Intel painii edelleen 14 nanometrin toimitusvaikeuksien kanssa

[Kaotik]

Intelillä on ollut jo pidempään ongelmia vastata yhtiön prosessoreiden kysyntään. Vastatakseen kysyntään Intel panosti viime vuonna miljardi dollaria kasvattaakseen vanhemman 14 nanometrin prosessin kapasiteettia, mutta nyt vaikuttaa siltä, ettei se ole riittänyt täyttämään vajetta.

DigiTimes uutisoi omiin lähteisiinsä perustuen 14 nanometrin kapasiteetin olevan edelleen riittämätön vastaamaan kysyntään, mikä saattaa johtaa esimerkiksi kannettavavalmistajien Comet Lake -mallien myöhästelyyn ensi vuoden puolelle. Comet Lake on Intelin tuorein 14 nanometrin valmistusprosessilla valmistettava arkkitehtuuri. Arkkitehtuurin vähävirtaisimmat mallit on jo julkistettu kannettaviin ja työpöytäpuolelle arkkitehtuuria odotetaan ensi vuoden alkupuolella.

AnandTech selvitti tilannetta suoraan Inteliltä, jonka vastaus jättää jonkin verran tulkinnan varaa, mutta antaa ymmärtää DigiTimesin väitteiden pitävän paikkaansa ainakin jollain tasolla. Intelin mukaan huolimatta sen tuotantokapasiteetin kasvamisesta ja markkinoille saaduista uusista 10 nanometrin prosessoreista, on yhtiöllä edelleen haasteita PC-markkinoiden kysyntään vastaamisessa. Voit lukea koko Intelin lausunnon alta.

“We continue working to improve the supply-demand balance for our PC customers. In the first half of 2019, we saw PC customer demand that exceeded our expectations and surpassed third-party forecasts. We have added 14nm output capacity and are ramping volume on 10nm with systems on shelf for holiday. While our output capacity is increasing, we remain in a challenging supply-demand environment in our PC-centric business. We are actively working to address this challenge, and we continue to prioritize available output toward the newest generation Intel® Core™ i5, i7 and i9 products that support our customers’ high-growth segments.”​

Lähde: AnandTech

Huom! Foorumiviestistä saattaa puuttua kuvagalleria tai upotettu video.

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

Palautelomake: Raportoi kirjoitusvirheestä

 

[kime1980]

Amd on saanut vallattua markkinaosuutta joillakin segmenteillä niin onkohan kokonaismarkkina kasvanut vai mihinkä nuo Intelin prossut häviää?

 

[svk]

Amd on saanut vallattua markkinaosuutta joillakin segmenteillä niin onkohan kokonaismarkkina kasvanut vai mihinkä nuo Intelin prossut häviää?

ilmeisesti kasvaneisiin ydinmääriin, kun yhtäkkiä ei 4 enää riitäkkään työpöydillä ja serveripuolellakin on painetta nostaa ydinmääriä.

e. Luin ekana, että mihin kapasiteetti häviää, no jaa....

 

[Kaotik]

Amd on saanut vallattua markkinaosuutta joillakin segmenteillä niin onkohan kokonaismarkkina kasvanut vai mihinkä nuo Intelin prossut häviää?

Ei ne häviä (paitsi palvelimiin kuten Anandilla todettiin, ts monet palvelinasiakkaat ovat joutuneet ostamaan enemmän prossuja kuin alun perin ajateltiin että saadaan tietoturvaongelmien korjaamisen jälkeenkin sama suorituskyky kuin oltiin ajateltu)
Yksi syy on ihan se, että 14 nanometristä piti olla jo siirrytty 10 nanometriin. Samaan aikaan kun piirit jumittaa 14 nm:ssä koska 10 nm ei saada käyttöön, tulee vanhemmilla prosesseilla ennen tehdyistä piireistä uusia versioita 14 nm:lle ja katastrofi on valmis. Huhujen mukaan mm. joku piirisarja olisi siirtynyt takaisin 2x nm prosessille tuon takia.

 

[Marti77]

Olisi mukava tietää onko markkinaosuuksien siirtyminen AMD:lle osasyy intelin toimitusvaikeudet?
Tietysti AMD kärsii samoista ongelmista zen2 prosessoroiden kanssa tällä hetkellä kun nettikaupoissa myydään eioota maailmalla.

 

[jive]

Äkkiä voisi väittää että puheet PCn kuolemisesta johtuvat siitä etteivät prosessorivalmistajat pysty tuottamaan komponentteja pysyäkseen muiden markkinasegmenttien perässä.

 

[love_doctor]

Äkkiä voisi väittää että puheet PCn kuolemisesta johtuvat siitä etteivät prosessorivalmistajat pysty tuottamaan komponentteja pysyäkseen muiden markkinasegmenttien perässä.

Kyllä PC-myynti muutenkin on jäänyt jälkeen. Esim. gsmarenan mukaan 34 kännykkämallissa on jo yli 8 GB muistia kun PC-läppäreitä myydään vielä isot kasat 8 gigalla tai alle (geizhalsissa 67% 6369 koneesta). Kokonsa puolesta PC:ssä pitäisi olla moninkerroin enemmän. Sama resoluutioissa. Kännyköissä 1080p minimi, kokoluokka 1440p aika normi ja 4k:takin on. Läppäreissä vielä löytyy alle fullhd:n varsinkin budjettiluokassa, oli näyttö sitten vaikka 15,6".

 

[vemkki]

Kyllä PC-myynti muutenkin on jäänyt jälkeen. Esim. gsmarenan mukaan 34 kännykkämallissa on jo yli 8 GB muistia kun PC-läppäreitä myydään vielä isot kasat 8 gigalla tai alle (geizhalsissa 67% 6369 koneesta). Kokonsa puolesta PC:ssä pitäisi olla moninkerroin enemmän. Sama resoluutioissa. Kännyköissä 1080p minimi, kokoluokka 1440p aika normi ja 4k:takin on. Läppäreissä vielä löytyy alle fullhd:n varsinkin budjettiluokassa, oli näyttö sitten vaikka 15,6".

Kännyköissä on kyllä hoidettu resoluution lisääminen mahtavasti. Windowsissa oli pitkään ongelmia vanhojen ohjelmien kanssa, jos käytti näytöllä skaalausta. Tämä varmaan osaltaan vähensi intoa resoluution kasvattamiseen.

Muistista pitää kyllä sanoa, että oleellista on myös se, että mihin sitä muistia käyttää. Moni voi tarvita PC:tä siksi, että tarvitsee hommaan kunnon näppistä ja isompaa näyttöä, mutta perussovellukset eivät välttämättä tarvitse erityisen paljon muistia. Kännykkä, jossa on 8 gigaa muistia, maksaa jo aika paljon, puhumattakaan suuremmasta muistimäärästä.

 

[love_doctor]

Muistista pitää kyllä sanoa, että oleellista on myös se, että mihin sitä muistia käyttää. Moni voi tarvita PC:tä siksi, että tarvitsee hommaan kunnon näppistä ja isompaa näyttöä, mutta perussovellukset eivät välttämättä tarvitse erityisen paljon muistia. Kännykkä, jossa on 8 gigaa muistia, maksaa jo aika paljon, puhumattakaan suuremmasta muistimäärästä.

On se näin. Jännä silti miten kännyköihin on aika nopeasti tullut samaa luokkaa muistia kuin läppäreihin. Kyllä 6 gigaa alkaa olla ihan peruskoko kännyköissä ja halvimmissa satasen malleissakin voi olla jo 3 gigaa. Läppäreissä 4 gigaa on vielä mahdollinen ja 8 gigaa keskitason koneissa. Esim. noin 2200 euron MacBook Pro with Touch Bar 13,3" yritystakuulla vielä tulee 8 gigan muistilla ja kyseessä kuitenkin yli 2000 euron tietokone. Kännyköissä appsit on yleensä kevyempiä, esim. mailista voi puuttua roskapostisuodatus ja S/MIME-suojaus jne. Eli kyse yksinkertaistetusta perusohjelmasta ja ne oikeat työt tehdään läppärillä. Ei käy järkeen että vaihtaa esim. 12 gigan muistista 8 gigan muistiin kun pitää oikeasti tehdä töitä. Sama muutenkin, kännykässä on shellissäkin karsittu toybox, kun desktopissa on satoja komentoriviohjelmia. Silti 2200 euron läppärillä 256 gigan ssd ja kännykässä 512.

 

[vemkki]

On se näin. Jännä silti miten kännyköihin on aika nopeasti tullut samaa luokkaa muistia kuin läppäreihin. Kyllä 6 gigaa alkaa olla ihan peruskoko kännyköissä ja halvimmissa satasen malleissakin voi olla jo 3 gigaa. Läppäreissä 4 gigaa on vielä mahdollinen ja 8 gigaa keskitason koneissa. Esim. noin 2200 euron MacBook Pro with Touch Bar 13,3" yritystakuulla vielä tulee 8 gigan muistilla ja kyseessä kuitenkin yli 2000 euron tietokone. Kännyköissä appsit on yleensä kevyempiä, esim. mailista voi puuttua roskapostisuodatus ja S/MIME-suojaus jne. Eli kyse yksinkertaistetusta perusohjelmasta ja ne oikeat työt tehdään läppärillä. Ei käy järkeen että vaihtaa esim. 12 gigan muistista 8 gigan muistiin kun pitää oikeasti tehdä töitä. Sama muutenkin, kännykässä on shellissäkin karsittu toybox, kun desktopissa on satoja komentoriviohjelmia. Silti 2200 euron läppärillä 256 gigan ssd ja kännykässä 512.

No noissa huippukännyköissä onkin tarpeettoman paljon muistia. Tuntuu siltä, että muistia ja tallennustilaa laitetaan niihin tolkuttomasti ihan vain siksi, että sillä saadaan luuri näyttämään houkuttelevalta kilpailijoihin verrattuna. Sinänsä kyllä kännykässä voi olla samaan aikaan aika monta sovellusta samaan aikaan päällä. Omassa luurissani oli äsken 11, kun vilkaisin. Tosin osa niistä oli sellaisia, etten tiennyt niiden jääneen auki. Tässä luurissa on 4 gigaa muistia, mikä tuntuu riittävän ihan hyvin.

 

[jive]

Kannattaa muistaa että mobiililaitteen arkkitehtuuri on liki poikkeuksetta UMA ja se keskusmuisti toimii myös grafiikkapiirin työmuistina. Näytön tarkkuuden kasvattaminen vaatii luonnollisesti myös isomman näyttöpuskurin ja enempi keskusmuistia.

 

[zepi]

Kannattaa muistaa että mobiililaitteen arkkitehtuuri on liki poikkeuksetta UMA ja se keskusmuisti toimii myös grafiikkapiirin työmuistina. Näytön tarkkuuden kasvattaminen vaatii luonnollisesti myös isomman näyttöpuskurin ja enempi keskusmuistia.

Niin se toimii kännyköissäkin, eikä niillä ole ollut mitään ongelmaa pyörittää 2-4GB muisteilla fullhd tai jopa 1440p näyttöjä.

 

[jive]

Puhelimen lasken kyllä mobiililaitteeksi.

 

[zepi]

Niin, meinaan että läppäreiden muistit ovat junnanneet paikoillaan hyvän 10v ja kännyköiden muistit ovat kasvaneet rajusti.

Resoluutiot nousivat kännyköissä fullhd ja yli tasolle kauan ennen 8GB muisteja.

 

[valurauta]

Niin, meinaan että läppäreiden muistit ovat junnanneet paikoillaan hyvän 10v ja kännyköiden muistit ovat kasvaneet rajusti.

Resoluutiot nousivat kännyköissä fullhd ja yli tasolle kauan ennen 8GB muisteja.

Pikemminkin ihmettelen, että mihin RAM-muistia oikein tarvitaan näin valtavia määriä? 8 gigaan sopii vaikka kokonainen DVD-elokuva muistiin kerralla.
Töiden tekeminen taas... sujuihan tekstinkäsittelyt ja taulukkolaskennat aikanaan jo 64 kB CP/M-koneilla.

Olisiko läppäreiden junnaamiseen 8 GB:ssä syynä se, että se loppuu kesken perin harvalla käyttäjällä? Ei normikäytössä tee 16 tai 32 GB:llä mitään ja moneen 4 GB on ihan tarpeeksi.

 

[svk]

Ei normikäytössä tee 16 tai 32 GB:llä mitään ja moneen 4 GB on ihan tarpeeksi.

Ennen nykyistä konetta, jossa on 16 gt muistia käytin konetta, jossa oli 4 gt muistia, ei tahtonut riittää kunnolla ees hieman rankempaan nettiselaamiseen, eli saattoi olla youtube auki, teki toisessa välilehdessä jotain ja saattoi olla muutama muu välilehti auki muuten vaan. Vielä enemmän olisi kyrsinyt, jos olisi ollut integroitu näytönohjain, eli olisi pieni siivu valmiiksi nykymittapuulla pienestä muistista mennyt siihen. Ei se muisti koskaan aivan täyteen mennyt, mutta kone tunki paljon tavaraa hitaaseen virtuaalimuistiin, mikä hidastutti reippaasti jo aikasessa vaiheessa.

 

[mRkukov]

Pikemminkin ihmettelen, että mihin RAM-muistia oikein tarvitaan näin valtavia määriä? 8 gigaan sopii vaikka kokonainen DVD-elokuva muistiin kerralla.

Pura se dvd johonkin, eli mihin(), ja viekin tilaa aika toisenlaisen määrän.

Yli 4 gigaa muistia puhelimissa on 99.9% ajasta turhaa. Lähinnä jos joku lyö telakan kiinni missä näyttö, näppis ja hiiri niin sitten siitä on hyötyä. Hyvin harva pelikään tarvitsee lähellekään noin paljoa.

 

[oriental]

Pikemminkin ihmettelen, että mihin RAM-muistia oikein tarvitaan näin valtavia määriä? 8 gigaan sopii vaikka kokonainen DVD-elokuva muistiin kerralla.
Töiden tekeminen taas... sujuihan tekstinkäsittelyt ja taulukkolaskennat aikanaan jo 64 kB CP/M-koneilla.

Olisiko läppäreiden junnaamiseen 8 GB:ssä syynä se, että se loppuu kesken perin harvalla käyttäjällä? Ei normikäytössä tee 16 tai 32 GB:llä mitään ja moneen 4 GB on ihan tarpeeksi.

Ei 4 gigaa riitä kyllä mihinkään windowskoneessa nykyään, perushommat hidastelee.

8 on riittävä jos vaan selaa nettiä/wordia ym kevyttä.

Itsellä on 16 läppärissä ja se on ihan minimi jos tekee yhtään vakavammin kuvankäsittelyä mikä nyt menee mun mielestä perushommiin

Photoshop + selain ja/tai capture one auki niin +15gigaa käytössä helposti kun raakakuvia pyörittelee.

Puhelimessa on 6 (sony xperia1) ja vaikka onkin vähemmän mitä muissa premiumeissa niin ihan riittävä määrä vielä ja 4 luultavasti riittäisi ihan samalla tavalla. Ja tässä on 4k näyttö, tosin työpöydällä ym on 1080p koska ei siinä tarkkuudesta olisikaan iloa niin fiksua säästää akkua/resursseja

 

[mRkukov]

Itsellä on 16 läppärissä ja se on ihan minimi jos tekee yhtään vakavammin kuvankäsittelyä mikä nyt menee mun mielestä perushommiin

Vakavia ... perushommia. Koita nyt päättää.

Kyllä sillä 4GB koneella onnistuu "vakavampikin" kuvankäsittely, jos se on hyvin satunnaista eikä hidastelu silloin haittaa. Jos puhutaan jatkuvasta ns. työkäytöstä niin se ei taas millään mene "perushommiin".

 

[Hannibal]

Olisi mukava tietää onko markkinaosuuksien siirtyminen AMD:lle osasyy intelin toimitusvaikeudet?
Tietysti AMD kärsii samoista ongelmista zen2 prosessoroiden kanssa tällä hetkellä kun nettikaupoissa myydään eioota maailmalla.

Jos amd myy enemmän, niin Intelin toimitusvaikeudet helpottaisivat, eli Intelillä on ongelmia, kun amd ei myy tarpeeksi omiaan
Ainut huono puoli molemmilla toimitusvaikeuksilla on se, ettei kilpailua pääse kunnolla syntymään kun kysyntä on isompaa kuin tarjonta molemmissa leireissä...

 

[love_doctor]

Kannattaa muistaa että mobiililaitteen arkkitehtuuri on liki poikkeuksetta UMA ja se keskusmuisti toimii myös grafiikkapiirin työmuistina. Näytön tarkkuuden kasvattaminen vaatii luonnollisesti myös isomman näyttöpuskurin ja enempi keskusmuistia.

Aikaa kaukaa haettu, että näyttömuisti selittäisi mobiililaitteiden muistin isoa määrää. Android- ja iOS-laitteiden välillä on ollut pitkään merkittävä ero ja resoluutiot samaa luokkaa. Esim. iPadiin tuli ihan viime vuosina vasta yli 1GB muistia.

BTW, esim. 1440p-kuva 8-bittisellä alfakanavalla vie noin 14 MB muistia. Triplapuskuroituna 42 MB. Toki muitakin puskureita on ja osa jo siirtynyt 16-bittisiin värikanaviin ja 48-bittiseen HDR-grafiikkaan, mutta noin 48b HDR-kuvallakin vain 100 MB menee perinteiseen kolmen puskurin rakennelmaan. 3D-objekteille sitten omansa ja erilaiset overlayt käyttöliittymässä. Niitäkään ei ole ihan tuhottomasti lopulta. Esim. video ja kursorioverlayt voivat säästösyistä käyttää 8-24 bittiä per pikseli ja VPU/GPU hoitaa blendaamisen. Ihan vastaavalla tavalla Intel-pohjaisissa läppäreissä (ainakin hintahaitarin alapäässä = < 1500 eur) iGPU jakaa tyypillisesti muistin.

 

[Griffin]

Kyllä PC-myynti muutenkin on jäänyt jälkeen. Esim. gsmarenan mukaan 34 kännykkämallissa on jo yli 8 GB muistia kun PC-läppäreitä myydään vielä isot kasat 8 gigalla tai alle (geizhalsissa 67% 6369 koneesta). Kokonsa puolesta PC:ssä pitäisi olla moninkerroin enemmän. Sama resoluutioissa. Kännyköissä 1080p minimi, kokoluokka 1440p aika normi ja 4k:takin on. Läppäreissä vielä löytyy alle fullhd:n varsinkin budjettiluokassa, oli näyttö sitten vaikka 15,6".

Peruskäyttäjät (95% läppäreiden käyttäjistä) ei tee yhtään mitään yli 8 gigan muisteilla.
4 Gigaakin riittää nykyään "katson yle arenaa jne, selaan vähäsen nettiä ja maksan laskut, kuutelen musiikkia YM" käyttäjille.
Se on surullista, että halppiskoneissa nyt vain on tahmanen hitaus edelleen, joka johtuu yleensä prossusta ja massamuistista (Tänään tutustuin aiheeseen viimeksi yhden uuden koneen asennuksen mekeissä.).

 

[love_doctor]

Peruskäyttäjät (95% läppäreiden käyttäjistä) ei tee yhtään mitään yli 8 gigan muisteilla.
4 Gigaakin riittää nykyään "katson yle arenaa jne, selaan vähäsen nettiä ja maksan laskut, kuutelen musiikkia YM" käyttäjille.

Joo siis eipä peruskäyttö paljon muistia vaadi. Raspberry Pi model A pyöritti Areenan videoita 256 megan muistilla. Androidilla on hiukan eri. Esim. itsellä 2 gigan puhelimessa vapaana muistia on noin 300 MB kun tehdasresetoitu android 9 on bootannut (muistista valtaosa menee ihan käyttiksen perustoimintoihin ja Play-palveluihin). Muistin loppuminen näkyy aika konkreettisesti. Esim. menet selaimeen, etsin sivun ja kopioit osoitteen leikepöydälle. Kun palaat FB-appsin keskusteluketjuun, puhelimen muisti olikin loppunut ja keskusteluketjua ei meinaa helposti löytää vaan ohjelma palaa feedinäkymään. Vastaavanlainen muistin loppuminen PC:llä vaatisi varmaan palaamista puoleen tai yhteen gigaan muistimäärässä

 

[UX]

Niin, meinaan että läppäreiden muistit ovat junnanneet paikoillaan hyvän 10v ja kännyköiden muistit ovat kasvaneet rajusti.

Resoluutiot nousivat kännyköissä fullhd ja yli tasolle kauan ennen 8GB muisteja.

Pikemminkin ihmettelen, että mihin RAM-muistia oikein tarvitaan näin valtavia määriä? 8 gigaan sopii vaikka kokonainen DVD-elokuva muistiin kerralla.
Töiden tekeminen taas... sujuihan tekstinkäsittelyt ja taulukkolaskennat aikanaan jo 64 kB CP/M-koneilla.

Olisiko läppäreiden junnaamiseen 8 GB:ssä syynä se, että se loppuu kesken perin harvalla käyttäjällä? Ei normikäytössä tee 16 tai 32 GB:llä mitään ja moneen 4 GB on ihan tarpeeksi.

Muistin tarvetta on lisännyt jo siirtyminen 64bit-arkkitehtuuriin, jossa yksi numero voi viedä 8-kertaisesti muistia verrattuna 8-bit järjestelmään. Koska myös mahdollinen muistiavaruus voi olla suuri ja keskusmuisti on suhteellisen halpaa, niin silloin ohjelmistojen kehittäjät voivat myös huoletta olettaa muistia löytyvän ja suunnitella sen varaan. Selaimet esimerkiksi osaavat imeä paljon muistia. Koitapa avata paljon välilehtiä selaimeen, niin huomaat.

Myös moniydinprosessorit kaipaavat enemmän muistia kuin yksittäiset, koska laskettaessa rinnakkain asioita, täytyy olla myös muistissa dataa ja laskutuloksia jokaiselle.

Uudet käyttöjärjestelmät osaavat pitää muistissa usein käytettyjen ohjelmien tietoja ja sen avulla tietokoneen käyttö tuntuu nopealta. Nykyään Windows 10 käyttää jatkuvasti jotain 4,5 Gigaa muistia, joten 4G ei ainakaan sen kanssa ole enää tätä päivää. Joku kevyt 32bit Linux saattaa viä 4Gigalla pärjätäkin.

Virtualisointi on myös eräs muistisyöppö, ja sitä hyödynnetään yhä ahkerammin. Uusimmassa Windowsissa onkin jo tähän perustuva tietoturvatoiminto.

DVD on ehkä tuntunut aikanaan isolta 4Gigan möhkäleeltä, mutta nykyään se ei ole kovinkaan kaksinen. Perus peli saattaa olla 50Gigan kokoinen ja se voi viedä helposti yli 4Gigaa grafiikkamuistia ja varmaan vaikka kaiken vapaan keskusmuistin pyöriessään. Jotkut pelit kaipaavat jo 16Gigaa muistia. DVD on lopulta vain hieman pakattua videota 4K-televisiossa postimerkin kokoisella PAL-resoluutiolla. Moderneilla laitteilla voidaan tallentaa videota monta sataa megatavua sekunnissa. Vanha DVD on siis sekunneissa täynnä.

 

[demu]

Muistin tarvetta on lisännyt jo siirtyminen 64bit-arkkitehtuuriin, jossa yksi numero voi viedä 8-kertaisesti muistia verrattuna 8-bit järjestelmään.

???
Voitko tarkentaa, miten 64-bittisessä arkkitehtuurissa yksi luku vie 8-kertaisesti muistia verrattuna 8 bit arkkitehtuuriin esim. IEEE 754 -standardin mukaisissa kokonais- ja liukulukuformaateissa:
binary16
binary32
binary64
binary128
binary256
decimal32
decimal64
decimal128
???

 

[FireFly Renaissance]

Kyllä PC-myynti muutenkin on jäänyt jälkeen. Esim. gsmarenan mukaan 34 kännykkämallissa on jo yli 8 GB muistia kun PC-läppäreitä myydään vielä isot kasat 8 gigalla tai alle (geizhalsissa 67% 6369 koneesta). Kokonsa puolesta PC:ssä pitäisi olla moninkerroin enemmän. Sama resoluutioissa. Kännyköissä 1080p minimi, kokoluokka 1440p aika normi ja 4k:takin on. Läppäreissä vielä löytyy alle fullhd:n varsinkin budjettiluokassa, oli näyttö sitten vaikka 15,6".

Niin, edellisten perään, läppäriin saa vaikka 128GB muistia (ja 64GB ainakin melkein joka masiinaan), jos kokee tarvitsevansa tai on tarpeeksi tyhmä maksaakseen siitä.

Läppäri on muutenkin siitä hieno vekotin, että sitä saa lisättyä vaikka jälkikäteen.

Mitä tuohon kokoon tulee niin ei tiiliskivessäkään ole muistia, vaikka se on paljon isompi kuin kännykkä.

Ja mitä itse uutisen aiheeseen tulee niin kyllähän se oudolta kuulostaa, kun AMD vie markkinaosuutta ja myynnit ovat olleet melko vakaana. Jostain syystä samasta määrästä tehtaita ei tule enää samaa määrää prossuja pihalle. Ilmeisesti sitten tosiaan joko pinta-ala tai saannot ovat muuttuneet niin paljon.

 

[svk]

Läppäri on muutenkin siitä hieno vekotin, että sitä saa lisättyä vaikka jälkikäteen.

Ei ole itsestään selvää nykypäivänä, se muisti voi olla kolvattuna suoraan emolle ilman muistipaikkoja mihin lisätä halutessa lisää muistia.

 

[jive]

Aikaa kaukaa haettu, että näyttömuisti selittäisi mobiililaitteiden muistin isoa määrää.

Jos grafiikan ja rinnakkaislaskennan tarpeisiin ei tarvita muistia, niin mikä sinun mielestäsi on syy siihen että gpu:lle osoitetaan jatkuvasti enemmän käyttömuistia? Uusimmat mobiilipuolen GPU:t sisältävät myös tensoriyksiköitä. Ollaan tosin jo aika kaukana uutisen aiheesta

 

[zepi]

Niin, edellisten perään, läppäriin saa vaikka 128GB muistia (ja 64GB ainakin melkein joka masiinaan), jos kokee tarvitsevansa tai on tarpeeksi tyhmä maksaakseen siitä.

Läppäri on muutenkin siitä hieno vekotin, että sitä saa lisättyä vaikka jälkikäteen.

Mitä tuohon kokoon tulee niin ei tiiliskivessäkään ole muistia, vaikka se on paljon isompi kuin kännykkä.

Ja mitä itse uutisen aiheeseen tulee niin kyllähän se oudolta kuulostaa, kun AMD vie markkinaosuutta ja myynnit ovat olleet melko vakaana. Jostain syystä samasta määrästä tehtaita ei tule enää samaa määrää prossuja pihalle. Ilmeisesti sitten tosiaan joko pinta-ala tai saannot ovat muuttuneet niin paljon.

AMD:n myynnit ovat kasvaneet hyvin vähän suhteessa siihen, mitä näitä foorumeita lukiessa voisi luulla.

 

[jive]

Voitko tarkentaa, miten 64-bittisessä arkkitehtuurissa yksi luku vie 8-kertaisesti muistia verrattuna 8 bit arkkitehtuuriin.

Eiköhän tässä ajatella että esimerkiksi kokonaisluvun nolla laskenta yhteen luvun yksi kanssa vie toisessa arkkitehtuurissa kolme tavua ja toisessa 24 tavua.

 

[love_doctor]

Muistin tarvetta on lisännyt jo siirtyminen 64bit-arkkitehtuuriin, jossa yksi numero voi viedä 8-kertaisesti muistia verrattuna 8-bit järjestelmään.

Ei. Kyllä prosessorit ovat tukeneet vanhoja tietotyyppejä rinnalla. Tämä logiikka seuraa ainoastaan siitä, että koodaat C-kielellä ennen C99-aikakautta, kun tietotyypeille määritettiin standardit kiinteämittaiset koot (toki aiemminkin pystyi, mutta ei ollut määritetty standardissa). On pelkästään ohjelmoijan laiskuutta käyttää esim. indeksinä tai väliaikaisena muuttujana int-tyyppiä, jos int16_t riittää. Jossain tilanteissa ei kuuluisi käyttää edes kielen vakiotyyppejä vaan esim. size_t, joka olisi esim. x32 ABIssa 32-bittinen. Pointterit ovat kasvaneet, mutta toisaalta kaikki data ei ole pointtereita. Lopullinen vaikutus osoitteiden pituuden kasvulla ei ole niin radikaali. Joissain toisissa kielissä ei tietotyypeillä tapahdu tällaista automaattista kasvua aina prosessoria vaihtaessa.

Myös moniydinprosessorit kaipaavat enemmän muistia kuin yksittäiset, koska laskettaessa rinnakkain asioita, täytyy olla myös muistissa dataa ja laskutuloksia jokaiselle.

Tämä on totta varsinkin CPU-tehoja vaativassa ammattilaissoftassa, mutta monikaan perusohjelma ei hyödynnä rinnakkaisuutta.

Uudet käyttöjärjestelmät osaavat pitää muistissa usein käytettyjen ohjelmien tietoja ja sen avulla tietokoneen käyttö tuntuu nopealta. Nykyään Windows 10 käyttää jatkuvasti jotain 4,5 Gigaa muistia, joten 4G ei ainakaan sen kanssa ole enää tätä päivää. Joku kevyt 32bit Linux saattaa viä 4Gigalla pärjätäkin.

Levyjärjestelmän cache käyttää esim. Linuxilla ainoastaan vapaana olevaa muistia ja muisti vapautetaan välittömästi jos sitä tarvitaan prosesseille. Sitä ei lasketa tavallaan muistikulutukseksi.

Virtualisointi on myös eräs muistisyöppö, ja sitä hyödynnetään yhä ahkerammin. Uusimmassa Windowsissa onkin jo tähän perustuva tietoturvatoiminto.

Virtualisointia on paljon korvattu konteilla, joissa ei virtualisoida hypervisorilla vaan jaetaan resursseja nimiavaruuksiin. Virtualisoinnissakin voi samoista levykuvista jakaa sivutasolla dataa joissain tekniikoissa.

DVD on ehkä tuntunut aikanaan isolta 4Gigan möhkäleeltä, mutta nykyään se ei ole kovinkaan kaksinen. Perus peli saattaa olla 50Gigan kokoinen ja se voi viedä helposti yli 4Gigaa grafiikkamuistia ja varmaan vaikka kaiken vapaan keskusmuistin pyöriessään. Jotkut pelit kaipaavat jo 16Gigaa muistia. DVD on lopulta vain hieman pakattua videota 4K-televisiossa postimerkin kokoisella PAL-resoluutiolla. Moderneilla laitteilla voidaan tallentaa videota monta sataa megatavua sekunnissa. Vanha DVD on siis sekunneissa täynnä.

Sotket tässä ansiokkaasti offline-tallenteen koon ja aktiivisen käyttömuistin. Esim. DVD ja HD DVD -soittimissa on ollut hyvin pieniä sulautettuja järjestelmiä alle megan muisteillakin. Tuollainen 720i-tason DVD-framebufferi vie alle 1,5 megatavua muistia, 720p alle 3 MB ja 1080p noin 6 MB. Peleissäkään ei koko assettivalikoimaa ladata muistiin jatkuvaan käyttöön. Esim. jos pelissä on 10 tuntia pelattavaa, 50 gigan assettipaletti on voitu jakaa kymmeneen 5 gigan palaan ja niistä on kerrallaan käytössä vain yksi (yksinkertaistettuna).

 

[love_doctor]

Eiköhän tässä ajatella että esimerkiksi kokonaisluvun nolla laskenta yhteen luvun yksi kanssa vie toisessa arkkitehtuurissa kolme tavua ja toisessa 24 tavua.

Näinhän tämä ei ole. Esim. 64-bittisessä x86:ssa on ihan samat 8-bittiset laskutoimitukset vielä käskykannassa ja muuttujan voi tallentaa esim. AH- tai AL-rekisteriin eikä ole mikään pakko käyttää 64-bit rekisteriä tai 512-bittistä AVX-rekisteriä per luku.

 

[love_doctor]

Jos grafiikan ja rinnakkaislaskennan tarpeisiin ei tarvita muistia, niin mikä sinun mielestäsi on syy siihen että gpu:lle osoitetaan jatkuvasti enemmän käyttömuistia? Uusimmat mobiilipuolen GPU:t sisältävät myös tensoriyksiköitä. Ollaan tosin jo aika kaukana uutisen aiheesta

Muistinhallinta on dynaamista siinä mielessä, että silloin kun näitä laskentoja ei tehdä, muistin ei tarvitse olla korvamerkitty GPU:lle, vaikka GPU:lla onkin tiettyjä vaatimuksia muistialueen muodosta (Linuxin CMA jne.). Tietenkin tällaiset käyttökohteet lisäävät painetta lisätä muistimääriä, mutta mobiilipuolella on kautta linjan muistimääriä kasvatettu jo ennen tensorilaskentoja ja vaativia GPU-sisältöjä.

Seuraava demonstroi sitä, että muistia tarvitaan ihan peruskäytössäkin peruspalveluiden pyörittämiseen, kun taas läppäreissä peruspalvelut voivat toimia jo pienemmällä muistimäärällä. Esimerkiksi omassa Ryzen-koneessa on 32 GB muistia ja kun kirjaan sisään kaksi käyttäjää graafiselle työpöydälle @ 1440p kummallakin, muistia on käytetty noin 700 MB. Tässä on vino pino palveluita käynnissä. Task managerin mukaan toistasataa prosessia pyörimässä. Esimerkkikännykässä (Samsung Galaxy A3) on 2 GB ja muistia on boottaamisen jälkeen käytössä 1600 MB, vaikka framebuffer on 1280x720. Tämän näkee developer-asetuksista muistimanagerista. Puhelin on ihan low end -laite eikä siinä pyöri raskas GPU-softa eikä tensorit. Asennus on myös melko minimaalinen LineageOS gappseilla.

 

[Griffin]

Eniten muistia syö nykyisin laiskat ja typerät ohjelmien tekijät, jotka eivät vain osaa. Käy tetään lisäksi jotain naurettavaa. tulkattavaa kieltä, joka sitten syö muistin lisäksi suorituskyvyn.

Lisäksi ohjelmat tungeltaan täyteen täysin jonninjoutavaa paskaa, joilla saadaan aikaan hidastumisen lisäksi vain tietoturvareikiä.

Hyvä esimerkki ihan uskomattoman huonosta sontapökäleestä on esim adobe reader. Ei uutta versiota kannata käyttää missään, vaan jotain vanhaa, niin niillä sentään pystyy katselemaan niitä pdf:iä-

 

[jive]

Näinhän tämä ei ole. Esim. 64-bittisessä x86:ssa on ihan samat 8-bittiset laskutoimitukset vielä käskykannassa ja muuttujan voi tallentaa esim. AH- tai AL-rekisteriin eikä ole mikään pakko käyttää 64-bit rekisteriä tai 512-bittistä AVX-rekisteriä per luku.

Puhuttiin suoritinarkkitehtuureista vaikkapa esimerkiksi AVR8 vs. Aarch64.

 

[love_doctor]

Puhuttiin suoritinarkkitehtuureista vaikkapa esimerkiksi AVR8 vs. Aarch64.

Jos haluat korjata jotain, niin käytä edes oikeita nimiä. Aarch64 on ARMv8-laitteiden suoritusmoodi. x86-64:ssä vastaava lienee long mode. Uusi ARMv8 ISA:n käskykanta on A64. ARMv8:t sallivat käyttää vanhoja 32-bit rekistereitä samassa suoritusmoodissa eli leveintä tietotyyppiä ei ole pakko käyttää, jos ei halua. Toiminta poikkeaa hieman x86:n 64-bit laajennoksesta.

 

[jive]

Jos haluat korjata jotain, niin käytä edes oikeita nimiä. Aarch64 on ARMv8-laitteiden suoritusmoodi. x86-64:ssä vastaava lienee long mode. Uusi ARMv8 ISA:n käskykanta on A64.

A-Profile Architectures – Arm Developer ARM vehkeiden kanssa ei asiat koskaan ole ihan suoraviivaisia. Yritin alleviivata 64bit versiota käyttämällä AArch64 tarkennetta. Jos haluat viilata pilkkua niin huomaat että mikään ARMv8 koskeva yksityiskohta viestissäsi ei pidä yleispätevästi paikkaansa.

 

[love_doctor]

Jos haluat viilata pilkkua niin huomaat että mikään ARMv8 koskeva yksityiskohta viestissäsi ei pidä yleispätevästi paikkaansa.

Jotenkin olen havaitsevinani enemmän tällaista siellä suunnassa. Luitko edes linkkaamaasi tekstiä? "It introduces the ability to use 64-bit and 32-bit Execution states, known as AArch64 and AArch32 respectively." Omalta osalta vänkääminen loppuu tähän. Näytin jo x86-64:lla ja ARMin vastaavalla, että voit käyttää muitakin kuin 64-bittisillä operandeilla operoivia käskyjä. Tässä ei ole sen enempää jauhamista.

 

[jive]

Omalta osalta vänkääminen loppuu tähän.

Hyvä.

 

[UX]

???
Voitko tarkentaa, miten 64-bittisessä arkkitehtuurissa yksi luku vie 8-kertaisesti muistia verrattuna 8 bit arkkitehtuuriin esim. IEEE 754 -standardin mukaisissa kokonais- ja liukulukuformaateissa:
binary16
binary32
binary64
binary128
binary256
decimal32
decimal64
decimal128
???

En sanonyt, että vie aina, mutta voi viedä. En nyt puhunut niin tarkalla tasolla, kun en ole ohjelmoinut hetkeen, asiat unohtuvat ja mieleen jää vaan kokonaiskuva. Idea oli vaan karkealla tasolla antaa suuntaa sille, että 64bit arkkitehtuurin kanssa samaan asian tekemiseen sai kulumaan enemmän muistia, vaikka en nyt ehtinyt/jaksanut kaivautua aineistoihin tarkistamaan täsmällisesti miksi näin kävi. Tämä kun ei ole tieteellinen artikkeli, niin voi heittää vähän hataria mielikuviaan pöytään, ilman lähdeviitteitä

Koska sinulla vaikuttaa olevan syvempi perehtyminen tähän, niin voitko kertoa mistä se muistinkulutus 64bit järjestelmissä oikeasti johtuu?
Mulla on vaan karkea muistikuva, että se liittyi sananpituuteen tms. Kai nämä asiat tulevat taas itsestäänselvyyksiksi, kun pääsee taas keskittymään ohjelmointiin.

 

[UX]

Ei. Kyllä prosessorit ovat tukeneet vanhoja tietotyyppejä rinnalla. Tämä logiikka seuraa ainoastaan siitä, että koodaat C-kielellä ennen C99-aikakautta, kun tietotyypeille määritettiin standardit kiinteämittaiset koot (toki aiemminkin pystyi, mutta ei ollut määritetty standardissa). On pelkästään ohjelmoijan laiskuutta käyttää esim. indeksinä tai väliaikaisena muuttujana int-tyyppiä, jos int16_t riittää. Jossain tilanteissa ei kuuluisi käyttää edes kielen vakiotyyppejä vaan esim. size_t, joka olisi esim. x32 ABIssa 32-bittinen. Pointterit ovat kasvaneet, mutta toisaalta kaikki data ei ole pointtereita. Lopullinen vaikutus osoitteiden pituuden kasvulla ei ole niin radikaali. Joissain toisissa kielissä ei tietotyypeillä tapahdu tällaista automaattista kasvua aina prosessoria vaihtaessa.


Tämä on totta varsinkin CPU-tehoja vaativassa ammattilaissoftassa, mutta monikaan perusohjelma ei hyödynnä rinnakkaisuutta.


Levyjärjestelmän cache käyttää esim. Linuxilla ainoastaan vapaana olevaa muistia ja muisti vapautetaan välittömästi jos sitä tarvitaan prosesseille. Sitä ei lasketa tavallaan muistikulutukseksi.


Virtualisointia on paljon korvattu konteilla, joissa ei virtualisoida hypervisorilla vaan jaetaan resursseja nimiavaruuksiin. Virtualisoinnissakin voi samoista levykuvista jakaa sivutasolla dataa joissain tekniikoissa.


Sotket tässä ansiokkaasti offline-tallenteen koon ja aktiivisen käyttömuistin. Esim. DVD ja HD DVD -soittimissa on ollut hyvin pieniä sulautettuja järjestelmiä alle megan muisteillakin. Tuollainen 720i-tason DVD-framebufferi vie alle 1,5 megatavua muistia, 720p alle 3 MB ja 1080p noin 6 MB. Peleissäkään ei koko assettivalikoimaa ladata muistiin jatkuvaan käyttöön. Esim. jos pelissä on 10 tuntia pelattavaa, 50 gigan assettipaletti on voitu jakaa kymmeneen 5 gigan palaan ja niistä on kerrallaan käytössä vain yksi (yksinkertaistettuna).

Mitä sä nyt näin mun vastauksen otit? Mun oli tarkoitus keskustella vaan suuruusluokista ja vähän yksinkertaistetusti asioista joita nykyään pellin alla tapahtuu. Ei oo ollu tarkoitus väittää mitään. Täytyy jatkossa harkita tarkemmin kuinka yksinkertaistuksensa muotoilee.

 

[love_doctor]

Koska sinulla vaikuttaa olevan syvempi perehtyminen tähän, niin voitko kertoa mistä se muistinkulutus 64bit järjestelmissä oikeasti johtuu?
Mulla on vaan karkea muistikuva, että se liittyi sananpituuteen tms. Kai nämä asiat tulevat taas itsestäänselvyyksiksi, kun pääsee taas keskittymään ohjelmointiin.

Tähän oli jo tekninen vastaus toisessa viestissä, johon vastasit heti perään.

 

[valurauta]

Näinhän tämä ei ole. Esim. 64-bittisessä x86:ssa on ihan samat 8-bittiset laskutoimitukset vielä käskykannassa ja muuttujan voi tallentaa esim. AH- tai AL-rekisteriin eikä ole mikään pakko käyttää 64-bit rekisteriä tai 512-bittistä AVX-rekisteriä per luku.

Näin. Käytännössä jo 8-bittiset ympäristöt ovat tukeneet 16-bittistä laskentaa hyvin, eikä 64-bittisessäkään ympäristössä tavallinen kokonaisluku ole kuin 32-bittinen:

Spoileri

~/src$ cat size.c
#include <stdio.h>

void main(void)
{
  printf("char = %d\n",sizeof(char));
  printf("short = %d\n",sizeof(short));
  printf("int = %d\n",sizeof(int));
  printf("long = %d\n",sizeof(long));
  printf("float = %d\n",sizeof(float));
  printf("double = %d\n",sizeof(double));
}
~/src$ gcc size.c
~/src$ ./a.out
char = 1
short = 2
int = 4
long = 8
float = 4
double = 8

Tavanomaiset muuttujat eivät ole kasvaneet 8-bittisistä 64-bittisiksi vaan pikemminkin 16->32 bittiä. Samalla keskusmuistin määrän suhteellinen kasvu alkaa olla melkein tasolla miljoona.

Eniten muistia syö nykyisin laiskat ja typerät ohjelmien tekijät, jotka eivät vain osaa. Käy tetään lisäksi jotain naurettavaa. tulkattavaa kieltä, joka sitten syö muistin lisäksi suorituskyvyn.

Tätä minäkin epäilen. Kun muistia on törsättäväksi, niin sitähän sitten törsätään.

Itse asiasta, onko läppärit ja pöytäkoneet kokeneet mitään renesanssia, joka voisi selittää toimitusvaikeudet? Ehkä yhä useampi on alkanut oivaltaa, että älypuhelin ja tabletti eivät sittenkään korvaa oikeaa tietokonetta läheskään kaikessa.