Tulkitisin väärin tuon konkkavirityksen. Sain sellaisen ymmärryksen, että tavan tekki tai jonne laittaa modit tulille ja tyyliin Kizmo. Valmistaja speksaa tietysti komponentit parhaalla katsomallaan tavalla kuhunkin malli- ja laatuluokkaan. 750 watin virtalähde ei korvaa 1500 watin virtalähdettä ja eivätkä ne kilpaile keskenään millään muotoa. Laadukkaammassa virtalähteessä on tyypillisesti paremmat komponentit ja ehkä enemmän ylimitoitustakin. Kummatkin tekijät vaikuttavat myönteisesti virtalähteen suorituskykyyn, mikäli suunnittelussa ei ole puutteita.
Tavanomaista pidemmällä piikinkestolla ei ole juurikaan merkitystä tässä asiayhteydessä, koska tällainen virtalähde ei korjaa sitä tosiasiaa, että se on alimitoitettu. Jos on tarve yli 750 W:n virtalähteelle, niin silloin täytyy hankkia tehokkaampi laite tilalle, muuten tulee pelanneeksi venäläistä rulettia kuudella panoksella. Ei ole merkitystä, että sammuiko tietokone sen vuoksi, että CPU/GPU-kuorma kesti 100 ms pidempään vai oliko se muutamasta watista kiinni (vrt. esim. Igor's LAB:n kuvaan alla). Konkkavirityslogiikalla tuohon alla olevaan kuvan kokoonpanoon voisi yrittää iskeä 300 watin viritettyä "haista paska"-virtalähdettä, joka voisi jumalattoman isoilla konkkapattereilla ehkä toimiakin. Piikkikuorma on kuitenkin hyvin epäuniversaali määre, joka jättää käyttäjän löysään hirteen. Mitäs sitten, kun taustalla pyörii eri softat tai samat softat eri tilantessa? Valmistajien ei ole järkeä tuhlata rahaa suurin kondensaattoripattereihin. Ne tuovat kaikin puolin lisää merkittävästi kustannuksia, kun järkevämpää on tehdä vain tehokkaampia virtalähteitä, jossa komponentit ovat tasapainossa keskenään. Markkinoilta löytyy ATX-virtalähteitä ainakin 2000 wattiin asti, ei niitä turhaan tehdä! Valitset vain sopivan itsellesi.
Jos tuon kuvitteellisen näytönohjaimen hetkellinen tehonkulutus on 100 %:ia suurempi, kuin sen TBP-arvo, niin joko grafiikkakortti on päästänyt jostain toimintasavut pihalle tai se on tulevaisuuden Intel® Arc, joka jatkaa siitä mihin tämän uutisaiheen Core i9:t ovat jääneet.
After the hot autumn of 2020 and the now almost seemingly eternal graphics card thirst, we have in the meantime also learned many new terms and various hardships. If you’re not into SM games, i.e.
www.igorslab.de
Meinaatko, että kaikki AIB-valmistajat ovat systemaattisesti valmistaneet grafiikkakorttinsa VRM:n virheellisesti, AMD, Intel ja Nvidia mukaan lukien? Siinä GPU:n VRM:ssä näkyy jännitteenvaihtelu ensimmäisenä ja vasta sitten virtalähteessä. Jos VRM ei toimi oikein, niin kortin kanssa on ongelmia virtalähteestä riippumatta. Toki koko virransyöttöketju on tärkeä ja ihan halvinta virtalähdettä ei kannata ostaa. Kortin tulee toimia standardin mukaisella virtalähteellä, joka on valmistajan suositusten ja ohjeiden mukainen. Syötön jännitteenvaihtelu ja kuorman sietokyky on tässä oleellista, se on paljon muuta kuin kapasitanssi, kondensaattorin ESR-arvo tai sen nimellinen toimintajännite.
Jos korttisi vetää 1200W, niin väitän, että siinä on vakava ongelma. Jos olet hankkinut kokoonpanoon liian pienen virtalähteen, niin ongelma johtuu käyttäjästä. Varmaa on se, että käyttäjällä on taatusti ongelmia tapauksesta riippumatta. Huonolaatuinen virtalähde systeemissä on myös potentiaalinen ongelma, mutta sormi ei tässä tapauksessa osoita pelkästään käyttäjää, sillä tällaista tuotetta ei pitäisi olla edes markkinoilla.
Alla on IO-techin tube-video PC-virtalähteiden perusteista. Vaikka se onkin suunnattu aloittelijoille, niin luulen, että kertaus on tässä paikallaan itse kullekin.
Perusteet PC-virtalähteistä - mitä alkajan on hyvä tietää?
