io-techin lakimiehet hoi.

[JRan]

Onko tämä oletusarvoisesti myyjän vastuulla vai ostajan vastuulla maksaa?

Itse kyllä kanssa @jetblack :in kanssa samoilla linjoilla, ei noita mikään yritys maksa vaan aina ostaja.

Eiköhän sopimus ole lähtökohtaisesti aina laadittu niin, että maksun tapahtuessa käytetään voimassa olevaa ALV-kantaa. Tämä siis poistaa suoraan koko keskustelun, että kuka maksaa -> asiakas maksaa ALVin.

 

[HengaHox]

Sanoisin että ostajan vastuulla. Myyjähön tässä ei mitää tienaa eikä ole osallsina asiaan. Valtio vetää välistä ja tuskin korvaa kenellekään mitään. Mutta voihan sopimuksessa olla joku pieni klausuuli joka pelastaa... tuskin mutta mahdollista.

verohallinnon sivuilla lisää asiasta.

Yleinen arvonlisäverokanta nousee syyskuussa − veron määrän ratkaisee se, milloin palvelu on suoritettu tai tavara toimitettu asiakkaalle

www.vero.fi

Tuolla on tälläinen teksti

Jos tavaran tai palvelun myynnistä on saatu ennakkomaksu ennen yleisen verokannan korotusta, ennakkomaksuun sovellettava verokanta on 24 prosenttia.

Eli jos on vaikka maksanut 1€ ennen kun verokanta muuttuu, käytetään edelleen vanhaa 24%?

Mutta mites se pätee tilanteeseen jossa on osamaksukauppa ja on maksettu jo vaikka tuo 1€ tai joku käsiraha ennakkoon? Verottajan mukaan mennään 25,5% silti vaikka on jo maksettu ennakkomaksua, jolloin pitäisi mennä 24%, mutta koska osamaksu niin 25,5%?

Osamaksukauppa
Kyseessä on osamaksukauppa, kun tavara maksetaan useassa osassa. Osamaksukaupassa arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan ostajalle.

Esimerkki: Kodinkoneliike myy osamaksusopimuksella pesukoneen, joka luovutetaan ostajalle elokuussa 2024. Asiakas maksaa pesukoneen luovutuksen jälkeen useassa erässä. Koko kauppahintaan sovelletaan 24 %:n verokantaa.

Itse kyllä kanssa @jetblack :in kanssa samoilla linjoilla, ei noita mikään yritys maksa vaan aina ostaja.

Eiköhän sopimus ole lähtökohtaisesti aina laadittu niin, että maksun tapahtuessa käytetään voimassa olevaa ALV-kantaa. Tämä siis poistaa suoraan koko keskustelun, että kuka maksaa -> asiakas maksaa ALVin.

Toisaalta jos on jo maksettu käsirahaa tai joku varausmaksu, niin eihän sitten voi enää hinta muuttua, oli sitten syynä mikä tahansa? Tai voi muuttua mutta sopimuksen/kaupan voi purkaa sillä sekunnilla jos muuttuu?

 

[JRan]

Eli jos on vaikka maksanut 1€ ennen kun verokanta muuttuu, käytetään edelleen vanhaa 24%?

Mutta mites se pätee tilanteeseen jossa on osamaksukauppa ja on maksettu jo vaikka tuo 1€ tai joku käsiraha ennakkoon? Verottajan mukaan mennään 25,5% silti vaikka on jo maksettu ennakkomaksua, jolloin pitäisi mennä 24%, mutta koska osamaksu niin 25,5%?

Niin siis nyt puhutaan päällekkäin kahdesta eri asiasta. Kaupasta joka tapahtuu, kun tuote toimitetaan ALV muutoksen jälkeen ja kaupasta joka on tapahtunut jo ennen ALV muutosta.

Selkeästi ton mukaan, jos kyseessä osamaksukauppa, josta maksettu jotain ennen ALVin muutosta, niin mennään 24% mukaan. Eli muutenhan tässä kävisi niin, että olet ostanut tuotteen osamaksulla vaikka 4 vuotta sitten ja maksuerät pyörii edelleen, niin nyt joutuisitkin maksamaan yllättäen kovempaa ALVia. Miten tämä edes teoriassa laskettaisiin koko summasta vai jäljellä olevasta summasta, johon on otettu laina jostain ulkopuolelta.

Eli osamaksukaupassahan on kyse siitä, että ostos on tapahtunut jo aiemmin ja ostaja on vain velkaa myyjälle (tai jollekin muulle taholle), eikä ALVi muutoksia tietenkään voida velkaan siirtää, koska myyjän näkökulmasta (myös myyjän verotuksen ja kirjanpidon näkökulmasta) kauppa on tapahtunut, vaikka vuonna 2020.

Edit: niin lisättäköön nyt vielä, että ei se myyjä tosiaan tästä hyödy euroakaan, joten eiköhän myyjälle aina tärkeintä ole noudattaa vaan voimassa olevia määräyksiä. Eli myyjälle on ihan sama onko ALV 0% vai 40%. Nämä rahat tilitetään valtion kassaan joka tapauksessa.

 

[banaani]

Kaverin perheessä näyttäisi olevan pitkään jatkunut kina vanhempien välillä, joka on nyt eskaloitunut melko rumaksi. Kaikki puhelinliittymät perheenisän nimissä, mukaan lukien vaimonsa ja lasten. Nyt tämä perheenisä on mm. estänyt dataliikenteen vaimonsa liittymässä, kun epäilee häntä pettämisestä, tms. Perheenäiti luonnollisesti esteytynyt hoitamasta omia asioitaan tämän johdosta, mutta tahtoisi säilyttää numeronsa, kun se on etäisilläkin sukulaisilla ja lapsuudenystävillä tiedossa, eikä olisi helppoa hankkia uutta liittymää uudella numerolla omiin nimiinsä. Onko tämä mitenkään mahdollista, kun perheenäiti on vain liittymän käyttäjä, mutta omistaja ja myös laskujen maksaja perheenisä? Myös osa lapsista, jotka ovat siis jo täysi-ikäisiä, haluaisivat säilyttää numeronsa ja siirtyä omien liittymiensä omistajiksi. Kaatuuko kaikki siihen, että perheenisä on liittymien omistaja? Täytyykö nyt jokaisen vain suostua ottamaan uusi numero itselleen, miten tämä toimii? Ei tahtonut löytyä mitään selkeää "UKK"-tyyppistä sivua esim. Elisalla, jossa liittymät nykyisin ovat. Iso kiitos avusta!

 

[stabbulamus]

Kaverin perheessä näyttäisi olevan pitkään jatkunut kina vanhempien välillä, joka on nyt eskaloitunut melko rumaksi. Kaikki puhelinliittymät perheenisän nimissä, mukaan lukien vaimonsa ja lasten. Nyt tämä perheenisä on mm. estänyt dataliikenteen vaimonsa liittymässä, kun epäilee häntä pettämisestä, tms. Perheenäiti luonnollisesti esteytynyt hoitamasta omia asioitaan tämän johdosta, mutta tahtoisi säilyttää numeronsa, kun se on etäisilläkin sukulaisilla ja lapsuudenystävillä tiedossa, eikä olisi helppoa hankkia uutta liittymää uudella numerolla omiin nimiinsä. Onko tämä mitenkään mahdollista, kun perheenäiti on vain liittymän käyttäjä, mutta omistaja ja myös laskujen maksaja perheenisä? Myös osa lapsista, jotka ovat siis jo täysi-ikäisiä, haluaisivat säilyttää numeronsa ja siirtyä omien liittymiensä omistajiksi. Kaatuuko kaikki siihen, että perheenisä on liittymien omistaja? Täytyykö nyt jokaisen vain suostua ottamaan uusi numero itselleen, miten tämä toimii? Ei tahtonut löytyä mitään selkeää "UKK"-tyyppistä sivua esim. Elisalla, jossa liittymät nykyisin ovat. Iso kiitos avusta!

Jos toinen on hankala niin ei tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa uusi liittymä omiin nimiin.

 

[Lucas]

Kaverin perheessä näyttäisi olevan pitkään jatkunut kina vanhempien välillä, joka on nyt eskaloitunut melko rumaksi. Kaikki puhelinliittymät perheenisän nimissä, mukaan lukien vaimonsa ja lasten. Nyt tämä perheenisä on mm. estänyt dataliikenteen vaimonsa liittymässä, kun epäilee häntä pettämisestä, tms. Perheenäiti luonnollisesti esteytynyt hoitamasta omia asioitaan tämän johdosta, mutta tahtoisi säilyttää numeronsa, kun se on etäisilläkin sukulaisilla ja lapsuudenystävillä tiedossa, eikä olisi helppoa hankkia uutta liittymää uudella numerolla omiin nimiinsä. Onko tämä mitenkään mahdollista, kun perheenäiti on vain liittymän käyttäjä, mutta omistaja ja myös laskujen maksaja perheenisä? Myös osa lapsista, jotka ovat siis jo täysi-ikäisiä, haluaisivat säilyttää numeronsa ja siirtyä omien liittymiensä omistajiksi. Kaatuuko kaikki siihen, että perheenisä on liittymien omistaja? Täytyykö nyt jokaisen vain suostua ottamaan uusi numero itselleen, miten tämä toimii? Ei tahtonut löytyä mitään selkeää "UKK"-tyyppistä sivua esim. Elisalla, jossa liittymät nykyisin ovat. Iso kiitos avusta!

Numero kuuluu sen liittymän omistajalle. Eli se ei siitä liikahda toiselle ilman omistajan lupaa.

Ottaisin kenties toisen liittymän ja käyttäisin puhelinta dual-simmillä muutaman viikon ja sinä aikana ilmoittaisin uuden numeron kaikille ja WhatsAppit ja muut pikaviestimet päivittäisin uudelle numerolle.

Luultavasti ajankohtaisa olisi pistää käräjille vetämään avioerohakemus ja alkaa uutta asuntoa puuhaamaan.

Siinä taisi olla joku homma, että jos perheen äiti muuttaa yhteisestä kodista muualle, niin viranomaiset tulkitsevat sitten isän olevan lähivanhempi. Ja se taas vaikutti jatkossa johonkin kun lasten huollosta ja elatusmaksuista aletaan vääntämään. Eli tuo kannattanee etukäteen kysäistä perheoikeuteen erikoistuneelta lakimieheltä, että miten homma hoitaa tuon osalta.

 

[banaani]

Kiitos! Näin tässä tuumailtiinkin. Katsoo, jos tuo nyt leppyisi. Vähän ikävä tällaista käsitellä, kun kaveri (eli siis pian kolmekymppinen "lapsi" perheessä) kertoo tällaisista kuulumisista. Tottumuksesta lapsillakin siis jäänyt liittymät isänsä hoidettavaksi, mutta nyt jälkeenpäin viisaampana tästä kokemuksesta kaikki omiin nimiin vain. Eiköhän tuo avioerohakemus ole käynyt perheenäidin mielessä. Toivottavasti saavat tilanteen selvitettyä.

 

[Lucas]

Kiitos! Näin tässä tuumailtiinkin. Katsoo, jos tuo nyt leppyisi. Vähän ikävä tällaista käsitellä, kun kaveri (eli siis pian kolmekymppinen "lapsi" perheessä) kertoo tällaisista kuulumisista. Tottumuksesta lapsillakin siis jäänyt liittymät isänsä hoidettavaksi, mutta nyt jälkeenpäin viisaampana tästä kokemuksesta kaikki omiin nimiin vain. Eiköhän tuo avioerohakemus ole käynyt perheenäidin mielessä. Toivottavasti saavat tilanteen selvitettyä.

Siinä ei taida sosiaalitoimen lastensuojelua paljoa kiinnostaa, että miten miten kolmekymppisten lasten yhteishuoltajuus järjestetään ja elatuksesta sovitaan.

 

[Muumi]

Tarvitsisin vähän apua IO-Techin lakiemiehiltä.

Löysin nettimökistä mökin, joka sopisi meille loman viettoon. Jätin kyselyn palvelun lomakkeen kautta vuokraajalle ja kysyin saatavuutta ensi viikolle. Parin päivän päästä vuokraaja soitti, ja kertoi että mökki on saatavilla ensi viikoksi. Olin yllättynyt, koska nyt on kovin kesälomakausi ja varoitusaikaa melkko vähän. Vuokraaja pyysi, että vahvistan hänelle vuokrauksen vielä tekstiviestillä perään ja laitan siihen omat tietoni. Tein työtä pyydettyä. Vuokraaaja vastasi viestiin ja vahvisti tilaukseni.

Viesteistä tai vuokrailmoituksesta ei selviä mökistä muita tietoja kuin postinumero. Viesteistä ei selviä vuokraajan koko nimeä, osoitetta tai muita tietoja. Pelkkä etunimi, joka on viestien allekirjoituksena hänellä. Maksutietoja tai laskua ei ikinä kuulunut, vaikka vuokraaja ilmoitti että pitää maksaa etukäteen ja että hän laittaa laskun. Eli raha ei ole liikkunut. Ilmoituksessa ei ole vuokraus- tai varausehtoja.

Aloin vähän tutkimaan tätä vuokraajaa puhelinnumeron perusteella. Selvisi, että hänellä on osakeyhtiö, jolla on velkomustuomioita tältä kesältä. Vuokraaja on jo iäkäs, pitälle eläkeiän ylittänyt. Netin palstoilta löytyi yksi huono kokemus vuokraajan mökistä, joka oli ollut epäsiisti ja vuokranantaja aggressiivinen kun oli saanut palautetta. Hälytyskellot alkoi soida.

Tänään, siis sen jälkeen kun vuokraamisesta oli puhuttu puhelimessa, vuokraaja otti yhteyttä minuun vastaten sähköpostilla alkuperäiseen kyselyyni mökin saatavuudesta. Hän ilmoitti viestissä, että mökki on vapaana. Oli siis kokonaan unohtanut, että oli jo luvannut tämän samannimiselle henkilölle alle 24 tuntia sitten.

Itse epäilen muistisairautta tai petosta, jolla samaa mökkiä vuokrataan samaan aikaan lukuisille ihmisille ja kerätään rahaa ulosotossa oleviin rahoihin. Joka tapauksessa homma alkoi haiskahtaa, joten ilmoitin vuokraajalle tekstarilla, että perutaan koko juttu. En selitellyt syytä tms.

Vuokraaja vastasi tekstarilla, jossa hän ilmoittaa, että peruutus tulee liian myöhään, ja että minun pitää maksaa koko summa, ja että vuokra on ulosottokelpoinen ja hän pitää huolen, että homma viedään loppuun asti. Sävy oli saman tien erittäin uhkaava. En ole vastannut tuohon viestiin.

Vuokraaja tietää minun nimeni, puhelinnumeron ja kotiosoitteen.

Sen verran ehdin selvittää, että ainakin asuinhuoneiston vuokrauksessa tulisi selvitä sopimuksesta kohteen yksilöivät tiedot, eli ainakin osoite. Tämä ei ole minulle vielä selvinnyt. Ja että pitäisi olla myös vuokraajan tiedot, joita en ole saanut. En tiedä onko vuokraaja tuo yksityishenkilö vai se oy.

Kannattaako tästä nyt olla yhteydessä johonkin? Tarviiko pelätä ulosottomiestä tai perintätoimia? Onkohan lain mukaan meillä sopimusta syntynyt, jos on, niin onko se laillinen tai peruttavissa?

 

[stabbulamus]

Tarvitsisin vähän apua IO-Techin lakiemiehiltä.

Löysin nettimökistä mökin, joka sopisi meille loman viettoon. Jätin kyselyn palvelun lomakkeen kautta vuokraajalle ja kysyin saatavuutta ensi viikolle. Parin päivän päästä vuokraaja soitti, ja kertoi että mökki on saatavilla ensi viikoksi. Olin yllättynyt, koska nyt on kovin kesälomakausi ja varoitusaikaa melkko vähän. Vuokraaja pyysi, että vahvistan hänelle vuokrauksen vielä tekstiviestillä perään ja laitan siihen omat tietoni. Tein työtä pyydettyä. Vuokraaaja vastasi viestiin ja vahvisti tilaukseni.

Viesteistä tai vuokrailmoituksesta ei selviä mökistä muita tietoja kuin postinumero. Viesteistä ei selviä vuokraajan koko nimeä, osoitetta tai muita tietoja. Pelkkä etunimi, joka on viestien allekirjoituksena hänellä. Maksutietoja tai laskua ei ikinä kuulunut, vaikka vuokraaja ilmoitti että pitää maksaa etukäteen ja että hän laittaa laskun. Eli raha ei ole liikkunut. Ilmoituksessa ei ole vuokraus- tai varausehtoja.

Aloin vähän tutkimaan tätä vuokraajaa puhelinnumeron perusteella. Selvisi, että hänellä on osakeyhtiö, jolla on velkomustuomioita tältä kesältä. Vuokraaja on jo iäkäs, pitälle eläkeiän ylittänyt. Netin palstoilta löytyi yksi huono kokemus vuokraajan mökistä, joka oli ollut epäsiisti ja vuokranantaja aggressiivinen kun oli saanut palautetta. Hälytyskellot alkoi soida.

Tänään, siis sen jälkeen kun vuokraamisesta oli puhuttu puhelimessa, vuokraaja otti yhteyttä minuun vastaten sähköpostilla alkuperäiseen kyselyyni mökin saatavuudesta. Hän ilmoitti viestissä, että mökki on vapaana. Oli siis kokonaan unohtanut, että oli jo luvannut tämän samannimiselle henkilölle alle 24 tuntia sitten.

Itse epäilen muistisairautta tai petosta, jolla samaa mökkiä vuokrataan samaan aikaan lukuisille ihmisille ja kerätään rahaa ulosotossa oleviin rahoihin. Joka tapauksessa homma alkoi haiskahtaa, joten ilmoitin vuokraajalle tekstarilla, että perutaan koko juttu. En selitellyt syytä tms.

Vuokraaja vastasi tekstarilla, jossa hän ilmoittaa, että peruutus tulee liian myöhään, ja että minun pitää maksaa koko summa, ja että vuokra on ulosottokelpoinen ja hän pitää huolen, että homma viedään loppuun asti. Sävy oli saman tien erittäin uhkaava. En ole vastannut tuohon viestiin.

Vuokraaja tietää minun nimeni, puhelinnumeron ja kotiosoitteen.

Sen verran ehdin selvittää, että ainakin asuinhuoneiston vuokrauksessa tulisi selvitä sopimuksesta kohteen yksilöivät tiedot, eli ainakin osoite. Tämä ei ole minulle vielä selvinnyt. Ja että pitäisi olla myös vuokraajan tiedot, joita en ole saanut. En tiedä onko vuokraaja tuo yksityishenkilö vai se oy.

Kannattaako tästä nyt olla yhteydessä johonkin? Tarviiko pelätä ulosottomiestä tai perintätoimia? Onkohan lain mukaan meillä sopimusta syntynyt, jos on, niin onko se laillinen tai peruttavissa?

Tarkistaisin ne ehdot tuolta Nettimökistä? Sehän se velvoittaa.

 

[jad]

Tuolla on tälläinen teksti

Jos tavaran tai palvelun myynnistä on saatu ennakkomaksu ennen yleisen verokannan korotusta, ennakkomaksuun sovellettava verokanta on 24 prosenttia.

Eli jos on vaikka maksanut 1€ ennen kun verokanta muuttuu, käytetään edelleen vanhaa 24%?

Eikös tuo nyt tarkoita sitä, että jos on saatu 1 € ennakkomaksu ennen 1.9. niin tuosta 1 € maksetaan 24% ALV ja loppusummasta (joka maksetaan 1.9. tai jälkeen maksetaan 25,5% ALV) Ratkaisevaa tässä lienee se, koska raha on tullut myyjän tilille, ei varsinainen maksupäivä.

 

[Muumi]

Tarkistaisin ne ehdot tuolta Nettimökistä? Sehän se velvoittaa.

Nettimökki ilmeisesti pitkälti irtisanoutuu kaikesta, mikä tapahtuu palvelun ulkopuolella. Tämä on ei-nettimaksullinen kohde, jossa sopiminen tapahtuu palvelun ulkopuolella ja maksaminen myös.

Nettimökin käyttöehdot | Nettimökki

Nettimökin käyttöehdot

www.nettimokki.com

Vuokralleantajaa koskevat lisäehdot | Nettimökki

www.nettimokki.com

Tämä kohde on ilmeisesti ei-nettimaksullinen kohde.

Ei-nettimaksullisen varauksen peruuttaminen tapahtuu ilmoituksessa määriteltyjen peruutusehtojen mukaisesti. Palveluntarjoaja ei vastaa ei-nettimaksullisten ilmoitusten ehdoista, vaan kaikki peruuttamiseen liittyvät ehdot ovat Vuokralleantajan asettamia.

Tässä mun tapauksessa mitään ehtoja vuokralleantajalta ei ole nähtävillä missään paikassa.

Jos olisi nettimaksullinen kohde, niin siitä kerrotaan, että peruutusoikeus on myös maksun jälkeen.

edit: Suomen Mökkivuokraajat ry:n yleiset suositukset ja ohjeet mökkivuokraukseen kertovat, että mökkivuokraukseen sopii "lähinnä yleiset kuluttajapalveluksia koskevat periaatteet, jotka ilmenevät esim. työsuorituksia ym. palveluita koskevasta kuluttajansuojalain 8 luvusta. Lisäksi kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n sopimusehtosäännös edellyttää, että sopimuksissa käytetyt ehdot ovat kuluttajan kannalta kohtuullisia."

Yleiset mökkivuokrausehdot

Kilpailu- ja kuluttajaviraston kommentoimat yleiset mökkivuokrausehdot julkaistu. Saatavilla myös ladattavana PDF-tiedostona.

mokkivuokraajat.fi

Tuntuisi nyt siltä, että jos peruuttaa vuokrauksen vuokraajan sekoilun jälkeen vuorokauden sisällä vuokraamisesta, jonka ehdot ja vuokrauskohde ja vuokraaja ovat epäselvät, niin on kohtuullista?

Vuokraajan väite, että olisi suoraan ulosottokelpoinen, on pötyä.

 

[kibe]

Tuntuisi nyt siltä, että jos peruuttaa vuokrauksen vuokraajan sekoilun jälkeen vuorokauden sisällä vuokraamisesta, jonka ehdot ja vuokrauskohde ja vuokraaja ovat epäselvät, niin on kohtuullista?

Vuokraajan väite, että olisi suoraan ulosottokelpoinen, on pötyä.

En hirveästi stressaisi. Enkä toisaalta enää olisi yhteydessä henkilöön. Kannattaa toki ottaa kuvakaappaus jos ehdot pitäisi löytyä ilmoituksesta. Jos mitään peruutusehtoja ei ole, ei sitten tule jälkipuheita tai muokkaa ilmoitusta.

 

[Formica]

Autoliike osti yksityishenkilöltä auton ja sen jälkeen löysi autosta vikaa. Nyt autoliike sanoo että myyjä on vastuussa vioista ja vaatii joko maksamaan korjaukset tai kaupan perumista. Auto vielä maksamatta, mutta kaupat on tehty ja auton omistajuus on siirretty autoliikkeelle.

- Myyjä ei ole ollut tietoinen vioista eikä vika ei ole näkyvä. Eli ei ole harhautettu.
- Autoliike tarkastutti auton ja auto oli myyjän käsissä, joten heillä olisi ollut mahdollista tehdä lisätarkastuksia.
- Auto on huollettu merkkiliikeessä ja katsastettu, eikä vika ole niissä tullut esiin.
- Vika selvisi kun autoliike vasta auton ostamisen jälkeen luki siitä vikakoodit.

Mikä on yksityisen myyjän vastuu tällaisessa kaupan jälkeen ilmeenneessä viassa autossa?

 

[stabbulamus]

Autoliike osti yksityishenkilöltä auton ja sen jälkeen löysi autosta vikaa. Nyt autoliike sanoo että myyjä on vastuussa vioista ja vaatii joko maksamaan korjaukset tai kaupan perumista. Auto vielä maksamatta, mutta kaupat on tehty ja auton omistajuus on siirretty autoliikkeelle.

- Myyjä ei ole ollut tietoinen vioista eikä vika ei ole näkyvä. Eli ei ole harhautettu.
- Autoliike tarkastutti auton ja auto oli myyjän käsissä, joten heillä olisi ollut mahdollista tehdä lisätarkastuksia.
- Auto on huollettu merkkiliikeessä ja katsastettu, eikä vika ole niissä tullut esiin.
- Vika selvisi kun autoliike vasta auton ostamisen jälkeen luki siitä vikakoodit.

Mikä on yksityisen myyjän vastuu tällaisessa kaupan jälkeen ilmeenneessä viassa autossa?

Jos yksityishenkilö luulee et vastuut loppuu kaupantekoon niin näin ei ole. Taisi olla jotain kallista?

 

[kibe]

Autoliike osti yksityishenkilöltä auton ja sen jälkeen löysi autosta vikaa. Nyt autoliike sanoo että myyjä on vastuussa vioista ja vaatii joko maksamaan korjaukset tai kaupan perumista. Auto vielä maksamatta, mutta kaupat on tehty ja auton omistajuus on siirretty autoliikkeelle.

- Myyjä ei ole ollut tietoinen vioista eikä vika ei ole näkyvä. Eli ei ole harhautettu.
- Autoliike tarkastutti auton ja auto oli myyjän käsissä, joten heillä olisi ollut mahdollista tehdä lisätarkastuksia.
- Auto on huollettu merkkiliikeessä ja katsastettu, eikä vika ole niissä tullut esiin.
- Vika selvisi kun autoliike vasta auton ostamisen jälkeen luki siitä vikakoodit.

Mikä on yksityisen myyjän vastuu tällaisessa kaupan jälkeen ilmeenneessä viassa autossa?

Yksityisen myyjän vastuu on aikalailla sama kuin yrityksenkin. Se, kuinka helppoa yksityistä myyjää on saada vastaamaan siitä, on eri asia. Yksityistä vastaan jos homma menee riitelyksi, käräjäoikeus on ainoa taho jonka puoleen kääntyä. Jos vika on ollut ostohetkellä, homma on aika selkeä. Kuten asuntokaupoissa, ei myyjän tarvitse tietää viasta ollakseen vastuussa siitä. Voihan autoliikkeen kanssa koittaa neuvotella jotain diiliä, maksaa ison osan korjauksesta mutta ei kaikkea tms. Yleensä isompi remontti nostaa auton arvoa.

 

[Formica]

Jos yksityishenkilö luulee et vastuut loppuu kaupantekoon niin näin ei ole. Taisi olla jotain kallista?

Vika ei ole edelleenkään myyjän tiedossa. Mutta aika agressiivisesti autoliike asiaa käsittelee, joten ehkä se sitten on kallista.

Minusta tässä autoliike on jättänyt auton tarkastamatta, niin kuin heidän olisi pitänyt. Tai saattoi vika olla heillä tiedossakin, kun myyjä ei ole nähnyt tarkastusraportteja, jotka autoliikkeellä autosta oli.

 

[Copper]

Vika ei ole edelleenkään myyjän tiedossa. Mutta aika agressiivisesti autoliike asiaa käsittelee, joten ehkä se sitten on kallista.

Minusta tässä autoliike on jättänyt auton tarkastamatta, niin kuin heidän olisi pitänyt. Tai saattoi vika olla heillä tiedossakin, kun myyjä ei ole nähnyt tarkastusraportteja, jotka autoliikkeellä autosta oli.

Rivien välistä jos lukee, ei saisi. Jos myyjä ei ole edes vikaa kertonut, niin koittaako vain kepillä jäätä. "Täällä on vikakoodeja, ei tosin sulle kerrota. Mutta 50% kaupanalennus vaaditaan".
Käy hakemassa auton takaisin. Saattaa se vikakin selvitä ja hinta sille. Ei kannata selvään asiaan lakimiehiä ekana sotkea.

 

[kibe]

Minusta tässä autoliike on jättänyt auton tarkastamatta, niin kuin heidän olisi pitänyt. Tai saattoi vika olla heillä tiedossakin, kun myyjä ei ole nähnyt tarkastusraportteja, jotka autoliikkeellä autosta oli.

Vikakoodien luku on varmaan ihan rutiinia, mutta varsinkin vähänkin vanhemmissa autoissa ja myös uudemmissa niitä vikakoodeja saattaa kertyä aika kasa. Ne nollaamalla saattaa sitten päästä jonkun vian jäljille jos se ilmestyy uudestaan. Mikään ei sinällään vaadi ostajaa tekemään perusteellista tarkastusta siihen autoon. Autoliikkeet toki tekevät ihan sen takia etteivät joudu jatkuvasti kuseen ostajien kanssa [tai päädy ostamaan ihan pommeja]

 

[Formica]

Vikakoodien luku on varmaan ihan rutiinia, mutta varsinkin vähänkin vanhemmissa autoissa ja myös uudemmissa niitä vikakoodeja saattaa kertyä aika kasa. Ne nollaamalla saattaa sitten päästä jonkun vian jäljille jos se ilmestyy uudestaan. Mikään ei sinällään vaadi ostajaa tekemään perusteellista tarkastusta siihen autoon. Autoliikkeet toki tekevät ihan sen takia etteivät joudu jatkuvasti kuseen ostajien kanssa [tai päädy ostamaan ihan pommeja]

Minilexissä kauppalain 30 § kohtaa kommentoidaan näin: "Ostajan pitää siis tarkastaa tavara ennen kaupan tekoa, ja näin ollen ostaja ei saa kaupan teon jälkeen vedota sellaisiin seikkoihin joita hänen olisi tarkastuksessa täytynyt havaita." En ole lakimies, niin en osaa sanoa miten tämä pätee kyseiseen tapaukseen. Kuitenkin autokaupan ammattilaisen minusta olisi ehdottamasti pitänyt huomata tuo vika ennen auton ostamista. Löysiväthän he vian välittömästi auton ostamisen jälkeen.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mitä vikaa siitä autosta sitten löytyi? Ja oliko kyseessä kalliskin auto?

 

[stabbulamus]

Minilexissä kauppalain 30 § kohtaa kommentoidaan näin: "Ostajan pitää siis tarkastaa tavara ennen kaupan tekoa, ja näin ollen ostaja ei saa kaupan teon jälkeen vedota sellaisiin seikkoihin joita hänen olisi tarkastuksessa täytynyt havaita." En ole lakimies, niin en osaa sanoa miten tämä pätee kyseiseen tapaukseen. Kuitenkin autokaupan ammattilaisen minusta olisi ehdottamasti pitänyt huomata tuo vika ennen auton ostamista. Löysiväthän he vian välittömästi auton ostamisen jälkeen.

Jättäisin Minilexin sikseen ja etenisin tämän mukaan.

Vastuu vaihtoautosta

Voit joutua korvausvastuuseen, jos vaihtoauto ei vastaa antamiasi tietoja tai se on odotettua olennaisesti huonommassa kunnossa.

www.kkv.fi

 

[Formica]

Jättäisin Minilexin sikseen ja etenisin tämän mukaan.

Vastuu vaihtoautosta

Voit joutua korvausvastuuseen, jos vaihtoauto ei vastaa antamiasi tietoja tai se on odotettua olennaisesti huonommassa kunnossa.

www.kkv.fi

Kiitos linkistä, tuossa on hyvää tietoa. Se ei käsittelle autoliikkeen velvollisuutta tarkastaa ostettava auto ja tapauksia joissa tavanomainen ammattilaisen tarkastus olisi pitänyt vian paljastaa. Ehkä kuluttajaneuvonta auttaa sen kanssa eteenpäin.

 

[Formica]

Mitä vikaa siitä autosta sitten löytyi? Ja oliko kyseessä kalliskin auto?

Sähkövikaa. Tarkempaa tietoa autoliike ei ole kertonut. Noin 15000 € auto autoliikeessä ulos myydessä. Autoliike toki maksaa selkeästi vähemmän siitä.

 

[taski]

Onkos täällä ollut keskustelua kilpailukiellosta?

Olen aikanaan mennyt yritykseen sisään ostajan / ostovastaavan rooliin aikanaan ja viimeisin allekirjoitettu työsopimus on tehty 2013. Työsopimusta ei tuon jälkeen ole päivitetty, mutta siinä on maininta kilpailukiellosta joka jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen, tosin mitään aikarajaa siihen ei ole laitettu, vain maininta että jatkuu "lain sallimissa rajoissa". En oikein muista enää miksi tuo aikanaan tehtiin, todennäköisesti siksi että tuohon aikaan minulla oli varmasti tavalla tai toisella tietoa liikesalaisuuksista etc.

Forwataan nykypäivään 10-11v eteenpäin, päällikkö "tittelillä" myyntipuolen tiimin luotsaamista ja työsopimusta ei ole päivitetty noista ajoista millään tapaa.
Onko niin, että tällainen on myös nykypäivänä validi vaikka työn kuva on muuttunut oleellisesti eikä tosiasiallinen tittelikään enää ole sama. Työni on sellaista että tavallaan mitään sen salaisempia tietoja minulla ei ole joita voisi erityisesti hyödyntää toisella työnantajalla. Toki varmasti kokemusta voi hyödyntää ja eri suhteita / kanavia, mutta esim. työntekijöitä / alaisia, asiakaskuntaa etc. en ala haalimaan mukanani eikä ostokanavissakaan ole mitään sellaista, mistä kuka tahansa ei voisi hankintaa tehdä.

Jos jossain kohtaa työmaata vaihdan, niin tarkoitus tehdä se kyllä tahdikkaasti siltoja polttamatta, mutta mikäli irtisanoudun ja työllistyn uudelleen samalle alalle (joskin esimerkiksi ei suoranaiselle kilpailijalle), voiko tosiaan olla niin että joudun sopimussakon maksamaan.

 

[Agent_007]

Hesarin jutussa viime vuodelta vastataan noihin yleisimpiin kohtiin
"Lakiin on kirjattu auki, että erityisen painavia syitä kilpailukiellolle ovat esimerkiksi liikesalaisuuden säilyttäminen ja se, jos työnantaja on järjestänyt työntekijälle erityiskoulutusta."
"Tämän takia lakiin määriteltiin, että työnantajan pitää jatkossa maksaa osa kieltoon määrätyn työntekijän palkasta ajalta, jota kielto koskee."
"Jos omassa työsopimuksessa on kirjaus kilpailukiellosta, eikä koe sen koskevan omaa työtä, työnantajalta voi kysyä sen perusteista."

Minä väitän | Toimi näin, jos työsopimuksessa on maininta kilpailukiellosta – Usein se on mitätön

Yhä useampaan työsopimukseen kirjataan kilpailukielto. Kaikkiin töihin kielto ei alkuunkaan sovi, eikä se silloin ole pätevä ja voimassa, sanoo työsuojelulakimies Aki Eriksson aluehallintovirastosta.

www.hs.fi

 

[taski]

En pääse artikkelia lukemaan, mutta vahvasti tuntuu siltä että omalla kohdallani tuo ei kovin merkitsevä ole. Toki en nyt usko että siitä mitään vääntöä tulisikaan, mutta hiukan silti pohdituttaa.

 

[Welmari]

En pääse artikkelia lukemaan, mutta vahvasti tuntuu siltä että omalla kohdallani tuo ei kovin merkitsevä ole. Toki en nyt usko että siitä mitään vääntöä tulisikaan, mutta hiukan silti pohdituttaa.

Jos sulla ei mitään erityisiä liikesalaisuuksia tai asiakassuhteita ole jotka voisit jonnekin kilpailijalle viedä, tuskin työnantajaa kiinnostaa kuutta kuukautta maksaa sulle 40% palkasta. Tuon 6kk jälkeen korvaus nousee 60% palkasta.

Ennen noita kilpailukieltoja tunnuttiin lätkivän työsopimuksiin aika vapaalla kädellä. Minulla esim oli muutamassa paikassa tuo kilpailukielto ja olen kuitenkin perus sosiaalialan puurtaja joka tekee sitä perustyötä yksikössä.
Ja eihän se kilpailukielto edes mitään perusduunarilla tarkoitakaan, koska harvemmin niillä on mitään semmoista tietoa jota voi muualle viedä.

 

[Ekaros]

En pääse artikkelia lukemaan, mutta vahvasti tuntuu siltä että omalla kohdallani tuo ei kovin merkitsevä ole. Toki en nyt usko että siitä mitään vääntöä tulisikaan, mutta hiukan silti pohdituttaa.

Kannattaa selata firman lähettämät viestit ja intra läpi. Oma ilmoitteli että nuo tiputetaan sopimuksista automaattisesti. Eli vaikka suoranaisesti ei ole sopparia päivitetty, voi olla viestitetty että lainmuutoksen takia noita ei seurata.

 

[morffi]

Jos sulla ei mitään erityisiä liikesalaisuuksia tai asiakassuhteita ole jotka voisit jonnekin kilpailijalle viedä, tuskin työnantajaa kiinnostaa kuutta kuukautta maksaa sulle 40% palkasta. Tuon 6kk jälkeen korvaus nousee 60% palkasta.

Tässä tapauksessa "lain sallima raja" eli maksimiaika lienee 12kk, joten tuo 60% lähtisi heti rullaamaan. (Lähde viestin lopussa)

Kannattaa selata firman lähettämät viestit ja intra läpi. Oma ilmoitteli että nuo tiputetaan sopimuksista automaattisesti. Eli vaikka suoranaisesti ei ole sopparia päivitetty, voi olla viestitetty että lainmuutoksen takia noita ei seurata.

Mietin samaa. Tuota voit myös kysyä HR:ltä. Jos haluavat pitää kilpailukiellosta kiinni, saat aika hyvän korvauksen sapattivuodesta! Ja tuolloinhan voi työskennellä lähes oman alan töissä, kunhan ei liian selkeästi tee samaa työtä kilpailijalle. Oman kokemukseni mukaan kilpailukielloista on lakimuutoksen jälkeen pääosin luovuttu, ja muutosilmoitukseen on jopa pyydetty työntekijältä allekirjoitus.

Tässä linkki Azetsin tiivistelmään samasta aiheesta: Kilpailukieltosopimukset työsuhteessa muuttuivat 2022 alkuvuodesta

 

[taski]

Moi, kiitokset vastauksista. Näinhän se vaikuttaa vahvasti olevan.

 

[kjns]

Meillä kanssa oli aiemmin defaultina kilpailukielto jopa toimihenkilötasoisilla ihmisillä, mutta lakimuutoksen jälkeen ne ei sitten enää olleteetkaan niin tärkeitä juttuja niin purettiin fitman puolelta. Tiedotus asiasta 100% intran kautta ilmoitusluonteisesti.

Eli tarpeeseen tuli tämä lakimuutos kun noita alettiin viljellä ihan kaikille varmuuden vuoksi...

 

[Panini]

Osaisikohan joku valistaa...

Isäni asustellut nyt ehkä vajaan vuoden kunnan hoitokodissa. Käsittääkseni hoitomaksujen ja menojen jälkeen "käyttörahaa" pitäisi jäädä jonkin verran. Ymmärtääkseni noin 100€. Isälläni ja äitilläni on jonkin verran omaisuutta ja velkaakin on ikävän paljon.

Isäni tietysti lyhentää velkaa joka kuukausi vähistä rahoistaan ja sekin osaltaan vaikuttaa taloustilanteeseen, joka on muuttunut aika haastavaksi. Se mikä mietityttää on, että minulle on sanottu että lainanlyhennyksiä ei huomioida näissä laskelmissa. Osaisiko joku lain tunteva kertoa, että meneekö se todella lain mukaan näin?

Toki ymmärrän, että periaatteessa lainojen maksattaminen yhteiskunnalla ei ole kovin... Noh sanotaan vaikka kunniallista. Eikä sitä tässä mitenkään tavoitellakaan. Koska henkilö itse ei ole oikeustoimikelpoinen, niin omaisuuden myyminen on hidasta, kun prosessi on vasta lähtenyt liikkeelle. Mutta olisi kiva tietää, että mitä laki tästä asiasta sanoo.

Että eikö lain mukaan 100€ käyttövaraa tarvitse jäädä jos henkilöllä on lainoja? Sen tiedän, että sosiaalihuollolla on kuitenkin harkintavaraa aina tapauskohtaisesti.

 

[VuohiKauhu]

No onhan tuo nyt aika ilmeistä, ettei mitään lainojen lyhennyksiä lasketa noihin mukaan. Muutenhan tuossa olisi melkoinen väärinkäyttöpotentiaali.

 

[ExtraEvil6666]

Osaisikohan joku valistaa...

Isäni asustellut nyt ehkä vajaan vuoden kunnan hoitokodissa. Käsittääkseni hoitomaksujen ja menojen jälkeen "käyttörahaa" pitäisi jäädä jonkin verran. Ymmärtääkseni noin 100€. Isälläni ja äitilläni on jonkin verran omaisuutta ja velkaakin on ikävän paljon.

Isäni tietysti lyhentää velkaa joka kuukausi vähistä rahoistaan ja sekin osaltaan vaikuttaa taloustilanteeseen, joka on muuttunut aika haastavaksi. Se mikä mietityttää on, että minulle on sanottu että lainanlyhennyksiä ei huomioida näissä laskelmissa. Osaisiko joku lain tunteva kertoa, että meneekö se todella lain mukaan näin?

Toki ymmärrän, että periaatteessa lainojen maksattaminen yhteiskunnalla ei ole kovin... Noh sanotaan vaikka kunniallista. Eikä sitä tässä mitenkään tavoitellakaan. Koska henkilö itse ei ole oikeustoimikelpoinen, niin omaisuuden myyminen on hidasta, kun prosessi on vasta lähtenyt liikkeelle. Mutta olisi kiva tietää, että mitä laki tästä asiasta sanoo.

Että eikö lain mukaan 100€ käyttövaraa tarvitse jäädä jos henkilöllä on lainoja? Sen tiedän, että sosiaalihuollolla on kuitenkin harkintavaraa aina tapauskohtaisesti.

Lainat eivät tosiaan kuulu niihin menoihin, jotka otetaan huomioon nettotuloja määriteltäessä (joskin nämä ovat hyvin ristiriitaisia välillä, esimerkiksi Varhan nettisivu sanoo, että asunto- ja opintolainan korot otetaan huomioon, mutta sitten ne on merkitty myös menoihin, joita ei oteta huomioon). Alennustahan voi hakea hyvinvointialueelta, kannattaa katsoa oman hyvinvointialueen ohjeet.

Sitten taas velkajärjestelyt ja ulosotto otetaan huomioon nettotuloissa. Että henkilön pitää ajautua siihen tilanteeseen, jotta velat huomioidaan laskelmassa.

 

[morffi]

Yksi vaihtoehto on lopettaa velkojen maksu ja pitää rahat itsellään. Velkojien kanssa voi sitten koittaa sopia omaisuuden myynnistä tai ulosotosta. Tämä etenkin, jos velkojana on instituutio, jolle 100e/kk on pieni summa.

Tämä on samalla hyvä opetus siitä, että velan antamisessakin on omat riskinsä.

 

[Oravamedian käpy]

Jos yritys on lopettanut toimintansa, mikä taho omistaa yrityksen tavaramerkin ja immateriaalioikeudet?

Esim. Jos Nokia lopettaa toimintansa, onko "Connecting People" -logo ja Nokia tune -soittoääni vapaata riistaa, eli mikä tahansa oikeushenkilö voi rekisteröidä sen itselleen?

 

[Filindel]

Riippunee siitä, miten yritys on toimintansa lopettanut ja mitä siinä yhteydessä on yrityksen omaisuudelle tehty.

 

[Agent_007]

Tavaramerkin osalta tilanne on yleensä aika selkeä. Jos sitä ei ole käytetty viiteen vuoteen niin tilanne on mahdolliselle uudelle omistajalle huono. Ja lisäksi uuden omistajan pitää puolustaa sitä, eli tässä kohtaa on helppo kokeilla kepillä jäätä
"käyttöä ei tulisi keskeyttää missään kohtaa viittä vuotta pidemmäksi aikaa. Mikäli merkkiä ei käytetä, voi kolmas osapuoli vaatia rekisteröinnin kumoamista käyttämättömyyden perusteella."

Käytä, valvo ja puolusta tavaramerkkiäsi – muuten voit menettää sen

Jos rekisteröityä tavaramerkkiä ei käytä ja valvo oikein, sen voi jopa menettää. Asiantuntijamme kertovat, kuinka säilytät yksinoikeuden tavaramerkkiisi.

www.kolster.fi

 

[LPH]

Terve,

En nyt tiedä onko oikea ketju mutta kuitenkin. Eli ostettiin aikoinaan exäni kanssa kämppä 50/50. Hän oli silloin opiskelija ja itsellä oli enemmänkin säästöjä, niin siirsin tai siis "lainasin" hänelle joku 10% asunnon hinnasta että molemmilla olisi lainaan aikoinaan tarvittavat säästöt. No ero tuli aika pian tuosta, mutta yhteisomistus pidettiin vielä erinäisten syiden takia jonkun aikaakin tuon jälkeen.

Kämpästä maksettiin aikoinaan n. 40% siis todellisuudessa kokonaan minun säästöillä ja 60% yhteisellä lainalla. Tämän omistuksen aikana olen lisäksi lyhentänyt lainasta yksin yli puolet eli velkaa on jäljellä vielä joku reilu 25% ostohinnasta. Käytännössä siis ex ei ole ikinä maksanut kämpästä todellisuudessa senttiäkään. Nyt tuo omistuksen vaihto pitäisi vihdoin tehdä eli kysymys on se, että miten siirrämme omistuksen kokonaan nimiini mahdollisimman helposti ja halvalla? Asiasta ei siis ole mitään keskinäistä riitaa/epäselvyyttä tms. vaan ihan että miten tuo kannattaisi toteuttaa?

-Huomioiko pankki suoraan helpolla että olen yksin lyhentänyt lainaa, ettei minun tarvitsisi todellisuudessa maksaa tai "maksaa" hänelle mitään?
-Miten saan varainsiirtoveron mahdollisimman pieneksi?

 

[Neuvostoliitto]

Sairaanhoitopiirit rikkovat lakia kun eivät hoida potilaita määräajassa. Sosiaali- ja terveysministeriön sivulla lukee mm. seuraavaa:

"Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. "

sekä

"Jos oman hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä enimmäisajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiselle hyvinvointialueelle, ostopalveluihin tai annettava palveluseteli.
...
Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja, vaan hän maksaa hoidosta hyvinvointialueen asiakasmaksun."


Mitä rikosnimikkeitä toteutuu, kun määräaika ylittyy ja pyynnöstä huolimatta ei järjestetä hoitoa, eikä järjestetä mahdollisuutta päästä hoitoon muualle?

 

[jinx1980]

Terve,

En nyt tiedä onko oikea ketju mutta kuitenkin. Eli ostettiin aikoinaan exäni kanssa kämppä 50/50. Hän oli silloin opiskelija ja itsellä oli enemmänkin säästöjä, niin siirsin tai siis "lainasin" hänelle joku 10% asunnon hinnasta että molemmilla olisi lainaan aikoinaan tarvittavat säästöt. No ero tuli aika pian tuosta, mutta yhteisomistus pidettiin vielä erinäisten syiden takia jonkun aikaakin tuon jälkeen.

Kämpästä maksettiin aikoinaan n. 40% siis todellisuudessa kokonaan minun säästöillä ja 60% yhteisellä lainalla. Tämän omistuksen aikana olen lisäksi lyhentänyt lainasta yksin yli puolet eli velkaa on jäljellä vielä joku reilu 25% ostohinnasta. Käytännössä siis ex ei ole ikinä maksanut kämpästä todellisuudessa senttiäkään. Nyt tuo omistuksen vaihto pitäisi vihdoin tehdä eli kysymys on se, että miten siirrämme omistuksen kokonaan nimiini mahdollisimman helposti ja halvalla? Asiasta ei siis ole mitään keskinäistä riitaa/epäselvyyttä tms. vaan ihan että miten tuo kannattaisi toteuttaa?

-Huomioiko pankki suoraan helpolla että olen yksin lyhentänyt lainaa, ettei minun tarvitsisi todellisuudessa maksaa tai "maksaa" hänelle mitään?
-Miten saan varainsiirtoveron mahdollisimman pieneksi?

Teette velkakirjan ja sitä vastaan kuittaat exäsi osakkeet, varainsiirtoveron joudut maksaan joka tapauksessa. Ei tuo itse kauppa sinänsä pankille pitäisi kuulua mitenkään että liikutatteko rahaa vai ettekö liikuta, luonnollisesti pankille pitää olla ok että sulla on "maksukykyä" selvitä yksin loppulainasta kun nuo osakkeet lienevät lainan panttina.

 

[Oravamedian käpy]

Tavaramerkin osalta tilanne on yleensä aika selkeä. Jos sitä ei ole käytetty viiteen vuoteen niin tilanne on mahdolliselle uudelle omistajalle huono. Ja lisäksi uuden omistajan pitää puolustaa sitä, eli tässä kohtaa on helppo kokeilla kepillä jäätä
"käyttöä ei tulisi keskeyttää missään kohtaa viittä vuotta pidemmäksi aikaa. Mikäli merkkiä ei käytetä, voi kolmas osapuoli vaatia rekisteröinnin kumoamista käyttämättömyyden perusteella."

Käytä, valvo ja puolusta tavaramerkkiäsi – muuten voit menettää sen

Jos rekisteröityä tavaramerkkiä ei käytä ja valvo oikein, sen voi jopa menettää. Asiantuntijamme kertovat, kuinka säilytät yksinoikeuden tavaramerkkiisi.

www.kolster.fi

Jos uusi toimiva alkaa käyttämään toimintansa lopettaneen yrityksen immateriaalioikeuksia (joita ei ole myyty eteenpäin), tällöin olettaisin niiden siirtyvän ilman korvausta uudelle toimijalle riippumatta 5 vuoden säännöstä. Toimintansa lopettaneella yrityksellä tai sen omistajilla ei pitäisi olla mitään vaikutusvaltaa tähän.

 

[Whitewolf]

Hoi. Tuli mielenkiintoinen case eteen johon liittyy kirjoilla oleminen ja asunnon vuokraus. Eli casessa on tilanne jossa omistusasunto vuokrattaisiin ulkopuoliselle henkilölle (max vuosi), mutta niin, että asunnon omistaja (tai vuokranantaja) jäisi kirjoille asuntoon täksi ajaksi. Asuminen fyysisesti (vuokranantajan taholta tietenkin) tapahtuisi muualla tänä aikana, mutta erinäisistä syistä kirjoille jääminen olisi sopivaa. Ilmeisesti ei varsinaisesti kiellettyä, mutta voi vaikuttaa vuokralaisen mahdollisiin tukiin ?

 

[Myrkky]

Hoi. Tuli mielenkiintoinen case eteen johon liittyy kirjoilla oleminen ja asunnon vuokraus. Eli casessa on tilanne jossa omistusasunto vuokrattaisiin ulkopuoliselle henkilölle (max vuosi), mutta niin, että asunnon omistaja (tai vuokranantaja) jäisi kirjoille asuntoon täksi ajaksi. Asuminen fyysisesti (vuokranantajan taholta tietenkin) tapahtuisi muualla tänä aikana, mutta erinäisistä syistä kirjoille jääminen olisi sopivaa. Ilmeisesti ei varsinaisesti kiellettyä, mutta voi vaikuttaa vuokralaisen mahdollisiin tukiin ?

Tokihan kela laittaa kyselyn asunnon toisen asukkaan tuloista. Jos niitä on niin vaikuttaa vuokralaisen tukiin.

 

[RDennis]

Hoi. Tuli mielenkiintoinen case eteen johon liittyy kirjoilla oleminen ja asunnon vuokraus. Eli casessa on tilanne jossa omistusasunto vuokrattaisiin ulkopuoliselle henkilölle (max vuosi), mutta niin, että asunnon omistaja (tai vuokranantaja) jäisi kirjoille asuntoon täksi ajaksi. Asuminen fyysisesti (vuokranantajan taholta tietenkin) tapahtuisi muualla tänä aikana, mutta erinäisistä syistä kirjoille jääminen olisi sopivaa. Ilmeisesti ei varsinaisesti kiellettyä, mutta voi vaikuttaa vuokralaisen mahdollisiin tukiin ?

Eihän tuossa sinänsä ole mitään laitonta kämpän omistajan näkökulmasta. Paitsi tietysti jos se sopiva syy on siinä, että sieltä kämpältä saa näppärät vähennykset työmatkasta, jota varten todellisuudessa on muutettu muualle.

 

[valexi]

Paitsi tietysti jos se sopiva syy on siinä, että sieltä kämpältä saa näppärät vähennykset työmatkasta, jota varten todellisuudessa on muutettu muualle.

Tai se että on "asunut" asunnossa kaksi vuotta, jolloin sen voi myydä verovapaasti eteenpäin. Voisin kuvitella että vuokralainen joka tuohon suostuu tulemaan "alivuokralaiseksi" älyää edes pyytää reilusti alle markkinavuokraa.

 

[Whitewolf]

Eihän tuossa sinänsä ole mitään laitonta kämpän omistajan näkökulmasta. Paitsi tietysti jos se sopiva syy on siinä, että sieltä kämpältä saa näppärät vähennykset työmatkasta, jota varten todellisuudessa on muutettu muualle.

Muut käytännön syyt mitkä ei liittyisi vastaaviin vähennyksiin tai kiertoihin...ihan vain, että varmaan on mahdollista ja ei siinä mitään ihmeellistä...

 

[oknpp]

Onko täällä kenelläkään kokemuksia lakitoimistojen kanssa toimimisesta?

Näyttää siltä, että uudehkosts talosta löytyneiden rakennusvirheiden vuoksi olisi syytä lähteä neuvottelemaan myyjän kanssa, ja mielellään tuossa tekisi reklamaatiovaiheen oikein sillä virheiden korjauksen hinta nousee helposti aika isoksi.

Olen käynyt tämän ns. alkukonsultaation parin lakimiesfirman kanssa, joista toinen vaikutti asiantuntevammalle ja "hanakammalle" hoitamaan asiaa, mutta kustannuspuoli ei ollut läheskään yhtä läpinäkyvä.

Tuntihinta on selkeä, mutta oikeastaan mihinkään ei voinut antaa summittaista hinta-arviota, mitä esimerkiksi asiakirjakatselmus, oikeudellinen arviointi ja mahdollinen reklamaation tekeminen maksaisi / veisi aikaa. Toisessa firmassa oli selkeä vastaus, että arviolta muutaman tunnin työ ja sitten katsellaan reklamaatiota. Tässä toisessa firmassa joka muuten vaikutti fiksummalle taas arvio oli luokkaa "oikeusturvavakuutuksen enimmäissumma ei pääse ylittymään tietämättä, mutta jokaisen työvaiheen työmäärää tai hintaa ei arvioida erikseen koska ovat niin tapauskohtaisia. Hoidamme toimeksiannot kokonaisuutena".

Minusta tämä kuulosti siltä että piikki on ns. auki niin kauan kun korvaussummaa riittää. En ole ennen asioinut tällaisten firmojen kanssa, ja toisaalta ymmärrän ettei mitään tarkkoja arvioita voi/kannata antaa, mutta mitkä ns. alan standardit ja mistä kannattaisi pitää huoli ettei tule imetyksi kuiviin turhasta saamatta mitään vastineeksi?

 

[Jauhoo]

Tämmönen pikanen kysymys jos täällä olisi asiasta enemmän tietäviä, google ei oikein löytänyt mitään vastaavia keissejä.

Autoliike X antanut sijaisautoksi asiakkaalleen käyttöön henkilöauton, poliisit pysäyttää ja käy ilmi että ei ole liikennevakuutus voimassa ja katsastuskin myöhässä / suorittamatta. Miten kannattaa edetä? Tässähän on asetettu melkoiseen vaaraan ja turvattomaan tilaan ajoneuvolla mahdollisesti matkustaneet henkilöt.