- Liittynyt
- 29.09.2017
- Viestejä
- 2 576
Valtion hurja visio: Näin suomalaisten sairauksia voitaisiin ennakoida vakoilemalla somea, painoindeksiä ja ostoksia
Sunnuntaiaamuna päätä särkee ja suu on kuiva. Tilaat kotiisi pizzan ja pullon limsaa. Kerta ei ole ensimmäinen.
Puhelimesi paikkatiedoista selviää, että olet ollut kaupungilla aamuyöhön saakka, ja viime yön somekäytöksesi vaikuttaa sekavalta.
– Yksi plus yksi voisi laskea, että kyseessä on viikonloppubailaaja tai tuurijuoppo, sanoo HUS:n kehittämisjohtaja Ville Honkanen.
Esimerkiksi tällä tavoin valtio voisi tarkkailla ja määritellä meitä tulevaisuudessa, kun eri lähteistä kerätyn tiedon määrä kasvaa.
”Tämä voisi tarkoittaa, että yhdistämällä koneellisesti vaikkapa sosiaalisen median tuottamaa tietoa yksilön sosiaalisten suhteiden määrästä, lääkärin dataa painoindeksistä ja suvun terveyshistoriasta, tulorekisterin tietoa toimeentulosta ja kaupan dataa ruokaostoksista, voidaan ennakoida ja ennaltaehkäistä terveysongelmia”, selonteossa ehdotetaan.
Tekoäly kykenisi päättelemään datasta melkein mitä vain. Yhdistelemällä tietoja siitä, paljonko ihminen painaa, mitä hän ostaa kaupasta, mitä hän puuhaa netissä ja millaiset tulot hänellä on, voitaisiin ennakoida esimerkiksi diabetesta, alkoholismia, allergioita, sydän- ja verisuonitauteja, erilaisia mielenterveysongelmia, itsemurha-alttiutta, holtitonta seksuaalista käyttäytymistä, lasten kaltoin kohtelua tai psykoosia.
Teknologia mahdollistaisi myös esimerkiksi sen, että vaikkapa alkoholismiin lipsuvalta henkilöltä sensuroitaisiin alkoholimainokset netissä.
Yksi valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden esille nostama huoli oli se, että halutessaan tekoäly kykenee laittamaan ihmiset ”paremmuusjärjestykseen” heidän tuottavuuspotentiaalinsa ja riskipisteidensä mukaan jopa syntymästä asti.Tällainen pisteytys olisi mahdollista ulottaa paitsi terveydenhuoltoon niin myös esimerkiksi työnhakuun, luottoluokituksiin ja vakuutusehtoihin.
Samaan aikaan toisaalla:
Kamerat ja kansalaisten pisteytys ovat arkipäivää Kiinassa - Hallituksella hurja tavoite: Vuoteen 2020 mennessä valvotaan kaikkea, mitä kiinalaiset tekevät
Kommunistisen puolueen aseman kyseenalaistaminen tai demokratian haikaileminen johtavat väistämättä vaikeuksiin.
Länsimaiseen yksityisyyden suojaan tottuneen perspektiivistä katsottuna erityisen merkillepantavaa on Kiinan hallituksen määrätietoinen tavoite päästä vuoteen 2020 mennessä valvomaan aukottomasti kaikkea, mitä kiinalaiset tekevät. Maassa arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 180 miljoonaa valvontakameraa, ja niitä asennetaan koko ajan lisää. Asiantuntijoiden mukaan valvontakameroiden määrä tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä noin 626 miljoonaan. Vertailun vuoksi, määrä on 12,5-kertainen Yhdysvalloissa käytössä oleviin valvontakameroihin.
Mutta kaikkialla tuijottavat kamerat ovat yksi osa kokonaisuutta. Kiinassa käytössä olevat tekoälyohjelmistot tunnistavat jo nyt yli 90 prosenttia kameroiden edessä kulkevista ihmisistä ja seuraavat herkeämättä jatkuvasti heidän liikkeitään. Se aukoton kansalaisten valvonta, mistä aikanaan Euroopan kommunistimaiden salaiset poliisit saattoivat vain haaveilla, on uuden teknologian myötä arkipäivää Kiinassa.
Hallitus seuraa herkeämättä automaattisesti satoja miljoonia ihmisiä ja voi niin halutessaan poimia tallenteista reaaliaikaiset tiedot siitä, missä he ovat nyt tai ovat milloinkin olleet ja keitä he ovat tavanneet. Samalla selviää syy myös siihen, miksi Kiina on suhtautunut niin suopeasti kansalaisten hankkimaan uusimpaan tietotekniikkaan. Tietokoneet, kännykät ja sosiaalisen median sovellukset ovat osa hallituksen valvontakoneiston kokonaisuutta. Kaikki mitä kirjoitat kaverillesi Kiinassa suositussa WeChat-viestisovelluksessa on myös viranomaisten luettavissa. Kaikkea, mitä teet verkossa, seurataan. Jokainen maksu, jonka teet kännykälläsi tai maksukortillasi, rekisteröityy automaattisesti viranomaisten tietokantaan. Yksityisyyttä ei ole.
Facebookin kaltaisia sosiaalisen median sovelluksia, joita Kiinan viranomaiset eivät pääse seuraamaan, ei yksinkertaisesti sallita ja niiden käyttö estetään verkkoteknisillä rajoituksilla.
Ikään kuin yhä kaikkialle ulottuva valvonta ei vielä riittäisi, Kiinan hallitus täydensi vuonna 2014 kontrollipalettiaan suunnitelmalla sosiaalisista luottotiedoista eli kansalaisten pisteytyksestä luotettavuuden perusteella.
Pisteytysjärjestelmän yksityiskohdat ovat valtiosalaisuuksia, mutta brittiläisen Independent-lehden mukaan se tarkoittaa pitkälle automatisoitua teknologiaa, joka jatkuvasti analysoi yksittäisten kansalaisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Jos pelaat liikaa tietokonepelejä, pisteesi laskevat. Jos maksat laskusi myöhässä, pisteesi laskevat. Jos olet baarissa liian myöhään illalla, pisteesi laskevat. Jos liikut tai vain vaihdat kännykkäviestejä väärien ihmisten kanssa, pisteesi laskevat. Jos postaat nettiin jotakin kriittistä, pisteesi laskevat. Mitä täsmällisempi, ahkerampi ja uskollisempi järjestelmän kannattaja olet, sitä paremmat ovat pisteesi. Jos tulet luotettavasta perheestä, saat paremmat pisteet. Jos ystävilläsi on hyvät pisteet, myös omasi saattavat nousta.
Hallituksen mukaan suunnitelman tarkoitus on tukea luottamuksen kulttuuria yhteiskunnassa. Sosiaaliset luottotiedot eli pistesaldosi vaikuttaa jokaiseen sinua koskevaan päätökseen. Missä saat käydä koulusi ja opiskella, missä asua, mihin saat matkustaa. Kuinka nopean nettiyhteyden saat käyttöösi. Mihin pääset töihin. Kenelle internetin treffipalvelut esittelevät sinut, jos esittelevät. Minkä tasoiseen kouluun saat lapsesi. Saatko passin.
Viimeksi muokattu: