io-techin lakimiehet hoi.

[jinx1980]

Kiitos vastauksista.
Lähinnä kyselyä onko perusteltua hakea pientä korkoa.
Ykkössatasia mutta lähinnä se itseä kiristää että hyvin oltiin hissukseen kun muori maksaa kulut, ja nyt maksun aika niin pelit seis välittömästi, siellä jo vedellään kortteja että eihän kuolinpesän edesmennyt omistajakaan maksua ottanut ollessaan joulupukkina lapsille aikanaan ja kaikki muutkin vastaavat esimerkit...ja sitten uhriudutaan että no jos sinä "tarvitset" niin pitää kai sitten maksaa.
Ja nyt myös kummastellaan mitenkäs muiden ajankäytön korvaaminen asian suhteen ja mitä kukakin olisi voinut muka jälkikäteen tehdä toisin kun nyt korkoa kysellään.

Ei ihan täysillä käypää touhua.

Jos itsellä ei ole elämä pennistä kiinni, niin just tämän kaltaisille mulkeroille kannattaa näpäyttää @Lucas tyylillä, oppivat ehkä olemaan tai sitten eivät.

 

[Lucas]

Jos itsellä ei ole elämä pennistä kiinni, niin just tämän kaltaisille mulkeroille kannattaa näpäyttää @Lucas tyylillä, oppivat ehkä olemaan tai sitten eivät.

Yleensä se riitely sisarusten välillä alkaa perinnöstä vasta sitten kun toinenkin vanhemmista on kuollut. Siis jos vanhemmat ovat edelleen yhdessä. Sinne saakka jaksavat usein näytellä kunnollista lasta.

Sairaimmissa perheissä tai sairaimpien perillisten osalta oma äitikin heitetään saman tien bussin alle, jos jäänyt leskeksi ja haistaa joku perillisistä rahan.

Aika usein puolisoiden keskinäisissä testamenteissa on määräys, että toivoo rintaperillisten kunnioittavan tätä testamenttia ja olemaan moittimatta sitä ja toivotaan rintaperillisten olevan vaatimatta lakiosaansa. Ja jos kumpi kumpi toteutuu, niin kyseinen testamenttia moittinut tai lakiosaa vaatinut saa eloon jääneen lesken osalta sitten vain lakiosan.

Asiat kun hoitaa sovussa, niin usein se eloon jäänyt vanhempi alkaa jossain vaiheessa sitten vuosien kuluessa jakaa itse jo niitä rahoja ja muuta omaisuutta perillisille, jos on siis mitä jakaa. Tyyliin kesämökki vaikka lapsen nimiin ja muille sitten jotain muuta tai kesämökki myydä ja jakaa rahat.

Ei käy kyllä yhtään kateeksi niitä lakimiehiä ja asianajajia, jotka saavat leipänsä riitaisista kuolinpesistä.

 

[hanehonda]

Nyt kun puolisoiden keskinäisestä testamentista puhuttiin, niin onko se sellainen mikä onnistuu ns. maalaisäjärjellä vai onko parempi käyttää se muutama satanen ammattilaiseen?

Mistään "ihmeellisestä" ei ole kyse, lähinnä se yhteisen lapsen ja puolison välittömän tulevaisuuden turvaaminen ja helpottaminen. Pari kiinteistöä, tavanomaista sijoitusvarallisuutta, vieläkin tavanomaisempaa irtaimistoa (auto). Lapsella on toki se lakiosa, mutta siinäkin voisi olla joku tolkku mitä jaetaan kullekin. Henkivakuutus myös huomioitava.

 

[Lucas]

Nyt kun puolisoiden keskinäisestä testamentista puhuttiin, niin onko se sellainen mikä onnistuu ns. maalaisäjärjellä vai onko parempi käyttää se muutama satanen ammattilaiseen?

Mistään "ihmeellisestä" ei ole kyse, lähinnä se yhteisen lapsen ja puolison välittömän tulevaisuuden turvaaminen ja helpottaminen. Pari kiinteistöä, tavanomaista sijoitusvarallisuutta, vieläkin tavanomaisempaa irtaimistoa (auto). Lapsella on toki se lakiosa, mutta siinäkin voisi olla joku tolkku mitä jaetaan kullekin. Henkivakuutus myös huomioitava.

Testamentin teko juristin avustuksella

Tässä artikkelissa käsitellään testamenttia sekä sen tekemistä. Selvitämme mitkä ovat testamentin muotovaatimukset sekä miten testamentti tehdään. Juristimme kertoo myös siitä, miten testamentin tekeminen vaikuttaa rintaperillisten lakiosaan ja miten rintaperillisen voi jättää kokonaan perinnöttä.

lakihelppi.com

Ja


Sivu 5

https://yle.fi/progressive/pdf/olotila/testamenttiesimerkkeja.pdf

Paras vaihtoehto on teettää testamentti lupalakimiehellä tai asianajajalla. Esimerkiksi jos haluaa, että testamentilla menee vaikka vain käyttöoikeus kiinteistöön ja omistus menee lapsille.

Samalla olisi hyvä tehdä edunvalvonta valtuutukset. Se voi olla joku vähemmän kauneus päivä yllättäen kultaakin arvokkaampi paperi.

 

[KiLLPaTRiCK]

Okei, testamentti ja edunvalvonta asianajajalta.

Mites toi lahjoituspaperi? Jos vaikka antaa sen 7499€ ja haluaisi varmistaa, että ei mene ennakkoperintönä, jos potkaisee tyhjää seuraavan 3 vuoden sisällä. Löytyykö sellaista paperia suoraan? Todistajat, käykö naapurit vai tässäkin tapauksessa asianajajalle?

 

[Lucas]

Okei, testamentti ja edunvalvonta asianajajalta.

Mites toi lahjoituspaperi? Jos vaikka antaa sen 7499€ ja haluaisi varmistaa, että ei mene ennakkoperintönä, jos potkaisee tyhjää seuraavan 3 vuoden sisällä. Löytyykö sellaista paperia suoraan? Todistajat, käykö naapurit vai tässäkin tapauksessa asianajajalle?

Lahjavero 2026: Tärkeä muutos astuu voimaan – Näin lahjoitat läheisellesi 7 500 € täysin verovapaasti - Agado

Vuosi 2026 tuo mukanaan merkittävän ja positiivisen muutoksen, joka koskettaa tuhansia suomalaisia perheitä. Pitkään odotettu lahjaverolain uudistus on

www.agado.fi

Ilmoitus- ja maksuohjeet

Lahjaveroilmoitus on annettava, kun lahjan arvo on 5 000 euroa tai enemmän. Lahjaveroilmoituksen voi tehdä verkossa.

www.vero.fi

Rintaperilliselle annettu lahja on automaattisesti ennakkoperintöä, ellei nimenomaisesti toisin määrätä.

Vaikka noin:

Määräys ennakkoperinnöstä: lahja ei ole ennakkoperintöä

 

[jinx1980]

Okei, testamentti ja edunvalvonta asianajajalta.

Mites toi lahjoituspaperi? Jos vaikka antaa sen 7499€ ja haluaisi varmistaa, että ei mene ennakkoperintönä, jos potkaisee tyhjää seuraavan 3 vuoden sisällä. Löytyykö sellaista paperia suoraan? Todistajat, käykö naapurit vai tässäkin tapauksessa asianajajalle?

Lahjat alle 3v vanhat menee kupsahtaessa väkisin perintöverolle, ei ole kiertoteitä (kuin käteinen).

 

[Warwick]

Tämä on tarkoituksella kirjoitettu siten, että ei ihan suoraan voi tunnistaa. Työsopimuksellinen kysymys, että onko tällaiset pykälät laillisia kilpailukieltoon ja sivutoimiin liittyen:
Sopimukseen on kirjattu kielto kilpailevan toiminnan harjoittamisesta (tämä on tietysti selvää) ja lisäksi on kielletty myös sivutoimet työajan ulkopuolella. Poikkeuksena voi hakea etukäteen lupaa ja erikoisuutena on kaksi tulonlähdettä, jotka ovat sallittuja suoraan sopimuksessa.
Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että työnantaja kieltää kaikenlaiset hyvinkin yleiset sivutulonlähteet kuten vuokra-asunnot, omasta metsästä puun myynti, junioreiden urheilukisoissa tuomarointi jne. Höysteeksi on kirjattu kymppitonnien sopimussakko.
Kiinnostaisi mitä laki sanoo voiko työnantaja ylipäänsä kieltää mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan, kunhan se ei vaikuta työntekoon ja mikä merkitys siihen kytketyllä sopimussakolla on?

 

[jinx1980]

Tämä on tarkoituksella kirjoitettu siten, että ei ihan suoraan voi tunnistaa. Työsopimuksellinen kysymys, että onko tällaiset pykälät laillisia kilpailukieltoon ja sivutoimiin liittyen:
Sopimukseen on kirjattu kielto kilpailevan toiminnan harjoittamisesta (tämä on tietysti selvää) ja lisäksi on kielletty myös sivutoimet työajan ulkopuolella. Poikkeuksena voi hakea etukäteen lupaa ja erikoisuutena on kaksi tulonlähdettä, jotka ovat sallittuja suoraan sopimuksessa.
Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että työnantaja kieltää kaikenlaiset hyvinkin yleiset sivutulonlähteet kuten vuokra-asunnot, omasta metsästä puun myynti, junioreiden urheilukisoissa tuomarointi jne. Höysteeksi on kirjattu kymppitonnien sopimussakko.
Kiinnostaisi mitä laki sanoo voiko työnantaja ylipäänsä kieltää mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan, kunhan se ei vaikuta työntekoon ja mikä merkitys siihen kytketyllä sopimussakolla on?

Ei voi kieltää ellei se merkittävästi näy henkilön päätyössä suoriutumiseen ja käsittääkseni tässä on sitten vielä työnantajalla näyttövelvoite että suoriutuminen on konkreettisesti huonontunut.

En allekirjoittaisi itse tuollaista sopimusta vaan sopimus kuntoon tai jatkat työpaikan etsintää.

 

[Tseki]

Tuli jostain mieleen vanha lakimiesvitsi:

"Laki on kaikille sama mutta tuomiot vaihtelevat."

 

[Wasabrod]

Tämmöinen lakitekninen kysymys askarruttaa:

Kuvitellaan, että kaverukset Kalle, Matti ja Erno Päättävät yhdessä komestaan ostaa kesämökin vapaa-ajan viettoon. Jokainen maksaa 1/3 hinnasta, ja jokaiselle merkitään 1/3 omistusosuus. Myöhemmin käy ilmi, että Ernolla on maksamattomia velkoja, jotka lopulta päätyvät ulosottoon. Erno välttelee velanmaksua, eikä hänellä ole näkyvää rahaa. Ulosottoviranomainen saa kuitenkin tietään, että Ernolla on kiinteää omaisuutta, tuo 1/3 kesämökistä, ja vaatii omaisuuden realisoimista. Kalle ja Matti ovat haluttomia ostamaan Ernon osuuden mökistä.

Mitä tällaisesta tilanteessa käytännössä tapahtuu? Ulosotto voi ehkä pakkomyydä Ernon 1/3 osuuden kesämökistä, mutta kuka nyt maksaisi käypää hintaa mökistä, jolla on useampi tuntematon omistaja?

 

[stabbulamus]

Tämmöinen lakitekninen kysymys askarruttaa:

Kuvitellaan, että kaverukset Kalle, Matti ja Erno Päättävät yhdessä komestaan ostaa kesämökin vapaa-ajan viettoon. Jokainen maksaa 1/3 hinnasta, ja jokaiselle merkitään 1/3 omistusosuus. Myöhemmin käy ilmi, että Ernolla on maksamattomia velkoja, jotka lopulta päätyvät ulosottoon. Erno välttelee velanmaksua, eikä hänellä ole näkyvää rahaa. Ulosottoviranomainen saa kuitenkin tietään, että Ernolla on kiinteää omaisuutta, tuo 1/3 kesämökistä, ja vaatii omaisuuden realisoimista. Kalle ja Matti ovat haluttomia ostamaan Ernon osuuden mökistä.

Mitä tällaisesta tilanteessa käytännössä tapahtuu? Ulosotto voi ehkä pakkomyydä Ernon 1/3 osuuden kesämökistä, mutta kuka nyt maksaisi käypää hintaa mökistä, jolla on useampi tuntematon omistaja?

Viranomaiselta löytyy tämmöinen kommentti.

Yhteisesti omistetun omaisuuden ulosmittaus

Usein velallisella on yhteistä omaisuutta toisen henkilön kanssa, esimerkiksi kiinteistö. Tällainen yhteisesti omistettu omaisuus voidaan tietyin edellytyksin ulosmitata kokonaan. Ennen yhteisomistusesineen myyntiä yhteisomistajalle varataan tilaisuus lunastaa velallisen omistama osuus. Mikäli yhteisomistaja ei käytä lunastusoikeuttaan, voidaan yhteisomistusesine myydä ulosottomenettelyssä. Yhteisomistajalle palautetaan hänen osuutensa mukainen määrä myyntihinnasta.

 

[Wasabrod]

Viranomaiselta löytyy tämmöinen kommentti.

Kiitos. Vaikuttaa siis siltä, että ulosotto voi todellakin pakkomyydä koko mökin. Tämä hieman yllättää, sillä nythän yhden kaverin velkaantuminen voi vaikuttaa suoraan myös täysin ulkopuolisiin ihmisiin.

Entäs jos Matti, Kalle ja Erno ovat veljeksiä, ja vanhempien kuoltua ovat perineet mökin vanhemmiltaan. Eli kuolinpesässä on kesämökki, Ernolla on ulosmitattua velkaa, ja ulosotto on tietoinen kuolinpesän kiinteästä omaisuudesta.

Pesä on kuitenkin edelleen jakamatta. Kuinka Matin, Kallen ja Ernon kannattaisi menetellä?

 

[Sommite]

Entäs jos Matti, Kalle ja Erno ovat veljeksiä, ja vanhempien kuoltua ovat perineet mökin vanhemmiltaan. Eli kuolinpesässä on kesämökki, Ernolla on ulosmitattua velkaa, ja ulosotto on tietoinen kuolinpesän kiinteästä omaisuudesta.

Pesä on kuitenkin edelleen jakamatta. Kuinka Matin, Kallen ja Ernon kannattaisi menetellä?

Kuolinpesän pesäosuus ulosmitattaisiin, ja ulosotto voisi vaatia jakoa. Velallinen voisi luopua perinnöstä, jos ei ole vielä ottanut sitä vastaan.

 

[Lucas]

Entäs jos Matti, Kalle ja Erno ovat veljeksiä, ja vanhempien kuoltua ovat perineet mökin vanhemmiltaan. Eli kuolinpesässä on kesämökki, Ernolla on ulosmitattua velkaa, ja ulosotto on tietoinen kuolinpesän kiinteästä omaisuudesta.

Pesä on kuitenkin edelleen jakamatta. Kuinka Matin, Kallen ja Ernon kannattaisi menetellä?

Kuolinpesän pesäosuus ulosmitattaisiin, ja ulosotto voisi vaatia jakoa. Velallinen voisi luopua perinnöstä, jos ei ole vielä ottanut sitä vastaan.

Ulosotto jos hoksaa, että velallinen on osakkaana kuolinpesässä, niin samantien ulosotto laittaa käskyn pesää hoitavalle, että velallisen osuus pesästä on ulosmitattu eikä pesää saa jakaa ilman ulosottomiehen hyväksyntää.

Siinä vaiheessa ei voi enää luopua velallinen pesän jako-osuudesta.

Eli tuossa pitää olla nopea. Hyvät välit jos on sisaruksiin, niin eiköhän se onnistu että luopuu osuudestaan, mutta käytännössä jää osakkaaksi sitä mökkiä käyttämään. Toki jossain välissä tulee varmaan riitaa tai ainakin kun osakkaat itse alkavat kuolla, mutta se on sen ajan murhe.

Jos kuolinpesää ei jaeta ulosottomiehen mielestä riittävän nopeasti tai saa sopivaa ehdotusta velallisen pesäosuuden ostamisesta, niin ulosottomies hakee pesänjakajan pesän jakamiseksi käräjiltä.

Se ei siis estä kiinteistön pistämistä lihoiksi ulosottomieheltä, jos velallisen lisäksi siinä on muita omistajia.

Jos taas vaikka avoero tulee pariskunnalle ja yhteisesti omistettu asunto eikä sopuun päästä sen jaosta tai pitämisestä yhteisomistuksessa, niin käräjien kautta voi hakea yhteisomistajuuden purkua. Muistaakseni siinä käräjät valtuuttaa ulkopuolisen lakimiehen uskotuksi mieheksi joka sitten tavalla tai toisella lopettaa sen yhteisomistuksen. Joko myydään osuus siitä enemmän maksavalle osuuden omistajalle tai myydään vaikka koko talo avoimella huutokaupalla eniten maksavalle.

Maksaa sitten luokkaa neljä sataa euroa tunnilta tuo palvelu pk-seudulla sis. kulukorvaukset, niin kannattaa yrittää sopia asia muuten keskenään.

 

[Wasabrod]

Kiitos vastauksista!

 

[Recycle]

Isäukko kuoli viime vuonna ja perunkirjoitukset hoidettiin normaalisti. Isä kuoli käytännössä varattomana ja ulostottovelkaa jäi rutkasti, perintöä ei siis ollut mistä jakaa. Isän tilillä olleet vähäiset varat käytettiin hautajaisiin mutta suurin osa jouduttiin maksamaan velipojan kanssa kahdestan omasta pussista. Nyt tuli viimeinen verotuspäätös ja veronpalautuksia on tulossa n. 1000€. Kuinka tämän kanssa tulee menetellä, onko velkojat kiinnostuneet tuosta? Soitin asiasta jo perunkirjoituksien tekijälle ja hän ei suoraan osannut sanoa. Kehotti vain odottamaan että ottaako velkojat yhteyttä. Voiko tuolla 1000€ summalla kuitata ns. jälkikäteen hautajaisten kustannuksia? Velkojille on tietysti mennyt kopio perunkirjoituksesta ja mitään vaadetta tuolta ei tullut.

Onko kokemuksia tai näkemyksiä asiasta?

 

[Lucas]

Isäukko kuoli viime vuonna ja perunkirjoitukset hoidettiin normaalisti. Isä kuoli käytännössä varattomana ja ulostottovelkaa jäi rutkasti, perintöä ei siis ollut mistä jakaa. Isän tilillä olleet vähäiset varat käytettiin hautajaisiin mutta suurin osa jouduttiin maksamaan velipojan kanssa kahdestan omasta pussista. Nyt tuli viimeinen verotuspäätös ja veronpalautuksia on tulossa n. 1000€. Kuinka tämän kanssa tulee menetellä, onko velkojat kiinnostuneet tuosta? Soitin asiasta jo perunkirjoituksien tekijälle ja hän ei suoraan osannut sanoa. Kehotti vain odottamaan että ottaako velkojat yhteyttä. Voiko tuolla 1000€ summalla kuitata ns. jälkikäteen hautajaisten kustannuksia? Velkojille on tietysti mennyt kopio perunkirjoituksesta ja mitään vaadetta tuolta ei tullut.

Onko kokemuksia tai näkemyksiä asiasta?

Jos olette veljen kanssa maksaneet hautajaiskulut omista rahoistanne, kuolinpesä on teille niistä velkaa. Hautauskulut ovat kuolinpesän velkoja, ja ne maksetaan yleensä ennen vainajan tavallisia henkilökohtaisia velkoja, kuten pankkilainoja, luottokorttivelkoja tai perintätoimistojen saatavia.

Myös veronpalautukset kuuluvat kuolinpesälle. Jos pesässä ei ole juuri muuta omaisuutta ja se on velkainen, veronpalautuksia voidaan käyttää pesän velkojen maksamiseen.

Koska teillä on kuolinpesältä saatava hautajaiskulujen perusteella, veronpalautuksia voidaan käyttää näiden kulujen korvaamiseen teille. Käytännössä kyse on omien kulujen takaisinmaksusta kuolinpesän varoista.

Toki ennen maksua kannattaa varmistaa, ettei kuolinpesässä ole muita samalla tavoin etusijalla olevia velkoja, kuten maksamattomia veroja tai muita hautaukseen liittyviä laskuja, jotka pitäisi hoitaa ensin.

Kannattaa säilyttää kaikki hautajaiskuluista syntyneet kuitit ja tositteet (arkku, kukat, hautapaikka, muistotilaisuus ym.) ja pistää ne vaikka yhteen kirjekuoreen talteen, sillä ne osoittavat, että kuolinpesä on velkaa kulut maksaneille henkilöille.

 

[tonttuj]

Isäukko kuoli viime vuonna ja perunkirjoitukset hoidettiin normaalisti. Isä kuoli käytännössä varattomana ja ulostottovelkaa jäi rutkasti, perintöä ei siis ollut mistä jakaa. Isän tilillä olleet vähäiset varat käytettiin hautajaisiin mutta suurin osa jouduttiin maksamaan velipojan kanssa kahdestan omasta pussista. Nyt tuli viimeinen verotuspäätös ja veronpalautuksia on tulossa n. 1000€. Kuinka tämän kanssa tulee menetellä, onko velkojat kiinnostuneet tuosta? Soitin asiasta jo perunkirjoituksien tekijälle ja hän ei suoraan osannut sanoa. Kehotti vain odottamaan että ottaako velkojat yhteyttä. Voiko tuolla 1000€ summalla kuitata ns. jälkikäteen hautajaisten kustannuksia? Velkojille on tietysti mennyt kopio perunkirjoituksesta ja mitään vaadetta tuolta ei tullut.

Onko kokemuksia tai näkemyksiä asiasta?

Veronpalautukset voi käyttää velipoikasi kanssa syntyneisiin kuluihin.
Verottajalle kannattaa kirjata kuolinpesän uusista tuloista ja menoista täydennysperukirja.
Siihen on kuukausi aikaa siitä kun veronpalautus kilahtaa tilille.