Intel Evo asettaa kannettaville joukon tiukkoja vaatimuksia

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Intel julkaisi aiemmin tällä viikolla uudet Tiger Lake -koodinimelliset 11. sukupolven Core -prosessorit kannettaviin ja uusi samassa yhteydessä yhtiön brändäystä uusilla logoilla sekä Intel Evo -alustalla. Käymme tässä uutisartikkelissa pikaisesti läpi, mistä Project Athenan toisessa sukupolvessa eli Intel Evossa on oikein kyse.

[gallery link="file" columns="2" size="medium" ids="51679,51682"]

Intel Evo asettaa kannettaville tiettyjä minimivaatimuksia, jotka sen on vähintään täytettävä voidakseen käyttää uutta brändäystä. Sen kantavina ajatuksina ovat esimerkiksi välitön käytettävyys (Instant Wake), hyvä suorituskyky ja nopeat vasteet, oikeassa käytössä pitkään jaksavat akut ja nopeat verkkoyhteydet. Intel tekee myös aktiivisesti yhteistyötä kannettavien valmistajien kanssa kehityspuolella ja tarjoaa käyttöön referenssialustan, jota valmistaja voi hyödyntää haluamissaan määrin.

[gallery link="file" columns="2" size="medium" ids="51681,51680"]

Esimerkiksi akun on kestettävä Intelin realistiseksi katsomissa käyttöskenaarioissa vähintään yhdeksän tuntia FullHD-resoluution näytöllä ja tuettava pikalatausta, jolla on saatava neljä tuntia käyttöaikaa alle puolen tunnin latausajalla. Nopeat yhteydet takaa tuki Wi-Fi 6:lle ja Thunderbolt 4:lle ja koneen on herättävä käyttöön alle sekunnissa.

[embed]

Muita vaatimuksia ovat esimerkiksi 11. sukupolven Core i5- tai i7 -prosessori Iris Xe -grafiikkaohjaimella, vähintään 8 gigatavua kaksikanavaista muistia ja 256 Gt NVMe SSD -tallennustilaa, korkeintaan 15 millimetrin paksuun ja tuki Intel Dynamic Tuning Technology -ominaisuudelle, sekä yli 12 mutta alle 16-tuumainen näyttö vähintään FullHD-tarkkuuden ohutreunaisella kosketusnäytöllä. Viimeisestä kosketustuki on kuitenkin ilmeisesti valinnainen optio, sillä MSI:n uuden Intel Evo -kannettavan Prestige 14 Evon näyttö ei tue kosketusta.

Voit tutustua Intel Evon ohjelmistopuolen vaatimuksiin ja ominaisuuksiin sekä muihin yksityiskohtiin Intelin diapaketissa (PDF).

Lähde: Intel

Linkki alkuperäiseen juttuun
[/embed]

 

[eternality]

Tulee vanhat centrino ajat mieleen. Saa nähdä unohdetaanko tämä yhtä nopeasti.

 

[Naama]

Alkaa ARM-pohjaiset mäkit pelottaan inteliä..

 

[vemkki]

Luulen että tässä pyritään luomaan tietynlaista premium-brändiä. Saa nähdä, onnistuuko.

 

[antero]

Luulen että tässä pyritään luomaan tietynlaista premium-brändiä. Saa nähdä, onnistuuko.

Varmaan kun prosessori ei ole ylivoimainen niin pitää laittaa vastuu valmistajalle jotta tuotteet olisi parempia.

 

[vemkki]

Varmaan kun prosessori ei ole ylivoimainen niin pitää laittaa vastuu valmistajalle jotta tuotteet olisi parempia.

No mun mielestä se kyllä vaikuttaa oikein hyvältä, vaikka sillä saattaakin hävitä Cinebench-pelissä jollekin.

 

[Juha Uotila]

Tulee vanhat centrino ajat mieleen. Saa nähdä unohdetaanko tämä yhtä nopeasti.

Johan näitä ekoja Athena versioita on ollut markkinoilla. Etenkin Chromebook puolella alkoi näitä lippulaivamalleja näkyä juuri tuolla Athena "sertifioinnilla"

 

[love_doctor]

256 gigatavun minimikapasiteetti levylle tuntuu aika pieneltä nykyään. 512 gigan nvme-levyt on kuitenkin vajaa 20 eur kalliimpia (malleista riippuen).

 

[Jerry Wires]

Eniten pisti silmään 2-kanavainen muisticonffi, liian usein vaikka ois kuin tehokasta rautaa ni on silti säästetty ja käytetty yhtä kampaa. Toinen huomion arvoinen asia on "saletti" thunderbold 4 tuki. Tosiaan tuo levy vaatimus saisi kyllä olla sen 512 gigaa...

 

[zepi]

256 gigatavun minimikapasiteetti levylle tuntuu aika pieneltä nykyään. 512 gigan nvme-levyt on kuitenkin vajaa 20 eur kalliimpia (malleista riippuen).

Läppärivalmistajille on tärkeää, että he voivat myydä volyymiä lisääviä hinnat-alkaen malleja, jotka eivät kannibalisoi katetta tuovien pro-mallien myyntiä. Tuo kasvattaa eräkokoja joka laskee esim. runkojen, virransyöttöjen, emojen ja näyttöjen sisäänostohintoja, mutta mahdollistaa silti hyvän katteen tekemisen niillä huippumalleilla.

Esim. MS Surface Pro:sta on tarjolla 4GB muistilla ja 128GB SSD:llä oleva malli. Seuraavassa generaatiossa MS on pakotettu tarjoamaan minimiversiona vähintään 8GB + 256GB mallin, mikäli se haluaa saada EVO merkinnän Surface Pro 8:lle. Intel on varmasti laskelmoinut, että 8GB ja 256GB ovat juuri sellainen kombinaatio, mikä tarjoaa sopivan hyvän käytettävyyden, mutta mahdollistaa silti niiden kovan katteen mallien erottelun tavalla, joka mahdollistaa OEM:ille myös voittojen tekemisen.

Esim. Lenovolta on nähty läppäreitä, joissa on 4GB emolle juotettua muistia + yksi vapaa 8GB muistislotti. Samalla rungolla myydään myös koneita joissa on 2x so-dimm slotit.

4GB kiinteän muistin mallia voi myydä vaikka tonnin halvemmalla Black Friday alessa kuin kuin sitä kahden so-dimm slotin mallia, koska siihen halpikseen ei saa paljoa muistia edes haluamalla ja se oikeaa pro-tehoa tarvitseva asiakas ei voi säästää ostamalla hinnat-alkaen mallia ja tilaamalla halvimpia so-dimmejä erikseen. Aleja metsästävä persaukinen asiakas saa edes kohtuullisen koneen ja ammattilainen maksaa sitten katteetkin päälle.
-
Nämä minimispeksit ovat tasapainoilua kahden asian välillä - sen suhteen, että asiakas saa käytettävää rautaa, mutta toisaalta sen suhteen, että OEM:t voivat jollain edes tinkiä hinnat-alkaen hinnat alas ilman, että se heikentää mahiksia tehdä voittoja niillä huippumalleilla.

Sen verran osaan sanoa, että monelle käyttäjälle 256GB SSD on tarpeeksi iso kaikkeen käyttöön. Esim. mulla on työkaverina 150k vuodessa tienaava softainssi, joka koodaa tyytyväisenä 32GB muistia+ 256GB SSD läppärillä. Ei hän tarvtse tilaa yhtään mihinkään. Meidän kaikki koodirepot ovat yhteensä pari hassua gigaa ja koodi ajautuu palvelimilla.

 

[love_doctor]

Läppärivalmistajille on tärkeää, että he voivat myydä volyymiä lisääviä hinnat-alkaen malleja, jotka eivät kannibalisoi katetta tuovien pro-mallien myyntiä. Tuo kasvattaa eräkokoja joka laskee esim. runkojen, virransyöttöjen, emojen ja näyttöjen sisäänostohintoja, mutta mahdollistaa silti hyvän katteen tekemisen niillä huippumalleilla.

..

Nämä minimispeksit ovat tasapainoilua kahden asian välillä - sen suhteen, että asiakas saa käytettävää rautaa, mutta toisaalta sen suhteen, että OEM:t voivat jollain edes tinkiä hinnat-alkaen hinnat alas ilman, että se heikentää mahiksia tehdä voittoja niillä huippumalleilla.

Sen verran osaan sanoa, että monelle käyttäjälle 256GB SSD on tarpeeksi iso kaikkeen käyttöön. Esim. mulla on työkaverina 150k vuodessa tienaava softainssi, joka koodaa tyytyväisenä 32GB muistia+ 256GB SSD läppärillä. Ei hän tarvtse tilaa yhtään mihinkään. Meidän kaikki koodirepot ovat yhteensä pari hassua gigaa ja koodi ajautuu palvelimilla.

Olisi syytä olla ekologinenkin näkökulma. Hinnat alkaen -mallit ovat ongelmallisia, kun laitteilla on aina jälkimarkkinoita ja seuraavia käyttäjiä. Kyse on nyt siitä, riittävätkö speksit sen koneen käyttökelpoisen käyttöiän loppupäässä. Ehkä on niin, että 256 GB riittää monelle. Ehkä sen voi vaihtaa. Ja ehkä tuo vajaan parin kympin säästö on merkittävä noissa laitteissa. Tilan kesken loppuminen on kuitenkin aika väistämätöntä muutaman vuoden päästä. 256 GB levyjä on myös halvimmissa malleissa ollut jo aika pitkään. 256 GB levy ei ensinnäkään ole 256 GiB. Osiointi ja levyjärjestelmä vie osan, SSD:llä on suositus jättää 10% tyhjäksi. Käyttöjärjestelmä on jo parikymmentä gigaa. Merkkikoneissa on erinäisiä palautusosioita jne. Ollaan jo alle 200 gigatavun, ennen kuin koneella on yhtään bundlattua ohjelmaa, asennettua 3. osapuolen ohjelmaa tai käyttäjän omia tiedostoja. Otin lähinnä tuohon kantaa, että tuo hintaero on aika naurettavan pieni ja moni varmaan investoisi lisää (varsinkin jos levy ei ole vaihdettava), jos tietäisi hyödyistä ja hintaerosta tarkemmin.

 

[L2K2]

Olisi syytä olla ekologinenkin näkökulma. Hinnat alkaen -mallit ovat ongelmallisia, kun laitteilla on aina jälkimarkkinoita ja seuraavia käyttäjiä. Kyse on nyt siitä, riittävätkö speksit sen koneen käyttökelpoisen käyttöiän loppupäässä. Ehkä on niin, että 256 GB riittää monelle. Ehkä sen voi vaihtaa. Ja ehkä tuo vajaan parin kympin säästö on merkittävä noissa laitteissa. Tilan kesken loppuminen on kuitenkin aika väistämätöntä muutaman vuoden päästä. 256 GB levyjä on myös halvimmissa malleissa ollut jo aika pitkään. 256 GB levy ei ensinnäkään ole 256 GiB. Osiointi ja levyjärjestelmä vie osan, SSD:llä on suositus jättää 10% tyhjäksi. Käyttöjärjestelmä on jo parikymmentä gigaa. Merkkikoneissa on erinäisiä palautusosioita jne. Ollaan jo alle 200 gigatavun, ennen kuin koneella on yhtään bundlattua ohjelmaa, asennettua 3. osapuolen ohjelmaa tai käyttäjän omia tiedostoja. Otin lähinnä tuohon kantaa, että tuo hintaero on aika naurettavan pieni ja moni varmaan investoisi lisää (varsinkin jos levy ei ole vaihdettava), jos tietäisi hyödyistä ja hintaerosta tarkemmin.

Totta tämäkin, mutta tuo taloudellinen näkökulma on välttämätön. Jos tuon logon vaatimukset ovat liian kovat, niin sille käy kuten esimerkiksi Android Enterprise Recommended ja Android One -ohjelmille näyttää käyneen. Valmistajat eivät lähde mukaan, ja sitten sitä ohjelmaa pitää keventää (ulkomuistista, AER vaatimukset päivityksien säännöllisyydestä pudotettiin kuukausittaisesta vuosineljännestasolle jossain vaiheessa, ja silti se näyttää melko kuolleelta kun uusimmankin kategorian vähimmäisversiovaatimus on edelleen Android 9.0).

256 GB on ahdas jos tekee mitään data-intensiivistä, mutta monelle peruskäyttäjälle enemmän kuin riittävä (oletettavasti) vielä hyvin pitkään.

Tuo 20 euron hintaero on merkittävä, siis yksittäisen komponentin osalta, kun huomioi mikä on todennäköinen hintataso noille hinnat alkaen -malleille. Muiden vaatimusten perusteella oletan sen olevan jossain 500 euron luokassa... nimittäin nuo muut vaatimukset kuten siedettävät kaiuttimet ja mikrofonit ovat siellä euron parin kustannussäästöluokassa valmistajan osalta. Jos tällä tarralla saa tuon "kuran" pois keskihintaisista (Intel) kannettavista, niin siinä voittaa sekä kuluttaja (että Intel). Nythän siis jopa noissa tonnin koneissa voi olla luokattoman huono äänentoisto yms.

 

[Loisteho]

Olisi syytä olla ekologinenkin näkökulma. Hinnat alkaen -mallit ovat ongelmallisia, kun laitteilla on aina jälkimarkkinoita ja seuraavia käyttäjiä. Kyse on nyt siitä, riittävätkö speksit sen koneen käyttökelpoisen käyttöiän loppupäässä. Ehkä on niin, että 256 GB riittää monelle. Ehkä sen voi vaihtaa. Ja ehkä tuo vajaan parin kympin säästö on merkittävä noissa laitteissa. Tilan kesken loppuminen on kuitenkin aika väistämätöntä muutaman vuoden päästä. 256 GB levyjä on myös halvimmissa malleissa ollut jo aika pitkään. 256 GB levy ei ensinnäkään ole 256 GiB. Osiointi ja levyjärjestelmä vie osan, SSD:llä on suositus jättää 10% tyhjäksi. Käyttöjärjestelmä on jo parikymmentä gigaa. Merkkikoneissa on erinäisiä palautusosioita jne. Ollaan jo alle 200 gigatavun, ennen kuin koneella on yhtään bundlattua ohjelmaa, asennettua 3. osapuolen ohjelmaa tai käyttäjän omia tiedostoja. Otin lähinnä tuohon kantaa, että tuo hintaero on aika naurettavan pieni ja moni varmaan investoisi lisää (varsinkin jos levy ei ole vaihdettava), jos tietäisi hyödyistä ja hintaerosta tarkemmin.

Itse olen huomannut, että on lähinnä kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, joille riittää nykyisin jo 128GB sekä niitä, joille ei 512GB riitä alkuunkaan. Siinä välimaastossa ei pahemmin ole ketään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat (=valtaosa käyttäjistä) pärjäävät 256GB levyllä vielä kymmenen vuoden päästä. Mahdollisesti vielä pidempäänkin, kun aina vain isompi osa datasta säilötään pilveen. Paikallista tilaa tarvistevat lähinnä vain pelit.

 

[vemkki]

Meillä töissä (IT-alan firma) tyypillisessä työkoneessa on 256 gigaa tallennustilaa. Ihmettelin kun vielä vähän aikaa sitten 4 vuoden leasing-ajalla varustetussa Macbook Pro:ssakin oli vain 256 gigan SSD. Nykyään tarjottavassa mallissa on sentään 512 gigan SSD. Itse olen nyt 2 vuotta pärjäillyt 256 gigalla työkäytössä, mutta jatkuvasti joudun kyllä siivoamaan levyä. Pari vähemmän vaativaa työkaveria ei sen sijaan ole valitellut.

 

[love_doctor]

Sen verran osaan sanoa, että monelle käyttäjälle 256GB SSD on tarpeeksi iso kaikkeen käyttöön. Esim. mulla on työkaverina 150k vuodessa tienaava softainssi, joka koodaa tyytyväisenä 32GB muistia+ 256GB SSD läppärillä. Ei hän tarvtse tilaa yhtään mihinkään. Meidän kaikki koodirepot ovat yhteensä pari hassua gigaa ja koodi ajautuu palvelimilla.

Tuo tila loppuukin peruskäyttäjällä enemmän ohjelmien huolimattoman levynkäytön seurauksena kuin varsinaisiin työtiedostoihin. Esim. aiemmin käytin Mac-konetta Lightroomin kanssa. Kuvat olivat parin kymmenen teratavun nassissa, mutta Lightroom täytti paikallista levyä kataloogeilla ja niiden kopioilla. Samoin kaikki ohjelmat säilöivät installerinsa piiloon ja osa vielä koko päivityshistorian. Oli pakko vaihtaa kone, kun levytila loppui. Johonkin asti selvisi ensin ihan vaan levyä siivoamalla ja käyttiksen uudelleen asentamalla, mutta tulee melko kalliiksi alkaa siivoamaan levyä, jos siihen menee vaikka tuntikin kuukaudessa, jotta pääsee siihen mitä 15-20 euron osan päivitys mahdollistaisi. Miettii vielä, että tällaista se on ensimmäisellä omistajalla, seuraavalla sitten tekee entistä tiukempaa levytilan kanssa, kun ohjelmat paisuvat ja digikuvien megapikselimäärät kasvavat jne.

edit: tosiaan tuolla greenware-ketjussakin katsaus käytettyjen listauksiin näytti, että 58% käytetyistä koneistakin sisältää jo yli 256 GB levytilaa.

 

[Tarjoushaukka]

Kosketusnäyttö läppärissä on aika turahke ja hinnan kasvattaja. Normikäytössä ei halua, että näyttöön tulee sormenjälkiä, joita joutuisi sitten pyyhkimään. Toki kosketusnäyttöläppäriä voi käyttää ilman näytön koskettamistakin, mutta silloin maksaa taas turhasta.

 

[hkultala]

Kosketusnäyttö läppärissä on aika turahke ja hinnan kasvattaja. Normikäytössä ei halua, että näyttöön tulee sormenjälkiä, joita joutuisi sitten pyyhkimään. Toki kosketusnäyttöläppäriä voi käyttää ilman näytön koskettamistakin, mutta silloin maksaa taas turhasta.

Juu.

Työkoneessa on kosketusnäyttö. Olen kytkenyt koneen ulkoiseen näyttöön, näppiksen ja hiireen ja kone on tuolla lattialla sivulla.

No, pari kertaa sitten aivastanut sinne koneen suuntaan. Koneen kosketusnäyttö ottanut muutaman pisaran ja lähtenyt halluilemaan siitä.

Windows 10stä sitä kosketusnäyttöä ei saa edes järkevästi tilapäisesti disabloitua, pitäisi koko ajuri disabloida device managerista.

 

[hsalonen]

Intel EVO ei sano tällä hetkellä vielä mitään, mutta kai tämä parissa vuodessa lyö itsensä läpi tai sitten ei.

Mielestäni on oikeasti loistavaa, että pistetään joku minimitaso. En näe tässä huonoja puolia. Minulla itselläni ei ole tästä mitään seurauksia, mutta joku vanhempi ihminen tai lapsi hankkii läppärin, niin on todella helppoa sanoa: "Hanki Intel EVO." Toivottavasti AMD:lta tulee myös vastine tälle luokitukselle ja tuhnut läppärit jää kauppoihin.

Vaatimukset ei olleet edes kovin vaikeita.

 

[love_doctor]

Meillä töissä (IT-alan firma) tyypillisessä työkoneessa on 256 gigaa tallennustilaa. Ihmettelin kun vielä vähän aikaa sitten 4 vuoden leasing-ajalla varustetussa Macbook Pro:ssakin oli vain 256 gigan SSD. Nykyään tarjottavassa mallissa on sentään 512 gigan SSD. Itse olen nyt 2 vuotta pärjäillyt 256 gigalla työkäytössä, mutta jatkuvasti joudun kyllä siivoamaan levyä. Pari vähemmän vaativaa työkaveria ei sen sijaan ole valitellut.

Levytilan tarpeen kehityksessä historiallinen perspektiivi antaa osviittaa, mitä lähitulevaisuudessa käy. Nykytilanne ei anna kattavaa kuvaa kehityksestä. Ostin ekan 64 GB:n SSD:n 12v sitten, kun tyypillinen koko oli 24-128 GB. Nyt vastaavan hintaluokan koneissa on 512-2048 GB SSD:tä. 12 vuodessa koot ovat 20-kertaistuneet. Vuonna 2032 ostetaan ehkäpä jo 40 TB:n SSD. Tämä ei ole edes kaukaa haettua, koska nyt jo saa 30 TB:n SSD-levyjä ja m.2-paikkoihin monelle emolevylle 12 TB. Puolijohteissa on jossain määrin vielä Mooren laki voimassa, kun taas hdd-levyillä on ollut ongelmia kehittyä Mooren lain tahtiin, joten eksponentiaalinen kehitys on mahdollista.

 

[Loisteho]

Levytilan tarpeen kehityksessä historiallinen perspektiivi antaa osviittaa, mitä lähitulevaisuudessa käy. Nykytilanne ei anna kattavaa kuvaa kehityksestä. Ostin ekan 64 GB:n SSD:n 12v sitten, kun tyypillinen koko oli 24-128 GB. Nyt vastaavan hintaluokan koneissa on 512-2048 GB SSD:tä. 12 vuodessa koot ovat 20-kertaistuneet. Vuonna 2032 ostetaan ehkäpä jo 40 TB:n SSD. Tämä ei ole edes kaukaa haettua, koska nyt jo saa 30 TB:n SSD-levyjä ja m.2-paikkoihin monelle emolevylle 12 TB. Puolijohteissa on jossain määrin vielä Mooren laki voimassa, kun taas hdd-levyillä on ollut ongelmia kehittyä Mooren lain tahtiin, joten eksponentiaalinen kehitys on mahdollista.

12 vuotta sitten SSD:t olivat SLC tekniikalla tehtyjä ja hyppy MLC:hen tuplasi kapasiteetin, mutta TLC ei nostanut sitä enää kuin 33% ja QLC vain 25%, eli tekniikan kehittyessä parannukset ovat aina vain pienempiä ja nekin tulee kestävyyden kustannuksella. 12 vuotta sitten kukaan ei myöskään ollut kuullutkaan mistään pilvipalveluista ja kaikki piti säilöä lokaallisti, siinä missä nykyisin vain pieni vähemmistö tyhjää puhelimensa tietokoneelleen, eikä koneella ole käyttiksen ja parin softan lisäksi kuin joitain liitetiedostoja. Chromebookit valtaa jatkuvasti markkinoita, ja niiden koko olemus perustuu siihen, että kaikki on pilvessä. Pelit on aikalailla se ainoa asia, mikä syö merkittävissä määrin tilaa edes jossain määrin mainittavalta osalta ihmisistä.

 

[L2K2]

Levytilan tarpeen kehityksessä historiallinen perspektiivi antaa osviittaa, mitä lähitulevaisuudessa käy. Nykytilanne ei anna kattavaa kuvaa kehityksestä. Ostin ekan 64 GB:n SSD:n 12v sitten, kun tyypillinen koko oli 24-128 GB. Nyt vastaavan hintaluokan koneissa on 512-2048 GB SSD:tä. 12 vuodessa koot ovat 20-kertaistuneet. Vuonna 2032 ostetaan ehkäpä jo 40 TB:n SSD. Tämä ei ole edes kaukaa haettua, koska nyt jo saa 30 TB:n SSD-levyjä ja m.2-paikkoihin monelle emolevylle 12 TB. Puolijohteissa on jossain määrin vielä Mooren laki voimassa, kun taas hdd-levyillä on ollut ongelmia kehittyä Mooren lain tahtiin, joten eksponentiaalinen kehitys on mahdollista.

Tässä vertailussasi on yksi melko iso ongelma. 12 vuotta sitten se pääasiallinen massamedia oli kovalevy, eikä SSD.

Ja, se tyypillinen hinnat-alkaen mallin 2,5 tuuman kovalevy oli tuossa vaiheessa sen 160 GB (lähde, vuosimallin 2010 karvalakki-Thinkpad, jossa vaihtoehtoina 160, 250, 320 tai 500 GB kovalevy).

Tällä perusteella tallennustilan tyypillinen määrä ei ole oleellisesti muuttunut vuosikymmenessä. Kerroin on korkeintaan luokkaa 2, ei 20.

Lisäksi oletat, että menneen perusteella voi ennustaa tulevaa SSD-asemien suhteen. Tämä ei välttämättä toimi, koska kuluttaja-SSD-asemat olivat uutuustuotteita tuolloin, ja ne ovat nyt pitkälle kehitettyä tekniikkaa. Tämä saattaa johtaa samankaltaiseen saturaatioon maksimikapasiteetin kasvussa kuin mitä kovalevyjen puolella on nähty. (SSD-asemien muistisoluilla on koon suhteen alaraja, ihan samalla tavalla kuin mitä magneettisellakin medialla on. Raja on vaan vielä ollut verrattain kaukana, mutta kuten tuosta siirtymästä SLC > MLC > TLC > QLC voi nähdä, se ei ole niin kaukana, että valmistajat olisivat vain pienentäneet solun kokoa vuodesta toiseen. On pitänyt löytää vaihtoehtoinen ratkaisu.)

 

[hsalonen]

12 vuotta sitten SSD:t olivat SLC tekniikalla tehtyjä ja hyppy MLC:hen tuplasi kapasiteetin, mutta TLC ei nostanut sitä enää kuin 33% ja QLC vain 25%, eli tekniikan kehittyessä parannukset ovat aina vain pienempiä ja nekin tulee kestävyyden kustannuksella. 12 vuotta sitten kukaan ei myöskään ollut kuullutkaan mistään pilvipalveluista ja kaikki piti säilöä lokaallisti, siinä missä nykyisin vain pieni vähemmistö tyhjää puhelimensa tietokoneelleen, eikä koneella ole käyttiksen ja parin softan lisäksi kuin joitain liitetiedostoja. Chromebookit valtaa jatkuvasti markkinoita, ja niiden koko olemus perustuu siihen, että kaikki on pilvessä. Pelit on aikalailla se ainoa asia, mikä syö merkittävissä määrin tilaa edes jossain määrin mainittavalta osalta ihmisistä.

Paitsi että ei. TLC nosti 50%, QLC 33%.

 

[love_doctor]

Tässä vertailussasi on yksi melko iso ongelma. 12 vuotta sitten se pääasiallinen massamedia oli kovalevy, eikä SSD.

HDD-levyillä on ihan eri tekniikka. Siitä ei pysty mitenkään johtamaan nykykoneiden levytilan kehitystä, ei tekniikan puolesta eikä senkään takia, että Evo-koneissa tuskin on hdd:tä. Lisäksi kuten sanoin, noita isompia ssd-levyjä *on jo*. Kyse on enemmän siitä, koska ne ovat sopivan hintaisia kuluttajille ja koska ohjelmat ihan viimeistään vaativat niitä. Teknisesti asia on jo ratkaistu ja uudemmat tekniikat vain laskevat hintaa.

Ja, se tyypillinen hinnat-alkaen mallin 2,5 tuuman kovalevy oli tuossa vaiheessa sen 160 GB (lähde, vuosimallin 2010 karvalakki-Thinkpad, jossa vaihtoehtoina 160, 250, 320 tai 500 GB kovalevy).

Menee helposti omenoiden ja appelsiinien vertaamiseksi. 160 gigan hdd-levyjä myydään yhä, kun niillä on erityisiä käyttökohteita ja halvimpien hinta tai koko ei korreloi mitenkään kyseisen tekniikan kehityksen kanssa. Katsoin, että 2008 ostamani 85 euron kiintolevyt olivat 750 GB (SpinPoint SATA2 32MB 7200rpm). 2010 tuli jo käyttöön 2 TB levyjä (Caviar Green SATA2 64MB IntelliPro). Hintaluokka levyissä ollut noin sata euroa, mikä ollut per gigatavu paras hintaluokka jo vuosia.

Tällä perusteella tallennustilan tyypillinen määrä ei ole oleellisesti muuttunut vuosikymmenessä. Kerroin on korkeintaan luokkaa 2, ei 20.

Tälläkään ei sinänsä ole mitään väliä, koska 2x riittää. Argumentoin alunperin että 256GB on aika vähän ja 2x eli 512GB olisi sopivampi minimi nyt loppuvuonna 2020.

Lisäksi oletat, että menneen perusteella voi ennustaa tulevaa SSD-asemien suhteen. Tämä ei välttämättä toimi, koska kuluttaja-SSD-asemat olivat uutuustuotteita tuolloin, ja ne ovat nyt pitkälle kehitettyä tekniikkaa.

Joka tapauksessa pointti oli että kun m.2-leyjen koot ovat nyt kutakuinkin 8GB - 4TB markkinoilla, 512GB voisi olla 256GB:tä parempi alaraja käyttäjien kannalta. Varmasti kaupan toisen osapuolen kannalta olisi hyvä jos myytäisiin vielä 64 gigan levyjäkin, niin tulisi nopeammin päivitystarve, varsinkin silloin jos levy on juotettu kiinni.

Tuohon vielä se huomio, että nyt yksittäisen muistipiirin kokoisen nand-moduulin koko on kai vähintään luokkaa 100 GB. Noita piirejä voidaan helposti latoa rinnalle useampia kuten noissa 16TB laitteissakin on tehty. Tekniikan rajat koskevat enemmänkin huipputekniikan valmistamista, entry level -laitteiden kokoa voi helposti kasvattaa vaihtamalla kalliimpaan jo olemassa olevaan valmistustekniikkaan.

12 vuotta sitten SSD:t olivat SLC tekniikalla tehtyjä

En ole ihan varma tästä. Ensimmäisiä levyjä ei ole käsillä enää tässä, mutta Wikipedian mukaan Toshiba alkoi massatuottaa jo 2009 TLC-levyjä ja Samsung 2010. MLC:tä oli jo jonkin aikaa tätä ennen. 2009:stäkin on jo 12 vuotta ihan pian. Olen suht. varma että eka SSD:ni oli MLC.