus keskittyy. Nuo on kuitenkin firmoja, joilla raha on tahkottu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perustajat on toki lyöneet rahoiksi mutta osa valtavista firmoista edelleenkin vasta miettii, että miten tällä nyt oikein tehtäisiin mustaa viivan alle.

Reiluutta ja oikeutta maailmaan peräänkuuluttavat tuntuisivat usein vihaavan esimerkiksi perintöveroa. Se oma tulossa oleva mökki tai kaksio muuttotappiokunnasta hämärtää kai sen kokonaiskuvan, jossa miljardit siirtyvät saman suvun taskuissa eteenpäin ja sitten niistä tulee niitä rockefellereita ja rotschildeja, joita taas kyllä vihataan. Toki tuota isoa rahaa on mahdoton kontrolloida niin kauan kun löytyy siedettäviä maita, joissa tarjotaan kevyempää verotusta porkkanana. Tosin en tiedä, että pitäisikö edes asialle mitään tehdä.

 

[ATE]

Sosialismi toimii pohjoismaissa suhteellisen hyvin. Tai sitten "Capitalism with strong welfare policies" jos sitä sellaiseksi haluaa kutsua.

 

[Erkki_erikeepperi]

Toki useimmissa maissa talousjärjestelmä on jotain kapitalistisen ja sosialistisen väliltä. Osassa maita tuo jako on onnistunut paremmin, osassa huonommin.

Välimaasto toimii parhaiten mutta valitettavasti sekin vaatisi oikeasti toimiakseen aika rankkaa vallankäyttöä. Jos nyt ihan teoretisoimaan lähdetään niin liiallinen omaisuuden keskittyminen pitäisi "yhteistä hyvää" ajatellen estää ja samaten suuret omaisuudet, jotka vaan seisoo jossain kasvamassa korkoa tai osinkoa sosialisoida. Maailma vaan ei ole siihen valmis vaan aina on joku toinen maa, joka mielellään ottaa veropakolaisen vastaan.

Sosialismi toimii pohjoismaissa suhteellisen hyvin. Tai sitten "Capitalism with strong welfare policies" jos sitä sellaiseksi haluaa kutsua.

Suomi on suurin piirtein niin sosialistinen markkinatalousmaa kuin voi jotenkin toimivasti olla. Mutta mielestäni Suomi ei ole tässä asiassa missään "optimitilassa", vaan ongelmana on kannustinloukut sekä tulotason ylä- että alapäässä. Hyvätuloisten ei välttämättä kannata paiskia hirveästi ekstrahommia kun siitä ei jää edes puolia käteen ja pienituloisten taas ei kannata pikkuropejen takia paiskia aina välttämättä lainkaan, jos on hyvien etuisuuksien piirissä.

 

[JLM]

Sosialismi toimii pohjoismaissa suhteellisen hyvin. Tai sitten "Capitalism with strong welfare policies" jos sitä sellaiseksi haluaa kutsua.

Ei se kovin optimaalista ole jos pitää nousukauden huipullakin rahoittaa niitä sosialistisia menoja velkarahalla eikä siltikään tunnu mikään riittävän...

Suomen systeemi toimii lähinnä siksi, että meillä on kohtalaisen korkea sisäinen koheesio mutta sitä mukaa kun se rapautuu ja ulkoa tuodaan kovin paljon lisää kuormitusta jo ennestään ylikuormitetulle sosiaalisektorille niin en välttämättä laittaisi kolikoita sen puolesta että se toimii jatkossakin.

 

[sono-thermism]

Toinen ongelma on, että kapitalismissa valta tuppaa periytymään, josta en henk.koht pidä. Raha on valtaa ja raha periytyy.

Mikä siinä on ongelma? Jos joku on menestynyt, sehän on ihan oikein että hänen lapset myös perii hänen omaisuuden ja mahdollisen vallan. Ja kenelle se valta pitäisi antaa jos ei menestyneiden ihmsten lapsille? Annetaan raha/valta vaan random ihmisille joilla ei edes ole DNA:ta jotka tuottaa menestystä elämässä/evoluutiossa?

 

[Jurppii]

Mikä siinä on ongelma? Jos joku on menestynyt, sehän on ihan oikein että hänen lapset myös perii hänen omaisuuden ja mahdollisen vallan. Ja kenelle se valta pitäisi antaa jos ei menestyneiden ihmsten lapsille? Annetaan raha/valta vaan random ihmisille joilla ei edes ole DNA:ta jotka tuottaa menestystä elämässä/evoluutiossa?

Miksei sitä anneta pätevälle ja aikaansaavalle? Tuo on aina tuota samaa seliselittelyä että se pitäisi antaa joko perilliselle tai randomille. Tässä keskustelun aiheena oli ihmiskunnan etu, ei rikkaan perijän.

 

[Erkki_erikeepperi]

Miksei sitä anneta pätevälle ja aikaansaavalle? Tuo on aina tuota samaa seliselittelyä että se pitäisi antaa joko perilliselle tai randomille. Tässä keskustelun aiheena oli ihmiskunnan etu, ei rikkaan perijän.

Lähtökohtaisesti perintö pitäisi antaa sille, jolle testamentin tekijä haluaa että se jätetään. Eikä se välttämättä olisi lähisukulainen. Nykyäänhän osa perinnöstä menee kuitenkin automaattisesti rintaperillisille eikä siihen voi testamentilla vaikuttaa, mikä on kyllä mielestäni väärin.

Jokaisella pitäisi olla oikeus päättää omaisuutensa kohtalosta.

 

[Bladekill]

Lähtökohtaisesti perintö pitäisi antaa sille, jolle testamentin tekijä haluaa että se jätetään. Eikä se välttämättä olisi lähisukulainen. Nykyäänhän osa perinnöstä menee kuitenkin automaattisesti rintaperillisille eikä siihen voi testamentilla vaikuttaa, mikä on kyllä mielestäni väärin.

Jokaisella pitäisi olla oikeus päättää omaisuutensa kohtalosta.

Aamen. Aivan ihmeellistä pohdintaa asialle joka loppupeleissä on perinnönantajan yksilönvapaus tai ainakin tulisi olla.

Suomi on suurin piirtein niin sosialistinen markkinatalousmaa kuin voi jotenkin toimivasti olla. Mutta mielestäni Suomi ei ole tässä asiassa missään "optimitilassa", vaan ongelmana on kannustinloukut sekä tulotason ylä- että alapäässä. Hyvätuloisten ei välttämättä kannata paiskia hirveästi ekstrahommia kun siitä ei jää edes puolia käteen ja pienituloisten taas ei kannata pikkuropejen takia paiskia aina välttämättä lainkaan, jos on hyvien etuisuuksien piirissä.

Jep. Synteettinen velkarahalla tekohengitettävä aivovuotava yhteiskunta ei ole kyllä optimitilassa vaan odottaa lähinnä saattohoitoa. Ruotsissa ja Tanskassa on ilmeisesti hiukan paremmin homma mennyt markkinatalousmyönteisemmän politiikan kautta.

 

[Jurppii]

Lähtökohtaisesti perintö pitäisi antaa sille, jolle testamentin tekijä haluaa että se jätetään. Eikä se välttämättä olisi lähisukulainen. Nykyäänhän osa perinnöstä menee kuitenkin automaattisesti rintaperillisille eikä siihen voi testamentilla vaikuttaa, mikä on kyllä mielestäni väärin.

Jokaisella pitäisi olla oikeus päättää omaisuutensa kohtalosta.

Sori, olin epäselvä. Viittasin vallan periytymiseen. Ja olen muutenkin tuosta itse päättämisestä samaa mieltä. Se ei vaan ole ehkä se teoreettinen "koko maailman kannalta paras" ratkaisu, jota spekuloin tuossa.

 

[Monologi]

Vai onko ihmiskunta "tuomittu" kehittymään vain kilpailun kautta, kuten esimerkiksi ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana jolloin ihmiskunnan tekninen kehitys oli erittäin rajua. Esimerkkinä vaikka ydinpommin, V-2 raketin ja lentokoneiden kehitys. Joten kehittääkö ihmiskunta tehokkaimmin uutta teknologiaa kilpailun kautta, kuten sodat, yhtiöiden tai valtioiden välinen raaka kilpailu?

Tuppaavat vaan laittamaan suuria summia rahaa sotakaluston kehitykseen. Saman rahan laittanut, vaikka syöpätutkimukseen niin voisi olla jopa syöpä nitistettynä esim. Suomi mallimaana voisi heittää ne F-35 rahat syöpätutkimukseen niin siinä olisi ilmasto(ilmapiiri)muutosta kerrakseen muulle maailmalle näytettäväksi.

Olivat laskeneet, että maailmansotiin uponneilla rahoilla ihmiset olisivat eläneet leveästi, mutta lobbarit halusivat tukea sotateollisuutta ja kuolemaa. Onneksi sen verran tolkkua ollut päässä ettei kolmas maailmasota ole alkanut.

Kuitenkin GPS on valunut tavallisten ihmisten käyttöön, vaikka oli alunperin sotilaskäyttöön.

Tietysti voisi ajatella ettei ydinvoimaloita olisi, jos ei ydinpommeja olisi kehitetty. Kuussa ei olisi käyty, jos V-2 rakettia ei olisi kehitetty niin ja Natsi-Saksassa kehitettiin myös ekat ohjuksetkin. Sotilaslentokoneiden kehityksestä matkustakoneet kehittyi nopeammin?


Mietin vain sitä, että jos maailmansotia ei olisi ollut ollenkaan niin mihin olisivat laittaneet rahat? Terveyteen?
Vai pitikö ne maailmansodat kokea, että oppivat sitten hengissä säilyneet välttelemään sitä. Ainakin ekassa sellaisessa ihmisillä oli aluksi käsitys, että se on kivaa seikkailua, vaikka siellä kaivamassaan savilieju joukkohaudassaan rottien kanssa odottivat kuolemaansa tykistökeskityksissä.

Suomessa piti käydä luokkasota, että 8 tuntinen työpäivä kehittyi ja torpparilaki antoi maanviljelijälle mahdollisuuden omistaa tilansa. Ruotsissa ei tarttenut, kun jälkimmäinen juttu oli ainakin hyvällä mallilla muutenkin.

 

[JLM]

Tuppaavat vaan laittamaan suuria summia rahaa sotakaluston kehitykseen. Saman rahan laittanut, vaikka syöpätutkimukseen niin voisi olla jopa syöpä nitistettynä esim. Suomi mallimaana voisi heittää ne F-35 rahat syöpätutkimukseen niin siinä olisi ilmasto(ilmapiiri)muutosta kerrakseen muulle maailmalle näytettäväksi.

Tässä on toki nyt sellainen pieni pointti, että kehitys ei tapahdu pelkästään kaatamalla lisää rahaa (ihan siinä missä ohjelmistoprojektia ei voi nopeuttaa pelkästään paiskaamalla lisää porukkaa tiimiin). Sotakaluston kehitykseen laitetaan rahaa koska aina on joku, jolle vallan haaliminen sodalla tai sen uhalla on ensisijaisempi vaihtoehto kuin altruismi (esimerkiksi Venäjä, islamistit, tulevaisuudessa myös yhä enenevässä määrin Kiina). Haluttiin tai ei, kilpailu on läsnä aina jossain määrin ja se kuka lakkaa kilpailemasta on se joka häviää ensimmäisenä.

 

[zepi]

Olen usein miettinyt onko kapitalismi kuinka tehokas talousjärjestelmä näin ihmiskunnan kehityksen ja selviytymisen kannalta. Otetaan vaikka esimerkkinä tietokoneiden prosessoreja valmistava Intel. Intel on nyt monta vuotta ollut markkinajohtaja tietokoneprosessorien valmistusrintamalla, eikä varteenotettavaa kilpailijaa ole näköpiirissä. Tämän ansiosta Intelin ei ole ollut tarvetta panostaa tuotekehittelyyn niin isoja summia kuin mitä vuosia sitten kun kilpailu oli vielä kovaa AMD:n kanssa. Vaikka Intel ei sijoita niin paljon resursseja tuotekehittelyyn, niin siitä huolimatta Intel tuottaa hyvin voittoa osakkeenomistajilleen, mikä näin kapitalismin silmissähän on mitä parasta. Mutta kun alkaa miettmään asiaa ihmiskunnan kehityksen kannalta niin eikös tämä prosessorien kehityksen hidastuminen hidasta myös ihmiskunnan kehitystä aikalailla?

Vai onko ihmiskunta "tuomittu" kehittymään vain kilpailun kautta, kuten esimerkiksi ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana jolloin ihmiskunnan tekninen kehitys oli erittäin rajua. Esimerkkinä vaikka ydinpommin, V-2 raketin ja lentokoneiden kehitys. Joten kehittääkö ihmiskunta tehokkaimmin uutta teknologiaa kilpailun kautta, kuten sodat, yhtiöiden tai valtioiden välinen raaka kilpailu?

Mitä mieltä olette? Onko kapitalismi hidaste vai välttämätön edellytys ihmiskunnan kehitykselle?

Käypä nyt ensin tarkastamassa ne Intelin ja AMD:n tuotekehitysbudjetit ja tule sitten kertomaan miten Intel ei panosta ja tahallaan hidastaa kehitystä.

 

[zepi]

Tässä kohtaa kannattaa myös määritellä kapitalismi oikein:

Virallinen määritelmä menee jotakuinkin näin: Talouspoliittinen järjestelmä jossa yksityiset tahot päättävät itse mitä ja keneltä ostavat ja kenen kanssa käyvät kauppaa.
-
Esim. Armeijat ja sotateollisuus ovat n. 99.9% sosialistisia/valtiollisia, sillä kaikki merkittävät aseinvestoinnit tapahtuvat valtioiden, eivät yksityistahojen toimesta.

Asemarkkinat ovat lähes täysin kapitalistisen kulutusjärjestelmän ulkopuolella ja maailman suurimman armeijan rahoitus tulee demokraattisesti valitulta kongressilta.

 

[Jurppii]

Asemarkkinat ovat lähes täysin kapitalistisen kulutusjärjestelmän ulkopuolella ja maailman suurimman armeijan rahoitus tulee demokraattisesti valitulta kongressilta.

Joskin USA:n kongressi on aika huono esimerkki demokraattisesta valikoitumisesta, jos ehkä vaalit sellaiset teknisesti ovatkin. Harvassa maassa raha ja valta periytyy yhtä tiukasti käsi kädessä ja harvassa maassa on noin valikoituneesti raharikas kongressi ja kansanedustus.

 

[zepi]

Joskin USA:n kongressi on aika huono esimerkki demokraattisesta valikoitumisesta, jos ehkä vaalit sellaiset teknisesti ovatkin. Harvassa maassa raha ja valta periytyy yhtä tiukasti käsi kädessä ja harvassa maassa on noin valikoituneesti raharikas kongressi ja kansanedustus.

Jokainen kongressiedustaja on kuitenkin voittanut vaalinsa sen vaalijärjestelmän puitteissa.

Luonnollisesti markkinointibudjetit ja puolueen sisäiset valinnat vaikuttavat ehdokkaiden menestykseen. Oleellista on kuitenkin se, että nimenomaan valtio, ei yksityinen kuluttaja, päättää jenkkien sotilasbudjetista ja verotuksen määrästä jne.

Ja kansa valitsee vuodesta toiseen sotilasmenojen paisuttamista kannattavia ehdokkaita.

 

[Tinke-80]

Käypä nyt ensin tarkastamassa ne Intelin ja AMD:n tuotekehitysbudjetit ja tule sitten kertomaan miten Intel ei panosta ja tahallaan hidastaa kehitystä.

Kyseessä on ihan subjektiivinen näkemys Intelin prosessorien viime vuosien kehityksestä. Tämän näkemyksen aika moni jakaa.

 

[zepi]

Kyseessä on ihan subjektiivinen näkemys Intelin prosessorien viime vuosien kehityksestä. Tämän näkemyksen aika moni jakaa.

Mutta sillä ei ole (nähdäkseni) mitään tekemistä kapitalismin tai kilpailun puutteen kanssa. Intelin vaikeudet ovat seurauksia epäonnistumisista. Ei siitä, että kapitalismi jotenkin kannustaisi epäonnistumaan.

 

[sono-thermism]

Miksei sitä anneta pätevälle ja aikaansaavalle? Tuo on aina tuota samaa seliselittelyä että se pitäisi antaa joko perilliselle tai randomille. Tässä keskustelun aiheena oli ihmiskunnan etu, ei rikkaan perijän.

Pelkästään ihmiskunnan edun ajattelu on kommunismia. Pitää myös ajatella omia lapsia, jos haluaa olla luonnon ja hyvyyden puolella.

Lähtökohtaisesti perintö pitäisi antaa sille, jolle testamentin tekijä haluaa että se jätetään. Eikä se välttämättä olisi lähisukulainen. Nykyäänhän osa perinnöstä menee kuitenkin automaattisesti rintaperillisille eikä siihen voi testamentilla vaikuttaa, mikä on kyllä mielestäni väärin.

Jokaisella pitäisi olla oikeus päättää omaisuutensa kohtalosta.

100% VÄÄRIN! Lapset on osittain vanhempien omaisuutta, koska vanhemmat on luonut lapset, joten vanhempien omaisuus kuuluu heille. Lapset on tavallaan osa heidän vanhempia, koska ne on kehittynyt heistä, joten kun vanhemmat antaa jotain lapsille, se on vähä kuin ne antaisi sen itselle. Perintöverokin on PUOLIDEMONINEN, SOSIALISTINEN, LUONNONVASTAINEN JA EPÄLOOGINEN, mutta se että omaisuutta ei muka annettais lapsille, SIINÄ MENNÄÄN JO TÄYSIN DEMONISEEN SUUNTAAN!!! Tämä on just tätä samaa kuten kommunismi, että se teoriassa VOI kuulostaa hyvältä, mutta sitten käytännössä se menee päin helvettiä, koska ihmiset ei osaa ajatella miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.

 

[Jurppii]

Pelkästään ihmiskunnan edun ajattelu on kommunismia. Pitää myös ajatella omia lapsia, jos haluaa olla luonnon ja hyvyyden puolella.

No tämä on sitten sinulle väärä ketju koska tässä ei keskustella siitä, onko joku kommunismia vai ei.

Loppuviesti olikin sitten sellaista höpöhöpöä, että silmät vuotaa vieläkin verta sen luettuani.

 

[Monologi]

Tässä on toki nyt sellainen pieni pointti, että kehitys ei tapahdu pelkästään kaatamalla lisää rahaa (ihan siinä missä ohjelmistoprojektia ei voi nopeuttaa pelkästään paiskaamalla lisää porukkaa tiimiin). Sotakaluston kehitykseen laitetaan rahaa koska aina on joku, jolle vallan haaliminen sodalla tai sen uhalla on ensisijaisempi vaihtoehto kuin altruismi (esimerkiksi Venäjä, islamistit, tulevaisuudessa myös yhä enenevässä määrin Kiina). Haluttiin tai ei, kilpailu on läsnä aina jossain määrin ja se kuka lakkaa kilpailemasta on se joka häviää ensimmäisenä.

Totta kai kehittyy paremmilla resursseilla ja siitä voisi kehittyä lääkefirmoja. Paremmin pääsisi käsiksi esim. perintörahoihin, jos syöpäpotilas selviäisi hengissä. Kyllähän jenkit yrittivät nitistää syövän aikoinaan, että rahaa laittoivat haisemaan, mutta se olikin paljon monimutkaisempi, että syöpää on monenlaista. Pitäisi vaan tarttua tutkimaan niitä monenlaisia syöpiä ja kehittää hoitokeinot/lääkkeet.

Neukkula kaatui jo ja Isis menetti maansa jo. Taitaa tuo varustelukilpailu olla jo ohi ettei varastoihin valmisteja kalustoa suursotaa varten. Näyttäisi tekevän suihkareitakin pieniä eriä ja pikemminkin myyntiin. Jälkimmäisen takia hyvä pitää kehitystäkin yllä.

 

[vemkki]

Olen usein miettinyt onko kapitalismi kuinka tehokas talousjärjestelmä näin ihmiskunnan kehityksen ja selviytymisen kannalta. Otetaan vaikka esimerkkinä tietokoneiden prosessoreja valmistava Intel. Intel on nyt monta vuotta ollut markkinajohtaja tietokoneprosessorien valmistusrintamalla, eikä varteenotettavaa kilpailijaa ole näköpiirissä. Tämän ansiosta Intelin ei ole ollut tarvetta panostaa tuotekehittelyyn niin isoja summia kuin mitä vuosia sitten kun kilpailu oli vielä kovaa AMD:n kanssa. Vaikka Intel ei sijoita niin paljon resursseja tuotekehittelyyn, niin siitä huolimatta Intel tuottaa hyvin voittoa osakkeenomistajilleen, mikä näin kapitalismin silmissähän on mitä parasta. Mutta kun alkaa miettmään asiaa ihmiskunnan kehityksen kannalta niin eikös tämä prosessorien kehityksen hidastuminen hidasta myös ihmiskunnan kehitystä aikalailla?

Ongelmana on, että markkinat ajautuvat vähitellen kohti monopoleja. Lainsäädännöllä voidaan yrittää kontrolloida sitä, ettei tapahdu määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Toisaalta aika monella alalla mukavuudenhaluinen firma voi yllättyä, kun teknologian kehityksen myötä määräävä markkina-asema muuttuukin merkityksettömäksi. Intelkin on huolissaan mobiililaitteiden suosion kasvusta, koska sillä sektorilla se ei pärjää ARM-pohjaisille laitteille.

Kyllähän Intel satsaa valtavia summia tuotekehitykseen, mutta firmalla taitaa olla vähän samaa ongelmaa kuin Nokialla oli, eli firman sisäinen jähmeys haittaa tuotekehitystä.

 

[Monologi]

Se on totta, että nopeuskehitys on hidastunut, mutta ehkäpä se olikin "epätavallisen" voimakasta alkuaikoina eikä sellainen tahti ollut kestävää. Ja kuten todettua, näytönohjainpiirit jakavat yhä enemmän sitä taakkaa mikä aiemmin kuului CPU:lle.

Noin 10 vuotta sitten, kun Dead Space julkaistiin niin ei vaan toiminut sen aikaisella näytönohjaimella ollenkaan. Tuli vain musta ruutu, kun oli liian alhainen directx versio. Siinä sitten meni koko kokoonpano uusiksi. Samainen kone on kakkoskoneena ja pyörittää vieläkin pelejä aivan hyvin. Vähäisiä päivityksiä tullut vain siihen.

Mietin vain, että mättikö porukka enemmän rahaa näihin aikoinaan, että sai kunnollista? Sitä kautta noilla firmoilla oli enemmän laittaa rahaa kehitykseenkin.

Kohtuu vanhat koneet on niin tehokkaita ettei lagia tai diaesitystä näy. Toisin kuin niillä muinaismuistoilla. Silloin, kun ei vielä ollut edes tuplaytimisiä prossuja.

 

[hsalonen]

Noin 10 vuotta sitten, kun Dead Space julkaistiin niin ei vaan toiminut sen aikaisella näytönohjaimella ollenkaan. Tuli vain musta ruutu, kun oli liian alhainen directx versio. Siinä sitten meni koko kokoonpano uusiksi. Samainen kone on kakkoskoneena ja pyörittää vieläkin pelejä aivan hyvin. Vähäisiä päivityksiä tullut vain siihen.

Mietin vain, että mättikö porukka enemmän rahaa näihin aikoinaan, että sai kunnollista? Sitä kautta noilla firmoilla oli enemmän laittaa rahaa kehitykseenkin.

Kohtuu vanhat koneet on niin tehokkaita ettei lagia tai diaesitystä näy. Toisin kuin niillä muinaismuistoilla. Silloin, kun ei vielä ollut edes tuplaytimisiä prossuja.

Core-arkkitehtuuri on jo kohta 13 vuotta ja kolmensadan neliytimiä on saanut kohta 12 vuotta.. Kuitenkin reilusti ennen Dead Spacen julkaisua..

Joskus Dead Spacen julkaisun aikoihin rekisteröidyin muroon myymään Q6600:stani ja ensimmäinen viestini taisi olla myynti-ilmoitus.

Elämäntilanne oli kuitenkin se, että ei ollut rahaa kunnon näytönohjaimeen, niin sitä puolta en kommentoi.

 

[Jurppii]

Otsikossa pysyäkseni, mikä arvo sekin sitten on jatkuvasti pakottaa jotain uutta tehokasta ja halvempaa rautaa pelikäyttöön? Mutta onhan "riittävän tehokas" rauta paljon helpommin saavutettava kuin vaikka joskus 90-00 taitteessa.

 

[Monologi]

Core-arkkitehtuuri on jo kohta 13 vuotta ja kolmensadan neliytimiä on saanut kohta 12 vuotta.. Kuitenkin reilusti ennen Dead Spacen julkaisua..

Joskus Dead Spacen julkaisun aikoihin rekisteröidyin muroon myymään Q6600:stani ja ensimmäinen viestini taisi olla myynti-ilmoitus.

Elämäntilanne oli kuitenkin se, että ei ollut rahaa kunnon näytönohjaimeen, niin sitä puolta en kommentoi.

Se mun päivitys kokoonpano maksoi jonkun 500€. Vain kotelo puuttui. En kokenut missään vaiheessa pettymystä ja nähtävästi sillä pelataan vieläkin. Enemmän melkein kuin ykköskoneella..

 

[hkultala]

Core-arkkitehtuuri on jo kohta 13 vuotta ja kolmensadan neliytimiä on saanut kohta 12 vuotta.. Kuitenkin reilusti ennen Dead Spacen julkaisua..

Mitä tarkoitat nyt "core-arkkitehtuuri"lla ?

"Core" tarkoittaa joko
1) Nykyään erisnimenä Intelin joidenkin prosessoreiden markkinointinimeä, ei niiden mikroarkkitehtuuria. "Core" -nimellä on myyty montaa eri mikroarkkitehtehtuuria olevia prosessoreita

2) yleissanana ydintä yleisesti, ei mitään tiettyä arkkitehtuuria.

3) Intelin P6-mikroarkkitehtuurisarjan tietyn myöhäisen mallin mikroarkkitehtuuria. Tätä ei ole myyty enää n. kymmeneen vuoteen


Ja miten tämä liittyy tämän säikeen keskusteluun?

 

[hsalonen]

Mikä ihmeen "core-arkkitehtuuri" ?

"Core" tarkoittaa joko
1) erisnimenä Intelin markkinointinimeä, ei arkkitehtuuria. "Core" -nimellä on myyty montaa eri mikroarkkitehtehtuuria olevia prosessoreita

2) yleissanana ydintä yleisesti, ei mitään tiettyä arkkitehtuuria.

Sinäpä olet tänään kiinnostunut minusta. Se on hyvä. Olen mielenkiintoinen henkilö.

Tämä:
Intel Core (microarchitecture) - Wikipedia

 

[hkultala]

Otetaan vaikka esimerkkinä tietokoneiden prosessoreja valmistava Intel. Intel on nyt monta vuotta ollut markkinajohtaja tietokoneprosessorien valmistusrintamalla, eikä varteenotettavaa kilpailijaa ole näköpiirissä. Tämän ansiosta Intelin ei ole ollut tarvetta panostaa tuotekehittelyyn niin isoja summia kuin mitä vuosia sitten kun kilpailu oli vielä kovaa AMD:n kanssa. Vaikka Intel ei sijoita niin paljon resursseja tuotekehittelyyn, niin siitä huolimatta Intel tuottaa hyvin voittoa osakkeenomistajilleen, mikä näin kapitalismin silmissähän on mitä parasta.

Intel käytti loka-joulukuussa R&D:hensä n. 5 miljardia dollaria
AMD käytti loka-joulukuussa R&Dhensä n. 371 miljoonaa dollaria.

Intel siis todellisuudessa käytti tuotekehitykseen yli 10 kertaa enemmän kuin AMD.

Molemmat luvut löytyvät firmojen julkisista osavuosikatsauksista:

Intel Corporation - Intel Reports Fourth-Quarter 2018 Financial Results

AMD Reports Fourth Quarter and Annual 2018 Financial Results | Advanced Micro Devices

Intelin osalta samassa sarakkeessa R&Dn kanssa on myös yritysostot, mutta intel ei tehnyt loka-joulukuussa mitään merkittäviä yritysostoja, joten tuo kaikki 5 miljardia lienee nimenomaan todella R&D-:hen käytettyjä kustannuksia

https://www.crunchbase.com/organization/intel/acquisitions/acquisitions_list


Että väite, että "Intel ei sijoita niin paljon resursseja tuotekehittelyyn" on täyttä puppua.

(Kun luvut on julkisesti saatavilla, niin miksi esittää omaa mutua kun voisi ensin tarkastaa, pitääkö oma mutu paikkaansa?)

 

[JLM]

Neukkula kaatui jo ja Isis menetti maansa jo. Taitaa tuo varustelukilpailu olla jo ohi ettei varastoihin valmisteja kalustoa suursotaa varten. Näyttäisi tekevän suihkareitakin pieniä eriä ja pikemminkin myyntiin. Jälkimmäisen takia hyvä pitää kehitystäkin yllä.

Jos et ole huomannut niin sekä Venäjä että Kiina varustautuvat täyttä päätä ja USA on alkanut asemoida omaa varusteluaan enenevässä määrin näitä kahta vastaan.

 

[Monologi]

AMD:ssä se hyvää, että yrittää myydä aika halvalla prossuja, vaikka on hieman Inteliä jäljessä. Intelillä hinnat kuin apteekissa. Tai tälläinen mielikuva jäänyt.

 

[Erkki_erikeepperi]

AMD:ssä se hyvää, että yrittää myydä aika halvalla prossuja, vaikka on hieman Inteliä jäljessä. Intelillä hinnat kuin apteekissa. Tai tälläinen mielikuva jäänyt.

PC-prossut ovat ylipäätään hyvin kalliita tällä hetkellä, tai siltä ainakin tuntuu.

Mielestäni useampi sata euroa pelkästä prosessorista on paljon rahaa, kun mietitään, että esimerkiksi mobiilisuorittimien hinnat lasketaan kymmenissä euroissa ja halvimmat mallit maksaa jopa alle kympin. "Apples vastaan oranges" osittain kyllä, mutta sitten taas toisaalta ei.

Esimerkiksi 1990-luvulla PC-prosessoreissa oli enemmän kilpailua ja hinnoissa oli mielestäni enemmän tolkkua. Prosessori oli vain yksi komponentti eikä mikään erityisen kallis suhteessa muuhun tietokoneeseen. Parhaat huippumallit on toki aina olleet kalliita.

 

[Monologi]

Jos et ole huomannut niin sekä Venäjä että Kiina varustautuvat täyttä päätä ja USA on alkanut asemoida omaa varusteluaan enenevässä määrin näitä kahta vastaan.

Löytyykö jotain tilastoja?

Ainakin kun luin hetki sitten juttua, että kun B-52 kävi hetken morjestamassa Euroopassa, että ydinlatausta on mukana niin todella harvinaista verrattuna Kylmän sodan aikoihin.

 

[Monologi]

PC-prossut ovat ylipäätään hyvin kalliita tällä hetkellä, tai siltä ainakin tuntuu.

Mielestäni useampi sata euroa pelkästä prosessorista on paljon rahaa, kun mietitään, että esimerkiksi mobiilisuorittimien hinnat lasketaan kymmenissä euroissa ja halvimmat mallit maksaa jopa alle kympin. "Apples vastaan oranges" osittain kyllä, mutta sitten taas toisaalta ei.

Esimerkiksi 1990-luvulla PC-prosessoreissa oli enemmän kilpailua ja hinnoissa oli mielestäni enemmän tolkkua. Prosessori oli vain yksi komponentti eikä mikään erityisen kallis suhteessa muuhun tietokoneeseen. Parhaat huippumallit on toki aina olleet kalliita.

Jokunen vuosi sitten hommasin Intel Core i5-3570 parilla sadalla eurolla niin nyt rahalle saisi eniten vastinetta AMD Ryzen 5 1600, joka on tuplasti tehokkaampi ja satasen prossu--> PassMark CPU Value Chart - Performance / Price of available CPUs

ARM prossut on kyllä mielenkiintoisia hinnoiltaan, että jos niistäkin olisi tulevaisuudessa pöytäkoneen prossuksi. Microsoftia ei näyttäisi nämä pahemmin kiinnostavan, mutta Linuxista ja sen ohjelmista on toimivaa systeemiä ARM prossuillekin. Toki jonkinlainen viritelmä on jo Windows 10:stä ARM:llekin, kun harrasteporukka taitaapi sellaista kehitellä.

 

[Erkki_erikeepperi]

ARM prossut on kyllä mielenkiintoisia hinnoiltaan, että jos niistäkin olisi tulevaisuudessa pöytäkoneen prossuksi. Microsoftia ei näyttäisi nämä pahemmin kiinnostavan, mutta Linuxista ja sen ohjelmista on toimivaa systeemiä ARM prossuillekin. Toki jonkinlainen viritelmä on jo Windows 10:stä ARM:llekin, kun harrasteporukka taitaapi sellaista kehitellä.

Pöytäkoneiden koko olemassaolon perusta on käytännössä Windows-yhteensopivuus, joten ilman sitä ei juuri toivoa ole. Asiahan ei sinänsä ole uusi, RISC-prosessorien tulemisesta on puhuttu varmaan 1980-luvulta lähtien! Ja niinhän ne sitten tulikin, mutta ei juuri pöytäkoneisiin.

Eikä se riitä, että on Windows-käyttöjärjestelmä-yhteensopivuus vaan pitää olla yhteensopiva myös Windows-ohjelmien kanssa. Käyttöjärjestelmästä sinänsähän on ollut RISC-tuettuja versioita jo varmaan 1990-luvulla, mutta tosiaan menestys on ollut vaatimaton.

 

[zepi]

Mitä tekemistä tällä keskustelulla on kapitalismin kanssa?
-

Kapitalismi on sitä, että ihmiset päättävät itse mitä ostavat. Jos joku on kallista, niin sitten jättävät ostamatta ja tekevät rahoillaan jotain muuta.

Vastakkainen suunta sosialismi/kommunismi, jonka asteesta riippuen joko tuotantovälineet tai kaikki omaisuus (ja täten kulutus) ovat "yhteistä" ja joku keskushallinto määrää, että mitä tuotteita ja palveluita kukakin kansalainen saa käyttää ja nauttia.
-
Ja kyllä, omistusoikeuksien kunnioitus ja vapaat kulutusvalinnat, sekä vapaa hinnanmuodostus ovat ehdottomia edellytyksiä kehitykselle.

Miksi kukaan kehittäisi tai tekisi mitään, jos ei saa pitää itse työnsä hedelmiä? Toki voidaan vaatia että kaikkien pitäisi työskennellä altruistisesti muiden puolesta, mutta käytäntö on kyllä osoittanut, että jokainen tekee mieluiten töitä itsensä ja lähipiirinsä hyvinvoinnin eteen. Muut kiinnostavat paljon vähemmän.

 

[Monologi]

Mitä tekemistä tällä keskustelulla on kapitalismin kanssa?
-

Kapitalismi on sitä, että ihmiset päättävät itse mitä ostavat. Jos joku on kallista, niin sitten jättävät ostamatta ja tekevät rahoillaan jotain muuta.

Vastakkainen suunta sosialismi/kommunismi, jonka asteesta riippuen joko tuotantovälineet tai kaikki omaisuus (ja täten kulutus) ovat "yhteistä" ja joku keskushallinto määrää, että mitä tuotteita ja palveluita kukakin kansalainen saa käyttää ja nauttia.
-
Ja kyllä, omistusoikeuksien kunnioitus ja vapaat kulutusvalinnat, sekä vapaa hinnanmuodostus ovat ehdottomia edellytyksiä kehitykselle.

Miksi kukaan kehittäisi tai tekisi mitään, jos ei saa pitää itse työnsä hedelmiä? Toki voidaan vaatia että kaikkien pitäisi työskennellä altruistisesti muiden puolesta, mutta käytäntö on kyllä osoittanut, että jokainen tekee mieluiten töitä itsensä ja lähipiirinsä hyvinvoinnin eteen. Muut kiinnostavat paljon vähemmän.

Muutama viesti ylöspäin niin ihan joka paikassa sotakaluston ostosta/kehittämisestä päättää jonkinlainen pieni kommariporukka ja jos sodasta tulee tarpeeksi paha ydinaseineen niin tappaa ihmiset sukupuuttoon niin ihmiskunnalla meni paremmin kivikaudellakin, kun ei säteillyt niin pahasti. Ei tolkkupäinen ihminen mitään tuollaista halunnut vaan nämä ahneet ja vallanhimoiset sikalobbarit tai se on se lopputulos.

 

[Erkki_erikeepperi]

Armeija on yksi osa julkista taloutta ja välttämätön paha, että voidaan suojata yhteiskunnan vapautta.

Sotatila on siinä mielessä mielenkiintoinen ajanjakso, että se saa ihmisistä periaatteessa sosialistisimmat puolet esiin positiivisessa mielessä. Kaikki puhaltaa yhteiseen hiileen ja venyvät äärimmäisiin suorituksiin yhteisen päämäärän eli voiton eteen. Sivutuotteena teknologiakin voi kehittyä nopeammin kuin muuten olisi kehittynyt.

Ehkä sotatila on eräänlainen talouden "nitro-buusti". Siitä voi olla "iloa" hetken aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna... Eli ei voida ajatella niin, että jatkuva sotatila olisi hyvin kannattavaa taloudelle. Ei tietenkään ole, jossain se raja menee.

 

[Tommy Goldfish]

Armeija on yksi osa julkista taloutta ja välttämätön paha, että voidaan suojata yhteiskunnan vapautta.

Sotatila on siinä mielessä mielenkiintoinen ajanjakso, että se saa ihmisistä periaatteessa sosialistisimmat puolet esiin positiivisessa mielessä. Kaikki puhaltaa yhteiseen hiileen ja venyvät äärimmäisiin suorituksiin yhteisen päämäärän eli voiton eteen. Sivutuotteena teknologiakin voi kehittyä nopeammin kuin muuten olisi kehittynyt.

Ehkä sotatila on eräänlainen talouden "nitro-buusti". Siitä voi olla "iloa" hetken aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna... Eli ei voida ajatella niin, että jatkuva sotatila olisi hyvin kannattavaa taloudelle. Ei tietenkään ole, jossain se raja menee.

Hitto, tuohan tavallaan todistaa kommunismin paremmuuden kapitalismista, jos halutaan saada pyörät pyörimään

 

[zepi]

Armeija on yksi osa julkista taloutta ja välttämätön paha, että voidaan suojata yhteiskunnan vapautta.

Sotatila on siinä mielessä mielenkiintoinen ajanjakso, että se saa ihmisistä periaatteessa sosialistisimmat puolet esiin positiivisessa mielessä. Kaikki puhaltaa yhteiseen hiileen ja venyvät äärimmäisiin suorituksiin yhteisen päämäärän eli voiton eteen. Sivutuotteena teknologiakin voi kehittyä nopeammin kuin muuten olisi kehittynyt.

Ehkä sotatila on eräänlainen talouden "nitro-buusti". Siitä voi olla "iloa" hetken aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna... Eli ei voida ajatella niin, että jatkuva sotatila olisi hyvin kannattavaa taloudelle. Ei tietenkään ole, jossain se raja menee.

Sotatila ei ole mikään talouden nitrobuusti, vaan kansalaiset maksavat sen alentuneena kulutuksena.

Esim. Yksi esitetty syy sille, että miksi Yhdysvalloissa BKT:n määritelmään sisällytettiin julkisen sektorin kulutus oli sota-aikana se, että yksityinen kulutus romahti about samaa vauhtia sotamenojen kasvun kanssa. Ei haluttu julkistaa tietoa siitä, että paljonko sota oikeasti maksaa kansalle.

Government Expenditures in GDP - Econlib

 

[Erkki_erikeepperi]

Buusti sikäli, että ihmiset ilmeisesti tekevät enemmän (tuottavia) töitä sota-aikana ja teknologia kehittynee nopeammin kuin rauhan aikana... Tottakai työ on rauhan ajan näkökulmasta pääasiassa "turhaa", mutta esimerkiksi 2. maailmansodan osalta se kyllä osittain palkittiin sitten sodan jälkeen..

 

[Monologi]

Syöhän ne sotakalustot arvokkaita materiaalejakin ja rauhan aikana hyödyttömiä kulueriä, jos niitä vielä ylläpitääkin. Ehkä olisi parempi vaan rakentaa mars-kalustoa millä muuttaa marsiin niin sodan uhka olisi vähäisempi siellä.

Ydinaseista sen verran, että Japanikin oli melkein heti polvillaan, kun nousi niitä sienipilviä. Ei hotsittanut enää mennä vääntämään balsasta zeroa ja kamikazena lennellä niillä.

Lohduttavaa se kuitenkin, että liittoutuneet ainakin huomasi pommituksissaan ettei kannata kaupunkien siviilejä pommittaa vaan juuri niitä kohteita, missä kommarit onnesta soikeana yhteisen hyvän takia sorvailee tehtaan halleissa yötäpäivää murkuloita. Mut jos ei napostellut vääntää yötäpäivää hommia niin päätyi rintamalle.

Perseestähän tuo kapitalismikommunismi on ihmiskunnalle loppupeleissä. Häviäjä aika saletisti pyrkisi revanssiin ydinaseilla tai heti niin ei olisi kuin häviäjiä.