Keskustelua ja palautetta io-techin koteloartikkeleista

[Juha Kokkonen]

EDIT 3.2.2017: Otsikko muutettu koskemaan yleisellä tasolla io-techin kotelotestejä.

Moro kaikille!

io-techin ensimmäisen kotelotestiartikkelin kohteena on yksi loppuvuoden mielenkiintoisimmista kotelojulkaisuista, eli Fractal Designin Define C, joka saapui toimistolle pari päivää sitten ja sain juuri kotelon kuvaukset suoritettua. Seuraavaksi olisi vuorossa testailut. Artikkeli on tarkoitus julkaista vielä tammikuun aikana.



Koska sivuston perusperiaatteisiin kuuluu aktiivinen vuorovaikutus lukijoiden kanssa, ajattelin kysyä teiltä foorumin käyttäjiltä ideoita ja huomioita mitä haluaisitte nähdä tässä ja tulevissa artikkeleissa. Kaikkea ei luonnollisesti ole mahdollista toteuttaa (varsinkaan tämän ensimmäisen jutun yhteydessä), mutta hyviä ideoita kuunnellaan ja artikkelien sisältöä on tarkoitus muokata aikaisemmasta parempaan ja monipuolisempaan suuntaan, nyt kun ei ole enää ylempää tahoa rajoittamassa ja määräämässä resursseja.

Eli sana on vapaa. Myös pikkujuttuja ja yksittäisten ominaisuuksien tai yksityiskohtien tsekkaamista voi pyytää. Ajattelin käyttää artikkelissa tämän sivupohjan mahdollistamia kuvagallerioita, joihin voi liittää näppärästi lähikuvia detaljeista.

Terveisin, Juha

P.S. Lähitulevaisuudessa ajatuksena on myös kuunnella lukijoiden mielipiteitä tulevien artikkelien aiheiden ja rouduppien tuotteiden osalta.

 

[Rossifumi]

Hei!

Hienoa kuulla tällaisesta linjauksesta artikkeleiden suhteen.

Ensimmäisenä itsellä tulisi koteloartikkeliin mieleen hieman tarkempi läpikäynti johtojen piilotuksen ja muutenkin siistin lopputuloksen osalta. Eli saako johdot miten helposti vietyä piiloon ja jemmattua ylimääräiset? Miten tämä esim. SLI setupin kanssa? Entä jos on reilumpi nippu kiintolevyjä?

Usein tämä on kuitattu yhdellä lauseella josta ei kuitenkaan paljoa infoa saa.

Enkä nyt tarkoita, että kaikkia setuppeja täytyisi testata ja kuvata vaan, kun tätä asiaa artikkelia kirjoitettaessa vähän tarkemmin huomioitaisiin.

 

[Inehmo|]

Jotenkin noita koteloarvosteluja vois tehdä myös vakiotuulettimilla, että olis esimerkiksi 2x140mm intake + 120mm exhaust. Usein näissä arvosteluissa arvostellaan koppa vain sellaisenaan suoraan laatikosta (mikä on toki tärkeää) mutta joskus olisi hienoa tietää, että miten kotelo suoriutuu "standardijäähdytyksellä".

Pikkuhiljaa, kun koteloita on arvosteltaisiin enemmän, karttuisi kattava kanta eri koteloiden suorituskyvystä. Kävisi myös selväksi, jos kotelon mukana tulevat tuulettimet ovat erityisen huonot/hyvät. Tuulettimiksi jotkin käyttäjien suosiossa olevat mallit, kuten Corsairin MagLev / Noctua / Scythe?

Se, että mikä tuo "standardi" sitten lopulta olisi, siitä olisi varmaan hyvä käydä keskustelua tekkiläisten kesken. Itse olen tuon 2x140+1x120 -kannalla.

 

[Fenotype]

Kiintolevypaikkojen määrä kiinnostaa ja onko hiljainen sekä minkälainen on pölynsuodatus järjestelmä eli suodattimet.

On mielettömän kätevää nykyisessä kopassa putsata pölyfiltteri siivouspäivänä.
step 1. käännä äänenvaimennus/etuovi paneeli auki
step 2. ota suodatin ja imuroi se

Myöskin kotelon äänenvaimennus kiinnostaa, jos mittaisisi dB edestä ja sivusta, ja myös kun etuovi on auki. Sekä vaikka yhdellä ja kahdella sekä kolmella tuulettimella mittaukset erikseen. En ole missään nähnyt tai kuullut että olisi mitattu (toisiko lisäarvoa artikkeliin?). Vai onkohan siihen tuotannollinen syy sitten ettei kannata?? Vai eikö eroja synny koteloiden välillä?

Onko dB mittarin alle tulossa uutta maskottia??

 

[lehtv]

Koteloarvosteluissa kiinnostavinta on jäähdytys, äänekkyys ja näiden suhde toisiinsa. Mutta suorituskyky kotelon vakiotuulettimilla ei oikeastaan kiinnosta ollenkaan, koska kotelosta riippumatta suhteutan tuuletinten lukumäärän kokoonpanon wattimäärään, ja kotelon hinnassakin otan huomioon tuulettimet joita siihen täytyy hankkia.

Jäähdytys- ja äänekkyystestit toivoisin näkeväni kahdella eri wattimäärän kokoonpanolla:

Spoileri: Vertailukokoonpano

Laittaa kotelon kohtuullisen koville, esim. 150W ilmajäähdytetty prosessori, 250W näytönohjain avoimella jäähyllä ja rasitus jollain testillä joka puskee sekä CPU:n että GPU:n realistiseen 100% rasitukseen. Komponenttien tulisi pysyä samana vähintään muutaman vuoden ajan jotta sinä aikana tehdyt kotelotestit olisivat keskenään vertailukelpoisia.

Tuuletus pitäisi kussakin koteloarvostelussa olla samaan tapaan toteutettu, esimerkiksi kaksi 120/140 mm filtteröityä sisäänpuhaltavaa tuuletinta edessä, yksi 120/140 mm ulospuhaltava takana ja toinen katossa. Jos kotelossa on nämä kaikki valmiiksi niin mitään ei tarvitse muuttaa, jos taas tuulettimia puuttuu niin tarvittavat tuulettimet lisätään käyttäen jotain halpoja jokapaikanhyöliä kuten Arctic F12. Kaikkien kotelon tuuletinten korvaaminen referenssituulettimilla olisi mielestäni väärin, koska harva ostaja haluaa jättää originaalituulettimet kokonaan käyttämättä (ainakin oletan näin).

Spoileri: Realistinen kokoonpano

Kotelon oletettuun kohderyhmään suhteutettu tyypillinen kokoonpano. Ideana olisi vain tarkistaa, miten kotelo selviytyy hyvin siitä tehtävästä josta sen on tarkoitus selviytyä, eikä tulosten tarvitsisi olla eri kohderyhmälle suunnattuihin koteloihin nähden vertailukelpoisia. Esim. äänettömyyttä mainostavaan koteloon mahdollisimman hiljaa jäähdytetty keskitason kone, tehokkaasti jäähdytettyyn full-torniin kellotettu high end pelikone, pieneen ja suljettuun ITX koppaan virtapihi peruskone, budjetti-microATX torniin mahdollisimman bang-for-buck pelikone.

Tuuletus tulisi tässä suhteuttaa testattavaan wattimäärään, siinä määrin kun se on kotelon tuuletinpaikkojen kannalta mahdollista. Esim. 150W lämpökuorma -> 1 tuuletin eteen, 1 taakse. 200-250W -> 2 eteen, 1 taakse. 250-350W -> 2 eteen, 2 taakse.

EDIT: Ja tykkäisin kovasti jos Anandtechin metodista otettaisiin mallia: testataan jäähdytystehoa kunnes lämpötila saavuttaa tasanteen ja laitetaan tulokset graafiin. Ks. esim Corsair 400C arvostelu

 

[Juha Kokkonen]

Jotenkin noita koteloarvosteluja vois tehdä myös vakiotuulettimilla, että olis esimerkiksi 2x140mm intake + 120mm exhaust. Usein näissä arvosteluissa arvostellaan koppa vain sellaisenaan suoraan laatikosta (mikä on toki tärkeää) mutta joskus olisi hienoa tietää, että miten kotelo suoriutuu "standardijäähdytyksellä".

Pikkuhiljaa, kun koteloita on arvosteltaisiin enemmän, karttuisi kattava kanta eri koteloiden suorituskyvystä. Kävisi myös selväksi, jos kotelon mukana tulevat tuulettimet ovat erityisen huonot/hyvät. Tuulettimiksi jotkin käyttäjien suosiossa olevat mallit, kuten Corsairin MagLev / Noctua / Scythe?

Se, että mikä tuo "standardi" sitten lopulta olisi, siitä olisi varmaan hyvä käydä keskustelua tekkiläisten kesken. Itse olen tuon 2x140+1x120 -kannalla.

Tätä olen myös itse miettinyt, mutta en sattuneista syistä lähtenyt sitä toteuttamaan enää viime aikoina vanhalla sivustolla.

Muutamia mieleen tulevia asiaan liittyviä ongelmia:

• Mikä olisi "puolueeton" referenssituuletin"? Onko esim. Corsairin koteloilla etulyöntiasema, jos saman valmistajan tuulettimia käytetään referenssinä?
• Mikä olisi oikea referenssituulettimen koko? Kaikkiin koteloihin ei sovi 140 mm tuulettimet.
• Mikä olisi oikea referenssijäähdytyksen asettelu? Kaikista koteloista ei löydy tuuletinpaikkoja samoista kohdista, joten miten olisi hyvä toimia näissä tapauksissa?
• Ovatko referenssituulettimilla saadut tulokset välttämättä aukottomasti vertailukelpoisia? Joidenkin koteloiden sisärakenteet ja ilmankierto saattaa olla suunniteltu/optimoitu erilaisille tuuletinasetteluille.

Mielipiteitä?

 

[Juha Kokkonen]

Koteloarvosteluissa kiinnostavinta on jäähdytys, äänekkyys ja näiden suhde toisiinsa. Mutta suorituskyky kotelon vakiotuulettimilla ei oikeastaan kiinnosta ollenkaan, koska kotelosta riippumatta suhteutan tuuletinten lukumäärän kokoonpanon wattimäärään, ja kotelon hinnassakin otan huomioon tuulettimet joita siihen täytyy hankkia.

Jäähdytys- ja äänekkyystestit toivoisin näkeväni kahdella eri wattimäärän kokoonpanolla:

Spoileri: Vertailukokoonpano

Laittaa kotelon kohtuullisen koville, esim. 150W ilmajäähdytetty prosessori, 250W näytönohjain avoimella jäähyllä ja rasitus jollain testillä joka puskee sekä CPU:n että GPU:n realistiseen 100% rasitukseen. Komponenttien tulisi pysyä samana vähintään muutaman vuoden ajan jotta sinä aikana tehdyt kotelotestit olisivat keskenään vertailukelpoisia.

Tuuletus pitäisi kussakin koteloarvostelussa olla samaan tapaan toteutettu, esimerkiksi kaksi 120/140 mm filtteröityä sisäänpuhaltavaa tuuletinta edessä, yksi 120/140 mm ulospuhaltava takana ja toinen katossa. Jos kotelossa on nämä kaikki valmiiksi niin mitään ei tarvitse muuttaa, jos taas tuulettimia puuttuu niin tarvittavat tuulettimet lisätään käyttäen jotain halpoja jokapaikanhyöliä kuten Arctic F12. Kaikkien kotelon tuuletinten korvaaminen referenssituulettimilla olisi mielestäni väärin, koska harva ostaja haluaa jättää originaalituulettimet kokonaan käyttämättä (ainakin oletan näin).

Spoileri: Realistinen kokoonpano

Kotelon oletettuun kohderyhmään suhteutettu tyypillinen kokoonpano. Ideana olisi vain tarkistaa, miten kotelo selviytyy hyvin siitä tehtävästä josta sen on tarkoitus selviytyä, eikä tulosten tarvitsisi olla eri kohderyhmälle suunnattuihin koteloihin nähden vertailukelpoisia. Esim. äänettömyyttä mainostavaan koteloon mahdollisimman hiljaa jäähdytetty keskitason kone, tehokkaasti jäähdytettyyn full-torniin kellotettu high end pelikone, pieneen ja suljettuun ITX koppaan virtapihi peruskone, budjetti-microATX torniin mahdollisimman bang-for-buck pelikone.

Tuuletus tulisi tässä suhteuttaa testattavaan wattimäärään, siinä määrin kun se on kotelon tuuletinpaikkojen kannalta mahdollista. Esim. 150W lämpökuorma -> 1 tuuletin eteen, 1 taakse. 200-250W -> 2 eteen, 1 taakse. 250-350W -> 2 eteen, 2 taakse.

Mielestäni koteloiden vakiojäähdytystä ei voi jättää huomiotta muutamastakin eri syystä. Ensinnäkin kyseessä on yleensä "perustilanne", jossa valmistaja on suunnitellut koteloa käytettäväksi. Toiseksi merkittävä osa kuluttajista käyttää koteloita vakiotuulettimilla (varsinkin jos ratkaisu on yhtään järkevästi toteutettu), vaikka harrastuneemmat käyttäjät varmasti päätyvätkin vaihtamaan ja lisäämään koteloihin tuulettimia. Esimerkiksi itsellänikin on tällä hetkellä työkoneen kotelossa (Define R5) vain vakiotuulettimet paikallaan, vaikka vieressä onkin hylly täynnä erilaisia flektejä.

Kaksi erilaista testikokoonpanoa ei ole mahdoton idea, mutta sen hyödyllisyyttä täytyy arvioida lisääntyvään testimäärään ja aikaan nähden. Ehkäpä sellaisen käyttö saattaisi olla järkevää jossain tietyn tyyppisissä koteloissa, joiden käyttötarkoitukseen liittyy jotain poikkeavaa (esimerkiksi juuri budjettikotelot). Ensisijaiseksi näen kuitenkin tuon suuren lämpökuorman tuottavan tehokokoonpanon, jonka tyyppistä olen aiemminkin kotelotesteissä käyttänyt. Ja testikokoonpanon pysyminen samalla on tosiaan vertailtavuuden takia tärkeää.

Lisätuulettimiin ja niiden asetteluun liittyviä ajatuksia avasinkin jo edellisessä viestissäni.

 

[Augmented Mutation]

Itse toivoisin IO-Koteloarvostelulta™, että huomiota kiinnitetään

- Nestejäähdytysmahdollisuuksiin (läpiviennit, valmiit kiinnikkeet jos löytyy)
- Kiintolevyjen asennus- ja ylläpitomahdollisuudet (montako paikkaa ja miten helppo vaihtaa levyjä)
- Minkä kokoisia emoja, näyttiksiä ja virtayksiköitä koteloon voi asentaa
- Kuinka helposti koteloon pääsee pölyä, onko suodattimia
- Paljonko kotelo päästää melua ulkopuolelle (joku äänilähde kotelon sisälle ja mitataan melu ulkoa=standardi jota voi käyttää jatkossa)
- Löytyykö komponettien johdoille läpivientejä ja "piilotusmahdollisuuksia"
- Varaosien saatavuus ja takuutiedot
- Valmistusmateriaalit ja paksuudet (muovi, alumiini,teräs jne.)

 

[Juha Kokkonen]

Hei!

Hienoa kuulla tällaisesta linjauksesta artikkeleiden suhteen.

Ensimmäisenä itsellä tulisi koteloartikkeliin mieleen hieman tarkempi läpikäynti johtojen piilotuksen ja muutenkin siistin lopputuloksen osalta. Eli saako johdot miten helposti vietyä piiloon ja jemmattua ylimääräiset? Miten tämä esim. SLI setupin kanssa? Entä jos on reilumpi nippu kiintolevyjä?

Usein tämä on kuitattu yhdellä lauseella josta ei kuitenkaan paljoa infoa saa.

Enkä nyt tarkoita, että kaikkia setuppeja täytyisi testata ja kuvata vaan, kun tätä asiaa artikkelia kirjoitettaessa vähän tarkemmin huomioitaisiin.

Aiemmin on ollut tapana ottaa kuvat valmiiksi kootusta kokoonpanosta ja kommentoida asennuksessa havaittuja seikkoja. Joukossa on myös ollut aina huomioita johdotuksen helppoudesta ja ongelmista. Lisäksi kotelon tiloja esitellessä on kerrottu mm. emolevyn taakse jäävä johtotila. Useimpiin koteloihin voi koota niin monta erilaista kokoonpanoyhdistelmää, ettei kaikenlaisia skenaarioita ole yksinkertaisesti mahdollista käydä läpi, mutta yhtä enemmän täyteen "ahdettua" malliasennusta voisi kuitenkin harkita aiemman tavan rinnalle.

Kiintolevypaikkojen määrä kiinnostaa ja onko hiljainen sekä minkälainen on pölynsuodatus järjestelmä eli suodattimet.

On mielettömän kätevää nykyisessä kopassa putsata pölyfiltteri siivouspäivänä.
step 1. käännä äänenvaimennus/etuovi paneeli auki
step 2. ota suodatin ja imuroi se

Myöskin kotelon äänenvaimennus kiinnostaa, jos mittaisisi dB edestä ja sivusta, ja myös kun etuovi on auki. Sekä vaikka yhdellä ja kahdella sekä kolmella tuulettimella mittaukset erikseen. En ole missään nähnyt tai kuullut että olisi mitattu (toisiko lisäarvoa artikkeliin?). Vai onkohan siihen tuotannollinen syy sitten ettei kannata?? Vai eikö eroja synny koteloiden välillä?

Onko dB mittarin alle tulossa uutta maskottia??

Levypaikat on pyritty tyypillisesti käymään läpi ja esittelemään kotelon rakennetta käsittelevässä osuudessa. Samoin pölysuodattimet ja niiden toteutus ja käytön helppous. Suodatustehoa tms. on luonnollisesti mahdotonta lähteä arvioimaan lyhyen testijakson perusteella.

Tuota kotelon äänenvaimennusasiaa kokeilin aiemmin muutamassa kotelovertailussa lukijoiden pyynnöstä, mutta käytettävissä olevalla mittauslaitteistolla ja -ympäristöllä mittaustulosten erot jäivät niin pieniksi, etten nähnyt niiden esittämisen ja analysoinnin olevan järkevää. Jos käytössä olisi akustinen kammio, voisi tuota ehkä harkita uudelleen, mutta sellaiseen ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia.

 

[Smanci]

Tätä olen myös itse miettinyt, mutta en sattuneista syistä lähtenyt sitä toteuttamaan enää viime aikoina vanhalla sivustolla.

Muutamia mieleen tulevia asiaan liittyviä ongelmia:

• Mikä olisi "puolueeton" referenssituuletin"? Onko esim. Corsairin koteloilla etulyöntiasema, jos saman valmistajan tuulettimia käytetään referenssinä?
• Mikä olisi oikea referenssituulettimen koko? Kaikkiin koteloihin ei sovi 140 mm tuulettimet.
• Mikä olisi oikea referenssijäähdytyksen asettelu? Kaikista koteloista ei löydy tuuletinpaikkoja samoista kohdista, joten miten olisi hyvä toimia näissä tapauksissa?
• Ovatko referenssituulettimilla saadut tulokset välttämättä aukottomasti vertailukelpoisia? Joidenkin koteloiden sisärakenteet ja ilmankierto saattaa olla suunniteltu/optimoitu erilaisille tuuletinasetteluille.

Mielipiteitä?

Kiinteällä nopeudella pyörivä TY-147A SQ voisi olla pätevä referenssiflekti sen takia, että siitä löytyy 120/140mm kiinnitykset ja lapamuotoilu on mallia yleiskäyttötuuletin. Tai tuo Arcticin F12. Brändineutraaleja, edullisia ja yleisiä tekeleitä kumpikin. Yksi taakse poistoksi ja jos jäähdytystehon todetaan loppuvan kesken niin toinen eteen? Mahdollisimman alhaisilla lämpötiloilla kun ei kai ole merkitystä, vaan lähinnä tulosten vertailukelpoisuudella

Oliko teillä siellä joku kunnon mikki videoiden äänittämistä varten? Jos sen saisi matkan X päähän kokoonpanon etukulmasta ja nauhoituksen laulamaan niin melun laadusta ja tasosta olisi helppo tehdä päätelmiä.

 

[lehtv]

Muutamia mieleen tulevia asiaan liittyviä ongelmia:

1. Mikä olisi "puolueeton" referenssituuletin"? Onko esim. Corsairin koteloilla etulyöntiasema, jos saman valmistajan tuulettimia käytetään referenssinä?
2. Mikä olisi oikea referenssituulettimen koko? Kaikkiin koteloihin ei sovi 140 mm tuulettimet.
3. Mikä olisi oikea referenssijäähdytyksen asettelu? Kaikista koteloista ei löydy tuuletinpaikkoja samoista kohdista, joten miten olisi hyvä toimia näissä tapauksissa?
4. Ovatko referenssituulettimilla saadut tulokset välttämättä aukottomasti vertailukelpoisia? Joidenkin koteloiden sisärakenteet ja ilmankierto saattaa olla suunniteltu/optimoitu erilaisille tuuletinasetteluille.

Mielipiteitä?

Kokeillaas.

1. Mielestäni tässä ainoa huomionarvoinen seikka on suorituskyky filtterin läpi. Jonkin kotelon vakiotuulettimet voivat olla filtterin läpi paljon suorituskykyisempiä kuin toisen; tuossa aika hyvä postaus 120mm tuuletinten CFM-eroista filtterillä ja ilman. Eli kunhan on samat tuulettimet puhaltamassa filtterin läpi testistä toiseen niin ei pitäisi olla ongelmaa.

2. Varmaan kaikkein helpointa käyttää 120mm tuulettimia vaikka kotelo tukisi 140mm tuulettimia. Jos 140mm tuulettimet ovat parempia kuin 120mm tuulettimet, niin 140mm tuuletinten käyttämättä jättäminen antaisi pelkkiä 120mm tuulettimia tukeville koteloille vertailussa epäreilun etulyöntiaseman, mutta erot taitavat olla niin pieniä ettei ole väliä.

3. Melkein kaikista mATX ja isommista tornikoteloista taitaa löytyä edestä 2 ja takaa 1 paikka. Jos kotelo poikkeaa tästä, niin korvataan mahdollisuuksien mukaan puuttuva paikka jollain muulla paikalla. Esim etutuulettimen voi korvata lattiatuulettimella, takatuulettimen kattotuulettimella. Jos ei ole mahdollista niin käytetään sitten vähemmän tuulettimia, ja jos kotelon suorituskyky vaikuttaa tämän takia huonommalta kuin kilpailijoilla niin se sitten luetaan arvioinnissa miinukseksi. Jos taas kotelo suoriutuu esim kahdella tuulettimella yhtä hyvin kuin muut kotelot kolmella tuulettimella niin sehän on positiivinen asia.

4. Tämä lienee hyvä syy tehdä testit sekä vakiokokoonpanolla että referenssituulettimilla ja -asettelulla. Mutta 2 eteen ja 1 taakse -asettelun taustalla on itselläni se filosofia, että näin saadaan pölysuodatinten läpi koteloon enemmän ilmaa kuin takatuuletin ehtii poistaa, jolloinka valtaosa takatuulettimen pois puhaltamasta ilmasta on suodatettua. Eli vaikka kotelo olisi suunniteltu toimimaan negatiivisella ilmanpaineella optimaalisesti (esim takana ja katossa tuulettimet, edessä yksi tai ei yhtään), suosisin silti pölysuodatuksen kannalta optimaalista asettelua.

 

[sl06bhytmar]

Pari ideaa nyt näin itse kun on harrastellut omani kanssa taas vähän aikaa...

Yleisesti:
- Mahtuuko minkälaiset radit ja jäähyt sisään, että mahtuu letkulähdötkin vielä mukaan? (minimietäisyys letkulähtöjen edessä taisi olla 23mm 90-asteen adaptereita käyttäessä)
- Saako ruuveja laitettua kotelon sisälle jonnekin tarvikelaatikkoon? Itselläni on vuosien varrella yleensä alkanut häviämään kovoräkkien ruuvit, kun niille ei ole omaa säilytyslootaansa ja hukkuvat jonnekin laatikon pohjalle lopullisesti.
- Jos ei ole ikkunaa, niin jättäisin alkalailla miinustamatta sitten maalattamon kotelon sisustat jne. Ikkunallisissa koteloissa, jotka näkyy ulospäin, niin kaikista rumista ratkaisuista miinusta.
- Jos tuote on suunattu tietynlaiselle raudalle, niin onko kotelo järkevä ostos, jos mainostetaan pienuutta tai muuta? esim. Bitfenix Prodigyn ITX koteloonhan meni sisään mATX, joten olisi voinut olla kapeampi kotelo. Perustellen voi antaa plussaa kotelon isosta tilavuudesta tai miinusta, taikka pienuudesta.

Vesijäähyistä yleensäkin:
- esim. jos kotelo on niin kompakti, että tavallinen 240mm radi ei mene sisään, niin menisikö kaksi 120mm radia rinnakkain, jos leveyssuunnassa on tilaa? Mielestäni huomionarvoinen seikka.
- AIO jäähyjen huomiointi, esim. push&pull huomioiminen on tehty siten, että letkuille on tehty kolot koteloon. (esim. BitFenix Aegis etupaneelissa on leikkaukset letkujen AIO jäähyjä ajatellen)
- Varsinkin kun nykyään on näitä yhdisteltäviä AIO-jäähyjä markkinoilla, niin olisi hyvä, että letkut ei estäisi liittämistä.

 

[Myrikles Kukulis]

Aiemmin on ollut tapana ottaa kuvat valmiiksi kootusta kokoonpanosta ja kommentoida asennuksessa havaittuja seikkoja. Joukossa on myös ollut aina huomioita johdotuksen helppoudesta ja ongelmista. Lisäksi kotelon tiloja esitellessä on kerrottu mm. emolevyn taakse jäävä johtotila.

Mitalla mitaten selvittäkää johtotilan leveys ja tulos ilmoitettakoon millimetreinä, kiitos. Tämän hetkisessä kotelossani on kovin ahtaasti tilaa johtojen piilotukseen ja jos koteloa joskus päivitän, kiinnostaa tietää onko johdoille varattu tilaa.

 

[salaj]

Jos ajatus on testata kotelon vakiotuuletinten lisäksi jollakin käytännönläheisemmällä "standardisetupilla", niin eikö se standardisetuppi pitäisi perustua ennemmin tuuletinten määrään kuin kokoon ja tuo taas ehkä perustuu enemmän siihen mitä paikkoja ylipäätään on tarjolla? Jos kotelossa tulee vaikka 140 millinen tuuletin vakiona mukana, niin miksi joku olisi kiinnostunut miten kyseinen kotelo toimii kahdella 120 millisellä (1+1) vain sen takia, että johonkin toiseen koteloon menee max 120 millisiä? Tottakai koteloon ostetaan lisää sellaisia maksimikokoisia tuulettimia mitä sinne menee. Mielestäni ei ole ollenkaan epäreilua jos toista koteloa testataan 2x140mm + 1x120mm ja toista 3x120mm sen takia, kun jälkimmäiseen menee vain niitä 120 millisiä. Se on valmistajan valinta mitä paikkoja löytyy ja jos valmistajan mielestä teho verrattuna kilpailijoihin riittää pienemmilläkin, niin sen mukaan mennään.

 

[Inehmo|]

Tätä olen myös itse miettinyt, mutta en sattuneista syistä lähtenyt sitä toteuttamaan enää viime aikoina vanhalla sivustolla.

Muutamia mieleen tulevia asiaan liittyviä ongelmia:

• Mikä olisi "puolueeton" referenssituuletin"? Onko esim. Corsairin koteloilla etulyöntiasema, jos saman valmistajan tuulettimia käytetään referenssinä?
• Mikä olisi oikea referenssituulettimen koko? Kaikkiin koteloihin ei sovi 140 mm tuulettimet.
• Mikä olisi oikea referenssijäähdytyksen asettelu? Kaikista koteloista ei löydy tuuletinpaikkoja samoista kohdista, joten miten olisi hyvä toimia näissä tapauksissa?
• Ovatko referenssituulettimilla saadut tulokset välttämättä aukottomasti vertailukelpoisia? Joidenkin koteloiden sisärakenteet ja ilmankierto saattaa olla suunniteltu/optimoitu erilaisille tuuletinasetteluille.

Mielipiteitä?

Voisi ottaa SPCR:n tavan käyttöön, jossa käytetään sitä kokoa, joka sopii ja joka kokoon on yksi referenssimalli. Eli käytetään isoimpia mahdollisia. Kuten @lehtv mainitsi, kaksi eteen ja yksi taakse taitaa tätä nykyä olla kaikkein yleisin tapa asettaa tuulettimet ja uskon, että olisi hyvä referenssi. Jos sitten tämä ei ole jossain kotelossa mahdollista, voisi yksi vaihtoehto olla vaikka kysyä foorumilla etukäteen, että miten täällä toivotaan ilmanvaihto testattavan ja voitaisiin käydä keskustelua siitä, että mikä olisi tekkiläisten mielestä järkevin tapa järjestää ilmankierto.

Tuulettimiksi kelpaavat varmasti tuommoiset täällä aiemmin mainitut Thermalrightit, mutta toivoisin, että metsästät mallit, jotka pääsevät oikeasti alhaisille kierroksille (300rpm-400rpm). Ovat myöskin kohtuu edullisia, joten ei pitäisi tulla kenelläkään ongelmia hankkia vastaavia.

Itse olen sitä mieltä, että nämä "vakio"testit pitäisi ajaa jollain kohtuullisella tornijäähyllä. Esimerkiksi Thermalright Machon joku variaatio 120mm tuulettimella menee hyvin pitkälti mihin tahansa mid tower -tyyppiseen koteloon tänä päivänä. Tietysti kun puhutaan erikoismalleista, jotka ovat liian pieniä, voisi varalla olla parikin pienempää mallia, kuten vaikka Noctuan 92mm-tornimalli (NH-D9L tai NH-U9S) ja sitten taas vielä pienempiin NH-L9-sarjan malli tai jos jokin pieni kotelo on selkeästi suunniteltu käytettäväksi AIO-jäähyn kanssa, niin yksi sellainenkin olisi hyvä olla varastossa.

Helpollahan tästä ei oikein pääse mitenkään. Mutta jos aina käytettäisiin kuitenkin samoja mutta kuitenkin tilanteeseen sopivia coolereita, saataisiin jotain osviittaa kotelojen erosta.

 

[Deleted member 3664]

Oon samoilla linjoilla sen suhteen että "standardoitu" testaaminen missä on se perus 2 x 1 tuuletinsetuppi olisi hyvä. Netissä löytyy koppa-arvosteluja pilvinpimein mutta ne on melkeinpä kaikki tehty tuuletinten suhteen oletussetupilla ja lisäksi eri valmistajien eri mallien tuulettimet mitkä koppien mukana tulevat aiheuttavat variaatiota jo itsessäkin. Olisi kiva saada tietoa nimenomaan siitä mitkä kotelot ovat oikeasti ilmankierroltaan hyvin toimivia toisiin verrattuna ja sitä varten pitäisi käyttää ainakin saman mallin tuulettimia joka testissä. Vaikka sitten niitä Noctuan NF-F12/14 föönejä. Mun mielestä merkkiä tärkeämpää tässä testaamisessa olis se että tuulettimet ovat joka testissä samat ja kulkevat samalla nopeudella. En usko että esimerkiksi Corsairin joku kotelo saisi etulyöntiaseman jos käytettäisiin Corsairin tuulettimia jos niillä samoilla tuulettimilla testattaisiin muitakin koteloita.

Toisekseen myös tuo vesileikkien tila olisi kiva näkyä. Monesti koteloiden tiedoissa on ilmoitettu sitä ja tätä mikä ei välttämättä aina pidä paikkaansa. Kotelon perustiedoissa voi lukea esimerkiksi että kattoon ja eteen voi laittaa max 360mm radit mutta käytännössä vain toiseen mahtuu tuo pitkä radi ja toiseen menee 240/280 jos letkuliitännät huomioidaan. @sl06bhytmar pisti jo hyvää listaa tämän suhteen.

 

[Joulukalja]

@Juha Kokkonen voisitteko tehdä joskus kuinka kasaat tietokoneen videon, joka on selkeästi ja suomenkielellä. Pelikoneen rakennusvideo ohjeineen. Samalla kai tuo tulee kun koteloa testaa.

 

[Mustalaa]

Yksi mihin omasta mielestäni voisi kiinnittää huomiota olisi kuinka paljon koteloa saa purettua/kustomoitua käyttäjän tarpeisiin nähden. Esimerkiksi mitä kaikkea kotelosta irtoaa ilman työkaluja ja mitä ruuvimeisselillä sekä mikä saattaisi irrota popniitteja poraamalla. Tästä saisi vinkkiä, että onko joku kotelo hyvä alusta kotelomodin pohjaksi. Lisäksi itselläni on ollut ainakin tapana poistaa kaikki ylimääräinen mitä en tarvitse, kuten vaikkapa kovalevykehikot, jos on riittänyt yksi ssd koneeseen.

Ja esimerkiksi kyseisen Define C:n kohdalla oman huomioni kiinnitti aikaisemmin, että Fractal Design sivuillaan ilmoittaa sille mitat ilman jalkoja ja jaloilla -> oletus, että jalat lähtevät irti helposti. Tällöin kotelo olisi kyljelleen kaadettuna ~hifi-laitteen levyinen (440 mm), mutta toisin kuin varsinaisissa vaakamallisissa hifi-koteloissa, sinne mahtuisi huomattavasti laajempi valikoima prosessorijäähdyttimiä.

Ja tuo aikaisemmin esitetty sama tuuletinasetelma kaikkiin kotelotesteihin vaikuttaa kyllä järkevältä! Noctuan mallistosta löytynee sopiva yhdistelmä tuulettimia, joilla nyt ainakaan ei pitäisi mihinkään koteloon tulla mahdollista etulyöntiasemaa.

 

[Juha Kokkonen]

Hyviä huomioita ja pohdintoja kaikilta, kiitos.

Itse toivoisin IO-Koteloarvostelulta™, että huomiota kiinnitetään

- Nestejäähdytysmahdollisuuksiin (läpiviennit, valmiit kiinnikkeet jos löytyy)
- Kiintolevyjen asennus- ja ylläpitomahdollisuudet (montako paikkaa ja miten helppo vaihtaa levyjä)
- Minkä kokoisia emoja, näyttiksiä ja virtayksiköitä koteloon voi asentaa
- Kuinka helposti koteloon pääsee pölyä, onko suodattimia
- Paljonko kotelo päästää melua ulkopuolelle (joku äänilähde kotelon sisälle ja mitataan melu ulkoa=standardi jota voi käyttää jatkossa)
- Löytyykö komponettien johdoille läpivientejä ja "piilotusmahdollisuuksia"
- Varaosien saatavuus ja takuutiedot
- Valmistusmateriaalit ja paksuudet (muovi, alumiini,teräs jne.)

Useimmat näistä aika perusjuttuja, joita olen pyrkinyt aiemmissa koteloarvosteluissani aina käymään läpi. Sama linja olisi siis tarkoitus pitää myös tulevaisuudessa.

Tuota äänenvaimentavuus ja pölynsuodatuskykyä pohdiskelin/kommentoin jo tuossa yllä.

Kiinteällä nopeudella pyörivä TY-147A SQ voisi olla pätevä referenssiflekti sen takia, että siitä löytyy 120/140mm kiinnitykset ja lapamuotoilu on mallia yleiskäyttötuuletin. Tai tuo Arcticin F12. Brändineutraaleja, edullisia ja yleisiä tekeleitä kumpikin. Yksi taakse poistoksi ja jos jäähdytystehon todetaan loppuvan kesken niin toinen eteen? Mahdollisimman alhaisilla lämpötiloilla kun ei kai ole merkitystä, vaan lähinnä tulosten vertailukelpoisuudella

Oliko teillä siellä joku kunnon mikki videoiden äänittämistä varten? Jos sen saisi matkan X päähän kokoonpanon etukulmasta ja nauhoituksen laulamaan niin melun laadusta ja tasosta olisi helppo tehdä päätelmiä.

Tuo TY-147A SQ vaikuttaa ihan hyvältä vaihtoehdolta sekä kiinnitysreikien, että "puolueettomuuden" suhteen. Ainut juttu mietityttää, on että sopiiko tuo runko siltikään kaikkiin 120 mm paikallisiin koteloihin. Ehkä siitä syystä olisi hyvä olla erikseen sekä 120 että 140 mm referenssituulettimet, kuten tuossa myöhemmin tuli puheeksi. Lämpötiloilla on siltä osin merkitystä, että sen käytetyn kokoonpanon pitäisi sitten olla sellainen, että se jäähtyy varmasti riittävästi hyvinkin erilaisissa koteloissa. On tullut vuosien mittaan huomattua, että lämmöt eivät ole pysyneet kurissa jossain pienissä ja edullisissa koteloissa, jolloin testikokoonpanoa on täytynyt muuttaa käyttötarkoitukseen sopivaksi.

Mikkiä ei toistaiseksi ole, mutta sitä on ehdottanut muutama muukin ja sellaisen hankkiminen kotelo- ja cooleritestejä varten on hankitalistalla. Ennen sen käyttöönottoa pitää vielä testailla ja selvittää mikä olisi hyvä mittausetäisyys hyvän äänitteen saamiseksi.

Kokeillaas.

1. Mielestäni tässä ainoa huomionarvoinen seikka on suorituskyky filtterin läpi. Jonkin kotelon vakiotuulettimet voivat olla filtterin läpi paljon suorituskykyisempiä kuin toisen; tuossa aika hyvä postaus 120mm tuuletinten CFM-eroista filtterillä ja ilman. Eli kunhan on samat tuulettimet puhaltamassa filtterin läpi testistä toiseen niin ei pitäisi olla ongelmaa.

2. Varmaan kaikkein helpointa käyttää 120mm tuulettimia vaikka kotelo tukisi 140mm tuulettimia. Jos 140mm tuulettimet ovat parempia kuin 120mm tuulettimet, niin 140mm tuuletinten käyttämättä jättäminen antaisi pelkkiä 120mm tuulettimia tukeville koteloille vertailussa epäreilun etulyöntiaseman, mutta erot taitavat olla niin pieniä ettei ole väliä.

3. Melkein kaikista mATX ja isommista tornikoteloista taitaa löytyä edestä 2 ja takaa 1 paikka. Jos kotelo poikkeaa tästä, niin korvataan mahdollisuuksien mukaan puuttuva paikka jollain muulla paikalla. Esim etutuulettimen voi korvata lattiatuulettimella, takatuulettimen kattotuulettimella. Jos ei ole mahdollista niin käytetään sitten vähemmän tuulettimia, ja jos kotelon suorituskyky vaikuttaa tämän takia huonommalta kuin kilpailijoilla niin se sitten luetaan arvioinnissa miinukseksi. Jos taas kotelo suoriutuu esim kahdella tuulettimella yhtä hyvin kuin muut kotelot kolmella tuulettimella niin sehän on positiivinen asia.

4. Tämä lienee hyvä syy tehdä testit sekä vakiokokoonpanolla että referenssituulettimilla ja -asettelulla. Mutta 2 eteen ja 1 taakse -asettelun taustalla on itselläni se filosofia, että näin saadaan pölysuodatinten läpi koteloon enemmän ilmaa kuin takatuuletin ehtii poistaa, jolloinka valtaosa takatuulettimen pois puhaltamasta ilmasta on suodatettua. Eli vaikka kotelo olisi suunniteltu toimimaan negatiivisella ilmanpaineella optimaalisesti (esim takana ja katossa tuulettimet, edessä yksi tai ei yhtään), suosisin silti pölysuodatuksen kannalta optimaalista asettelua.

Kiitos linkistä (1). Itse olen nyt hieman kallistumassa käyttämään kahta eri referenssituuletinkokoa, eli 120 ja 140 mm riippuen siitä kumpaa kotelo tukee (2). Poikkeavia koteloita löytyy tosiaan jonkin verran, mm. Silverstonella on näitä erikoisempia käännetyn asettelun malleja, joissa tuuletinpaikat sijaitsevat yleisestä tavasta poikkeavasti ja kotelo saattaa olla suunniteltu käytettäväksi sen mukana toimitettavilla tuulettimilla (esim. FT05). Mutta tämä täytyy sitten tarpeen vaatiessa huomioida testien toteutuksessa ja kommentoida sitten sanallisesti analysoinnin yhteydessä (3). Tuo pölysuodatuksen priorisointi on vähän kaksipiippuinen juttu. Itse olen yleensä tiedustellut valmistajalta suositeltua tuuletinasettelua ja käyttänyt sitä. Mutta jos luodaan tällainen referenssituuletinratkaisu, niin sen suhteen ei voi lähteä liikaa sooloilemaan, vaan mahdolliset valmistajan suositusten vastaiset ratkaisut on sitten vaan mainittava analyyseissa (4).

Pari ideaa nyt näin itse kun on harrastellut omani kanssa taas vähän aikaa...

Yleisesti:
- Mahtuuko minkälaiset radit ja jäähyt sisään, että mahtuu letkulähdötkin vielä mukaan? (minimietäisyys letkulähtöjen edessä taisi olla 23mm 90-asteen adaptereita käyttäessä)
- Saako ruuveja laitettua kotelon sisälle jonnekin tarvikelaatikkoon? Itselläni on vuosien varrella yleensä alkanut häviämään kovoräkkien ruuvit, kun niille ei ole omaa säilytyslootaansa ja hukkuvat jonnekin laatikon pohjalle lopullisesti.
- Jos ei ole ikkunaa, niin jättäisin alkalailla miinustamatta sitten maalattamon kotelon sisustat jne. Ikkunallisissa koteloissa, jotka näkyy ulospäin, niin kaikista rumista ratkaisuista miinusta.
- Jos tuote on suunattu tietynlaiselle raudalle, niin onko kotelo järkevä ostos, jos mainostetaan pienuutta tai muuta? esim. Bitfenix Prodigyn ITX koteloonhan meni sisään mATX, joten olisi voinut olla kapeampi kotelo. Perustellen voi antaa plussaa kotelon isosta tilavuudesta tai miinusta, taikka pienuudesta.

Vesijäähyistä yleensäkin:
- esim. jos kotelo on niin kompakti, että tavallinen 240mm radi ei mene sisään, niin menisikö kaksi 120mm radia rinnakkain, jos leveyssuunnassa on tilaa? Mielestäni huomionarvoinen seikka.
- AIO jäähyjen huomiointi, esim. push&pull huomioiminen on tehty siten, että letkuille on tehty kolot koteloon. (esim. BitFenix Aegis etupaneelissa on leikkaukset letkujen AIO jäähyjä ajatellen)
- Varsinkin kun nykyään on näitä yhdisteltäviä AIO-jäähyjä markkinoilla, niin olisi hyvä, että letkut ei estäisi liittämistä.

Tässä oli myös aika pitkälti samoja juttuja, mitä jo aiemmissa koteloarvosteluissa olen käsitellyt ja sama linja pitää siis myös jatkossa. Toki tiettyjen asioiden suhteen voi edelleen skarpata ja olla vähän tarkempi. Mukana oli muutamia hyviä pointteja nestejäähdytykseen liittyen.

Mitalla mitaten selvittäkää johtotilan leveys ja tulos ilmoitettakoon millimetreinä, kiitos. Tämän hetkisessä kotelossani on kovin ahtaasti tilaa johtojen piilotukseen ja jos koteloa joskus päivitän, kiinnostaa tietää onko johdoille varattu tilaa.

Näin on itselläni ollut aiemminkin tapana tehdä ja teen niin myös jatkossa

Jos ajatus on testata kotelon vakiotuuletinten lisäksi jollakin käytännönläheisemmällä "standardisetupilla", niin eikö se standardisetuppi pitäisi perustua ennemmin tuuletinten määrään kuin kokoon ja tuo taas ehkä perustuu enemmän siihen mitä paikkoja ylipäätään on tarjolla? Jos kotelossa tulee vaikka 140 millinen tuuletin vakiona mukana, niin miksi joku olisi kiinnostunut miten kyseinen kotelo toimii kahdella 120 millisellä (1+1) vain sen takia, että johonkin toiseen koteloon menee max 120 millisiä? Tottakai koteloon ostetaan lisää sellaisia maksimikokoisia tuulettimia mitä sinne menee. Mielestäni ei ole ollenkaan epäreilua jos toista koteloa testataan 2x140mm + 1x120mm ja toista 3x120mm sen takia, kun jälkimmäiseen menee vain niitä 120 millisiä. Se on valmistajan valinta mitä paikkoja löytyy ja jos valmistajan mielestä teho verrattuna kilpailijoihin riittää pienemmilläkin, niin sen mukaan mennään.

Tällaiseen katsantokantaan tuulettimien koon suhteen olen alkanut nyt itsekin taipua, eli referenssituulettimet 120 ja 140 mm koossa ja asennetaan ne, mitkä koteloon sopii. Eli valittaisiin Noctua tunnettuna, laadukkaana ja kotelomarkkinoilla puolueettomana merkkinä voisi olla varteenotettavimpia vaihtoehtoja.

Voisi ottaa SPCR:n tavan käyttöön, jossa käytetään sitä kokoa, joka sopii ja joka kokoon on yksi referenssimalli. Eli käytetään isoimpia mahdollisia. Kuten @lehtv mainitsi, kaksi eteen ja yksi taakse taitaa tätä nykyä olla kaikkein yleisin tapa asettaa tuulettimet ja uskon, että olisi hyvä referenssi. Jos sitten tämä ei ole jossain kotelossa mahdollista, voisi yksi vaihtoehto olla vaikka kysyä foorumilla etukäteen, että miten täällä toivotaan ilmanvaihto testattavan ja voitaisiin käydä keskustelua siitä, että mikä olisi tekkiläisten mielestä järkevin tapa järjestää ilmankierto.

Tuulettimiksi kelpaavat varmasti tuommoiset täällä aiemmin mainitut Thermalrightit, mutta toivoisin, että metsästät mallit, jotka pääsevät oikeasti alhaisille kierroksille (300rpm-400rpm). Ovat myöskin kohtuu edullisia, joten ei pitäisi tulla kenelläkään ongelmia hankkia vastaavia.

Itse olen sitä mieltä, että nämä "vakio"testit pitäisi ajaa jollain kohtuullisella tornijäähyllä. Esimerkiksi Thermalright Machon joku variaatio 120mm tuulettimella menee hyvin pitkälti mihin tahansa mid tower -tyyppiseen koteloon tänä päivänä. Tietysti kun puhutaan erikoismalleista, jotka ovat liian pieniä, voisi varalla olla parikin pienempää mallia, kuten vaikka Noctuan 92mm-tornimalli (NH-D9L tai NH-U9S) ja sitten taas vielä pienempiin NH-L9-sarjan malli tai jos jokin pieni kotelo on selkeästi suunniteltu käytettäväksi AIO-jäähyn kanssa, niin yksi sellainenkin olisi hyvä olla varastossa.

Helpollahan tästä ei oikein pääse mitenkään. Mutta jos aina käytettäisiin kuitenkin samoja mutta kuitenkin tilanteeseen sopivia coolereita, saataisiin jotain osviittaa kotelojen erosta.

Kokoasiasta mainitsinkin jo yllä. Tuo kaksi eteen ja yksi taakse taitaa olla se järkevin perusreferenssi, jos sellaista haetaan. Ne paikat löytyvät tosiaan useimmista koteloista. Ja jos vain on aikataulullisesti mahdollista, niin tuo erikostapausten tuuletinasettelun kysyminen lukijoilta foorumilla on ihan hyvä idea.

Minun mielestäni tuo referenssituulettimien hinta on sinällään toissijainen juttu, koska tarkoituksena ei kuitenkaan ole tehdä mitään edullista suositusratkaisua lukijoille, vaan ensisijaisesti muodostaa toimiva ja selkeä referenssiratkaisu, jolla koteloita voisi verrata mahdollisimman rehdisti keskenään.

Kotelotesteissä olen käyttänyt usein coolerina suuria tornicoolereita, joiden avulla on päässyt samalla toteamaan käytännössä cooleriyhteensopivuuden. Toisaalta pienemmissä koteloissa ongelmaksi on syntynyt yhteensopivuus, jonka takia cooleria on välillä täytynyt vaihtaa pienempään. Tästä syystä joku mahdollisimman matala, mutta silti mahdollisimman tehokas 120 mm tuulettim(i/e)lla varustettu tornicooleri voisi olla fiksuin valinta. Ja kuten sanoit, pienempiin erikoiskoteloihin voisi sitten olla vielä valittuna muutama muu pienempi vakioratkaisu (kuten itselläni yleensä tähän mennessä onkin ollut).

Oon samoilla linjoilla sen suhteen että "standardoitu" testaaminen missä on se perus 2 x 1 tuuletinsetuppi olisi hyvä. Netissä löytyy koppa-arvosteluja pilvinpimein mutta ne on melkeinpä kaikki tehty tuuletinten suhteen oletussetupilla ja lisäksi eri valmistajien eri mallien tuulettimet mitkä koppien mukana tulevat aiheuttavat variaatiota jo itsessäkin. Olisi kiva saada tietoa nimenomaan siitä mitkä kotelot ovat oikeasti ilmankierroltaan hyvin toimivia toisiin verrattuna ja sitä varten pitäisi käyttää ainakin saman mallin tuulettimia joka testissä. Vaikka sitten niitä Noctuan NF-F12/14 föönejä. Mun mielestä merkkiä tärkeämpää tässä testaamisessa olis se että tuulettimet ovat joka testissä samat ja kulkevat samalla nopeudella. En usko että esimerkiksi Corsairin joku kotelo saisi etulyöntiaseman jos käytettäisiin Corsairin tuulettimia jos niillä samoilla tuulettimilla testattaisiin muitakin koteloita.

Toisekseen myös tuo vesileikkien tila olisi kiva näkyä. Monesti koteloiden tiedoissa on ilmoitettu sitä ja tätä mikä ei välttämättä aina pidä paikkaansa. Kotelon perustiedoissa voi lukea esimerkiksi että kattoon ja eteen voi laittaa max 360mm radit mutta käytännössä vain toiseen mahtuu tuo pitkä radi ja toiseen menee 240/280 jos letkuliitännät huomioidaan. @sl06bhytmar pisti jo hyvää listaa tämän suhteen.

Jep, juuri tällaista referenssitoteutusta tässä juuri haetaan ja sen tältä pohjalta varmasti tulen myös toteuttamaan Toki referenssiratkaisullakaan ei saa koskaan aikaan mitään absoluuttisia tuloksia, sillä muuttujia ilmankierron suhteen on monia, kun koteloon asennetaan läjä komponentteja.

Nestejäähdytyskomponenttien mahtuvuutta olen viime aikoina pyrkinyt testaamaan ja havainnollistamaan sovittamalla eri kokoisia jäähdyttimiä kotelon tuuletinpaikkoihin, mutta toki tuon suhteen on vielä parannettavaakin. Esimerkiksi tuo aiemmin mainittu liittimien mahtuvuus on hyvä pointti.

@Juha Kokkonen voisitteko tehdä joskus kuinka kasaat tietokoneen videon, joka on selkeästi ja suomenkielellä. Pelikoneen rakennusvideo ohjeineen. Samalla kai tuo tulee kun koteloa testaa.

Ei se hyvä kasaamisvideo valitettavasti ihan niin helposti synny, vaan sellaisen purkittaminen on sitten oma projektinsa. Jonkinlaista tietokoneen kasausopasta on kuitenkin jo vähän hahmoteltu, mutta siitä mahdollisesti lisää myöhemmin jossain muussa yhteydessä.

Yksi mihin omasta mielestäni voisi kiinnittää huomiota olisi kuinka paljon koteloa saa purettua/kustomoitua käyttäjän tarpeisiin nähden. Esimerkiksi mitä kaikkea kotelosta irtoaa ilman työkaluja ja mitä ruuvimeisselillä sekä mikä saattaisi irrota popniitteja poraamalla. Tästä saisi vinkkiä, että onko joku kotelo hyvä alusta kotelomodin pohjaksi. Lisäksi itselläni on ollut ainakin tapana poistaa kaikki ylimääräinen mitä en tarvitse, kuten vaikkapa kovalevykehikot, jos on riittänyt yksi ssd koneeseen.

Ja esimerkiksi kyseisen Define C:n kohdalla oman huomioni kiinnitti aikaisemmin, että Fractal Design sivuillaan ilmoittaa sille mitat ilman jalkoja ja jaloilla -> oletus, että jalat lähtevät irti helposti. Tällöin kotelo olisi kyljelleen kaadettuna ~hifi-laitteen levyinen (440 mm), mutta toisin kuin varsinaisissa vaakamallisissa hifi-koteloissa, sinne mahtuisi huomattavasti laajempi valikoima prosessorijäähdyttimiä.

Ja tuo aikaisemmin esitetty sama tuuletinasetelma kaikkiin kotelotesteihin vaikuttaa kyllä järkevältä! Noctuan mallistosta löytynee sopiva yhdistelmä tuulettimia, joilla nyt ainakaan ei pitäisi mihinkään koteloon tulla mahdollista etulyöntiasemaa.

Ihan hyviä pointteja tuon purettavuuden osalta ja olen siihen ottanut aiemmissa testeissä kantaakin, etenkin jos rakenne on ollut helposti purettavissa tai muokattavissa. Toki asiaan voisi varmasti kiinnittää vielä tarkemminkin huomiota.

 

[Mustalaa]

Ihan vielä noin mielenkiinnosta, kuinka kauan aikaa @Juha Kokkonen tuollaisen koteloarvostelun/-testin tekemiseen menee? Toki nyt alkuun tietysti kauemmin, kun tarvitsee vähän enemmän suunnitella, mutta jahka homma rullaa ja asiat ovat "vakioitu", eli vaikkapa viime vuosina Murossa keskimäärin?

 

[CalEpitan]

juu suomenkielinen PC DIY kasaus video olisi hyvä, siis ammattimaisesti toteutettuna ja editoituna jne
kyllähän noita kasailuvideoita englanninkielellä löytyy tuhansia Youtubesta, ammattimaisesti toteutettuna
suomenkielellä ei varmaan kovin montaa löydy...

Ja jostain vähän uniikeimmista koteloista tällainen arvostelu olisi paikallaan.
Tämä fractal lienee hyvin yleinen pc kotelo malli mutta on niin geneerinen, mitäänsanomaton peruskoppa että en oikein ymmärrä miksi tuollaisesta pitää minkäänlaista arvostelua tehdä ylipäätään.

 

[Juha Kokkonen]

Ihan vielä noin mielenkiinnosta, kuinka kauan aikaa @Juha Kokkonen tuollaisen koteloarvostelun/-testin tekemiseen menee? Toki nyt alkuun tietysti kauemmin, kun tarvitsee vähän enemmän suunnitella, mutta jahka homma rullaa ja asiat ovat "vakioitu", eli vaikkapa viime vuosina Murossa keskimäärin?

No tuotanoin - kyllähän siihen aikaa ihan kivasti menee Riippuu tietysti jonkin verran kotelosta ja siitä onko yksittäistesti vai rounduppi. Roundupissa yhtä koteloa kohtaan käytetyn ajan saa puristettua pienemmäksi ja toisaalta jossain high-end-koteloissa on aika paljon enemmän yksityiskohtia kuin jossain budjettikoteloissa.

En ole koskaan ihan tarkkaan noita tuntimääriä laskenut, mutta ei nyt varmasti hirveästi mene pieleen, jos sanon että 20-50 tuntia tapauksesta riippuen, sisältäen kuvaukset, kuvien muokkauksen, mittaukset, testaukset ja kirjoitustyön. Ja itsellä tuo menee monilta osin jo aika rutiinilla, kun olen yli vuosikymmenen aikana varmasti lähemmäs toista sataa koteloa testannut.

Ja jostain vähän uniikeimmista koteloista tällainen arvostelu olisi paikallaan.
Tämä fractal lienee hyvin yleinen pc kotelo malli mutta on niin geneerinen, mitäänsanomaton peruskoppa että en oikein ymmärrä miksi tuollaisesta pitää minkäänlaista arvostelua tehdä ylipäätään.

Kun näiden suosituimman luokan miditornikoteloiden testien lukukertoja katselee vanhalta sivustolta, niin se selittää jo itsellään miksi näitä tehdään. Uniikimpien koteloiden yksittäistesteille taasen ei yleensä riitä tarpeeksi lukijoita, että niitä olisi järkevää tehdä.

Tosin yleisesti io-techissä on tarkoitus jatkaa pääosin roundup-linjalla, eli testataan saman tyyppisiä kotelomalleja usempi kappale kerrallaan, mutta tähän uuden sivuston avauksen yhteyteen halusimme ottaa yksittäistestiin kotelomallin, joka varmasti kiinnostaa monia lukijoita ja TechBBS:n käyttäjiä.

 

[Zauberkraut]

Savun avulla visualisoitu ilmavirtaustesti vakiopropelleilla olisi kivaa silmäkarkkia.

 

[Juha Kokkonen]

Savun avulla visualisoitu ilmavirtaustesti vakiopropelleilla olisi kivaa silmäkarkkia.

En vaan tiedä kuinka helposti ja selkeästi toteutettavissa moinen olisi ja minkälaista savua siihen tarvittaisiin. Testasin taannoin tuota ilmanvaihdon tutkimisessa käytettävän merkkisavun kanssa ja siitä ei ainakaan ollut kotelon yhteydessä mitään iloa, sillä savua oli avain liian vähän ja se katosi heti näkymättömiin imeydyttyään kotelon sisälle

 

[Miimikko]

Jos nurkassa sattuu lojumaan esim. Define S -koteloa, niin olisi mukava nähdä nuo kotelot rinnakkain. Saisi konkretiaa siitä että kuinka paljon pienempi kotelo on kyseessä ja hankaloittaako tuo kokoero esim. kasausta.

 

[Juha Kokkonen]

Jos nurkassa sattuu lojumaan esim. Define S -koteloa, niin olisi mukava nähdä nuo kotelot rinnakkain. Saisi konkretiaa siitä että kuinka paljon pienempi kotelo on kyseessä ja hankaloittaako tuo kokoero esim. kasausta.

Ihan samaa mietin, mutta valitettavasti ei tällä hetkellä ole, koska Sampsa meni toimiston siivouksesta innostuneena myymään sen "SER-jätehyväntekeväisuushuutokaupan" yhteydessä

 

[maitopurkki]

itse käytän tällaista koppaa kansi auki

näh, kuva ei tullu :|

no mutta kummiskin se on sellanen oikeen vanha josta puuttuu yks dvd reiän suoja tms ja kellastunu kaikenpäälle

 

[maitopurkki]

Onko kellään vinkkejä miten sais johtoja kuriin?

 

[Delarent]

Itse toivoisin IO-Koteloarvostelulta™, että huomiota kiinnitetään
- Valmistusmateriaalit ja paksuudet (muovi, alumiini,teräs jne.)

Tuo on yksi johon juuri minkään sivun revikat ei kiinnitä huomiota ja ainakin itselle merkitsee paljon. Tulin ostaneeksi taannoin Obsidian 750D kotelon kun oli saanut niin paljon kehuja. Ikävä kyllä se on valmistettu yhtä ohuesta räminäpellistä, ku halvimmat micro atx kopat. Muovien laatu myöskin oli pettymys (halpaa ja kovaa , osa oli hieman lohjennut jo saapussaan)

 

[tonkar]

Naarmutus/sormenjälki -tesmaukset olisivat poikaa.

 

[Juha Kokkonen]

Onko kellään vinkkejä miten sais johtoja kuriin?

Tämä menee nyt aika pahasti offtopicin puolelle tässä ketjussa. Kannattaa katsoa löytyykö aiheelle jo omaa keskustelusäiettänsä ja jos ei, voit perustaa johtojen siistimiselle uuden oman ketjunsa.

Tuo on yksi johon juuri minkään sivun revikat ei kiinnitä huomiota ja ainakin itselle merkitsee paljon. Tulin ostaneeksi taannoin Obsidian 750D kotelon kun oli saanut niin paljon kehuja. Ikävä kyllä se on valmistettu yhtä ohuesta räminäpellistä, ku halvimmat micro atx kopat. Muovien laatu myöskin oli pettymys (halpaa ja kovaa , osa oli hieman lohjennut jo saapussaan)

Itsellä on ollut tapana arvioida arvoida koteloiden rakennetta tuntumapohjalta, mutta mitään varsinaista metodia ei ole ollut tuon asian suhteen. Myös koteloiden materiaalivahvuudet olen pyrkinyt mainitsemaan, jos valmistaja on ne ilmoittanut tai jos rakenteet ovat mahdollistaneet niiden järkevän mittaamisen.

Naarmutus/sormenjälki -tesmaukset olisivat poikaa.

Sormenjäljistä olen pyrkinyt mainitsemaan, jos niitä on jäänyt helposti kotelon pintoihin. Mitään sen kummempaa testiä tuolla taitaa olla vähän hankala ja turhakin toteuttaa. Naarmutustestiä voisi harkita, mutta millä keinoin se olisi fiksu toteuttaa?

Liikaa tekstiä pienessä humalassa, mutta onhan testikokoonpano se sama kuin muron aikana?

Toistaiseksi kyllä, mutta en ole vielä päättänyt tehdäänkö asiaan muutoksia heti tässä alkuvaiheessa. Vanha testikokoonpano on ollut hyvä, mutta siihen liittyy muutama ongelma. Ensinnäkin sillä alkaa olla ikää (ja vaurioitumisvaara kotelosta toiseen useita kertoja siirrettäessä on olemassa), eikä sille löydy toisia samanlaisia varakomponentteja hajoamisen varalle. Toisekseen kyseinen testialusta on ATX-kokoinen, joten sitä ei voi käyttää micro-ATX-koteloiden testeissä, joka olisi ehkä toivottavaa. Harkinnassa on, että tilalle hankittaisiin uusi mahdollisimman monipuolisesti hyödynnettävissä oleva alusta.

 

[Freeze]

Onko kellään vinkkejä miten sais johtoja kuriin?

Ostamalla kunnon kotelon, jossa on riittävä määrä läpivientejä ja takatilaa kaapeleille. Fractal Design R4 kuluu juurikin niihin. Näin(kin) siistin paketin sain aikaiseksi muutama vuosi sitten, vaikka edellisestä PC:n kokokasauksesta oli kulkunut varmaan 15 vuotta:

Spoileri: Iso kuva

 

[sl06bhytmar]

En vaan tiedä kuinka helposti ja selkeästi toteutettavissa moinen olisi ja minkälaista savua siihen tarvittaisiin. Testasin taannoin tuota ilmanvaihdon tutkimisessa käytettävän merkkisavun kanssa ja siitä ei ainakaan ollut kotelon yhteydessä mitään iloa, sillä savua oli avain liian vähän ja se katosi heti näkymättömiin imeydyttyään kotelon sisälle

Suitsuketikut, ei maksa juuri mitään ja tekee sellaista näkyvää savua kun paria polttelee. Omaan tuotetestiarvosteluuni tulossa tällä tyylillä demo, mutta kunhan ensin jimms saisi osat toimitettua.

 

[Juha Kokkonen]

Pidetäänpäs nämä johdotusvinkit nyt pois tästä ketjusta

 

[Juha Kokkonen]

Päätin käyttää kotelotestien referenssijäähdytyksenä Noctuan tuulettimia, joten Noctualta luvattiin pistää tulemaan kolme kappaletta NF-A14 PWM- ja NF-S12A PWM -malleja kutakin.

 

[Juha Kokkonen]

Ja lisäyksenä Scytheltä on tulossa nyt Mugen 5, joka täyttää aika hyvin kriteerit matalasta (130 mm) mutta melko tehokkaasta ilmajäähystä.

 

[escalibur]

Erotkaa massasta ja yrittäkää asentaa 280mm AIO-jäähyn kotelon kattoon. Olkoot se vaikka lyhyt "nice to know"-osio.

 

[Lallijuoppo]

Laitetaas tähän sellainen testi, joka tyydyttäisi minut. Ehkä ketään muuta ei kiinnosta enkä oleta että sellaista tehtäisiin, mutta laitetaas nyt osviittaa.

Ensinnäkin kotelon tärkein tehtävä on pitää vehkeet viileänä ja olla sen verran jämäkkä, että se tuntuu laadukkaalta eikä miltään halvimmasta kiinapellistä kokoon kyhätyltä. Eli kotelossa ei saisi olla mitään mikä rämisee, resonoi, ei kestä jatkuvaa avaamista/sulkemista. Tuota ei teknisistä tiedoista eikä valokuvista näe.

Otetaanpa tähän vaikka yksi kotelo jota voisin harkita hankkivani.
Cooler Master CM 690 III.
Tuuletinvaihtoehtoja on julmetusti 120mm tuulettimia mahtuu 9 kappaletta ja vaihtoehtoina on myös 200 mm tuuletinpaikkoja.
Sitten vaan mitataan taustamelu ja tuulettimet säädetään joka testissä niin, että on vain vähän taustamelun ylitse. Tämä melu määrä pitäisi vakioida, niin on vertailukohta sitten muihin koteloihin. Jos halutaan, niin sitten toinen vertailukohta olisi jokin inhimillisen verran melua, mikä saattaisi olla jonkun mielestä vielä siedettävä. Ne testisivustot ovat naurettavia, missä vaikka prossujäähyjen ykkösenä on jokin vehje, mikä huutaa jotain yli 60 desibeliä. Kuka sellaista melutoosaa viitsii vieressä kuunnella ellei ole pakko?
Luonnollisesti tuulettimet ovat samanlaiset ja kierrätetään jokaiseen testiin, niin nekin ovat vertailukelpoiset. Toki kotelon vakiotuulettimilla voi katsoa, että mikä on suoraan boksissa suorituskyky, mutta jos mä ostan tuollaisen kopan, niin en kai mä sitä vakiona aja.

Sitten testataan, että millaisella kombinaatiolla saadaan paras jäähdytys vakioidulla äänentasolla. Luonnollisesti jokaisessa testissä koteloissa on myös samat sisuskalut.

Tuo olisi testi, jota ei mistään näe eikä taida yksikään koteloiden testaaja noin tehdä. Toki pitäisi aina testata saman lämpöisessä ympäristössä.

 

[Baldrick]

Ja lisäyksenä Scytheltä on tulossa nyt Mugen 5, joka täyttää aika hyvin kriteerit matalasta (130 mm) mutta melko tehokkaasta ilmajäähystä.

154,5mm näyttää sivut. Toki riippuu ihan siitä mitä korkeudella tarkoitetaan

 

[lehtv]

Päätin käyttää kotelotestien referenssijäähdytyksenä Noctuan tuulettimia, joten Noctualta luvattiin pistää tulemaan kolme kappaletta NF-A14 PWM- ja NF-S12A PWM -malleja kutakin.

Pitää kyllä todeta ettei noilla NF-S12A tuulettimilla tehdyt testit ainakaan itseäni kauheasti kutkuta. S12A on lapamuotoilultaan suunniteltu puhaltamaan ilmaa esteettömässä tilassa - pölyfiltterin tai muun esteen läheisyydessä CFM putoaa radikaalisti. Aiemmin linkkaamassani postauksessa olevasta taulukosta näkyy kuinka esimerkiksi S12A FLX:n suorituskyky LNA-adapterin kanssa putoaa pölyfiltterin vaikutuksesta 69 CFM:stä 45 CFM:ään. Scythen slipari saa saman CFM:n filtterin läpi 3.5 dBa alhaisemmalla äänentuotolla.

NF-A14 puolestaan varmasti toimii ihan hyvin pölyfiltterinkin kanssa, yleistuulettimeksi suunniteltu ja ehkä jopa vähän painetuulettimeen päin kallistuva.

Lisäksi, miksi PWM-säätöiset tuulettimet kotelotuulettimiksi? Lähes kaikki kotelot käyttävät vakiona 3-pin tuulettimia, joten referenssi-kotelotuuletinten tulisi omasta mielestä myös olla jännitesäätöisiä. PWM-tuulettimen laajempi kierrosalue voi vääristää tuloksia, kun mietitään että "referenssi" tarkoittaa "viitteellistä" eikä niinkään "optimaalista". Jos taas näitä PWM tuulettimia lähdetään säätämään jännitteellä niin minimi-RPM on suhteettoman korkea, Noctuat eivät tietääkseni tue kovin alhaista jännitettä ja PWM-tuulettimissa on laajan kierrosalueen johdosta korkeampi maksimi-RPM.

Positiivinen puoli tässä on se, että monet käyttävät näitä Noctuan tuulettimia tai niiden ei-PWM versioita, ja voivat siten pitää referenssituulettimilla tehtyjä tuloksia vertailukelpoisina omiin kokoonpanoihinsa nähden. Mutta mieluummin pyrkisin siirtymään pois Noctuasta ja kohti paremman hintalaatusuhteen tuulettimia.

Ja lisäyksenä Scytheltä on tulossa nyt Mugen 5, joka täyttää aika hyvin kriteerit matalasta (130 mm) mutta melko tehokkaasta ilmajäähystä.

Mahtavaa . Tuleeko Mugen 5:stä mahdollisesti oma arvostelunsa?

 

[Juha Kokkonen]

154,5mm näyttää sivut. Toki riippuu ihan siitä mitä korkeudella tarkoitetaan

No hitto, niinpä näyttääkin olevan. Tulkitsin noita mittoja väärin. Täytyykin näyttää punaista valoa ja miettiä tuo coolerivalinta vielä uudestaan.

Joo, elikkäs 154 mm näyttäisi tosiaan olevan tuo Mugen 5, jostain syystä olin tulkinnut nuo mitat aivan väärin päin ja ajatellut tuon olevan vieläkin matalampi. Mutta mitä nyt tuota 120 mm tuulettimellisten tehokkaampien tornicoolereiden valikoimaa katsoin, niin ei siellä hirveästi matalampiakaan ole tarjolla (Tr Macho 120 näyttäisi olevan tasan 150 mm, Cryorig H7 145 mm).

Mitään kovin pientä cooleria ei kuitenkaan viitsi käyttää, koska kun testataan koteloita ja pyritään tuottamaan prosessorilla lämpökuormaa, ei coolerin jäähdytystehosta saa muodostua missään tilanteessa ongelmaa.

Muutin kuitenkin valintaani sen verran, että taidankin alkaa käyttää Scythe Fumaa, joka on 2-torninen malli ja silti vain 149 mm korkea.

 

[Juha Kokkonen]

Erotkaa massasta ja yrittäkää asentaa 280mm AIO-jäähyn kotelon kattoon. Olkoot se vaikka lyhyt "nice to know"-osio.

Mitä tällä tarkoitat? Yleisesti kaikissa kotelotesteissä vaiko missä? Minullahan on jo jonkin aikaa ollut tapana testata eri kokoisia jäähdytinkennoja koteloon ja kuvata suurimmat mahdolliset koot asennettuna koteloon. Erona AIO-cooleriin on lähinnä letkujen pituus, joka ei välttämättä riitä kaikissa koteloissa, mutta tuokin on taasen hieman coolerivalmistajasta riippuva asia, joten en näe yhdellä AIO-coolerilla tehtyä testiasennusta välttämättä erityisen hyödylliseksi.

Laitetaas tähän sellainen testi, joka tyydyttäisi minut. Ehkä ketään muuta ei kiinnosta enkä oleta että sellaista tehtäisiin, mutta laitetaas nyt osviittaa.

Ensinnäkin kotelon tärkein tehtävä on pitää vehkeet viileänä ja olla sen verran jämäkkä, että se tuntuu laadukkaalta eikä miltään halvimmasta kiinapellistä kokoon kyhätyltä. Eli kotelossa ei saisi olla mitään mikä rämisee, resonoi, ei kestä jatkuvaa avaamista/sulkemista. Tuota ei teknisistä tiedoista eikä valokuvista näe.

Otetaanpa tähän vaikka yksi kotelo jota voisin harkita hankkivani.
Cooler Master CM 690 III.
Tuuletinvaihtoehtoja on julmetusti 120mm tuulettimia mahtuu 9 kappaletta ja vaihtoehtoina on myös 200 mm tuuletinpaikkoja.
Sitten vaan mitataan taustamelu ja tuulettimet säädetään joka testissä niin, että on vain vähän taustamelun ylitse. Tämä melu määrä pitäisi vakioida, niin on vertailukohta sitten muihin koteloihin. Jos halutaan, niin sitten toinen vertailukohta olisi jokin inhimillisen verran melua, mikä saattaisi olla jonkun mielestä vielä siedettävä. Ne testisivustot ovat naurettavia, missä vaikka prossujäähyjen ykkösenä on jokin vehje, mikä huutaa jotain yli 60 desibeliä. Kuka sellaista melutoosaa viitsii vieressä kuunnella ellei ole pakko?
Luonnollisesti tuulettimet ovat samanlaiset ja kierrätetään jokaiseen testiin, niin nekin ovat vertailukelpoiset. Toki kotelon vakiotuulettimilla voi katsoa, että mikä on suoraan boksissa suorituskyky, mutta jos mä ostan tuollaisen kopan, niin en kai mä sitä vakiona aja.

Sitten testataan, että millaisella kombinaatiolla saadaan paras jäähdytys vakioidulla äänentasolla. Luonnollisesti jokaisessa testissä koteloissa on myös samat sisuskalut.

Tuo olisi testi, jota ei mistään näe eikä taida yksikään koteloiden testaaja noin tehdä. Toki pitäisi aina testata saman lämpöisessä ympäristössä.

Tuo kotelon rakenteen ja osien laadukkuus ja tukevuus pyritään aina käsittelemään sanallisesta testiartikkelin yhteydessä. Toki sanallinen arvio on aina jossain määrin kirjoittajan näkemyksestä riippuvainen.

Tuota vakioverrokkikokoonpanoa tässä onkin nyt oltu järkkäilemässä ja sellainen toteutuu. Tuulettimia ei kuitenkaan tulla säätämään kotelokohtaisesti, vaan niitä ajetaan kaikissa koteloissa samalla kierrosnopeudella.

Pitää kyllä todeta ettei noilla NF-S12A tuulettimilla tehdyt testit ainakaan itseäni kauheasti kutkuta. S12A on lapamuotoilultaan suunniteltu puhaltamaan ilmaa esteettömässä tilassa - pölyfiltterin tai muun esteen läheisyydessä CFM putoaa radikaalisti. Aiemmin linkkaamassani postauksessa olevasta taulukosta näkyy kuinka esimerkiksi S12A FLX:n suorituskyky LNA-adapterin kanssa putoaa pölyfiltterin vaikutuksesta 69 CFM:stä 45 CFM:ään. Scythen slipari saa saman CFM:n filtterin läpi 3.5 dBa alhaisemmalla äänentuotolla.

NF-A14 puolestaan varmasti toimii ihan hyvin pölyfiltterinkin kanssa, yleistuulettimeksi suunniteltu ja ehkä jopa vähän painetuulettimeen päin kallistuva.

Lisäksi, miksi PWM-säätöiset tuulettimet kotelotuulettimiksi? Lähes kaikki kotelot käyttävät vakiona 3-pin tuulettimia, joten referenssi-kotelotuuletinten tulisi omasta mielestä myös olla jännitesäätöisiä. PWM-tuulettimen laajempi kierrosalue voi vääristää tuloksia, kun mietitään että "referenssi" tarkoittaa "viitteellistä" eikä niinkään "optimaalista". Jos taas näitä PWM tuulettimia lähdetään säätämään jännitteellä niin minimi-RPM on suhteettoman korkea, Noctuat eivät tietääkseni tue kovin alhaista jännitettä ja PWM-tuulettimissa on laajan kierrosalueen johdosta korkeampi maksimi-RPM.

Positiivinen puoli tässä on se, että monet käyttävät näitä Noctuan tuulettimia tai niiden ei-PWM versioita, ja voivat siten pitää referenssituulettimilla tehtyjä tuloksia vertailukelpoisina omiin kokoonpanoihinsa nähden. Mutta mieluummin pyrkisin siirtymään pois Noctuasta ja kohti paremman hintalaatusuhteen tuulettimia.

Mahtavaa . Tuleeko Mugen 5:stä mahdollisesti oma arvostelunsa?

Itse näen asian enemmänkin niin, että valittujen tuulettimien ei tarvitse tässä tarkoituksessa olla suorituskyvyltään parhaita mahdollisia tai hinta-laatu-suhteeltaan markkinoiden parhaimpia. Vaikka tuossa viittaamassasi testissä NF-S12A:t eivät olekaan kärkiluokkaa filtterin läpi imiessä, ajavat ne aivan hyvin asiansa käyttötarkoituksessaan ja ovat myös valmistajan suosittelema ratkaisu kotelotuuletukseen.

Tässä yhteydessä mielestäni tärkeintä on, että saadaan muodostettua vertailukelpoinen ja toimiva kokoonpano, joka on yhteensopiva eri koteloiden kanssa käytettynä. Tästä syystä jätin pois aiemmin mainitun sinänsä varteenotettavan Thermalrightin tuulettimen, koska en halua myöhemmin törmätä tilanteeseen, jossa sen ylikokoinen runko ei mahtuisi jonkun ahtaamman kotelon 120 mm tuuletinpaikkaan. Myös valitun tuuletinvalmistajan (tässä tapauksessa Noctua) yleisyys on mielestäni vain plussaa.

PWM-mallin valitsin yksinkertaisesti siitä syystä, että ne mukautuvat helpommin käyttötarpeen mukaan ja niiden avulla kierrosnopeus on tarvittaessa helpommin säädettävissä. Mielestäni verrokkikokoonpanon tuuletinvalinnan suhteen ei ole mitään merkitystä, onko koteloiden vakiotuulettimet kiinteänopeuksisia vai PWM-ohjattavia. Verokkikokoonpanon PWM-tuulettimia on tarkoitus ohjata PWM:n avulla.

Lisähuomiona PWM-tuulettimet ovat jo varsin yleisiä markkinoilla ja mahdollistavat käyttäjille nopeuden helpon säädön ilman erillistä jännitesäädintä. Sillä en näe kuitenkaan olevan merkitystä, että testituloksia voisi verrata lukijoiden omiin kokoonpanohin, sillä siinä ei ole joka tapauksessa tarkemmassa mittakaavassa järkeä, koska testitilanne koostuu niin monesta muustakin muuttujasta kuin kotelosta ja tuulettimista.

"Referenssi" tarkoittaa tässä asiayhteydessä vertailukohtaa tai vertailuarvoa - siis testikokoonpanoa joka toimii vertailukohtana eri koteloiden välillä. En siis ihan ymmärtänyt tuota PWM-tuulettimien vaikutusta tulosten vääristymiseen.

Mugenin sijaan kokoonpanossa käytetäänkin hieman matalampaa Fumaa, koska olin ajatellut Mugenin matalammaksi kuin se todellisuudessa olikaan. Tuon Fuman pitäisi 149 mm korkeana olla jo yhteensopiva lähes kaikkien koteloiden kanssa. Mugen 5 tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessa osana jotain vertailutestiä.

 

[escalibur]

Mitä tällä tarkoitat? Yleisesti kaikissa kotelotesteissä vaiko missä? Minullahan on jo jonkin aikaa ollut tapana testata eri kokoisia jäähdytinkennoja koteloon ja kuvata suurimmat mahdolliset koot asennettuna koteloon. Erona AIO-cooleriin on lähinnä letkujen pituus, joka ei välttämättä riitä kaikissa koteloissa, mutta tuokin on taasen hieman coolerivalmistajasta riippuva asia, joten en näe yhdellä AIO-coolerilla tehtyä testiasennusta välttämättä erityisen hyödylliseksi.

Tarkoitin lähinnä tätä Define C:tä. Monissa arvosteluissa käytettiin kaikkia muita paitsi 280mm AIO-jäähyjä/radeja. Olisi hyvä jos näissä koteloarvosteluissa muutenkin käytettäisi näitä "ei niin helppoja"-jäähyjä vrt. geneerisiin tornijäähyinin jotka yleensä mahtuvat koteloon kuin koteloon.

 

[Juha Kokkonen]

Tarkoitin lähinnä tätä Define C:tä. Monissa arvosteluissa käytettiin kaikkia muita paitsi 280mm AIO-jäähyjä/radeja. Olisi hyvä jos näissä koteloarvosteluissa muutenkin käytettäisi näitä "ei niin helppoja"-jäähyjä vrt. geneerisiin tornijäähyinin jotka yleensä mahtuvat koteloon kuin koteloon.

Kaikki mahdolliset jäähdytinkoot on tosiaan tarkoitus testata sopiviksi/sopimattomiksi myös io-techin koteloarvosteluissa. Toki jos esimerkiksi 420 mm malli todetaan sopivaksi, ei pienempää 280 mm mallia tarvitse todeta erikseen.

 

[escalibur]

Kaikki mahdolliset jäähdytinkoot on tosiaan tarkoitus testata sopiviksi/sopimattomiksi myös io-techin koteloarvosteluissa. Toki jos esimerkiksi 420 mm malli todetaan sopivaksi, ei pienempää 280 mm mallia tarvitse todeta erikseen.

Kyllä juurikin noin. Monesti näitä asioita ei pääse itse kokeilemaan, ostamatta kaikkia osia etukäteen. Esim. just minun ajankohtainen pulma: Define C + Corsair H115i + Super Flower Leadex 1000W (200mm). Poweri mahtuu levykelkan "hinnalla", mutta jäähy ilmeisesti ei mahdu kattoon.

 

[Juha Kokkonen]

Kyllä juurikin noin. Monesti näitä asioita ei pääse itse kokeilemaan, ostamatta kaikkia osia etukäteen. Esim. just minun ajankohtainen pulma: Define C + Corsair H115i + Super Flower Leadex 1000W (200mm). Poweri mahtuu levykelkan "hinnalla", mutta jäähy ilmeisesti ei mahdu kattoon.

Mikä sen kattoasennuksen estää?

 

[escalibur]

Mikä sen kattoasennuksen estää?

Kuulema Maximus Hero IX:n IO-shield. Mene ja tiedä saako sen otettua pois tai sopisiko siihen joku muu ei-ghetto kellotusemo. :/

 

[Juha Kokkonen]

Kuulema Maximus Hero IX:n IO-shield. Mene ja tiedä saako sen otettua pois tai sopisiko siihen joku muu ei-ghetto kellotusemo. :/

Ok. Nuo emolevyjutut on aika hankalia huomioida artikkelissakaan, koska eri emolevyissä on niin erilaisia jäähdytysratkaisuja yms. Tästä syystä mittaankin yleensä tilan emolevyn yläreunaan asti, vaikka joissain tapauksissa kattoon saattaakin mahtua hieman paksumpikin kenno, jos emon pinnalla olevat komponentit ovat yläosassa matalia.

 

[escalibur]

Ok. Nuo emolevyjutut on aika hankalia huomioida artikkelissakaan, koska eri emolevyissä on niin erilaisia jäähdytysratkaisuja yms. Tästä syystä mittaankin yleensä tilan emolevyn yläreunaan asti, vaikka joissain tapauksissa kattoon saattaakin mahtua hieman paksumpikin kenno, jos emon pinnalla olevat komponentit ovat yläosassa matalia.

Jep. Ilmeisesti Asuksen kohdalla nuo jonne-Transformers-shieldit ovat tulleet jäädäkseen. Pitää kysellä jos joku voisi kokeilla kys. shieldin irrottamista.

 

[Kiiwi]

Hardwarecanucks on mielestäni tehnyt tuon naarmutustestin aika fiksusti, eli perus peukalonkynnella kopan ikkunan raaputtaminen, tulosten näyttäminen sekä kokeilu jos naarmut lähtee perus pirkka-windexillä mihinkään.

Spoileri: Videoesimerkki