Kaikki pelit tuntuu samalta?

[David ":DA" Imodium]

Alusta asti Nintendon mukana kasvaneena huomasin pudonneeni kyydistä joskus pleikkari kolmosen aikoihin. Pelejä tuli siitä lähtien pelattua lähinnä kavereiden luona käydessä ja silloinkin kovin satunnaisesti.

Kun nyt hiljattain olen vähän raottanut jälleen pelimaailman ovea, koen ettei pelit oikein nykyään tarjoa mitään elämyksiä. Kaikki pelit vain tuntuvat ihan samalta. Achievementit vilisee ruudulla ja painamalla X voitan tilanteessa kuin tilanteessa. Erityisesti tämä fiilis on läsnä XBOX 360 kanssa (uudempia vehkeitä en ole vielä edes kokeillut). Tuntuu, että voin valita vain kolmen pelin väliltä: FPS, ajopeli tai NHL. Tuon valinnan jälkeen kaikki tuntuu olevan samasta tuutista, vain tekstuurit ja valikkojen fontti vaihtuu. Onko kukaan muu törmännyt samaan ilmiöön vai olenko yksin tämän kanssa?

Em. syystä tulee yllättävän usein laitettua vaikkapa Super Mario World pyörimään. Siitä saan vielä nykyään ihan yhtä kovat kiksit kuin aikoinaan. On myös helpompi arvostaa niitä teknisiä oivalluksia, joita tuon aikakauden peleissä vielä oli. Silloin vietiin rauta äärimmilleen, siinä missä nykyään tuntuu, että kaikki sisäfileetkin ajetaan lihamyllyn läpi samaksi geneeriseksi massaksi. Indiepuolella taas näyttää olevan muotia se, että väkisin yritetään tehdä erilaista, jolloin tuloksena on peli jonka pääasiallinen tarkoitus on olla erilainen, eikä hyvä.

 

[bairanbokkeri]

Välillä tuntuu, jotta pelit ovat lähempänä interaktiivisia elokuvia kuin pelejä eivätkä ne tuota mitenkään erityisesti haastetta kun vrt vaikka nintendon aikakauteen.

 

[Purple]

Kaikki genret on jo keksitty niin mikään ei enää säväytä. Toista oli 90 luvulla kun kaikki oli aina uutta genreä. Tuntui mahtavilta peleiltä vaikka parempia tuli heti parin vuoden päästä.

 

[David ":DA" Imodium]

Välillä tuntuu, jotta pelit ovat lähempänä interaktiivisia elokuvia kuin pelejä eivätkä ne tuota mitenkään erityisesti haastetta kun vrt vaikka nintendon aikakauteen.

Se on kyllä myös totta. Suurin osa haasteista liittyy lähinnä nykyään siihen, riittääkö ylipäätäätään kärsivällisyys pelin käynnistämiseen kun ensin pitää kirjautua, rekisteröityä, vahvistaa haluaako jakaa peliänsä sosiaalisessa mediassa, valita tallennuspaikka pelitiedoille, pelata tutoriaali, ja odotella latausruutua kaikkien vaiheiden välissä. Siitä eteenpäin yleensä pärjää painamalla sitä nappia joka ruudussa oleva teksti käskee painamaan. Urheilupelit erityisesti kaverin kanssa pelatessa tietty tarjoaa vielä kykyriippuvaista haastetta. Kun ne tekevät pelejä elokuvamaisiksi, olisi syytä keskittyä tarinankerrontaan elokuvan vaatimalla intensiteetillä.

 

[Karvalisko]

Eikös xbox 360:lle löydy eka Dark Souls? Ongelma ratkaistu.

 

[David ":DA" Imodium]

Eikös xbox 360:lle löydy eka Dark Souls? Ongelma ratkaistu.

Kuvien ja videoiden perusteella näytti niin geneeriseltä xbox-peliltä kuin olla ja voi. Mikä tekee tästä erityisen?

 

[Stud]

No Dark Souls on ainakin esimerkki pelistä, jossa et kovin pitkälle juhli yhtä nappia painamalla. Reilusti haastetta tarjoaa myös mm. The Witcher 2 ja XCOM: Enemy Within.

 

[gorgonzola]

Ne mariotkin on aikoinaan erottunut oman kautensa tusinamassasta. Nyt on helppo hankkia pelejä halvalla, ei vaan pidä harmitella kun suurin osa jää pariin pelituntiin. Pistää vaan ylös ne mitkä sattuu olemaan hyviä ja loput saa unohtua rauhassa.

X360 löytyy ainakin Fallou3 ja Alan Wake jotka jää omaan klassikkokokoelmaan, nykyään tosin PC-veraioina.

Worms-sarjasta löytyy liki joka laitteelle versio, niistä riittää kun jonkin nieleisen valitsee eikä harmittele kuinka monia niitä on tehty liki samanlaisia.

 

[David ":DA" Imodium]

Ne mariotkin on aikoinaan erottunut oman kautensa tusinamassasta. Nyt on helppo hankkia pelejä halvalla, ei vaan pidä harmitella kun suurin osa jää pariin pelituntiin. Pistää vaan ylös ne mitkä sattuu olemaan hyviä ja loput saa unohtua rauhassa.

Ja itseasiassa Galaxyt Wiilläkin olivat aivan mielettömän upeita teoksia! Peukut pystyssä, että Switchille tulisi vastaava mestariteos. Mikä peli mahtaisi 360:llä päästä lähimmäksi noiden Galaxyjen fiilistä?

Worms-sarjasta löytyy liki joka laitteelle versio, niistä riittää kun jonkin nieleisen valitsee eikä harmittele kuinka monia niitä on tehty liki samanlaisia.

Täytyykin koittaa etsiä tämä. Worms Armageddonia tulee vielä joskus pelattua Win 95 -koneella.

 

[Karvalisko]

Kuvien ja videoiden perusteella näytti niin geneeriseltä xbox-peliltä kuin olla ja voi. Mikä tekee tästä erityisen?

Kaikkea muutakuin geneerinen. Tässä pelissä ei pärjää muutakuin opettelemalla hyväksi. Ei mitään qte roskaa tai muuta sellaista. Ja jos PS3 jostain saat käyttöön niin ehdottomasti Demon Souls työn alle.

Souls-pelien ainoa ongelma on että muut pelit tuntuvat aika vaisulta niiden jälkeen.

PC pelaamiseen sitten XCom 1 & 2.

 

[realistic]

Itse olen täysin eri linjoilla.

Ennen pelit noudattivat varsin rajoitettuja pelityylejä ja mekanismeja, mutta nykyään tarjolla on aivan käsittämättömän laajoja kokonaisuuksia ja hienoja pelimekaniikoita. Kun indie -räjähdyskin on jo jokapäiväistä huttua, niin kokeilevia, todella erikoisia genreyhdistelmiä löytyy vaikka millä mitoin. Nykyään hyviä pelejä tulee vuodessa ulos enemmän, kuin ennen tuli pelejä. Tämä siitä huolimatta, että nykyään 1% on kohtuullisia pelejä, ja ennen luku oli lähempänä 10%.

Keskimäärin kannattaa unohtaa varman päälle pelaavat AAA pelit pl. aivan suurimmat hitit, kuten GTA 5 tai Witcher 3.

Grafiikan ei kannata antaa hämätä itseä, koska kyseessä on erityisesti 3d -aikana hankalasti arvioitava ja herkästi subjektiivinen käsite. Jos tunnistettavat Mario -kliseet poistetaan, omaan silmääni Super Mario World näyttää oikein aikansa geneerisyyden ilmeltymältä graafiselta tyyliltään. Enpä kyllä ole koskaan jaksanut 2-3 tuntia kauempaa yhtäkään Mariota pelatakaan, joten ehkä olen osin jäävi. Kaikesta huolimatta; Myös geneerinen 'realistinen' graafinen tyyli voi kätkeä hyvän pelin.

Äkkiseltään pelkästään viimeisiltä vuosilta tulee mieleen seuraavat loistavat pelit;
Civilizationit
XComit
Hearts of Ironit
Europa Universalikset
Crusader Kings 2
Dishonoredit
The Witcher 3
Deus Exit
GTA 5
The Witness
Inside
Kentucky Route Zero
Firewatch
Starbound
Total Warit, esim WARHAMMER
Falloutit
Metal Gear Solid 5
Dont Starve
Dark Soulsit
The Walking Dead, TellTale
The Last of Us
Fire Emblem Awakening
Day Z (modi)


Siitä olen toki samaa mieltä, että nuoruutta vastaavia kokemuksia ei toki enää saa. Sillä nyt ei ole objektiivisesti tarkasteltuna ole mitään merkitystä, koska ennen uuden kokemisen tunteen vuoksi hieman paskempikin yksilö tuntui uskomattomalta. Jos myös ainoa pelialusta on konsolit, on tarjonta todella rajoittunutta, kun suurin osa AAA ja indiepeleistä tulee pelkästään PC:lle jakelualusta- ja ohjainrajoitteiden vuoksi.

Nimimerkillä: gog.com suurin pelivarasto, nostalgiahuuruilu on ihan OK.

 

[Hifiguru]

Itsekin olen vuosia ollu pelaamatta oikeestaan mitään...gta5 tuli julkasussa pelattua ja rise of the tomb raideria jonkun verran mut melkein siinä se onkin. Nyt on enemmän mielenkiinto siirtyny VR puolelle ja odottelen että alkas tulla niitä kunnollisia VR pelejäkin kohta kun se mahdollistaa kokemukset joita ei saa ruudulla pelatessa

 

[reikäkortti]

Pyh ja pah. Nykyään pelejä ja genrejä on enemmän kuin koskaan ja vaihtelu on huimaa, varsinkin indie-puolella ja PC:llä. Toki niiden todellisten piilotettujen helmien löytäminen voi olla hankalahkoa.

 

[TSIGA]

Pyh ja pah. Nykyään pelejä ja genrejä on enemmän kuin koskaan ja vaihtelu on huimaa, varsinkin indie-puolella ja PC:llä. Toki niiden todellisten piilotettujen helmien löytäminen voi olla hankalahkoa.

Ja aina ei kannata uskoa/katsoa pelkkiä Steamin kuvia pelistä, ennemmin menee Yhteisökeskuksen kautta kattomaan screenshotteja