Itse olen liiankin varovainen, ehkä hieman ylivarovainen tämän asian suhteen. En voi poistua kotoa ilman, että varmistan kaiken olevan kunnossa ja esim. että kahvinkeittimen tai leivänpaahtimen töpseli tuli otettua pois seinästä. En myöskään mielelläni jätä edes pesukonetta päälle valvomatta ellei ole aivan pakko. Pesukoneita en laita muutenkaan käyntiin, jos on tiedossa meno jonnekin tai sitten surutta keskeytän pesuohjelman. Vähän tilanteesta riippuen.
Ihan kaikkia töpseleitä en sentään ala seinästä irti nyhtämään ellen ole pitkään poissa. Ja kylmälaitteista en tietysti koskaan. Koen, että kyse on riskienhallinnasta ja säästyyhän siinä sähköäkin pitemmällä aikavälillä, kun ei jätä esim. tietokonetta turhaan hurisemaan kauppareissun ajaksi. Kännykän laturikin kuluttaa sähköä tyhjänä seinässä ollessaan, koska eihän se ideaalinen muuntaja ole. Toki laitteita voi jopa rikkoa töpseleitä jatkuvasti rumppaamalla, esim. aiheuttaa virtapiikin, joka rikkoo kovalevyn tms.
Toinen ääripää varmaan jättää atk:n, valaistuksen, television, pesukoneen, uunin, kuivausrummun, saunan ja takan päälle kotoaan pois lähtiessään ilman huolen häivää. Vähän vastaavanlainen asia kuin ukkosella, että osa repii hiki otsalla kaikki laitteet irti seinästä, kun taas toinen ääripää suhtautuu huolettomasti tyyliin "jos käy, niin käy. Kyllä vakuutus korvaa".
Vakuutukset on keksitty ja hyvä niin, mutta jos jotain käy, niin vakuutusyhtiöiden kanssa neuvottelukaan ei aina ole hauskaa ja kotivakuutus ei välttämättä edes korvaa jos valvomatta jätetty sähkölaite sytyttää tulipalon. Tai näin ainakin mieleeni on iskostunut. Onneksi nykyajan sähkölaitteiden turvallisuus ja standardit ovat toista luokkaa kuin vaikka DDR:n aikaan ja kaipa useissa laitteissa on lämpövastuksia, ylijännitesuojauksia ja muita turvasuojauksia. Sähkön, veden ja lämpenevien laitteiden kanssa riski on kuitenkin aina olemassa. Mutta hei, jos liikaa pelkää niin kannattaa jäädä kotiin, ettei kassakaappi putoa taivaalta päähän.
Mitä mieltä? Missä kulkee terveen tunnollisuuden ja neuroottisuuden raja? Tuossa ihan hauska pätkä Ilarilta.
Ihan kaikkia töpseleitä en sentään ala seinästä irti nyhtämään ellen ole pitkään poissa. Ja kylmälaitteista en tietysti koskaan. Koen, että kyse on riskienhallinnasta ja säästyyhän siinä sähköäkin pitemmällä aikavälillä, kun ei jätä esim. tietokonetta turhaan hurisemaan kauppareissun ajaksi. Kännykän laturikin kuluttaa sähköä tyhjänä seinässä ollessaan, koska eihän se ideaalinen muuntaja ole. Toki laitteita voi jopa rikkoa töpseleitä jatkuvasti rumppaamalla, esim. aiheuttaa virtapiikin, joka rikkoo kovalevyn tms.
Toinen ääripää varmaan jättää atk:n, valaistuksen, television, pesukoneen, uunin, kuivausrummun, saunan ja takan päälle kotoaan pois lähtiessään ilman huolen häivää. Vähän vastaavanlainen asia kuin ukkosella, että osa repii hiki otsalla kaikki laitteet irti seinästä, kun taas toinen ääripää suhtautuu huolettomasti tyyliin "jos käy, niin käy. Kyllä vakuutus korvaa".
Vakuutukset on keksitty ja hyvä niin, mutta jos jotain käy, niin vakuutusyhtiöiden kanssa neuvottelukaan ei aina ole hauskaa ja kotivakuutus ei välttämättä edes korvaa jos valvomatta jätetty sähkölaite sytyttää tulipalon. Tai näin ainakin mieleeni on iskostunut. Onneksi nykyajan sähkölaitteiden turvallisuus ja standardit ovat toista luokkaa kuin vaikka DDR:n aikaan ja kaipa useissa laitteissa on lämpövastuksia, ylijännitesuojauksia ja muita turvasuojauksia. Sähkön, veden ja lämpenevien laitteiden kanssa riski on kuitenkin aina olemassa. Mutta hei, jos liikaa pelkää niin kannattaa jäädä kotiin, ettei kassakaappi putoa taivaalta päähän.
Mitä mieltä? Missä kulkee terveen tunnollisuuden ja neuroottisuuden raja? Tuossa ihan hauska pätkä Ilarilta.
Viimeksi muokattu: