Intel julkisti Meteor Lake -arkkitehtuurin tuleviin Core Ultra -prosessoreihin

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
22 495
intel-meteor-lake-cpu-20230920.jpg


Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Intelin Meteor Lake -arkkitehtuuri ja -prosessorit ovat viihtyneet erinäisissä vuodoissa ja virallisissakin tiedoissa jo pitkän aikaa. Nyt arkkitehtuuri on vihdoin julkaistu myös virallisesti.

Intelin Meteor Lake -arkkitehtuuri on merkittävä muutos yhtiön prosessoreissa ja esimerkiksi siinä missä Raptor Lake -sukupolvessa tarvittiin kolmea erilaista mobiiliversiota, riittää yksi ja sama Meteor Lake kattamaan nyt kaikkien kolmen eri mallin tehtävät. Prosessori rakentuu yhteensä neljästä eri sirusta, jotka on Foveros-paketoitu yhdelle alustalle. Compute-siru valmistetaan Intel 4 -prosessilla, Graphics-siru TSMC:n N5-prosessilla, SoC- ja IO-sirut TSMC:n N6-prossilla ja pohjasiru, jolle kaikki on istutettu Intelin 22 nanometrin prosessilla.

[gallery link="file" columns="2" size="medium" ids="90711,90710"]

Compute Tile sisältää pääosan prosessoriytimistä. Redwood Cove -arkkitehtuuriin perustuvia P-ytimiä on yhteensä kuusi ja Crestmont-arkkitehtuurin E-ytimiä kahdeksan. Intel ei mennyt syvemmin ydinten uudistuksiin, mutta totesi yleisluontoisemmalla tasolla Redwood Coven tarjoavan entistä parempaa energiatehokkuutta, enemmän kaistaa per ydin, parannellun kommunikaation Thread Director -yksikön kanssa sekä parannellun Performance Monitoring Unit -yksikön. E-ytimissä luvataan aiempaa korkeampaa IPC:tä, tekoälykiihdytystä VNNI-tuen ja käskykantaparannusten kautta, parempaa haarautumisen ennustusta sekä P-ydinten tapaan paranneltua kommunikaatiota Thread Directorin kanssa. Thread Director ohjaa nyt tehtävät oletuksena SoC-sirun kahdelle matalavirtaiselle E-ytimelle, mutta jos ne eivät riitä hypätään ensin Compute-sirun E-ytimille ja sitten P-ytimille.

[gallery link="file" ids="90709,90708,90707"]

SoC-sirusta löytyy kaikki, mikä ei sovi muualle. Se on jaettu periaatteessa kahteen osaan, joista ensimmäisellä on suora yhteys Compute- ja Graphics-siruihin ja sisältää esimerkiksi LP-E-ytimet, muistiohjaimen, NPU-tekoälykiihdyttimen, mediayksikön, näyttöohjaimen sekä IO-ohjaimen, ja jälkimmäisellä taas IO-ohjaimeen sekä IO-siruun. Jälkimmäiseltä puolelta löytyy kaikkien IO-puolen ohjaimet PCI Expressistä USB:een ja Ethernetiin. NPU-tekoälykiihdytin on varustettu kahdella Neural Compute Engine -yksiköllä ja pienellä omalla Scratchpad-muistilla. Xe-mediayksikkö on irrotettu grafiikkaohjaimesta ja sisältää muun muassa kaksi MFX-koodekkia, jotka osaavat AV1-purun ja -pakkauksen, HEVC:in ja muut perinteiset aina 8K60 10-bit HDR -tasoon asti. Näyttöohjain puolestaan tukee HDMI 2.1:tä ja DisplayPort 2.1:tä (UHBR20).

[gallery link="file" columns="2" size="medium" ids="90706,90705"]

Graphics-sirulta löytyy odotetusti grafiikkaohjain, joka perustuu Arc-erillisnäytönohjainten Xe-HPG:sta jatkojalostettu Xe-LPG-arkkitehtuuriin. Se sisältää mm. kahdeksan Xe-ydintä eli 128 vektoriyksikköä tai 1024 laskentayksikköä, kaksi geometrialinjastoa ja kahdeksan RT-yksikköä. Oletettavasti piirissä on 64 teksturointiyksikköä ja 32 ROPsia, mutta näitä Intel ei ole erikseen varmistanut.

IO-siru on suunniteltu skaalautuvaksi eikä se välttämättä ole identtinen edes kaikkien Meteor Lake -sirujen välillä. Sille on sijoitettu nimensä mukaisesti lisää IO:ta, kuten Thunderbolt 4 -tuki. Sen kautta ei voida kuitenkaan enää ylläpitää välimuistikoherenttiutta, vaan se onnistuu vain SoC-sirun IO:n puolesta.

Tarkemmin Meteor Laken sielunelämästä kiinnostuneille suosittelemme lämpimästi esimerkiksi AnandTechin kattavaa artikkelia. Meteor Lake -prosessorit saapuvat myyntiin Core Ultra -brändättyinä 14. joulukuuta.

Lähde: Intel

Linkki alkuperäiseen juttuun
 
Olisi aika kiva Jellyfin serveriin kun on valmiina av1 encoodaus ja matalavirtainen.
 
Kait ne voi kytkeä pois päältä jos haluaa paistaa läppärillä aamiaisen.

Kyllä tällä duunin P & E core paske virityksellä paistuu aamianen E-ytimet enabloitunakin. Vähän kun tekee raskaampia hommia, niin edes luvattu base clock ei pidä paikkaansa, kun tuo kivi paistuu tuonne kuorien sisälle. Akkukesto olematon ... Voi kun ois vaihtoehtona duunissa myös AMD.

Toivottavasti tuo on huomattavasti parempi kun tämä alderlake kötös joka on serriä jo ostaessa. :(
 
Mikähän idea tuo on tehdä Intelin 22 nanometrin prosessilla eikä esim. 10nanometrin tekniikalla?
 
Mikähän idea tuo on tehdä Intelin 22 nanometrin prosessilla eikä esim. 10nanometrin tekniikalla?
Ainoastaan se erilliset piirit toisiinsa yhdistävä pohjalevy (EMIB) on tehty 22 nanometrin tekniikalla.
Ymmärtääkseni prosessin pienentämisellä ei saada mitään varsinaista lisähyötyä aikaiseksi.
 
14. Joulukuuta on semmoinen "viimeinen päivä jolla launchata tavaraa ja vielä sanoa että joo launchattiin Q4 2023".

En ihan hirveästi yllättyisi jos tulee puolivalmista purkkaa joka oli pakko tuupata myyntiin viime hetkellä että aikataulu virallisesti piti.
 
14. Joulukuuta on semmoinen "viimeinen päivä jolla launchata tavaraa ja vielä sanoa että joo launchattiin Q4 2023".

En ihan hirveästi yllättyisi jos tulee puolivalmista purkkaa joka oli pakko tuupata myyntiin viime hetkellä että aikataulu virallisesti piti.
Kyllä noista Meteor Lakeista saadaan toimivia - jollakin aikataululla - mutta 288-ytimisistä Xeon "Sierra Forest" -palvelinprosessoreiden kohdalla odottelisin aika kuminauhamaista aikataulun venymistä (luvattu 'first half 2024').
Näissäkin käytetään samoja uuden 'Sierra Glen' -mikroarkkitehtuurin 2. gen E-ytimiä kuin Meteor Lakessa.

 
Hmm. Tuli mieleen kun nyt on kaksia erilaisia E ytimiä ja P ytimet, että toivottavasti pistävät nyt tuon thread directorin kehityskeen sitte kunnolla paukkuja. Työkoneella kun ajelle kaikkea jänää kummallista ja virtualikoneita, niin tuota saa olla monen softan kohdalla paimentamassa ihan itse.

Hyvänä esimerkkinä m$/intel näkemys on, että aktiivinen ikkuna tarvitsee P ytimet. Entäs jos softalla ei ole ikkunaa ollenkaan, tai VM teke jotain samalla kun käyttäjä koplaa host OS:n softia. Ja joskus sekään ei toimi oikein.

Yksi päivä toimistolla ihmettelin kun kolleega aktiivisesti heilutti hiirellä virtuaalikoneen ikkunaa. Tiedustelin asiaa, niin sanoi että kääntyy tuo projektin softa vm linuxissa 10x nopeammin jos hän hiirellä heiluttelee sitä ikkunaa. Tässä vaiheessa neuvoin miten se pakotetaan vain P ytimille ja kaikki virransäästö virvelit kuuseen, mutta lähinnä pointtina että tämän hetkinen säietirehtööri on aivan täyttä sontaa.
 
Hmm. Tuli mieleen kun nyt on kaksia erilaisia E ytimiä ja P ytimet, että toivottavasti pistävät nyt tuon thread directorin kehityskeen sitte kunnolla paukkuja. Työkoneella kun ajelle kaikkea jänää kummallista ja virtualikoneita, niin tuota saa olla monen softan kohdalla paimentamassa ihan itse.

Hyvänä esimerkkinä m$/intel näkemys on, että aktiivinen ikkuna tarvitsee P ytimet. Entäs jos softalla ei ole ikkunaa ollenkaan, tai VM teke jotain samalla kun käyttäjä koplaa host OS:n softia. Ja joskus sekään ei toimi oikein.

Yksi päivä toimistolla ihmettelin kun kolleega aktiivisesti heilutti hiirellä virtuaalikoneen ikkunaa. Tiedustelin asiaa, niin sanoi että kääntyy tuo projektin softa vm linuxissa 10x nopeammin jos hän hiirellä heiluttelee sitä ikkunaa. Tässä vaiheessa neuvoin miten se pakotetaan vain P ytimille ja kaikki virransäästö virvelit kuuseen, mutta lähinnä pointtina että tämän hetkinen säietirehtööri on aivan täyttä sontaa.
Äläs nyt mitään vielä: Intelkin on tulevaisuudessa tuomassa 3D -välimuistin prosessoreilleen, joten saadaan taas yksi kerroin lisää tähän sekasotkuun
Tai oikeastaan useampiakin:
- 3D-välimuisti kaikille P-ytimille
- 3D-välimuisti osalle P-ytimistä
- 3D-välimuisti ei ollenkaan P-ytimille
- 3D-välimuisti kaikille E-ytimille
- 3D-välimuisti osalle E-ytimistä
- 3D-välimuisti ei ollenkaan E-ytimille
+ näiden kaikki kombinaatiot (kaikille P-ytimille, osalle E-ytimistä jne.).
:hmm:
 
Hmm. Tuli mieleen kun nyt on kaksia erilaisia E ytimiä ja P ytimet, että toivottavasti pistävät nyt tuon thread directorin kehityskeen sitte kunnolla paukkuja. Työkoneella kun ajelle kaikkea jänää kummallista ja virtualikoneita, niin tuota saa olla monen softan kohdalla paimentamassa ihan itse.

Hyvänä esimerkkinä m$/intel näkemys on, että aktiivinen ikkuna tarvitsee P ytimet. Entäs jos softalla ei ole ikkunaa ollenkaan, tai VM teke jotain samalla kun käyttäjä koplaa host OS:n softia. Ja joskus sekään ei toimi oikein.

Yksi päivä toimistolla ihmettelin kun kolleega aktiivisesti heilutti hiirellä virtuaalikoneen ikkunaa. Tiedustelin asiaa, niin sanoi että kääntyy tuo projektin softa vm linuxissa 10x nopeammin jos hän hiirellä heiluttelee sitä ikkunaa. Tässä vaiheessa neuvoin miten se pakotetaan vain P ytimille ja kaikki virransäästö virvelit kuuseen, mutta lähinnä pointtina että tämän hetkinen säietirehtööri on aivan täyttä sontaa.
Eipä kukaan tiedä varmaan vielä onko parempi, mutta ainakin erilainen:

1695213091837.png
 
Yksi päivä toimistolla ihmettelin kun kolleega aktiivisesti heilutti hiirellä virtuaalikoneen ikkunaa. Tiedustelin asiaa, niin sanoi että kääntyy tuo projektin softa vm linuxissa 10x nopeammin jos hän hiirellä heiluttelee sitä ikkunaa. Tässä vaiheessa neuvoin miten se pakotetaan vain P ytimille ja kaikki virransäästö virvelit kuuseen, mutta lähinnä pointtina että tämän hetkinen säietirehtööri on aivan täyttä sontaa.

Skidisti offtopic: Hiiren vänkkäys on vanha keino saada Windows toimimaan nopeammin. Aiemmin syy oli eri.
 
Eipä kukaan tiedä varmaan vielä onko parempi, mutta ainakin erilainen:

1695213091837.png
En tajua näistä juurikaan, mutta onhan tuo valtava muutos jos entisessä luotettiin ohjelmakoodin tekijänkin vaikuttamiin QoS-arvoihin, mutta nyt ei enää välitetä siitä päätkäkään vaan kaikki asiat päätetään automaattisesti.

Tai noin jotenkin ymmärrän tuon dian.
 
Tuo uusi malli näyttää menevät niin virransäästö edellä... ihan hienoa ultrakevyessä läppärissä joka viettää 99% elämästään idlenä ja pyrkii minimoimaan virrankulutuksen, mutta koneita oikeasti raskasta duunia vääntämään hankkivat katsovat tuota kuviota vähän silleen "ewwww, näinköhän toimii hyvin".
 
Ihan mielenkiinnosta, milloin viimeksi Intel on käyttänyt ulkopuolista foundryä (tässä tapauksessa TSMC) sen pääsarjan prosessoreiden osien valmistukseen?
 
Tässä lisää lätinää tirehtööristä, Kitgurun Leon haastattelussa Intel Fellow Rajshree Chabukswar ja päällimmäinen ymmärrys jäi että ite tirehtööri ei tee muuta kun kerää dataa siitä mikä voisi olla paras ydin ajella hommia eri tilanteissa ja käyttis (sekä windowsin puolella power management profiilit) käy sitten haluamallaan ajankohdalla sieltä lukemassa vihjeitä siitä minne käsissä oleva työkuorma on järkevintä työntää:

 
Tuo uusi malli näyttää menevät niin virransäästö edellä... ihan hienoa ultrakevyessä läppärissä joka viettää 99% elämästään idlenä ja pyrkii minimoimaan virrankulutuksen, mutta koneita oikeasti raskasta duunia vääntämään hankkivat katsovat tuota kuviota vähän silleen "ewwww, näinköhän toimii hyvin".

Eikös tämä ole juurikin tarkoitettu ultrakevyisiin läppäreihin eikä "oikeasti raskasta duunia vääntäville" joten mikä tässä nyt on ongelma?
 
No siis jos tämä on malli jolla nämä toimivat tulevaisuudessa. Onhan se tietenkin mahdollista että tämä on Meteor Laken tapa ja Arrow Lake jossa deskarit ovat taas mukana kuvioissa tekee jotenkin toisin?
 
Eikös tämä ole juurikin tarkoitettu ultrakevyisiin läppäreihin eikä "oikeasti raskasta duunia vääntäville" joten mikä tässä nyt on ongelma?

Ongelma on siinä, että jos tuo säietirehrööri on edelleen skeidaa ja edelleen möys workstation replacement läppäreissä on P- ja E- (ja ehkä E-LP) ytimiä, niin duuni ja tehokäyttäjät saavat edelleen säätää ihan pirusti, jotta hommat toimii oikein.

Teknisesti mulle on aivan sama onko siellä koneessa vaikka 10 eri ydintyyppiä, jos kernelin skeduleri hoitaa homman hyvin, sillon se toimii ja mun ei tarvi säätää. Se skeduleri vaan on astetta hankalampi saada toimimaan oikein, niinkuin nykyisen tirehtöörin toiminnasta nähdään, että taas ollaan hiiren heiluttelu kikoissa ja affinitiyjen tuhraamisessa käsin.

Otetaampa toinen esimerkki työmaailmasta. Apina (minä) koodaa palveluna pyörivää sofaaa, jota on kiva pyörittää lokaalisit, jotta sitä voi testata helpommin. M$ ja Intelin näkemys on, että P coreja tavitsee vain aktiivinen softa ja heidän näkemyksen mukaan aktiivinen softa on juuri nyt valittu ikkuna. No kun palvelulla ei ole ikkunaa niin avot säädä käsin.

Kun lisätään kuvioon pari virtuaalikonetta joista toisella ei ole ikkunaa niin homma menee taas kimurantimmaksi. Jos ja kun työskentelet jatkuvasti vaihtuvien projektien kanssa, niin sitten tuhraat joka kerta samoja juttuja eri softille uusiksi ja uusiksi.
 
näyttäis että meteor lake tulee myös työpöytä käyttöön (2024),
ja on varmistettu,jos Videocardzin haastatteluun on uskominen jossa intelin varatoimitus johtajaan varmistaa asian.

tuosta kyllä itse veikkaiin..hmm,kaikkea ei intelin tarvii aina kertoa...

meteor lake on muistaakseni 7nm prossu,eli sama viivalevys kuin amd'n zen3:lla.
eli siihen vois verrata...ainakin process noden perustella...
sanonpa vaan,uskomatonta...mikä hirvee etu amd:lla on ollut!.. no, se siitä.


nooh,sanottakoon että amd:lla ei paljon sanan sijaa ole ollut,niin process noden teknikka kuin prossujen X3D:n tekniikan kanssa.

kaikki kun on TSMC:n tekemiä (prossun chip)...eli sinne päin amd:n on kumaretteva..syvään...noh kohta intelkin menee TSMC:n leipiin...ainakin osittain.

mielenkiintoista on myös intelin X3D (ADM) tekniikka,joka tulee käyttöön arrow lakessa,ei vielä meteor lakessa.

mitä oon huhuiltu..., arrow lake menee 7ghz...en usko ennen kuin näen...
mutta ei mahdotonta.. 10nm pudotus 5nm.. 6.5ghz aika tosiasia.


lopuski,vaikka kaikki on varmaan lukenu. amd zen5 on 4nm viivaleveydellä tehty prossu
ja mikä oudointa,kellot laskee...299-300mhz?

pitää odottaa n. 6-9kk.. :(
 
korjaus...
lopuski,vaikka kaikki on varmaan lukenu. amd zen5 on 4nm viivaleveydellä tehty prossu
ja mikä oudointa,kellot laskee…200-300mhz?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 691
Viestejä
4 496 063
Jäsenet
74 271
Uusin jäsen
Esa.

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom