Julkisia hankintoja - menikö oikein vai vetikö hyväveli-verkosto omaan taskuun?

[10YG]

Epäonnistunut hankinta keskeytetään.

290 000 euron kohuhankinta keskeytetään – ”Selkeä arviointivirhe”

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue keskeyttää viestinnän konsulttihankinnan.

www.iltalehti.fi

— Teimme hankinnassa selkeän arviointivirheen. Vaihtoehtoja toteutukseen olisi pitänyt tarkastella laajemmin, ja valmisteluun olisi pitänyt varata enemmän aikaa. Kun käytetään julkisia varoja, valmistelun tulee olla perusteellista ja läpinäkyvää, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn sanoo tiedotteessa.

Hienoa, että tulivat järkiinsä.

 

[Heimolainen]

Epäonnistunut hankinta keskeytetään.

290 000 euron kohuhankinta keskeytetään – ”Selkeä arviointivirhe”

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue keskeyttää viestinnän konsulttihankinnan.

www.iltalehti.fi

Hienoa, että tulivat järkiinsä.

Aikamoista selittelyä

Sarekoski kertoi, että tarjouspyynnössä puhuttiin viiden kuukauden konsultoinnista, joka maksaisi 11 000 euroa kuukaudessa. Viiden kuukauden konsultoinnin hinta olisi jäänyt alle hankintalain 60 000 euron kynnysarvon.

Sarekoski kertoi HS:lle tehneensä kuitenkin ”stiplun”, sillä hankintapäätöksessä aika oli pidennetty 2,5 vuoteen. Silti Sarekosken mukaan lähes 300 000 euron hankinta ilman kilpailutusta oli ollut ok hyvinvointialueen hankinnoista vastaavien asiantuntijoiden mukaan.

Piti olla 5kk keikka, mut haluttiinkin 2,5v. Mikä juttu?

Tulen esittämään aluehallitukselle, että hankintapäätös kumotaan. Olen pahoillani, ja haluamme korjata virheemme, Sanna Svahn kertoo.

Pitääpä seurata, tuleeko uusi ja meneekö samalle.

 

[emviiex]

Aikamoista selittelyä

Piti olla 5kk keikka, mut haluttiinkin 2,5v. Mikä juttu?


Pitääpä seurata, tuleeko uusi ja meneekö samalle.

Eiköhän sitä vähän modata ja kaikessa hiljaisuudessa sama tulee valituksi uudelleen.

 

[Nomber]

Tämäkin oli van jäävuoren huippu, suurin osa näistä korruptiohankinnoista menee sukkana läpi.

 

[pulatunnus]

Eiköhän sitä vähän modata ja kaikessa hiljaisuudessa sama tulee valituksi uudelleen.

Hiljaisuudesta en tiedä, mutta oletus kai että hommaan valitaan sama, jos nyt parasta löytmäääsä olivat valinneet. En poi suljet että tarjoaja luopuu koko homasta kohtun takia. Hanke nyt ainakin pitkittyy ,politiikkaakin mukaan, niin koko homman peruminen ei mahdotonta.
Reisille voi mennä jos konsultiostopalvelu kilpailutusta .

Tämäkin oli van jäävuoren huippu, suurin osa näistä korruptiohankinnoista menee sukkana läpi.

Taisi olle se joka tätä koruptioksi väitti, mutta jäi kertomatta mitä koropitiota tässä oli, kuka mikä ketä.

 

[jonniv]

Eiköhän sitä vähän modata ja kaikessa hiljaisuudessa sama tulee valituksi uudelleen.

Joo. Jos tämäkin viestintäkonsultti olisi palkattu samalla hinnalla omaksi palkolliseksi, niin mitään kohua ei olisi noussut. Nyt kun haluttiin laskuttaa oman firman kautta, niin kohu oli valmis.

Eli jatkosssa nämä varmaankin palkataan omaksi työntekijäksi.

 

[Nomber]

Taisi olle se joka tätä koruptioksi väitti, mutta jäi kertomatta mitä koropitiota tässä oli, kuka mikä ketä.

En nyt tiedä onko korruptio sitten oikea sana, mutta jotain todella hämäräperäistä tässä oli kun homma nyt perutaankin.

Toivottavasti mitään viestintä konsultaatiota ei hankita ollenkaan, hyvinvointialueen tehtävä ei ole viestiä vaan hoitaa potilaita. Jos ei tosiaan isolla määrällä omia viestintä päälliköitä homma onnistu niin sitten varmaan voisi niille antaa kenkää ja hankkia tilalle jonkun joka osaa työnsä tehdä?

Edit: Lisäksi hyvinvointialueen viestintä ei ole varmasti yhteiskunnan ongelma nunmero yksi? En ole koskaan tuosta nähnyt mitään valitusta tai kokenut itse minkäänlaiseksi ongelmaksi. Ja jos verorahoja säästetään satoja tuhansia sillä että hyvinvointialueen viestintä ei ole ihan täysin priimaa niin mielestäni se on todellakin säästökohde jossa kannattaa säästää.

 

[pulatunnus]

En nyt tiedä onko korruptio sitten oikea sana, mutta jotain todella hämäräperäistä tässä oli kun homma nyt perutaankin.

Siellä mm poliittinenjohto vihelsi pelinpoikki, ja vrkamihet töpeksineet , kun ilmeisesti rekry oli muuttunut laskutushommaksi.

Vaikka prosessit ei tälläisessä tapauksessa olisi tehokkaat, niin sille on syynsä miksi niistä on tehty kankeita.

Toivottavasti mitään viestintä konsultaatiota ei hankita ollenkaan, hyvinvointialueen tehtävä ei ole viestiä vaan hoitaa potilaita. Jos ei tosiaan isolla määrällä omia viestintä päälliköitä homma onnistu niin sitten varmaan voisi niille antaa kenkää ja hankkia tilalle jonkun joka osaa työnsä tehdä?

En tiedä nykyisetn vistintävirkamisten kyvykkyyttä, se pois potkiminen ja uuden tilalle palkkaaminen ei aina ole halpaa.

Edit: Lisäksi hyvinvointialueen viestintä ei ole varmasti yhteiskunnan ongelma nunmero yksi? En ole koskaan tuosta nähnyt mitään valitusta tai kokenut itse minkäänlaiseksi ongelmaksi. Ja jos verorahoja säästetään satoja tuhansia sillä että hyvinvointialueen viestintä ei ole ihan täysin priimaa niin mielestäni se on todellakin säästökohde jossa kannattaa säästää.

En tiedä ota kantaa miten hyvin kyseisellä organisaatiolla nuo asiat sujuu, mutta jos nyt laajalla merkityksellä pohditaan, niin onhan se nyt äärettömän tärkeää ja vaativaa. Jos ei ole asiakas, eikä kiinnosta, niin siinä kuplassa ei ehkä kiinnitä huomioita. Asiakkeille todellä tärkeää.

Tässä kai kyse vähän kapeammasta tehtävästä, yhteiksuntasuhteista vai mitä termiä käyttivät. Sekin nyt on äärettömän tärkeää että viesti, tilannekuva, tarpeet kulkee.

Asiat tehtävät, mitkä ei ole organisaation ydinaluetta, osaamisen ydintä, niin usein ne kannattaa ulkoistaa, käyttää ostopalveluita, ja omissa rekryissä määräaikaisuudet voi olla se juttu, saada sidottua tekiä tehtäväänsä, mutta jos tehtvä on sellinen missä tiettyllä tyypillä ei ole määräänsä enempää annattevaa, niin määräaikaisuus mahdollistaa vaihtamisen.

 

[Smanci]

Voitte käydä selaamassa päätöksiä ja katsoa mihin konsulttipalveluja/ulkoistamista käytetään, listalla toki näkyy kaikki muutkin päätökset. Suurin osa noista on julkista tietoa. Hankintana tuo 290 000 on verrattain pieni, mutta toteutustapa erittäin outo. Tuo ajatus, että jatkossa nuo palkataan omiksi työntekijöiksi, ei varmasti tule toteutumaan etenkään tuolla jo valmiiksi olemassa olevalla viestintähenkilöstön määrällä. Asiantuntijatyön ja kehittämisen konsultointipalvelujen hankintaa (yksi hankinta) on esimerkiksi seuraavalle neljälle vuodelle suoritettu 6 200 000 eurolla.

Dynasty tietopalvelu

 

[Nomber]

Tässä kai kyse vähän kapeammasta tehtävästä, yhteiksuntasuhteista vai mitä termiä käyttivät. Sekin nyt on äärettömän tärkeää että viesti, tilannekuva, tarpeet kulkee.

Asiat tehtävät, mitkä ei ole organisaation ydinaluetta, osaamisen ydintä, niin usein ne kannattaa ulkoistaa, käyttää ostopalveluita, ja omissa rekryissä määräaikaisuudet voi olla se juttu, saada sidottua tekiä tehtäväänsä, mutta jos tehtvä on sellinen missä tiettyllä tyypillä ei ole määräänsä enempää annattevaa, niin määräaikaisuus mahdollistaa vaihtamisen.

Viestiä mihin? Kyseisen organisaation hallituksessa istuu lähes 300 poliitikkoa joista moni on kansanedustajia ja kuntapäättäjiä ym. Ei paljoa luulisi tarvitsevan enää mitään yhteiskuntasuhteita kun samat henkilöt ovat tässä se "yhteiskunta" jolle pitäisi viestiä. No kokonaisuudessaan nämä hyvinvointialueen ovat täysin turhia ja ainoa syy niiden olemassaoloon on hyväveliverkosto ja sen rahankeräys omaan taskuun. Joten ei kyllä yhtään ihmetystä tämäkään toiminta. Aivan pelkkää kusetusta ja kansalaisten ryöstämistä kaikki mikä liittyy terveydenhuollon "johtamiseen".

 

[pulatunnus]

Viestiä mihin? Kyseisen organisaation hallituksessa istuu lähes 300 poliitikkoa joista moni on kansanedustajia ja kuntapäättäjiä ym. Ei paljoa luulisi tarvitsevan enää mitään yhteiskuntasuhteita kun samat henkilöt ovat tässä se "yhteiskunta" jolle pitäisi viestiä.

Politiikot valitti vaaleilla, ja edustavat äänestäjiä, eivät niinkään moniosaajia. Heidän eduksi jos heille pystytään tuottamaan dataa.

No kokonaisuudessaan nämä hyvinvointialueen ovat täysin turhia ja ainoa syy niiden olemassaoloon on hyväveliverkosto ja sen rahankeräys omaan taskuun.

No todella tärketä vastaavat sote ja pelastustoimen järjestämisestä, ihan julkisenpuolen perus palveluista.

 

[Nomber]

No todella tärketä vastaavat sote ja pelastustoimen järjestämisestä, ihan julkisenpuolen perus palveluista.

Asiahan hoitui ennen ihan hyvin, hyvinvointialueen perustettiin ainostaan siksi että niihin voidaan perustaa tuhansia turhanpäiväisiä virkoja ja hallituksia/valtuustoja ym. joissa istuu valtavat määrät hyväveli verkoston porukkaa.

 

[pulatunnus]

Asiahan hoitui ennen ihan hyvin, hyvinvointialueen perustettiin ainostaan siksi että niihin voidaan perustaa tuhansia turhanpäiväisiä virkoja ja hallituksia/valtuustoja ym. joissa istuu valtavat määrät hyväveli verkoston porukkaa.

Ne oli ennen kuntien, kuntayhtymien, ja sote alueet siihen iso korjaus.

 

[10YG]

Tampereelle tehtiin iso halli, jonka käyttäjät ovat yleensä jääkiekkojoukkueet Ilves ja Tappara. Nyt näyttää siltä, että hallin maksajat ovat tamperelaiset veronmaksajat nyt ja tulevaisuudessa. Tämä ei ollut tarkoitus.
Aamulehti kertoo (€).

Tapparan taustayhtiö Tamhockey oy kertoi viikko sitten tehneensä keväällä päättyneellä tilikaudellaan 812 000 euron tappion. Lukema oli tamperelaisen jääkiekkohistorian suurin.
Tänä perjantaina Ilveksen jääkiekon taustayhtiön Ilves Hockey oy:n tiedote laittoi ennätyksen komeasti uusiksi: 1,186 miljoonaa euroa miinusta!

Jääkiekko tuottaa tappiota ja isot ulkomaiset artistit eivät tule Tampereelle, koska Helsinki-halli toimii taas.
Olisiko tämä hyvä esimerkki näistä isoista halleista? Mahdotonta tehdä tehdä voittoa. Veronmaksaja maksaa.

Se oli ikävä virhe Helsingiltä ja valtiolta, että Olympiastadionin remontti on epäonnistunut. Maksoi yli 300 miljoonaa euroa ja lopputulos on ulkoilmamuseo. Siitä olisi pitänyt tehdä katettu monitoimiareena.

 

[pulatunnus]

Tampereelle tehtiin iso halli, jonka käyttäjät ovat yleensä jääkiekkojoukkueet Ilves ja Tappara. Nyt näyttää siltä, että hallin maksajat ovat tamperelaiset veronmaksajat nyt ja tulevaisuudessa. Tämä ei ollut tarkoitus.
Aamulehti kertoo (€).

Linkki on maksumuurin taakse. Alku puhui Tapparasta ja Ilveksestä jotka on yksityisiä, Tietämättä mitä linkkissäsi oli kirjoitettu, niin se vanha Hakametsän halli oli, on kunnan, tuo halli ei ole.

Wikipedian mukaan Nokia Areena on yksityinen. Kaupunki on (wiki) Kannen areenan vähemmistö osakkaana, on tukenut muutamalla kymmennellä miljoonalla, siis pääomaa (osakkuus), veroetuja yms. Suoraa sijoituste ei ehkä ole kuntalaisille myyty tukena, mutta tuskin ihan ns finassisijoituskaan.
Putinin sekoilut oli hallille lottovoitto siltä osin että Hartwallaareena meni kiinni, mutta taantuma ym kriiseilyt sitten päinvaston.

Jääkiekko tuottaa tappiota ja isot ulkomaiset artistit eivät tule Tampereelle, koska Helsinki-halli toimii taas.
Olisiko tämä hyvä esimerkki näistä isoista halleista? Mahdotonta tehdä tehdä voittoa.

Nuo hallit on perus numerolla huonosti kannattavia. Helsinkin-halli olettavasti alkaa vetään artisteja eikä vähiten siksi että operaattori on alan jätti.

Joku Tampere pienellä rahalla ja riskillä saanut hallinsa.

 

[10YG]

Linkki on maksumuurin taakse. Alku puhui Tapparasta ja Ilveksestä jotka on yksityisiä, Tietämättä mitä linkkissäsi oli kirjoitettu, niin se vanha Hakametsän halli oli, on kunnan, tuo halli ei ole.

Wikipedian mukaan Nokia Areena on yksityinen. Kaupunki on (wiki) Kannen areenan vähemmistö osakkaana, on tukenut muutamalla kymmennellä miljoonalla, siis pääomaa (osakkuus), veroetuja yms. Suoraa sijoituste ei ehkä ole kuntalaisille myyty tukena, mutta tuskin ihan ns finassisijoituskaan.
Putinin sekoilut oli hallille lottovoitto siltä osin että Hartwallaareena meni kiinni, mutta taantuma ym kriiseilyt sitten päinvaston.


Nuo hallit on perus numerolla huonosti kannattavia. Helsinkin-halli olettavasti alkaa vetään artisteja eikä vähiten siksi että operaattori on alan jätti.

Joku Tampere pienellä rahalla ja riskillä saanut hallinsa.

Linkki on muurin takana, kuten ilmoitin.
Hallin talous on huono. Tästä on juttua ollut aikaisemminkin.

• Nokia-areenan taustayhtiö on selvinnyt taloudellisista vaikeuksista vain omistajiensa, esimerkiksi Tampereen kaupungin, tuella.
• Aalto-yliopiston professori Seppo Ikäheimo sanoo, että paljon on jäänyt veronmaksajien varaan, kun omistajat ovat muuttaneet velkojaan pääomalainoiksi.
• Areenayhtiöllä oli vuoden 2024 lopussa vierasta pääomaa noin 80 miljoonaa euroa. Liikevaihto ei Ikäheimon mukaan riitä velkataakan hoitamiseen.

Areenat | Tampereen kaupunki kannattelee Nokia-areenaa: ”Paljon on jäänyt veronmaksajien varaan”, sanoo asiantuntija

Nokia-areenan taustayhtiön vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätöstietojen perusteella Tampereen kaupunki on ollut yksi niistä tahoista, joiden joustoilla yhtiö on pysynyt pystyssä.

www.hs.fi

 

[pulatunnus]

Linkki on muurin takana, kuten ilmoitin.

Juu, mutta , joku tiivistelmä siitä kun tamperelaiset veronmaksajat.

Hallin talous on huono. Tästä on juttua ollut aikaisemminkin.

Areenat | Tampereen kaupunki kannattelee Nokia-areenaa: ”Paljon on jäänyt veronmaksajien varaan”, sanoo asiantuntija

Nokia-areenan taustayhtiön vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätöstietojen perusteella Tampereen kaupunki on ollut yksi niistä tahoista, joiden joustoilla yhtiö on pysynyt pystyssä.

www.hs.fi

No tuokin meni maksumuurin taakse.. Jossa puhutaan siitä kun omistajat muuttanee lainoja pääomalainoiksi. Paljonko Tamperen oli muuttanut ?

 

[10YG]

Juu, mutta , joku tiivistelmä siitä kun tamperelaiset veronmaksajat.



No tuokin meni maksumuurin taakse.. Jossa puhutaan siitä kun omistajat muuttanee lainoja pääomalainoiksi. Paljonko Tamperen oli muuttanut ?

Laitan pari lainausta lisää tamperelaisten vaikeuksista. En lain mukaan voi kopioida koko juttua. Sori siitä.

Esimerkiksi Tampereen kaupungin areenayhtiölle myöntämästä juniorlainasta konvertoitiin kahdeksan miljoonaa euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Lisäksi kaupungin käyttäjämuutoslainan pääoma korkoineen konvertoitiin kokonaan SVOPiin.

”Nykymenolla areenayhtiön liikevaihto on liian pieni vieraaseen pääomaan nähden. Yhtiö ei näytä pystyvän tekemään tulosta siinä määrin, että se selviäisi omin avuin velkataakastaan”, Ikäheimo alleviivaa.
”Omistajien näkökulmasta tilanne on varsin huolestuttava, jos kierre jatkuu samana. Eli jos liikevaihto ei jatkossa kasva selvästi, yhtiö uhkaa olla entistä enemmän Tampereen kaupungin ja muiden omistajarahoittajien varassa.”

Vuoden 2024 lopussa Tampereen kaupungin lainasaamiset KOY Tampereen Monitoimiareenalta olivat edelleen 19,6 miljoonaa euroa, ja vuoden 2024 aikana siihen pääomitettiin korkoja noin miljoonalla eurolla. Lyhennykset olivat nolla euroa.
”Nämä faktat kertovat siitä, että kaupunki ei ole yhtiössä ainoastaan omistaja vaan myös edelleen merkittävä rahoittaja”, Ikäheimo ruotii.

Toivottavasti riittää. Loput voit mennä vaikka kirjastoon lukemaan.

 

[pulatunnus]

Laitan pari lainausta lisää tamperelaisten vaikeuksista. En lain mukaan voi kopioida koko juttua. Sori siitä.



Toivottavasti riittää. Loput voit mennä vaikka kirjastoon lukemaan.

Kiitos, tosin tuo ilmeisesti tuosta Hesarin keväisestä jutusta, eikä siitä aamulehden jutusta?

No jätit pois sen hankkeen kokonais arvion, tosin jotain suuntaa siitä että jos 80 miljoonaan ja kaupungis osuus 20 miljoonaa...

Kapunkin ei tuossa ole tehnyt jotain finanssisijoitus jossa itse pari olisi se pääkohde. Vaan kaupungit sijoittaa noissa muuhun, Wikipedian mukaan tuo yhtiö saa vero yms helpotuksia, mutta se veronmaksajien hyöty haetaan siitä yhtiönvierestä. (juu usein tuppaavat olemaan aika höttöstä)

Mutta se nyt jäi ilmaa mitä siinä Aamulehden jutussa Tampereen kaupungista sanottiin, alkaako kaupunki tukeen joukkueita vai mitä?

Jääkiekossa isot joukkueet kipuilleet tulonjakoa, sitä että niillä isot kustannukset loppupeileissä, mutta lippu(?)rahat menee liigalle. Oliko siinä jutussa että miten ne muuttuu nyt kun liiga uudistuu.

 

[10YG]

Kiitos, tosin tuo ilmeisesti tuosta Hesarin keväisestä jutusta, eikä siitä aamulehden jutusta?

No jätit pois sen hankkeen kokonais arvion, tosin jotain suuntaa siitä että jos 80 miljoonaan ja kaupungis osuus 20 miljoonaa...

Kapunkin ei tuossa ole tehnyt jotain finanssisijoitus jossa itse pari olisi se pääkohde. Vaan kaupungit sijoittaa noissa muuhun, Wikipedian mukaan tuo yhtiö saa vero yms helpotuksia, mutta se veronmaksajien hyöty haetaan siitä yhtiönvierestä. (juu usein tuppaavat olemaan aika höttöstä)

Mutta se nyt jäi ilmaa mitä siinä Aamulehden jutussa Tampereen kaupungista sanottiin, alkaako kaupunki tukeen joukkueita vai mitä?

Jääkiekossa isot joukkueet kipuilleet tulonjakoa, sitä että niillä isot kustannukset loppupeileissä, mutta lippu(?)rahat menee liigalle. Oliko siinä jutussa että miten ne muuttuu nyt kun liiga uudistuu.

Sinulla on tarve kommentoida vaikka mihin kirjoituksiin ja vaatia tarkkoja lainauksia. En minä ainakaan voi kopioda kaikkea tänne. Kokonaisten juttujen kopioiminen on vastoin lakia. Ehkä kannattaa ihan itse hankkia lukuoikeuksia lisää, jos on oikein kiinnostunut kaikista päivän kirjoituksista. Jos minä olisin sinä, kiinnittäisin enemmän huomiota oikeinkirjoitukseen ja sanoman selkeyteen.

Lisää luettavaa.

Tampereen Nokia-areenan on uutisoitu tehneen miljoonatappioita. Helsingin Sanomat uutisoi viime joulukuussa, ettei monitoimiareenasta ole tullut omistajilleen sellaista kultakaivosta kuin odotettiin.
Iltalehti pyysi analyytikkoa katsomaan koko konsernin tuoreinta tilinpäätöstä vuodelta 2024. Ainakin se selvisi, että luvut näyttävät paremmilta kuin vuotta aiemmin.
Yksi asia voi kuitenkin huolestuttaa – konsernin kannattavuus.

Asiantuntija löysi huolestuttavan asian Nokia-areenasta

Nokia-areenan omistuskuvio on varsin mutkikas.

www.iltalehti.fi

Lisää:

Nokia-areenasta ei tullutkaan kultakaivosta – asiantuntijalta tyly näkemys miljoonien tappion tehneestä yhtiöstä

Nokia-areenan taustayhtiö teki tappiota viime tilikaudellaan.

www.is.fi

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nokia-areena-tehnyt-miljoonatappioita-tama-on-tilanne-nyt/9173770

 

[Timo 2]

Kiitos, tosin tuo ilmeisesti tuosta Hesarin keväisestä jutusta, eikä siitä aamulehden jutusta?

No jätit pois sen hankkeen kokonais arvion, tosin jotain suuntaa siitä että jos 80 miljoonaan ja kaupungis osuus 20 miljoonaa...

Kapunkin ei tuossa ole tehnyt jotain finanssisijoitus jossa itse pari olisi se pääkohde. Vaan kaupungit sijoittaa noissa muuhun, Wikipedian mukaan tuo yhtiö saa vero yms helpotuksia, mutta se veronmaksajien hyöty haetaan siitä yhtiönvierestä. (juu usein tuppaavat olemaan aika höttöstä)

Mutta se nyt jäi ilmaa mitä siinä Aamulehden jutussa Tampereen kaupungista sanottiin, alkaako kaupunki tukeen joukkueita vai mitä?

Jääkiekossa isot joukkueet kipuilleet tulonjakoa, sitä että niillä isot kustannukset loppupeileissä, mutta lippu(?)rahat menee liigalle. Oliko siinä jutussa että miten ne muuttuu nyt kun liiga uudistuu.

Käy luomassa höpöhöpö tunnus tempmaililla ja pääset lukemaan sisällön kuukauden ajan. Tai näin aiemmin

 

[takomo]

Tampereelle tehtiin iso halli, jonka käyttäjät ovat yleensä jääkiekkojoukkueet Ilves ja Tappara. Nyt näyttää siltä, että hallin maksajat ovat tamperelaiset veronmaksajat nyt ja tulevaisuudessa. Tämä ei ollut tarkoitus.

Jos tamperelaiset eivät vain osaa, niin sehän ei välttämättä merkitse sitä, että helsinkiläisten miljardiareena olisi kannattamaton. Täytyy vain löytää oikeat mittarit kannattavuuden osoittamiseen.

 

[Rotukarja]

Suomalaiset areenat on liian pieniä, että ulkomaiset artistit tulisivat. Suomi on saari ja tänne pääseminen Euroopan kiertueelta vie keikkapäivän lisäksi kaksi matkustuspäivää, koska venäjälle ei pääse jatkamaan tai sieltä lopettamaan kiertuetta. Pisto Härmään on liian kallista vaikka myisi illan loppuun.

Meidän hallit pitää myös jostain syystä rakentaa aina keskustaan, koska ajatellaan että joku tulee konserttiin ex tempore ovelta ja niissä pitää aina pystyä pelaaman jääkiekkoa. Lopputuloksena tapahtumakäyttöön surkeita aivan liian pieniä venueita, koska kaikki pyörii kaukalon ympärillä. Suomiartistit toki niitä nykyään pystyy täyttämään.

 

[Köntsä-Ana]

Eikö sinne pääkaupunkiseudulle ole tulossa nyt 2-3 uutta areenaa.,

 

[kuoris]

Suomalaiset areenat on liian pieniä, että ulkomaiset artistit tulisivat.

Tämä on mainittu moneen kertaan ja varmaan osittain totta. Muttta eiköhän rahalla kuka vaan tule tänne vai tuleeko sitten liian kalliit liput?

Onhan täällä aikanaan esiintynyt Madonna, Michael Jackson, Bon Jovi, Neil Young, Elton John, Genesis, AC/DC, Iron Maiden, Sting, Nirvana, Red Hot Chili Peppers, Offspring, ZZ Top, Bruce Springsteen, Spice Girls, Metallica, Coldplay, U2, Robbie Williams, Kiss, Rolling Stones, Ed Sheeran…monet noista vielä useamman kerran. Lista ulkomuistisa eli voi olla virheitä.

 

[pulatunnus]

Sinulla on tarve kommentoida vaikka mihin kirjoituksiin ja vaatia tarkkoja lainauksia. En minä ainakaan voi kopioda kaikkea tänne. Kokonaisten juttujen kopioiminen on vastoin lakia. Ehkä kannattaa ihan itse hankkia lukuoikeuksia lisää, jos on oikein kiinnostunut kaikista päivän kirjoituksista. Jos minä olisin sinä, kiinnittäisin enemmän huomiota oikeinkirjoitukseen ja sanoman selkeyteen.

aamulehti.fi/liiga/art-2000012221458.html

Ei sitä tarvi copy/pasteta.

Linkissä kerrotaan Tappara taustayhtiön tappioista ja Ilves jääkiekon tappioista (jalkapallo ilmeiseti plussa, konserni ei)

Ilves oli kertonut ottelukulujen kasvusta, kulukuria haetaan

Jutussa sivuttiin Areenaa, ettei sen kulurakennetta seuroille ole juuri julkisuuteen avattu, arvio että 5000 katsojaa on ns kipukynnys.

Jutussa ei sivuttu Tampereen kaupunki rahoitusta, ilmeisesti sielä ei olla rahaa pyytämässä, jutussa sivuttiin Liigan tulonjakomallia, mistä seurat vääntäneet vuosikausia. Jutussa ei avattu miten tulevat muutokset vaikuttaa.

Muista areenoista tiedetään että tuon tyyppisissä vakio muu myynti (syötävä, juotava jne) on areenan järjestämää, näkyy toki vuokrissa, mutta siihen ei voi asiakas seura vaikuttaa ja lipunmyynti tulonjaossa ei voi tienata muulla myynnillä. Joillan seuroilla myynti on itse järjestetty, osalla jopa osittain talkoovoimin.



***********************
linkissä puhuttiin isoista katsojamääristä, eikä siitä povattu oikeastaan mitään.
Tietenkin jos seurojen talous menee kestämättömäksi, niin vaikeaksi etteivät pysty maksaa vuokria, niin se menetys hallin yhtiölle. Mutta ei siinä linkissä sellaista maalailtu.

Jääkiekko, Tappara ja Ilves Tampereelle varmasti tärkeitä, sitä kuuluu tarkastella kriittisesti onko Tampereen kansi hankkeissa mitään järkeä. Kaupunkin on siihen takonut heittämällä kymmenniä miljoonia rahaa , hankkeen kokonais arvo satojamiljoonia. Joten sori toisto, kaupunki tuolalisessa ei osta osuutta jostain hallista, vaan se mitä halutaan on se mitä ympärillä.

Vaikka kyse vuosikymmenten hankkeesta, niin ensimmäinen vaihe ajoittunut surkeasti, kuumankauden piikkiin, jota sitten seurannut putinin ja muiden erikoiset ja en tähän väliin löytänyt ajantasaisi arvioita, mutta se nyt selvää että ei ole mennyt vuosikymmennen alun laskelmien mukaan.

 

[lelfonso]

Meidän hallit pitää myös jostain syystä rakentaa aina keskustaan, koska ajatellaan että joku tulee konserttiin ex tempore ovelta ja niissä pitää aina pystyä pelaaman jääkiekkoa. Lopputuloksena tapahtumakäyttöön surkeita aivan liian pieniä venueita, koska kaikki pyörii kaukalon ympärillä. Suomiartistit toki niitä nykyään pystyy täyttämään.

Silloin kun siellä ei sitä maailmanluokan artistin keikkaa ole (eli noin 360 päivää vuodesta) niin millä toiminnalla se täytetään? Ja miten suuri sen areenan pitäisi olla? Jääkiekko sattuu meillä olemaan se ykkös (ainut?) laji jonka avulla voi jonkinlaista urheilubisnestä pyörittää, vaikka ei sekään vedä edes 10k katsojaa missään tavallisena iltana.

Sijainnin suhteen ei tuo hallin täyttöaste oikein Turussakaan näytä kovin hyvältä, kun halli sijaitsee viitisen kilometriä "ytimestä".

 

[kuoris]

Sijainnin suhteen ei tuo hallin täyttöaste oikein Turussakaan näytä kovin hyvältä, kun halli sijaitsee viitisen kilometriä "ytimestä".

Sijainti ei ole optimaalinen mutta ei se ole ongelma kun bussit kulkee keskustasta. Kyllä sekin mökki on täynnä kun Tepsi pelaa finaaleissa mutta normaaleina arki-iltoina vaikea haastaa sohva + Liiga tai Netflix ym. Kattelin että kyllä siellä jonotettiin aamusta kun Kuumaa oli keikalla. Eli sisältö pitää olla kunnossa.

Edit: Ice Cage on saanut hallit täyteen, lisää tällaisia…

 

[lelfonso]

Sijainti ei ole optimaalinen mutta ei se ole ongelma kun bussit kulkee keskustasta. Kyllä sekin mökki on täynnä kun Tepsi pelaa finaaleissa mutta normaaleina arki-iltoina vaikea haastaa sohva + Liiga tai Netflix ym. Kattelin että kyllä siellä jonotettiin aamusta kun Kuumaa oli keikalla. Eli sisältö pitää olla kunnossa.

Edit: Ice Cage on saanut hallit täyteen, lisää tällaisia…

Ei noistakaan tule kuin maksimissaan parikymmentä loppuunmyytyä (tai lähelle) tapahtumaa vuoden aikana. Tps ei ole myynyt hallia täyteen useampaan vuoteen.

 

[akse]

jos kysyntää on niin ymmärtää että kaupunki haluaa rahastaa. Onhan siihen parkkipaikkaankin investoitu.

Investoinnit varmaan tehdään verorahoilla? Minkäs takia verotetaan kahteen kertaan sitten pysäköintimaksuilla?

Pitääkö tilata hesari että näistä saa jotain tolkkua.

Niitä vois waretellakin.. katotaa jos jaksais.

Aika ikävää kun pitäisi muutaman artikkelin takia tilata lehti.

Voishan sitä varmaan kirjastossa niitä lukea?
Ainiin töissähän olis noita lehtiä myös.. siellä vaan ei tule jatkuvasti käytyä.
Nappaa kuvat talteen artikkelista ja jakoon.

 

[10YG]

Apotti on käytössä pääkaupunkiseudun terveydenhuollossa.
Nyt siihen tarvitaan Hesarin mukaan 850 miljoonaa euroa lisää, jotta sillä on järkevää käyttöä jatkossa. '
HS:n tiivistys asiasta:

• Konsulttiyhtiö Bearingpoint suosittelee Apotin kehittämistä. Järjestelmän kokonaiskustannukset olisivat näin 853 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa, kehittämiseen menisi tästä 15 miljoonaa.
• Hus, Helsinki sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue teettivät selvityksen yhdessä. Mukana oli myös vaihtoehto, jossa Apotista olisi luovuttu.
• Poliittisia päätöksiä asiasta tehdään myöhemmi

Nyt puhutaan niin isoista rahoista, että ihmettelen miten tähän on päädytty.
Tässä on nyt menty niin pitkälle Apotin kanssa, että ei voida tai uskalleta sanoa, että aloitetaan alusta.

Kalleimmaksi vaihtoehdoksi arvioitiin, että Apotti pidetään, mutta sellaisena kuin se nyt on. Täysin uuden järjestelmän ostaminen arvioitiin muilla mittareilla yhtä hyväksi vaihtoehdoksi kuin nykyinen Apotti ilman kehitystyötä, mutta siinä olisi riskejä.
Riskejä ei eritelty selvityksessä tarkasti. Uuden yhtä laajan ja monimutkaisen järjestelmän rakentaminen kuitenkin kestäisi vuosia eikä kukaan voi taata, että lopputulos olisi nykyistä parempi.
Hölmöimpinä konsultit näkivät mallit, jossa osa kolmesta omistajasta luopuu Apotista.

 

[Nomber]

Tuo Apotti on kyllä jotenkin aivan järjetön himmeli. Todella kallis ja pelkkää negatiivista palautetta kaikkialta. Toivottavasti siitä vain luovuttaisiin. Miljardeittain meni rahaa siinä hukkaan, mutta silti olisi vaan järkevämpää nyt heti myöntää että metsään meni eikä latoa aina vaan lisää rahaa tiskiin.

 

[10YG]

Helsinki selvitti kannattaako polkupyöräily. Helsinki maksoi konsulteille 80 000 euroa. Tulos on 76-sivuinen selvitys.

• Helsinki hyväksyi uuden pyöräliikenteen kehittämisohjelman vuosille 2026–2029.
• Ohjelmaa valmisteli kymmeniä työntekijöitä ja sitä varten tilattiin ulkopuolista konsultointia yli 80 000 eurolla.
• Tohtori Carlos Lamuela Ortan mukaan ohjelma ei auta kaupunkia saavuttamaan pyöräilytavoitettaan.

Liikenne | Pyöräilyyn pitäisi kannustaa, havaitsivat konsultit ja laskuttivat Helsingiltä yli 80 000 euroa

Uusi pyöräilyohjelma on vain vanha strategia päivitettynä, sanoo Helsingin pyöräliikennettä tutkinut Carlos Lamuela Orta.

www.hs.fi

Helsinki hyväksyi hiljattain uuden pyöräliikenteen kehittämisohjelman vuosille 2026–2029.
Tämän 76-sivuisen nivaskan avulla kaupunki tavoittelee pyöräilyn merkittävää lisäämistä.
Tärkeimpiä keinoja siihen ovat pyöräilyn olosuhteiden parantaminen sekä ihmisten kannustaminen ja opettaminen.
Ohjelmaa valmisteltiin kahden vuoden ajan. Sitä varten perustettiin 12-henkinen ohjausryhmä, jossa oli edustus kaikilta kaupungin toimialoilta sekä keskushallinnosta. Ryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa.
Lisäksi perustettiin 17-henkinen asiantuntijatason projektiryhmä, joka kokoontui kuusi kertaa, sekä järjestettiin yli 20 erilaista keskustelutilaisuutta ja työpajaa.

Kaupunki tilasi pyöräilyohjelmaa varten myös ulkopuolista konsultointia WSP Finland oy:ltä. Konsultointi maksoi ilman veroja yhteensä 82 300 euroa ja ylitti alkuperäisen hankintapäätöksen yli 15 000 eurolla, sillä projektin aikana jouduttiin tilaamaan lisätyötä.
HS:n näkemässä kustannuserittelyssä esimerkiksi ”kehittämistarpeiden tunnistamiseen” on käytetty 10 200 euroa ja ”raportointiin, visualisointiin ja esittelyaineistoihin” 18 300 euroa.
Kehittämistarpeina tunnistettiin esimerkiksi se, miten sote-sektorilla voitaisiin paremmin kannustaa arkiliikkumaan pyörällä tai miten kouluissa saataisiin vähennettyä vanhempien turvallisuushuolia pyöräilyyn liittyen.

Itkenkö vai nauranko?

 

[erihyva]

Uskonveljille ja -siskoille karkkirahaa, vaikka eivät täytä lain vaatimuksia

Kiusallinen tieto budjettiriihestä paljastui

Kristillinen kuorojärjestö sai budjettiriihessä valtion rahaa, vaikka se ei ole täyttänyt avustuskelpoisuutta. Näin tukea hehkuttanut ministeri Essayah selittää.

www.iltalehti.fi

 

[living_death]

En tiedä kuuluuko tämän ketjun aiheeseen, mutta julkista rahoitusta saavien järjestöjen on sopeutettava toimintaansa muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen.

Monet järjestöt arvostelevat hallituksen tekemiä leikkauksia voimakkaasti ja antavat ymmärtää, että vähennykset kohdistuvat lähes suoraan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville tarjottavaan apuun. Ennen tällaisia väitteitä on kuitenkin tarkasteltava avoimesti, mihin järjestöjen saamat julkiset avustukset on todellisuudessa käytetty.

Kun järjestölle on myönnetty vuosittain esimerkiksi 500 000 euroa, sen toiminta, henkilöstö ja muut pysyvät kulut ovat rakentuneet tämän rahoitustason ympärille.

Tämä kertoo karulla tavalla todellisuuden siitä, että avustus on voinut kulua lähes kokonaisuudessaan palkkoihin, toimitiloihin, hallintoon, viestintään ja ostopalveluihin. Tarkastelemissani järjestöjen budjeteissa varsinaiseen osallistavaan ja kohtaavaan toimintaan on voitu kohdistaa koko kakusta vain noin 10–15 prosentin siivu.

Avustusjärjestelmään on liittynyt selvä kannustin käyttää myönnetty avustus mahdollisimman tarkasti:

• Käyttöajan päätyttyä käyttämättä jäänyt avustus on pitänyt palauttaa STEA:lle
• Toistuvasti käyttämättä jäänyt raha on voinut osoittaa, että avustustarve on arvioitu liian suureksi
• Avustuksen täysimääräinen käyttö on voinut näyttää seuraavan hakemuksen kannalta perustellummalta kuin huomattava käyttämättä jäänyt summa
• Organisaatio on voinut vähitellen alkaa pitää vuosittaista avustustasoa saavutettuna etuna eikä toiminnan enimmäisrahoituksena

Kun järjestöjen budjeteista suurin osa on kulunut pysyviin hallinto-, johto-, toimitila- ja viestintäkuluihin ja varsinaiseen kohderyhmälle suunnattuun toimintaan on käytetty suhteellisen vähän, säästötoimet on perusteltua kohdistaa ensisijaisesti rakenteisiin – ei järjestön kohderyhmälle tarjottavaan tukeen ja palveluihin.

Henkilöstökulut eivät tietenkään automaattisesti ole turhia, sillä myös kohtaava työ tehdään henkilöstön avulla. Järjestöjen ei kuitenkaan pitäisi voida piilottaa kaikkea toimintaansa yhden yleisluontoisen otsikon alle ja samalla väittää, että jokainen avustuksista leikattu euro olisi suoraan pois apua tarvitsevilta ihmisiltä.

Järjestöjen on avattava nykyistä tarkemmin, kuinka paljon julkisesta rahoituksesta käytetään konkreettiseen osallistavaan ja kohtaavaan toimintaan ja kuinka paljon organisaation hallintoon, johtamiseen, viestintään, vaikuttamistyöhön, toimitiloihin ja muihin rakenteisiin.

Kannattaa myös muistaa, ettei julkinen raha ole järjestöjen omaa rahaa, vaan veronmaksajilta kerättyä rahaa. Siksi järjestöiltä täytyy voida edellyttää samaa kuin muiltakin julkista rahoitusta saavilta: avoimuutta, tehokkuutta, tulosten osoittamista ja kykyä sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

 

[hkultala]

Uskonveljille ja -siskoille karkkirahaa, vaikka eivät täytä lain vaatimuksia

Kiusallinen tieto budjettiriihestä paljastui

Kristillinen kuorojärjestö sai budjettiriihessä valtion rahaa, vaikka se ei ole täyttänyt avustuskelpoisuutta. Näin tukea hehkuttanut ministeri Essayah selittää.

www.iltalehti.fi

"Yhtenä perusteena oli se, ettei järjestö edistänyt yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa riittävällä tavalla. "

Tämä perustelu on yksinkertaisesti täyttä puppua, ministeriön kristinuskoon vihamielisesti suhtautuvien virkamiesten omaa perseilyä.

Nuorisolaki | 1285/2016 | Lainsäädäntö | Finlex

Nuorisolaki

www.finlex.fi

Laki sanoo ainoastaan:

"4)
edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista;"

"Avustuskelpoisuutta harkittaessa edellytetään lisäksi, että järjestö edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta ja että järjestön hallintoa ja taloutta hoidetaan vastuullisesti."

Tunnen jonkin verran kyseisen järjestön toimintaa, jonkin verran tuttuja ollut tuon aktiiveinakin, ja tiedän että mikään jippiimission toiminnassa ei ole ristiriidassa tämän lain pykälän kanssa.

 

[ravallo]

Tämä kertoo karulla tavalla todellisuuden siitä, että avustus on voinut kulua lähes kokonaisuudessaan palkkoihin, toimitiloihin, hallintoon, viestintään ja ostopalveluihin. Tarkastelemissani järjestöjen budjeteissa varsinaiseen osallistavaan ja kohtaavaan toimintaan on voitu kohdistaa koko kakusta vain noin 10–15 prosentin siivu.

Järjestötoiminnan kulurakennetta voi verrata kaupallisen toiminnan kulurakenteeseen; jos oletetaan että järjestön saamista tai keräämistä rahoista siihen konkreettiseen lopputoimintaan käytettäisiin vaikkapa 50%, niin se on ihan yhtä realistinen ajatus kuin että kaupallinen firma tekisi voittoa tuon 50%. Toinen vähän outo virhepäätelmä tuossa on se, miten sitä lopputoimintaa mitataan. Jos sulla on vaikkapa joku "jalkafetistien auttava puhelin", se saa avustusta 150k vuodessa jolla palkataan 2 koordinaattoria ja vuokrataan niille toimistokoppi, nämä koordinaattorit koordinoivat 50 vapaaehtoistyöntekijän työtä, jotka varsinaisesti vastaavat puheluihin mutteivät saa palkkaa, niin kuluiko järjestön avustuksesta 100% "muuhun kuin varsinaiseen toimintaan"?

Suurempi kysymys tuossa järjestötoiminnassa on se, onko jonkun järjestön toiminta ylipäänsä tarpeellista, ja jos järjestöä ei olisi, aiheuttaisiko se suurempia kuluja jossain muualla. Osa järjestötoiminnasta on tottakai puuhastelua, mutta sitten varsinkin nuo isot sotealan järjestötoimijat saattavat tarjota palveluita, jotka tarvitsisi ilman niitä tuottaa kalliimmalla suoraan kunnan tai valtion toimesta.

 

[ExtraEvil6666]

En tiedä kuuluuko tämän ketjun aiheeseen, mutta julkista rahoitusta saavien järjestöjen on sopeutettava toimintaansa muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen.

Monet järjestöt arvostelevat hallituksen tekemiä leikkauksia voimakkaasti ja antavat ymmärtää, että vähennykset kohdistuvat lähes suoraan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville tarjottavaan apuun. Ennen tällaisia väitteitä on kuitenkin tarkasteltava avoimesti, mihin järjestöjen saamat julkiset avustukset on todellisuudessa käytetty.

Kun järjestölle on myönnetty vuosittain esimerkiksi 500 000 euroa, sen toiminta, henkilöstö ja muut pysyvät kulut ovat rakentuneet tämän rahoitustason ympärille.

Tämä kertoo karulla tavalla todellisuuden siitä, että avustus on voinut kulua lähes kokonaisuudessaan palkkoihin, toimitiloihin, hallintoon, viestintään ja ostopalveluihin. Tarkastelemissani järjestöjen budjeteissa varsinaiseen osallistavaan ja kohtaavaan toimintaan on voitu kohdistaa koko kakusta vain noin 10–15 prosentin siivu.

Avustusjärjestelmään on liittynyt selvä kannustin käyttää myönnetty avustus mahdollisimman tarkasti:

• Käyttöajan päätyttyä käyttämättä jäänyt avustus on pitänyt palauttaa STEA:lle
• Toistuvasti käyttämättä jäänyt raha on voinut osoittaa, että avustustarve on arvioitu liian suureksi
• Avustuksen täysimääräinen käyttö on voinut näyttää seuraavan hakemuksen kannalta perustellummalta kuin huomattava käyttämättä jäänyt summa
• Organisaatio on voinut vähitellen alkaa pitää vuosittaista avustustasoa saavutettuna etuna eikä toiminnan enimmäisrahoituksena

Kun järjestöjen budjeteista suurin osa on kulunut pysyviin hallinto-, johto-, toimitila- ja viestintäkuluihin ja varsinaiseen kohderyhmälle suunnattuun toimintaan on käytetty suhteellisen vähän, säästötoimet on perusteltua kohdistaa ensisijaisesti rakenteisiin – ei järjestön kohderyhmälle tarjottavaan tukeen ja palveluihin.

Henkilöstökulut eivät tietenkään automaattisesti ole turhia, sillä myös kohtaava työ tehdään henkilöstön avulla. Järjestöjen ei kuitenkaan pitäisi voida piilottaa kaikkea toimintaansa yhden yleisluontoisen otsikon alle ja samalla väittää, että jokainen avustuksista leikattu euro olisi suoraan pois apua tarvitsevilta ihmisiltä.

Järjestöjen on avattava nykyistä tarkemmin, kuinka paljon julkisesta rahoituksesta käytetään konkreettiseen osallistavaan ja kohtaavaan toimintaan ja kuinka paljon organisaation hallintoon, johtamiseen, viestintään, vaikuttamistyöhön, toimitiloihin ja muihin rakenteisiin.

Kannattaa myös muistaa, ettei julkinen raha ole järjestöjen omaa rahaa, vaan veronmaksajilta kerättyä rahaa. Siksi järjestöiltä täytyy voida edellyttää samaa kuin muiltakin julkista rahoitusta saavilta: avoimuutta, tehokkuutta, tulosten osoittamista ja kykyä sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Siis jos asia kiinnostaa, niin erityisesti sote-järjestöjen on jo pitkään pitänyt tehdä tuloksellisuusraportit kaikesta rahoitetusta toiminnastaan. Ne ovat ihan julkisia asiakirjoja, joita voit STEA:lta tilata, jos asia kiinnostaa.

Mihin perustat näkemyksesi siitä, että järjestöjen budjeteista suurin osa on kulunut johonkin muuhun kuin kohderyhmälle/ryhmille suunnattuun toimintaan? Jos tunnet yhtään järjestöjen STEA-rahoitusta, niin tiedät, että Yleisavustus on se, jota käytetään juuri noihin pysyviin hallinto-, johto-, toimitila ja viestintäkuluihin (+suureen osaan esimerkiksi kaikkien IT-järjestelmien kuluista). Jos otetaan esimerkiksi vaikka jokin jokin keskikokoinen järjestö, kuten Aseman Lapset. Sen yleisavustus on tänä vuonna noin 257 00 euroa ja muut avustukset noin 1 052 000 euroa. Noihin pysyviin kuluihin tarkoitettu osuus on siis 24,4% koko avustussummasta. En sanoisi, että 24,4 prosenttia on suurin osa vaikkapa tuon järjestön STEA-rahoituksesta.

Jotenkin tässä keskustelussa on päässyt hukkumaan myös se, että rakenteet ovat myös tärkeitä toiminnan jatkuvuuden ja tuloksellisuuden kannalta. Ei yksityiselläkään sektorilla organisaatiot toimi, jos niillä ei ole toimivaa henkilöstöhallintoa, taloushallintoa, kehittämistoimintaa, toiminnan arviointia ja tarkastusta, kilpailutusosaamista, työsuojelua, it-palveluita ja tietosuojaa ja muuta vastaavaa.

 

[Coppis667]

Siis jos asia kiinnostaa, niin erityisesti sote-järjestöjen on jo pitkään pitänyt tehdä tuloksellisuusraportit kaikesta rahoitetusta toiminnastaan. Ne ovat ihan julkisia asiakirjoja, joita voit STEA:lta tilata, jos asia kiinnostaa.

Mihin perustat näkemyksesi siitä, että järjestöjen budjeteista suurin osa on kulunut johonkin muuhun kuin kohderyhmälle/ryhmille suunnattuun toimintaan? Jos tunnet yhtään järjestöjen STEA-rahoitusta, niin tiedät, että Yleisavustus on se, jota käytetään juuri noihin pysyviin hallinto-, johto-, toimitila ja viestintäkuluihin (+suureen osaan esimerkiksi kaikkien IT-järjestelmien kuluista). Jos otetaan esimerkiksi vaikka jokin jokin keskikokoinen järjestö, kuten Aseman Lapset. Sen yleisavustus on tänä vuonna noin 257 00 euroa ja muut avustukset noin 1 052 000 euroa. Noihin pysyviin kuluihin tarkoitettu osuus on siis 24,4% koko avustussummasta. En sanoisi, että 24,4 prosenttia on suurin osa vaikkapa tuon järjestön STEA-rahoituksesta.

Jotenkin tässä keskustelussa on päässyt hukkumaan myös se, että rakenteet ovat myös tärkeitä toiminnan jatkuvuuden ja tuloksellisuuden kannalta. Ei yksityiselläkään sektorilla organisaatiot toimi, jos niillä ei ole toimivaa henkilöstöhallintoa, taloushallintoa, kehittämistoimintaa, toiminnan arviointia ja tarkastusta, kilpailutusosaamista, työsuojelua, it-palveluita ja tietosuojaa ja muuta vastaavaa.

Miten jollain noilla järjestöillä voi olla miljoonien, jopa kymmenien miljoonien varallisuus, jos kaikki avustukset kuluu vuosittain?

 

[pulatunnus]

Miten jollain noilla järjestöillä voi olla miljoonien, jopa kymmenien miljoonien varallisuus, jos kaikki avustukset kuluu vuosittain?

Riippuu yhteisöstä, osaa on pääomitettu perustatteassa esim lahjoituksilla, jotkin saaneet historiansa aikana niitä lisää, ja mm perintöjä monet saaneet. Vanhoilla yhteisöillä enemmän tai vähemmän arvoanostaneita sijoituksia. Osalla omaisuuden tuotto on merkittävä tekiä millä toimintaa rahoitetaan. Osalla yhteisöjä jotka toimivat omissa kiinteistöissä ei se oma käyttö näy käypiävuokria vastaavina.

 

[polarbear62]

Monet järjestöt arvostelevat hallituksen tekemiä leikkauksia voimakkaasti ja antavat ymmärtää, että vähennykset kohdistuvat lähes suoraan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville tarjottavaan apuun. Ennen tällaisia väitteitä on kuitenkin tarkasteltava avoimesti, mihin järjestöjen saamat julkiset avustukset on todellisuudessa käytetty.

Järjestöjen on avattava nykyistä tarkemmin, kuinka paljon julkisesta rahoituksesta käytetään konkreettiseen osallistavaan ja kohtaavaan toimintaan ja kuinka paljon organisaation hallintoon, johtamiseen, viestintään, vaikuttamistyöhön, toimitiloihin ja muihin rakenteisiin.

Kannattaa myös muistaa, ettei julkinen raha ole järjestöjen omaa rahaa, vaan veronmaksajilta kerättyä rahaa. Siksi järjestöiltä täytyy voida edellyttää samaa kuin muiltakin julkista rahoitusta saavilta: avoimuutta, tehokkuutta, tulosten osoittamista ja kykyä sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Olen sinänsä samaa mieltä ongelmasta, mutta oikeasti ainoa toimiva ratkaisu on katkaista järjestöiltä rahoitus. Washington Monument syndrooma on todellinen ja toteutuu käytännössä joka kerta kun julkista rahaa saaneilta organisaatioilta vaaditaan säästöjä. Tästä huolimatta vaikka kuinka vaatisi avoimuutta rahoitukseen ja selkeämpää kirjanpitoa verorahojen käytöstä niin se kuitenkin lopulta johtaa vain siihen että terminologiaa muutetaan ja rahaa siirretään eri budjettien sisällä eri otsikoiden alle ja kuitenkin vastuuton rahankäyttö säilyy samanlaisena.

Ongelma on siinä että täysin tukien varassa elävät järjestöt on parasiittisia rakenteita ja ne myös houkuttelee ihmisiä joilla on parasiittisiä taipumuksia. Heillä ei ole muuta insentiiviä kuin lypsätä rahaa valtiota ja ylläpitää sillä omia suojatyöpaikkojansa joten ainoa toimiva ratkaisu on että rahat viedään kokonaan pois ja palautetaan kansalaisille. Toki jos kyseessä on oikeasti kriittinen toimi joka on ollut järjestökentän hallussa niin se siirretään esim. julkisen tai yksityisen (siis yritysten) sektorin piiriin.

YLE on hyvä käytännön esimerkki siitä miten tällainen ongelma toimii. YLE:ltä voi viedä 10% budjetista, mutta se ei tule vähentämään YLE:n toimitusjohtajan bonuksia senttiäkään, se ei tule johtamaan äärivasemmistolaisten toimittajien vähentämiseen, heidän konsulttifirmojen palvelujen leikkaamiseen tai esim. pillupäiväkirjojen lakkauttamiseen vaan se johtaa siihen että lätkä, olympialaiset tai muu sisältö jota ainakin jotkut haluaa nähdä poistetaan ensimmäisenä.
Jos YLE:ltä leikkaa lisää ja alkaa ihan suoraan arvo-ohjaamaan ja määräämään ettei esim. uutistoiminnassa saa olla puoluepoliittista propagandaa niin sen jälkeen Palefacet ja SKP/Vasemmistoliitto/Vihreä-yhteyksiset tyypit siirtyy viihde tai kulttuuripuolelle ja sitten ollaan taas eri budjetissa. Parasiitti löytää aina uuden verisuonen jota imeä.

 

[Grazer]

Monen ongelman tulos –  Paimionjoen rullarataa kaivetaan nyt ylös

Paimionjoelle pari viikkoa sitten valmistunutta veneiden rullarataa kaivetaan parhaillaan ylös Somerolla. Veneiden siirtoa varten tehdyn rullaradan mutka suoristetaan.

www.sss.fi

Maksumuurin takana, mutta FCG:n suunnittelija on näyttänyt osaamistaan. Somerolla siis tehtiin Paimionjokeen erinäisiä vesistönsuojelullisia muutoksia. Purettiin Hovirinnankosken pato ja sitten taas ennen vapaasti virranneen Palikaisten sillan kohdalle rakennettiin pohjapato.

Veneilijöitä ajateltiin kuitenkin ja padolle rakennettiin rullarata ja asennettiin käsikäyttöiset vinssit, jotta padon pääsee ohittamaan. Rullarataan vaan tehtiin jostain syystä mutka ja vinssien pilaritkin asennettiin sellaiseen kohtaan, että ne vetävät veneen loppuvaiheessa pois rullilta.

Suunnittelijalla ei selvästi ole veneilykokemusta, mutta ihmetyttää että eikö näistä ole FCG:n sisällä yhtään keskusteltu? Luulisi että porukasta löytyisi joku veneilijä, joka olisi osannut vinkata täysin toistaitoiselle suunnittelijalle että toi ei muuten tule toimimaan. Tosin sama koskee suunnitelmat hyväksynyttä ilmeisen heikkolahjaista tilaajan edustajaa

Nyt tuota sitten korjataan. Mutka oikaistaan ja vinssien pilarit asemoidaan uusiksi. Se mikä ihmetyttää tässäkin on:

Rullarata kaivetaan ylös, siirretään osa kerrallaan uuteen paikkaan ja kasataan uudelleen suoraan. Padon vieressä on riittävästi tilaa suoralle radalle, joten en tiedä, miksi mutka on alun perin rataan suunniteltu, Rinta-Paavola sanoo.

Veneradan on suunnitellut kuntien laajasti käyttämä suunnittelu- ja konsulttitoimisto FCG. Rinta-Paavola ei ota kantaa suunnitelmiin.

– Emme etsi syyllisiä, vaan haluamme nyt saada radan kuntoon niin, että moottoriveneillä voi edelleen liikkua Paimionjoessa, hän sanoo.

Siitäkään ei ole vielä keskusteltu, kuka maksaa muutokset. Laitetaan nyt ensin rata kuntoon, hän toteaa.

Senhän tietää että veronmaksajat tämänkin maksavat. FCG vetoaa luonnollisesti siihen että tilaaja on suunnitelmat sellaisenaan hyväksynyt ja eihän tilaaja halua tästä sen suurempaa meteliä nostaa, koska se paljastaisi, että osaaminen puuttui siltäkin puolelta pöytää.

 

[pulatunnus]

Senhän tietää että veronmaksajat tämänkin maksavat. FCG vetoaa luonnollisesti siihen että tilaaja on suunnitelmat sellaisenaan hyväksynyt ja eihän tilaaja halua tästä sen suurempaa meteliä nostaa, koska se paljastaisi, että osaaminen puuttui siltäkin puolelta pöytää.

Lainauksistasi ei tuollaista voinut päätellä, ennemmin päinvastoin. Tietämättä Someran kunnasta / millainen sopari.

 

[Coppis667]

Riippuu yhteisöstä, osaa on pääomitettu perustatteassa esim lahjoituksilla, jotkin saaneet historiansa aikana niitä lisää, ja mm perintöjä monet saaneet. Vanhoilla yhteisöillä enemmän tai vähemmän arvoanostaneita sijoituksia. Osalla omaisuuden tuotto on merkittävä tekiä millä toimintaa rahoitetaan. Osalla yhteisöjä jotka toimivat omissa kiinteistöissä ei se oma käyttö näy käypiävuokria vastaavina.

Järjestöllä on kymmeniä miljoonia pääomaa ja pääjohtaja saa palkkaa/palkkioita 250t€ vuodessa.
Järjestöltä leikataan esim 10% vuosittaisesta tuesta pois -> vaikutus on pelkästään järjestön operatiiviseen toimintaan, joka oikeasti pyörii täysin ilmaiseksi vapaaehtoisten toimesta.

Joku tuossa yhtälössä ei nyt oikein ole linjassaan, mutta kun vaan löytyisi joku viisas kertomaan mikä se pielessä oleva asia on...

 

[pulatunnus]

Järjestöllä on kymmeniä miljoonia pääomaa ja pääjohtaja saa palkkaa/palkkioita 250t€ vuodessa.
Järjestöltä leikataan esim 10% vuosittaisesta tuesta pois -> vaikutus on pelkästään järjestön operatiiviseen toimintaan, joka oikeasti pyörii täysin ilmaiseksi vapaaehtoisten toimesta.

Joku tuossa yhtälössä ei nyt oikein ole linjassaan, mutta kun vaan löytyisi joku viisas kertomaan mikä se pielessä oleva asia on...

Joku on mielestäsi pielessä, mutta et tiedä mikä ? Onko siinä jotain pielessä?

Joku järjestö sinulla mielessä, joten sen osalta ei voi kommentoida. Mutta yleistäen monella ns kolmannen sektorin yhteisöllä julkisten tukien laikkaukset vaikuttaa nimeomaan niillä järjestettyjen asioiden laikkaamiseen. Jollain ensivuoden 10% leikkaus voi leikata sitä palvelutarjontaa rajustikkin. Tässä muistaa että 20 luku eletty näitä monelaisia erikoisia, koronasta lähtien, ja joku ensivuoden 10% leikkaus ei ole viimevuosina ensimmäinen leikaus, osalta leikattiin tänävuonna ns kesken kauden, sopeuttaminen jälkijättöistä.

vaikutus on pelkästään järjestön operatiiviseen toimintaan, joka oikeasti pyörii täysin ilmaiseksi vapaaehtoisten toimesta.

Vapaaehtoiset, talkoot, yms on monen 3. sektorin voimavara, mutta oletko nyt ihan varma että siinä pohtimassasi järjestössä se pyörii täysin ilmaiseksi. Toki on järjestöjä joissa jäsen maksaa jäsenmaksua ja sitoutuu talkootyöhön, mutta ehkä vähän vääristelevää ajatella että se olisi ilmaista. Jos sillä saavutetaan yhteistä hyvää, niin ehkä esimerkkeä asiasta missä tukieuro on todella tehokas.

 

[ExtraEvil6666]

Miten jollain noilla järjestöillä voi olla miljoonien, jopa kymmenien miljoonien varallisuus, jos kaikki avustukset kuluu vuosittain?

Ootko koskaan ajatellut, että järjestöjen kaikki omaisuus ei ole peräisin STEA-avustuksista? Jos otetaan vaikka MLL, niin se on yli satavuotias järjestö, joka on saanut vuosikymmenten aikana lahjoituksia, testamentteja ja asunto-osakkeita sekä harjoittanut omaa varainhankintaa. MLL kertoo itse sijoittaneensa saamansa testamenttilahjoitukset ja myyneensä asunto-osakkeitaan, joiden varat on sijoitettu uudelleen. Sillä tavalla syntyy sijoitusvarallisuutta, jonka tuotolla rahoitetaan toimintaa tulevinakin vuosina. STEA-avustus pitää käyttää siihen toimintaan, johon se on osoitettu. Jos ei käytetä, niin se pitää maksaa takaisin (esim. Aivoliitto).

Järjestöllä on kymmeniä miljoonia pääomaa ja pääjohtaja saa palkkaa/palkkioita 250t€ vuodessa.
Järjestöltä leikataan esim 10% vuosittaisesta tuesta pois -> vaikutus on pelkästään järjestön operatiiviseen toimintaan, joka oikeasti pyörii täysin ilmaiseksi vapaaehtoisten toimesta.

Joku tuossa yhtälössä ei nyt oikein ole linjassaan, mutta kun vaan löytyisi joku viisas kertomaan mikä se pielessä oleva asia on...

Siis kuvitteletko nyt oikeasti, että järjestöjen operatiivinen toiminta toimii kokonaan pelkästään vapaaehtoisilla "ilmaiseksi" (ja ei nyt edes lähdetä siihen, että mikään vähänkään isompi vapaaehtoistoiminta ei toimi ilmaiseksi) ja vaikkapa kaikki STEA-avustukset menevät vain hallintoon. Tällä ymmärryksen tasollako oikeasti keskustelussa ollaan.

 

[Coppis667]

Joku on mielestäsi pielessä, mutta et tiedä mikä ? Onko siinä jotain pielessä?

Joku järjestö sinulla mielessä, joten sen osalta ei voi kommentoida. Mutta yleistäen monella ns kolmannen sektorin yhteisöllä julkisten tukien laikkaukset vaikuttaa nimeomaan niillä järjestettyjen asioiden laikkaamiseen. Jollain ensivuoden 10% leikkaus voi leikata sitä palvelutarjontaa rajustikkin. Tässä muistaa että 20 luku eletty näitä monelaisia erikoisia, koronasta lähtien, ja joku ensivuoden 10% leikkaus ei ole viimevuosina ensimmäinen leikaus, osalta leikattiin tänävuonna ns kesken kauden, sopeuttaminen jälkijättöistä.



Vapaaehtoiset, talkoot, yms on monen 3. sektorin voimavara, mutta oletko nyt ihan varma että siinä pohtimassasi järjestössä se pyörii täysin ilmaiseksi. Toki on järjestöjä joissa jäsen maksaa jäsenmaksua ja sitoutuu talkootyöhön, mutta ehkä vähän vääristelevää ajatella että se olisi ilmaista. Jos sillä saavutetaan yhteistä hyvää, niin ehkä esimerkkeä asiasta missä tukieuro on todella tehokas.

Järjestö perustetaan sitä operatiivista toimintaa varten, koska se on sitä auttamista mihin se järjestö luodaan.
Jos järjestöllä on omaa varallisuutta kymmeniä miljoonia, niin miksi sitä omaa varallisuutta ei pitäisi vaatia ohjaamaan siihen mihin se järjestö on alunperin luotu?

Nyt järjestöt paisuttaa omaa kassaansa, mutta vaatii jatkuvasti lisää rahaa normaalin toiminnan pyörittämiseen. Tätä en ymmärrä.
Onko järjestöjen pääasiallinen asia kasvattaa omaa kassaansa vai auttaa kohdeyleisöään? Järjestön kassan kasvaessa usein vaikuttaa myös siltä, että myös järjestössä mukana olevien johtajien omat lompakot paksuuntuu.

 

[ravallo]

Järjestö perustetaan sitä operatiivista toimintaa varten, koska se on sitä auttamista mihin se järjestö luodaan.
Jos järjestöllä on omaa varallisuutta kymmeniä miljoonia, niin miksi sitä omaa varallisuutta ei pitäisi vaatia ohjaamaan siihen mihin se järjestö on alunperin luotu?

Öh? Siis meinaat että järjestön pitäisi toimintaansa pyörittääkseen syödä sijoituspääomansa pois? Mitäs hemmetin järkeä siinä olisi?

Kyllähän se aikuisten maailmassa menee niin, että niillä omaisuuden tuotoilla pyöritetään sitä toimintaa, eikä niitäkään voida syödä kaikkia joka vuosi pois koska ne vaihtelevat vuosittain. Sijoituspääomaa on järkevää pyrkiä kasvattamaan, jotta tuo omaisuuden tuotto kasvaa ja toimintaa voidaan laajentaa. Jos järjestön toiminnalle on tarvetta ja kysyntää enemmän kuin niillä omaisuuden tuotoilla pystytään pyörittämään niin sitten pitää pyrkiä saamaan rahaa muutakin kautta, esm. avustuksista.

Sitten eri asia, jos järjestön toiminta on luonnollisesti päättymässä, esm. sotainvalidien tai -veteraanien toiminta viimeisten veteraanien kuollessa; silloin pitää koittaa hallitusti käyttää pääoma niin ettei sitä jää roikkumaan kun toiminta päättyy. Sitä koskee sama ongelma kuin firettämistä, eli rahaa jää väkisinkin yli tai sitten se loppuu kesken, on mahdotonta arvioida sitä niin että viimeinenkin penni tulee käytettyä tehokkaasti.

 

[ExtraEvil6666]

Öh? Siis meinaat että järjestön pitäisi toimintaansa pyörittääkseen syödä sijoituspääomansa pois? Mitäs hemmetin järkeä siinä olisi?

Kyllähän se aikuisten maailmassa menee niin, että niillä omaisuuden tuotoilla pyöritetään sitä toimintaa, eikä niitäkään voida syödä kaikkia joka vuosi pois koska ne vaihtelevat vuosittain. Sijoituspääomaa on järkevää pyrkiä kasvattamaan, jotta tuo omaisuuden tuotto kasvaa ja toimintaa voidaan laajentaa. Jos järjestön toiminnalle on tarvetta ja kysyntää enemmän kuin niillä omaisuuden tuotoilla pystytään pyörittämään niin sitten pitää pyrkiä saamaan rahaa muutakin kautta, esm. avustuksista.

Sitten eri asia, jos järjestön toiminta on luonnollisesti päättymässä, esm. sotainvalidien tai -veteraanien toiminta viimeisten veteraanien kuollessa; silloin pitää koittaa hallitusti käyttää pääoma niin ettei sitä jää roikkumaan kun toiminta päättyy. Sitä koskee sama ongelma kuin firettämistä, eli rahaa jää väkisinkin yli tai sitten se loppuu kesken, on mahdotonta arvioida sitä niin että viimeinenkin penni tulee käytettyä tehokkaasti.

Ja senhän näkee nyt menossa olevista ja alkavista järjestöjen YT-neuvotteluista. Pienemmät ja nuoremmat järjestöt irtisanovat työntekijöitään jo nyt, koska ei niillä ole mitään puskuria avustusten alasajoa varten. Jos ei irtisano työntekijöita nyt, se voi olla konkurssi. Avustuspäätökset menevät ensi vuoden puolelle ja kukaan ei tiedä yhtään mitä sieltä tulee, eli mitään ennustettavuutta ei ole. Vanhemmilla ja varakkaimmilla on ainakin osalla mahdollisuus odottaa pari kuukautta.

 

[Coppis667]

Öh? Siis meinaat että järjestön pitäisi toimintaansa pyörittääkseen syödä sijoituspääomansa pois? Mitäs hemmetin järkeä siinä olisi?

Kyllähän se aikuisten maailmassa menee niin, että niillä omaisuuden tuotoilla pyöritetään sitä toimintaa, eikä niitäkään voida syödä kaikkia joka vuosi pois koska ne vaihtelevat vuosittain. Sijoituspääomaa on järkevää pyrkiä kasvattamaan, jotta tuo omaisuuden tuotto kasvaa ja toimintaa voidaan laajentaa. Jos järjestön toiminnalle on tarvetta ja kysyntää enemmän kuin niillä omaisuuden tuotoilla pystytään pyörittämään niin sitten pitää pyrkiä saamaan rahaa muutakin kautta, esm. avustuksista.

Sitten eri asia, jos järjestön toiminta on luonnollisesti päättymässä, esm. sotainvalidien tai -veteraanien toiminta viimeisten veteraanien kuollessa; silloin pitää koittaa hallitusti käyttää pääoma niin ettei sitä jää roikkumaan kun toiminta päättyy. Sitä koskee sama ongelma kuin firettämistä, eli rahaa jää väkisinkin yli tai sitten se loppuu kesken, on mahdotonta arvioida sitä niin että viimeinenkin penni tulee käytettyä tehokkaasti.

Meinaan sitä ettei järjestöjen pääasiallinen toimintatapa pidä olla järjestön pääoman ja varsinkin järjestöön kuuluvien johtajien palkkojen paisuttaminen.