Ei ole ollenkaan sama verrata prosessin viivanleveyden vääristelyä prosessorin kellotaajuuden vääristelyyn.
Ainoa ero on se, että kellotaajuus on todellinen, mitattavissa oleva tarkasti määritelty asia, toisin kuin viivanleveys, joka ei kirjaimellisesti tarkoita yhtään mitään. Viimeksi kun se on tarkoittanut jotain jonka voi edes jollain tavalla oikeasti mitata, se on tarkoittanut puolikasta kahden johdon välistä, mikä on sille ihan melko järkevä määritelmä.
Piirivalmistaja voi kertoa prosessikseen aivan mitä tahansa, eikä sillä ole mitään merkitystä siihen, minkälaista suorituskykyä loppukäyttäjä voi odottaa.
Sillä on hyvin paljon merkitystä siihen, millaista energiatehokkuutta loppukäyttäjä voi odottaa.
Perinteisesti logiikan energiatehokkuus on parantunut samassa suhteessa kuin transistorien pinta-ala on pienentynyt.
Kun valmistustekniikan koossa valehdellaan, tämä (suoraan loppukäytäjälle näkyvä/vaikuttava) kehitys ei pidä paikkaansa
Ja tosiaan jopa tieteellisissä papereissa kun tehdään muihin, eri valmistustekniikoille syntetisoituihin verrokkeihin, niissä käytetään korjauskertoimia, jotka perustuvat näille mainosnanometreille. Maailmassa tehdään tällä hetkellä rikkinäists tiedettä sen takia, että TSMC ja Samsung valehtelevat valmistusprosessiensa kokoja törkeästi. (käytännössä kukaan tutkija sen sijaan ei syntetisoi juuri mitään Intelin valmistustekniikoille, koska Intelin NDA on liian nuiva, joten se, miten Intel (lievemmin) valehtele nanometrinsä ei käytännössä johda rikkinäisen tieteen tekemiseen kuin äärimmäisen harvoin)
Vanhemmalla prosessilla valmistettu suoritin voi aivan hyvin olla nopeampi kuin uudemmalla prosesilla tehty, eli loppujen lopuksi sovellusten suorityskyky ratkaisee.
Hitaammalla kellotaajuudella pyörivtä suoritin voi myös aivan hyvin olla nopeampi kuin korkeammalla kellotaajuudella käyvä. Vertaa vaikka 2.4 GHz P4 vs 2 GHz K8, tai 4 GHz Zen2 vs 3.3 GHz Apple M1.
Loppukäyttäjälle merkitsee myös sähkönkulutus ja lämmöntuotto, ei pelkkä nopeus.
Ja sovellusten nopeuteen vaikuttavat useinmiten enemmän muut seikat kuin valmistusprosessi tai prosessorin kellotaajuus kuten prosessoriarkkitehtuuri, ytimien määrä, välimuistin määrä ja suorituskyky, tuetun muistiväylän leveys ja nopeus jne.
... ja juuri tästä syystä se kellotaajuuksista valehtelu ei ole sen pahempi asia kuin valmistustekniikasta valehtelu.
Toiseen ollaan vaan totuttu, toiseen ei.
