K-arvo (savutus) moninkertaistunut

Liittynyt
26.12.2022
Viestejä
97
Autossa ei ole tiedossa tai havaittavissa mitään vikaa, mutta mietin olisiko moottori tai turbo väljistynyt vai miksi K-arvo on moninkertaistunut muutamassa vuodessa? Auto ei syö öljyä eikä silminnähden savuta ja pakokaasut ei haise. OBD-lukijan mukaan DPF:llä olisi käyttöikää vielä 200 000km ja se on tietääkseni alkuperäinen. Keskiverto regeneraatioväli 700km, soot mass 12g ja oil ash mass 9g.

Alla vuosi, k-arvo ja kilsat:

2020 0.04 ja 278 000km
2021 0.1 ja 297 000km
2022 0.17 ja 318 000 km
2023 0.28 ja 340 000km

Kaukana 1.5 rajasta, mutta suhteellisesti kova nousu 0.04 -> 0.28.
 
Katoaako jäähdytysnestettä pikkuhiljaa?
Jos häviää niin erittäin vähän.

Lokakuussa ensimmäisten yöpakkasten jälkeen auto hälytti "coolant level low" mökille ajon jälkeen. Täytin maximiin, auto imi 1.5L kapasiteetin ollessa noin 7L. Kotona vaihdoin täysin uudet nesteet kun piti laittaa kaivovettä jossa voi olla metalleja yms... Äsken tarkastin ja taso ei ollut laskenut maksimista, moottori ja nesteet kylmät tietenkin.
 
Johtuisiko ihan suuttimien kulumisesta? En paljoa vaivaisi päätäni, jos noilla kilometreillä on noinkin hyvät arvot.
 
Kuten edellä mainittu toi suutin/suuttimet, sen lisäksi ilmansuodatin/suodattimet, yleinen kuluminen, imusarjan ja -kanavien karstoittuminen, imu-/ahtovuodot, termostaatti ja pätkäajo. Jos epäilyttää karstoittuminen, niin aja vaikka seuraava mökkimatka(50-100km) pykälää pienemmällä vaihteella tai jopa kaksi pykälää, että saat varmasti hieman lämpöjä, kuormitusta ja virtausta moottoriin. Yksi tietysti mikä vaikuttaa on mittaushetkellä oleva moottorin ja ympäristön lämpötila, varsinkin moottorin lämpötila.
 
EGR voi myös vuotaa hieman eli on raollaan jatkuvasti. Lisää melkoisesti moottorin nokipäästöjä.
 
Kuten edellä mainittu toi suutin/suuttimet, sen lisäksi ilmansuodatin/suodattimet, yleinen kuluminen, imusarjan ja -kanavien karstoittuminen, imu-/ahtovuodot, termostaatti ja pätkäajo. Jos epäilyttää karstoittuminen, niin aja vaikka seuraava mökkimatka(50-100km) pykälää pienemmällä vaihteella tai jopa kaksi pykälää, että saat varmasti hieman lämpöjä, kuormitusta ja virtausta moottoriin. Yksi tietysti mikä vaikuttaa on mittaushetkellä oleva moottorin ja ympäristön lämpötila, varsinkin moottorin lämpötila.
Aina ennen katsastusta olen ajanut moottorin käyntilämpöön. Imusarjat on varmasti karstassa koska EGR ohjelmoitu kiinni vasta 2v sitten, keväällä kun kelit lämpimät putsailen. Eikö imu-/ahtovuodoista pitäisi tulla boost leak tms. vikakoodi ja esim huono tyhjäkäynti? Suodattimet aina vaihtuu kerran vuoteen.
 
Aina ennen katsastusta olen ajanut moottorin käyntilämpöön. Imusarjat on varmasti karstassa koska EGR ohjelmoitu kiinni vasta 2v sitten, keväällä kun kelit lämpimät putsailen. Eikö imu-/ahtovuodoista pitäisi tulla boost leak tms. vikakoodi ja esim huono tyhjäkäynti? Suodattimet aina vaihtuu kerran vuoteen.

Se edellisen vuorokauden ajoprofiili vaikuttaa yllättävän paljon. Mun omilla kokemuksilla, kaupunkiajosta leimalle 0,28. Seuraavana vuonna motariajosta leimalle 0,02. Välillä yksi öljynvaihtohuolto, eli samalla ilmansudilla kumpikin leima.

Pienet vuodot imupuolella ei saa aikaan vikakoodeja dieselissä, koska seosta ei jatkuvasti tarkkailla vastaavalla tavalla jäännöshappea mittaamalla kuten bensakoneissa (ainakaan vanhemmissa, aivan uusista en tiedä), käytännössä ecu havahtuu vikaan vasta kun ahtopaine ei nouse odotetulla tavalla, eli vuoto on jo aika hemmetin iso, käytännössä eka oire voi olla useammin tapahtuva dpf poltto.

Tyhjäkäyntiin imuvuodolla ei ole dieselissä yleensä mitään vaikutusta (pl jotkut renault pohjaiset, joka hyvin isolla imuvuodolla saattaa sammuttaa moottorin, ennen kuin sytyttää vikavalon ja menee johonkin limphomeen).
 
Tyhjäkäyntiin imuvuodolla ei ole dieselissä yleensä mitään vaikutusta (pl jotkut renault pohjaiset, joka hyvin isolla imuvuodolla saattaa sammuttaa moottorin, ennen kuin sytyttää vikavalon ja menee johonkin limphomeen).

Ainaskin joissain vaggilaisissa mitataan EGR:n toimintaa MAF-anturilla, joten imuvuodolla on merkitystä. Ilmamäärä ei tyhjäkäynnillä enää täsmää siihen mitä pitäisi -> limppiin tai vähintään vikakoodi.
 
Ainaskin joissain vaggilaisissa mitataan EGR:n toimintaa MAF-anturilla, joten imuvuodolla on merkitystä. Ilmamäärä ei tyhjäkäynnillä enää täsmää siihen mitä pitäisi -> limppiin tai vähintään vikakoodi.
Ei se silti pitäisi huonoa tyhjäkäyntiä teettää vaikka koodin sytyttääkin.

Käsittääkseni dieselit käyvät yleensä tyhjäkäyntiä "omalla ohjelmallaan" (pl renu), jonka takia se rapsuttaa tyhjäy tiä ihan nornaali oloisesti vaikka koko imusarja puuttuisi.

Diesel moottorin tyhjäkäyntihän on aika hankala, sinne joudutaan ruiskuttamaan jokaisen työtahdin aikana tyhjäkäynnillä enemmän polttoainetta tyhjäkäynnillä kuin huippukierroksilla, joka tekee syötön annostelusta hankalaa.
 
Imuvuoto modernissa dieselissä aiheuttaisi tehottomuutta jos ei vikakoodia sillä mekanismilla että polttoainetta annostellaan loppuviimein MAF lukeman ja savunrajoituskartan ohjaamana jolloin vain mitattu ilmamamäärä saa polttoainetta.
 
Diesel moottorin tyhjäkäyntihän on aika hankala, sinne joudutaan ruiskuttamaan jokaisen työtahdin aikana tyhjäkäynnillä enemmän polttoainetta tyhjäkäynnillä kuin huippukierroksilla, joka tekee syötön annostelusta hankalaa.
Tämä tarkoittaa kai sitä, että polttoaineen kulutus nousee hitaammin kuin pyörimisnopeus. Eli työtahtien määrä kasvaa nopeammin kuin syötetty polttoainemäärä, joten työtahtia kohden polttoainetta menee vähemmän.

Itselleni ei ole dieselit tuttuja kuin työkoneista, joissa on aina kierroslukusäädin, joten syötön määrä asettuu aina automaattisesti asetetun maksimisyötön rajoissa.
 
Eikös epäpuhdas palaminen lisää savutusta. Katsoisin suutinten kunnon perään ja ehkä polttoainesuodattimen vaihto, jos ei 1-2 vuoden sisään vaihdettu. Mutta ne kerran hoidetaan asiallisesti, niin sitten suutinten kuntoa miettisin.
Jos suuttimet ok, mitenkäs sitten polttoainepaineet tyhjäkäynnillä, ovatko tarpeeksi korkealla jotta diesel sumuuntuu tarpeeksi ohueksi.
 
Tämä tarkoittaa kai sitä, että polttoaineen kulutus nousee hitaammin kuin pyörimisnopeus. Eli työtahtien määrä kasvaa nopeammin kuin syötetty polttoainemäärä, joten työtahtia kohden polttoainetta menee vähemmän.

Itselleni ei ole dieselit tuttuja kuin työkoneista, joissa on aina kierroslukusäädin, joten syötön määrä asettuu aina automaattisesti asetetun maksimisyötön rajoissa.
Joo, tuon takiahan dieselmoottorissa on pakko olla se säädin, yksinkertainen virtaussäädin tms ei toimi, ellei sitten moottoria kuormiteta jotenkin niin että se estää ylikierrokset.
 
Imusarja puhtaaksi mekaanisesti ja ilman on vaihdettu ajallaan? Termostaatti (tai useat) pitää olla kunnossa, että hiukkasloukku toimii kunnolla.
 
Jos häviää niin erittäin vähän.

Lokakuussa ensimmäisten yöpakkasten jälkeen auto hälytti "coolant level low" mökille ajon jälkeen. Täytin maximiin, auto imi 1.5L kapasiteetin ollessa noin 7L. Kotona vaihdoin täysin uudet nesteet kun piti laittaa kaivovettä jossa voi olla metalleja yms... Äsken tarkastin ja taso ei ollut laskenut maksimista, moottori ja nesteet kylmät tietenkin.
Skodan 2L TDI vuoti aluksi hiljalleen jäähdytinnestettä kunnes alkoi savutella ja nestettä katoamaan pienissäkin kiihdytyksissä enemmissä määrin. Katsastuksessa ihmettelin tuota samaa kohonnutta K-arvoa.
Syyksi paljastui vuotava EGR-venttiilin jäähdytin joka päästi nesteet hiukkassuodattimeen joka taas poltteli niitä pois -> savutti. Mainitsit poistaneesi EGR-venttiilin toiminnan kulkineestasi ohjelmallisesti ja viisaammat kertokoon vaikuttaako tämä nesteen kiertoon EGR-jäähdyttimen läpi ollenkaan. Minkä merkin auto muuten on kyseessä?
 
Viimeksi muokattu:
Autossa ei ole tiedossa tai havaittavissa mitään vikaa, mutta mietin olisiko moottori tai turbo väljistynyt vai miksi K-arvo on moninkertaistunut muutamassa vuodessa? Auto ei syö öljyä eikä silminnähden savuta ja pakokaasut ei haise. OBD-lukijan mukaan DPF:llä olisi käyttöikää vielä 200 000km ja se on tietääkseni alkuperäinen. Keskiverto regeneraatioväli 700km, soot mass 12g ja oil ash mass 9g.

Alla vuosi, k-arvo ja kilsat:

2020 0.04 ja 278 000km
2021 0.1 ja 297 000km
2022 0.17 ja 318 000 km
2023 0.28 ja 340 000km

Kaukana 1.5 rajasta, mutta suhteellisesti kova nousu 0.04 -> 0.28.

Kyl on toi dpf parhaat päiväsä jo nähnyt jos noin paljo o laskennaliset arvot jo. 25g taitaa olla vaginoissa raja ettei enää ees yritä polttaa ite.

Noi savuarvot selittyy ihan normaalilla kulumisella, suuttimet, suodattimet yms. DPFllä nyt ei ole oikeestaan mitään tekemistä ton mitatun arvon kanssa.
 
Diesel moottorin tyhjäkäyntihän on aika hankala, sinne joudutaan ruiskuttamaan jokaisen työtahdin aikana tyhjäkäynnillä enemmän polttoainetta tyhjäkäynnillä kuin huippukierroksilla, joka tekee syötön annostelusta hankalaa.

No huhhuh. Eli dieselmoottorin tyhjäkäyntikulutus oli monta kymmentä litraa tunnissa? Oikea vastaus ei ole, eikä tyhjäkäyntikierrosten säätelyssä ole mitään hankalaa, vastaa täysin syötettyä polttoainemäärää.
 
No huhhuh. Eli dieselmoottorin tyhjäkäyntikulutus oli monta kymmentä litraa tunnissa? Oikea vastaus ei ole, eikä tyhjäkäyntikierrosten säätelyssä ole mitään hankalaa, vastaa täysin syötettyä polttoainemäärää.
Mistä sä tuon montakymmentä litraa tunnissa keksit?

Siis jos suutin suihkauttaa tyhjäkäynnillä ilman kuormaa jokaisen työtahdin aikana 5ul polttoainetta, niin moottorin käydessä kierrostenrajoitinta vastaan se syöttää jokaisella työtahdilla esim 4ul polttoainetta.

Tuosta seuraa se että jos asetat moottorin toimimaan kiinteällä syötöllä 5,01ul per suihkutus, kierrokset lähtevät nousemaan, kunnes lopulta moottorin sisäinen rakenne rajoittaa kierrosten nousun, yleensä hajoten. Jos kiinteä syöttö on 4,99ul, moottori ei pysy käynnissä vaan se sammuu. Tuon takia syöttöä täytyy kokoajan hienosäätää, joko tietokoneella tai mekaanisella laitteella, jotta tyhjäkäynti pysyy suunnilleen asetetussa. On tietysti mahdollista löytää se täydellinen tasapaino jossa kierrokset pysyvät täysin asetetussa jollain polttoainenäärällä kunhan moottori ensin asettuu siihen.

Vanhat dieselmoottorit alkoivat usein humppaamaan tyhjäkäynnillä, kun säätö toimi liian karkeasti.
 
Skodan 2L TDI vuoti aluksi hiljalleen jäähdytinnestettä kunnes alkoi savutella ja nestettä katoamaan pienissäkin kiihdytyksissä enemmissä määrin. Katsastuksessa ihmettelin tuota samaa kohonnutta K-arvoa.
Syyksi paljastui vuotava EGR-venttiilin jäähdytin joka päästi nesteet hiukkassuodattimeen joka taas poltteli niitä pois -> savutti. Mainitsit poistaneesi EGR-venttiilin toiminnan kulkineestasi ohjelmallisesti ja viisaammat kertokoon vaikuttaako tämä nesteen kiertoon EGR-jäähdyttimen läpi ollenkaan. Minkä merkin auto muuten on kyseessä?
Auto on 2012 valmistettu BMW E91 320D, viimeisimpiä mitä tehtaalta tullut. Eli N47D20C pellin alla. Tarkoituksena pitää vielä autoa vähintään 2 vuotta, ja mietinkin tässä onko tuo K-arvo indikaattori että jotain pitäisi tehdä vaikka se onkin reilusti alle päästömittausten raja-arvon.

Teen keväällä kun sormet tarkenee ulkosalla rassata imusarjan puhdituksen kun sitä ei tietääkseni ole tehty. Samalla näkee raottaako se EGR-venttiili. Ja tietenkin pitäisi näkyä jos EGR-jäähdytin on vuotanut, mutta jos se vuotaa niin marginaalisesti, toki korjaan sitten. Auto ollut käytössä 260k kilsoista saakka.
 
Kyl on toi dpf parhaat päiväsä jo nähnyt jos noin paljo o laskennaliset arvot jo. 25g taitaa olla vaginoissa raja ettei enää ees yritä polttaa ite.

Noi savuarvot selittyy ihan normaalilla kulumisella, suuttimet, suodattimet yms. DPFllä nyt ei ole oikeestaan mitään tekemistä ton mitatun arvon kanssa.
Kilsoja on ja paljon joten sinänsä odotettavissa ettei ole täysin kunnossa. Kaveri suositteli että jos menee DPF tukkoon ostaa jotain sprayta mitä suihkutetaan pullollinen jostain anturin rööristä DPF:n sisään ja sen jälkeen kovaa ajoa eli motarilla vitosella tai nelosella jonkun aikaa.
 
Imusarja puhtaaksi mekaanisesti ja ilman on vaihdettu ajallaan? Termostaatti (tai useat) pitää olla kunnossa, että hiukkasloukku toimii kunnolla.
Teen ensimmäisen keväällä. Ilmansuodattimet vaihtanut aina joka syksy. Termostaatti on kunnossa ja käytän vieläpä maskia keulassa talvella että moottori lämpenee. Jostain luin että 75 astetta on vaatimus jäähdytysnesteelle että DPF toimii kunnolla.
 
Eikös epäpuhdas palaminen lisää savutusta. Katsoisin suutinten kunnon perään ja ehkä polttoainesuodattimen vaihto, jos ei 1-2 vuoden sisään vaihdettu. Mutta ne kerran hoidetaan asiallisesti, niin sitten suutinten kuntoa miettisin.
Jos suuttimet ok, mitenkäs sitten polttoainepaineet tyhjäkäynnillä, ovatko tarpeeksi korkealla jotta diesel sumuuntuu tarpeeksi ohueksi.
PA-suodatin vaihdettu kahdesti omistuksen aikana, viimeisin vaihto lokakuussa. PA-paineet varmaan näkee OBD-lukijalla, mutta ketjun vastausten perusteella taitaa yleinen kuluminen olla syynä.
 
Se edellisen vuorokauden ajoprofiili vaikuttaa yllättävän paljon. Mun omilla kokemuksilla, kaupunkiajosta leimalle 0,28. Seuraavana vuonna motariajosta leimalle 0,02. Välillä yksi öljynvaihtohuolto, eli samalla ilmansudilla kumpikin leima.

Pienet vuodot imupuolella ei saa aikaan vikakoodeja dieselissä, koska seosta ei jatkuvasti tarkkailla vastaavalla tavalla jäännöshappea mittaamalla kuten bensakoneissa (ainakaan vanhemmissa, aivan uusista en tiedä), käytännössä ecu havahtuu vikaan vasta kun ahtopaine ei nouse odotetulla tavalla, eli vuoto on jo aika hemmetin iso, käytännössä eka oire voi olla useammin tapahtuva dpf poltto.

Tyhjäkäyntiin imuvuodolla ei ole dieselissä yleensä mitään vaikutusta (pl jotkut renault pohjaiset, joka hyvin isolla imuvuodolla saattaa sammuttaa moottorin, ennen kuin sytyttää vikavalon ja menee johonkin limphomeen).
Katsastusta edeltävänä päivänä heitin 470km ajorupeaman 80 ja 100 nopeuksilla. Ennen katsastusta taajama-ajoa puoli tuntia, katoin että lämmöt nous vaan.

DPF polttoväli on se reilu 700km joten sen puolesta ei oireita. Voisko imuvuodon dieselissä selvittää samalla tavalla mitä mopossakin eli suihkii bräkliiniä missä epäilee olevan vuodon ja kuuntelee mahdollisia käyntiäänen muutoksia?
 
Ei kai tollasesta nyt ihan hirveetä ressiä kannata ottaa? Jos auto toimii dpf polttoa myöden normaalisti niin kovaa ajoa vaan.

En tunne noita konttorin mittareita kuinka paljon niissä lienee eroja, tai voiko siellä olla edellisen nokilekan savut piipussa mutta aika huuhaa-mittaus se nyt ylipäätään on...
 
Katsastusta edeltävänä päivänä heitin 470km ajorupeaman 80 ja 100 nopeuksilla. Ennen katsastusta taajama-ajoa puoli tuntia, katoin että lämmöt nous vaan.

DPF polttoväli on se reilu 700km joten sen puolesta ei oireita. Voisko imuvuodon dieselissä selvittää samalla tavalla mitä mopossakin eli suihkii bräkliiniä missä epäilee olevan vuodon ja kuuntelee mahdollisia käyntiäänen muutoksia?
Kai sitä voi koittaa bräkleenillä suihkia, mutta siellä ei ole vastaavaa isoa alipainetta, joten se ei niin hereästi ime sitä palavaa ainetta rakosista sisäänsä.
 
Ei kai tollasesta nyt ihan hirveetä ressiä kannata ottaa? Jos auto toimii dpf polttoa myöden normaalisti niin kovaa ajoa vaan.

En tunne noita konttorin mittareita kuinka paljon niissä lienee eroja, tai voiko siellä olla edellisen nokilekan savut piipussa mutta aika huuhaa-mittaus se nyt ylipäätään on...
Varmaan aivan turhaan mietinkin koko asiaa mutta tuo K-arvon 7x kasvu pisti vaan silmille. Samaa mieltä että mittaus ei ole mistään kotoisin, ei tyhjäkäynnillä polkaisu vastaa todellista ajoa...
 
Kilsoja on ja paljon joten sinänsä odotettavissa ettei ole täysin kunnossa. Kaveri suositteli että jos menee DPF tukkoon ostaa jotain sprayta mitä suihkutetaan pullollinen jostain anturin rööristä DPF:n sisään ja sen jälkeen kovaa ajoa eli motarilla vitosella tai nelosella jonkun aikaa.

Ite pessy paljon noita dpf ja oikeilla aineilla/vehkeillä toimii kyllä mutta nää ei halpoja oo, käytännössä saa pehtyä ihan uuden dpfn arvoihin noi vaikka ois ihan umpitukossa.. Tommosista kertakäyttöpulloista ei käytännönkokemusta oo itellä vielä ainaskaan.
 
Varmaan aivan turhaan mietinkin koko asiaa mutta tuo K-arvon 7x kasvu pisti vaan silmille. Samaa mieltä että mittaus ei ole mistään kotoisin, ei tyhjäkäynnillä polkaisu vastaa todellista ajoa...
Mittaus on oikeastaan yllättävän hyvä toimintakoe dieselin polttoainejärjestelmälle, kun autossa ei ole DPF:aa. Sillä on käytännössä saatu sankkaa savua puskevat suutin/syöttövikaiset autot pois tieltä. Jos autossa on DPF, se mittaa pikemminkin DPF:n toimintaa kuin pa-järjestelmää.

DPF:n tehtävänä on siivilöidä musta noki pois pakokaasuista, joten DPF:n kanssa mittaus ei kerro siitä, mitä ennen DPF:aa tapahtuu. Jos arvojen nousu on todellista, niin ehkä se kertoo siitä, että DPF alkaa vähitellen päästää pakokaasuja suodattamatta läpi?

Millaisia kokemuksia raadilla on: hapertuuko DPF ajan mittaan niin pahasti, että auto ei enää menisi päästörajoihin vaikka muuten olisi kunnossa?
 
Mittaus on oikeastaan yllättävän hyvä toimintakoe dieselin polttoainejärjestelmälle, kun autossa ei ole DPF:aa. Sillä on käytännössä saatu sankkaa savua puskevat suutin/syöttövikaiset autot pois tieltä. Jos autossa on DPF, se mittaa pikemminkin DPF:n toimintaa kuin pa-järjestelmää.

DPF:n tehtävänä on siivilöidä musta noki pois pakokaasuista, joten DPF:n kanssa mittaus ei kerro siitä, mitä ennen DPF:aa tapahtuu. Jos arvojen nousu on todellista, niin ehkä se kertoo siitä, että DPF alkaa vähitellen päästää pakokaasuja suodattamatta läpi?

Millaisia kokemuksia raadilla on: hapertuuko DPF ajan mittaan niin pahasti, että auto ei enää menisi päästörajoihin vaikka muuten olisi kunnossa?

Jos se diisselin päästömittaus antaa hylkyä ni huomaat kyllä jo silmämääräsestikin sen savutuksen siinä vaihees.
Eli ei kerro yhtään mitään mistään.
 
Ei ole partikkelisuodatin hapertunu, vaikka yhdeksäs vuosi lähtee samalla autolla, ajokilometrejä vajaa puoli miljoonaa.

Tarkoitus oli saada se puolikas täyteen, mutta Teslan tulo on leikannut BMW:n käytön minimiin. :lonely: Saa ny nähdä kauanko on laivueessa mukana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 846
Viestejä
4 549 017
Jäsenet
74 856
Uusin jäsen
Acceli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom