Intel aikoo julkaista 5 ja 3,3 voltin jännitteet hylkäävän ATX12VO-virtalähdestandardin

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
12 044
3,3V löytyy myös PCIe-slotista.
PCI Express - Wikipedia


Ei siihen nyt ihan yksi ampeeri riitä, ellei USBien määrää tiputeta.
USBin maksimivirtaahan on kasvatettu vuosien mittaan.
USB hardware - Wikipedia

Ja jostain se 5V pitäisi saada asemillekin, ellei yhteensopivuutta olla romuttamassa.
(2.5" SSD:t taitavat käyttää pelkkää 5V linjaa)
Enkä näe emolevylle siunaantuvan maagisesti lisätilaa asemien virransyötölle, kun nykyisinkään siellä ei ole paljoa käyttämätöntä tilaa.

Rajoittuneempiin kiinteämmän osavalikoiman koneisiin tämä kyllä toimii ja voittaa valmistajien poropietarit viritykset.
Mutta laajassa mittakaavassa tästä tulisi nopeasti "hölmöläisten peiton jatkamista", eli powerin yksinkertaistuminen siirtyisi monimutkaistumiseen muualla, tai tulee yhteensopivuusongelmia.
Jokin erillinen mokkula asemienkin virransyöttöön varmasti maksaisi enemmän, kuin mitä poweri halpenisi.
Yleensä normi pöytäkone emoilla on sitä tilaa ihan reippaasti Ja esim 10A:n 12V ->5V muunninkaan ei nykyisellään ole kummoinen osa.

Lievää mutkistumista olisi lähinnä siirtymävaiheessa. Luonnollisesti kaikki pitäisi muuttaa 12V:iin pikkuhiljaa. Kiintolevyistä olisi ihan hyvä alottaa..
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
9 544
Enpä taida sekoittaa. Vaikka FPGAt ja muistit siirtyvät toimimaan pienemmillä jännitteillä, piirikorttien logiikkaa ja IO:ta tehdään edelleen 3,3:lla sekä 5:llä voltilla. Ja silti yritys jolle työskentelen taitaa olla markkinajohtaja omalla alallaan :eek:
Nimeäppä edes yksi CMOS logiikkapiiri jota käytätte, joka ihan oikeasti toimii 3,3 tai 5 voltin jännitteellä. IO jännitteet ei liity CMOS jännitteisiin juuri mitenkään.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
12 044
Jos oltaisiin järkeviä, niin tuo muutos tehtäissi pikkuhiljaa, esim s.e. nyt jolkaistaisiin uudet versiot kaikesta mahdollisesta (kiintolevyt, PCIe ym, jossa sanottaisiin, että laitteet täytyvät toimia pelkillä 12V:n syötöillä.) Samoin USB ajettaisiin pikkuhiljaa alas, uuden liitännän tieltä..
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
215
Miksi kymmenen pinniä? Jännitesyöttöön riittäisi kaksi pinniä, 12 V ja maa.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
9 544
Jos oltaisiin järkeviä, niin tuo muutos tehtäissi pikkuhiljaa, esim s.e. nyt jolkaistaisiin uudet versiot kaikesta mahdollisesta (kiintolevyt, PCIe ym, jossa sanottaisiin, että laitteet täytyvät toimia pelkillä 12V:n syötöillä.) Samoin USB ajettaisiin pikkuhiljaa alas, uuden liitännän tieltä..
Mitä vikaa USB:ssa on?
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
176
Nimeäppä edes yksi CMOS logiikkapiiri jota käytätte, joka ihan oikeasti toimii 3,3 tai 5 voltin jännitteellä. IO jännitteet ei liity CMOS jännitteisiin juuri mitenkään.
https://eu.mouser.com/datasheet/2/916/74HC_HCT4060-1319797.pdf

En takaa, että täsmälleen oikea komponentti, mutta vastaava SO16 koteloituna 5 V jännitteillä. Jos et usko, niin voin lähettää maanantaina vaikka kuvan. Toistan: teollisuudessa käytetään EDELLEEN paljon 3,3 V ja 5 V komponentteja, ne toimivat, ovat heti saatavilla (monta valmistajaa ja tukkuria) ja ovat halpaa kuin saippua. Monta kertaa tulee tarve saada jokin yksinkertainen logiikka toteutettua kortille, niin miksi ihmeessä toteuttaisit sen 1,8 V tai 2,5 V komponentilla, jos kaikki siihen liitetyt osat toimii korkeammalla jännitteellä? Haluat tehdä siitä mahdollisimman monimutkaisen ja vihaat esimiestäsi?

Onko se todella noin vaikeaa uskoa, että joillakin sähkötekniikan aloilla tuotteilla on pitkä elinkaari? NASA käytti 8086:sta pitkälle 2000-lukua...
 
Liittynyt
08.12.2017
Viestejä
1 404
Emot on jo nykyään aika täyteen pakattuja, ja nyt sinne pitää sitten vielä lisätä sata virtaliittimiä ja iso kasa power reguja nille + usb:lle... Jos näitä standardeja aletaan remontoimaan niin olisi kyllä voitu kuopata koko ATX kerralla.
Hakkuritekniikkaan perustuva regulaattori on kyllä melko pieni osa. Ihan siihen ATX-liittimen alta vapautuvaan tilaan mahtuu jo pari. Riippuu tietty miten tehokasta haetaan. Kannattaa muistaa, että sama ATX-liitin voi näyttää ihan fiksulta jossain EATX-levyssä, mutta pienessä ITX-emolevyssä se on ihan kohtuuttoman kokoinen. Koko ATX on ihan hölmö ratkaisu noihin pienimpiin koneisiin, joissa koko koneen kulutus voi olla 100W + ulkoiset USB-laitteet. Eipä näihin edes saa järkeviä powereita kun 80+ Platinumit lähtevät jostain 550W:sta. Jos hakkuripowerin optimikuorma on 50%, niin noihin sopiva poweri olisi jotain 200-300W (kovalla kuormalla), ja jos kone idlaa enimmäkseen, niin ehkä pienempikin.


Minä en ainakaan halua, että emolevyni osallistuu virran kuljettamiseen saati sen jännitteiden muokkaamisiin yhtään enempää kuin on aivan pakko. Virtalähde on erikseen olemassa sitä virran muokkaamista ja sen kanssa pelaamista varten ja se on sellaiseen käyttöön suunniteltu.
3,3V ja 5V jännitteillä johtojen tehohävikki kasvaa merkittävästi 12V nähden. Ekologisesti on fiksua että muunnos tehdään mahd. lopussa lähellä laitteita. Jännite on logistisestikin helpompi toimittaa näin.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
9 544
https://eu.mouser.com/datasheet/2/916/74HC_HCT4060-1319797.pdf

En takaa, että täsmälleen oikea komponentti, mutta vastaava SO16 koteloituna 5 V jännitteillä. Jos et usko, niin voin lähettää maanantaina vaikka kuvan. Toistan: teollisuudessa käytetään EDELLEEN paljon 3,3 V ja 5 V komponentteja, ne toimivat, ovat heti saatavilla (monta valmistajaa ja tukkuria) ja ovat halpaa kuin saippua. Monta kertaa tulee tarve saada jokin yksinkertainen logiikka toteutettua kortille, niin miksi ihmeessä toteuttaisit sen 1,8 V tai 2,5 V komponentilla, jos kaikki siihen liitetyt osat toimii korkeammalla jännitteellä? Haluat tehdä siitä mahdollisimman monimutkaisen ja vihaat esimiestäsi?

Onko se todella noin vaikeaa uskoa, että joillakin sähkötekniikan aloilla tuotteilla on pitkä elinkaari? NASA käytti 8086:sta pitkälle 2000-lukua...
Ei löydy datasheetistä virransyötön blokkikaaviota, joten logiikan käyttöjännitettä ei voi noiden tietojen perusteella päätellä. Luultavasti itse logiikka toimii 1,8V jännitteellä tuossa, perustuen Vcc min 2V arvoon ja halppis integroitu dc-dc hukkaa sen 0,1-0,2V. Tietty jos toteutettu logiikka on äärimmäisen yksinkertaista, niin kaipa sen saa toimimaan 2-7 voltin käyttöalueellakin ilman mitään jännitemuunnoksia missään, mut olis kiva nähdä tarkemmat detaljit tuonkin toteutuksesta.
 

BlackWolf

Suomen Michael Jackson
NOSTO
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 795
3,3V ja 5V jännitteillä johtojen tehohävikki kasvaa merkittävästi 12V nähden. Ekologisesti on fiksua että muunnos tehdään mahd. lopussa lähellä laitteita. Jännite on logistisestikin helpompi toimittaa näin.
No nyt on taas sen luokan väite, että vaatii vähän faktaa tueksi. Kerroppas meille kaikille paljonko on eroa siinä tehohäviössä PSUn 30 cm kaapeleissa 12V vs. 5V tai 3V ja siihen päälle se tehoero kun ne pitää ne johdot upottaa sinne emolevyyn ja reitittää jotenkin fiksusti. Siellä kun ei paukkulangat kulje vaan pitää tehdä ne liitokset ja viennit piirilevyn sisällä. Jään innolla odottamaan laskelmia. Voidaan nyt vaikka huvin vuoksi jättää sun laskuista pois ne 4 liitintä vs 2 liitintä (PSU->emo->emo->laite vs. PSU-laite) häviöt ja sopia ne nollaksi. Emojenkin sisällä on resistanssi niin paljon pienempi kuin paukkulangassa, koska emon sisään nyt saa millin (tai osien) paksuudella ja senttien leveydellä vaan niin paljon enemmän pinta-alaa sille sähkölle kulkea kuin paukkulangassa.

Resistanssi – Wikipedia
Jokaiselle johdinaineelle on määritetty oma ominaisvastuksensa. Hyviä johteita ovat esimerkiksi kupari, alumiini ja hopea, joiden resistiivisyys on pieni. Johtimen resistanssi on suoraan verrannollinen johtimen pituuteen nähden ja käänteisesti verrannollinen sen poikkipinta-alaan. Mitä pidempi johdin on, sitä enemmän se vastustaa sähkövirran kulkua. Vastaavasti mitä paksumpi johdin on, sitä vähemmän se vastustaa sähkövirtaa. Resistanssi on näin ollen sitä suurempi, mitä pitempi lanka on.
:sidea:

Edit. Perhana minähän oikein unohdin sen 230v -> 5v/3v muunnoksen. Odotan siis myös laskelmia siitä kannattaako ja millä hyötysuhteella muuntaa 230v -> 5v + paukkulanka tai 3v + paukkulanka vs. 12v ja uusi muunnos 5v ja 3v. Ihan mutulla heitän, että vähempi on enempi, mutta kukapas minä olisin fysiikkaa uusiksi kirjoittamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 221
USB:n jännite voi vaihdella tuosta 5 voltista ylöspäin. Onhan noita Fast Mobile Charging -liittimiä jo markkinoilla. Oletettavaa on että se 5V regu ei ole enää tavoite, vaan käyttötilanteen mukaan muuttuva jännite. Eli ainakin näillä isoilla virroilla 5V virtalähteeltä ei ole järkevää.

Palvelimissa käytetään 12V virtalähteitä, ei nyt voi sanoa etteikö olisi kokemusta muuntaa jännitettä myöhemmin, vaikkakin monesti erillisellä piirilevyllä.
 
Liittynyt
07.07.2017
Viestejä
525
Voihan liitin olla isompi ja johdot paksumpia.
Paksummat johdot ovat jäykempiä ja lisäksi tarvitaan kuitenkin nuo PS_ON, PWR_OK ja VSense johdot, joiden ei tarvitsisi olla juuri minkään paksuisia. On helpompaa (=halvempaa) vetää kaikki saman paksuisilla johdoilla. Myös emolevyn vetojen virrankesto liittimen juurella tulisi ongelmaksi.
 
Liittynyt
08.12.2017
Viestejä
1 404
No nyt on taas sen luokan väite, että vaatii vähän faktaa tueksi. Kerroppas meille kaikille paljonko on eroa siinä tehohäviössä PSUn 30 cm kaapeleissa 12V vs. 5V tai 3V ja siihen päälle se tehoero kun ne pitää ne johdot upottaa sinne emolevyyn ja reitittää jotenkin fiksusti. Siellä kun ei paukkulangat kulje vaan pitää tehdä ne liitokset ja viennit piirilevyn sisällä. Jään innolla odottamaan laskelmia. Voidaan nyt vaikka huvin vuoksi jättää sun laskuista pois ne 4 liitintä vs 2 liitintä (PSU->emo->emo->laite vs. PSU-laite) häviöt ja sopia ne nollaksi. Emojenkin sisällä on resistanssi niin paljon pienempi kuin paukkulangassa, koska emon sisään nyt saa millin (tai osien) paksuudella ja senttien leveydellä vaan niin paljon enemmän pinta-alaa sille sähkölle kulkea kuin paukkulangassa.
Voit syöttää vaikka tuonne arvot ja katsoa itse ettei tarvi mutuilla DC AC Drop Voltage calculator

Esim. omassa powerissa 5V linjalla 20A sallittu maksimikuorma. 0,5mm^2 30cm kaapelilla hävikki noin 0,5V ja 9W. 0,75mm^2 vastaavasti 0,3V ja 6W. Oletetaan, että DC-muunnos voidaan tehdä lähellä laitetta 95%-tehokkaasti. Tällöin 12V/9A linja tuo tarpeeksi tehoja. 0,5mm^2 hävittää 0,2V ja 1,9W. 0,75mm^2 0,1V ja 1,2W. Laskelmaa voi jatkaa piirilevyn vetoihin samalla tavalla. Yleensä nuo mitoitukset tehdään pahimman tapauksen mukaan vaikka tyypillinen käyttö kuluttaisi vähemmän.


Odotan siis myös laskelmia siitä kannattaako ja millä hyötysuhteella muuntaa 230v -> 5v + paukkulanka tai 3v + paukkulanka vs. 12v ja uusi muunnos 5v ja 3v. Ihan mutulla heitän, että vähempi on enempi, mutta kukapas minä olisin fysiikkaa uusiksi kirjoittamaan.
Jos tietäisit powerien rakenteesta, siellä voi olla sisäisesti 115-240V -> 12V ja siitä sitten muunnetaan matalajännitteisellä tehoelektroniikalla 3.3V, 5V, -12V, -5V (harvemmin näkee enää). 5VSB johdetaan suoraan korkeammasta jännitteestä. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys vaan jos sulla on muunnos 12V -> 3.3/5V, niin se on fiksumpaa tehdä loppupäässä, jos johdolla on yhtään resistanssia. Suprajohteita ei vielä käytetä tietokoneissa. Isoin haitta tuossa loppupäässä konvertoinnissa on tilankulutus piirilevyllä ja isompi hinta jos emolevyjä yms. ostaa useammin kuin powereita.
 

Marti77

Team H2O
Liittynyt
16.12.2016
Viestejä
4 395
Ideana aika hyvä ratkaisu tämä uusi standardi mutta nyt ensimmäisenä mitä tulee mieleen on että ero halvan ja kalliin emolevyn välillä tulee olemaan hieman suurempi jos tämä tosian yleistyy.
Myös tilantarve emolevyssä voi olla haaste saada ne mahtumaan erityisesti pienempien mATX ja mini ITX riippuen kuinka paljon tilaa tuo ratkaisu vaatii.
Vielä kun saisivat jonkun standardin rgb sotkuun olisi myös hyvä edistysaskel kun tällä hetkellä 24pin liitin tuntuu ihan hyvältä ratkaisulta verrattuna siihen.
 
Liittynyt
27.12.2016
Viestejä
854
Voit syöttää vaikka tuonne arvot ja katsoa itse ettei tarvi mutuilla DC AC Drop Voltage calculator

Esim. omassa powerissa 5V linjalla 20A sallittu maksimikuorma. 0,5mm^2 30cm kaapelilla hävikki noin 0,5V ja 9W. 0,75mm^2 vastaavasti 0,3V ja 6W.
Eikö häviö ole todellisuudessa aikapaljon pienempi koska kaapeleita on useita, atx liittimessä taitaa olla 5 5v johdinta ja tietysti osa menee sata/molex kautta vielä?
 
Liittynyt
08.12.2017
Viestejä
1 404
Eikö häviö ole todellisuudessa aikapaljon pienempi koska kaapeleita on useita, atx liittimessä taitaa olla 5 5v johdinta ja tietysti osa menee sata/molex kautta vielä?
On se näin. Hukkaan menevän energian suhde silti pysyy samanlaisena. Ei tässä kovin isoista luvuista ole kuitenkaan kyse. Otin vaan kantaa siihen, onko tämä fiksua ollenkaan ja tietyssä mielessä on.
 

demu

Conducător & Geniul din Carpați
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
4 365
Tämän jälkeen Intel voi sitten vaihtaa emolevyjen virtaliittimien muotoa ja pinnen lukumäärää / järjestystä aina uuden emolevysarjan mukana.
Saisivat virtalähdevalmistajatkin enemmän myytävää...
 

njake

get string from object
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
699
Hyvä uutinen.
Joskus yritin keskustella aiheesta täällä tai jossain toisessa foorumissa ja ei kovin kannatusta saanut jostain syystä.
 

njake

get string from object
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
699
Epäilen että yleistyy, ATX on niin halpa virtalähde, johtuen suurista valmistusmääristä ja kilpailusta.
Uusi ei voi tulla markkinoille kalliilla hinnalla joten laatu ei voi olla kovin hyvä.
Jos esim Seasonic päättää siirtyä tähän uuteen standardiin, niin jättää "käytännössä" virtalähteistä pois muut jännitteet ja muuttavat vanhan liittimen uuden malliseksi.
Tämä nyt ei muuta tee kuin laskee hintaa suoraan komponenttien vähetessä. Ja olikohan niin, että hyötysuhde kasvaa myös powerissa näiden muiden jännitteiden jäädessä turhina pois.

Sata osalta on menossa jo muutos M2 levyihin.
 

demu

Conducător & Geniul din Carpați
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
4 365
Jos esim Seasonic päättää siirtyä tähän uuteen standardiin, niin jättää "käytännössä" virtalähteistä pois muut jännitteet ja muuttavat vanhan liittimen uuden malliseksi.
Tämä nyt ei muuta tee kuin laskee hintaa suoraan komponenttien vähetessä. Ja olikohan niin, että hyötysuhde kasvaa myös powerissa näiden muiden jännitteiden jäädessä turhina pois.

Sata osalta on menossa jo muutos M2 levyihin.
Kuinkahan monta 4xPCIe M.2 -levyä saat halpispiirisarjoilla varustettuihin emolevyihin?
esim. Ryzen -piirisarjoissa on 24 PCIe -kanavaa.
Niistä 16 menee näytönohjaimelle, (tavallisesti) 4 kpl PCIe M.2-liitännälle ja loput 4 kpl piirisarjalle. Noita piirisarjan PICe- väyliä sitten jaetaan oheislaitteille kuten USB- ja SATA-liittimille, äänipiirille, verkkokortille, m.2 -liittimille ja ties mille.
Ei sieltä kovin paljon kapasiteettia riitä esiim. neljälle tai kuudelle m.2 -levylle. Ainakaan, jos kaikkia levyjä halutaan samaan aikaan täydellä nopeudella käyttää.
 
  • Tykkää
Reactions: E.T
Liittynyt
08.12.2017
Viestejä
1 404
Ja olikohan niin, että hyötysuhde kasvaa myös powerissa näiden muiden jännitteiden jäädessä turhina pois.
Vähän näennäistä. Muunnokset aina tuhlaavat energiaa. Eivätkä osat kuluta tyhjäkäynnillä juuri mitään. Powereissahan on huvittavaa powerin boksin sisällä olevien osien optimointi, kun nyk. yli 94% hyötysuhteen powereilla johdot alkavat jo muodostua suhteellisen merkittäväksi hävikin lähteeksi. Toinen mihin myös energiaa menee hukkaan on jenkkien alemmat jännitteet.
 

njake

get string from object
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
699
Kuinkahan monta 4xPCIe M.2 -levyä saat halpispiirisarjoilla varustettuihin emolevyihin?
esim. Ryzen -piirisarjoissa on 24 PCIe -kanavaa.
Niistä 16 menee näytönohjaimelle, (tavallisesti) 4 kpl PCIe M.2-liitännälle ja loput 4 kpl piirisarjalle. Noita piirisarjan PICe- väyliä sitten jaetaan oheislaitteille kuten USB- ja SATA-liittimille, äänipiirille, verkkokortille, m.2 -liittimille ja ties mille.
Ei sieltä kovin paljon kapasiteettia riitä esiim. neljälle tai kuudelle m.2 -levylle. Ainakaan, jos kaikkia levyjä halutaan samaan aikaan täydellä nopeudella käyttää.
Miksi kukaan tavallinen käyttäjä laittaisi edes 4 - 6 M2 levyä koneeseensa? Nyt myytävissä emoissa onjo osassa kolmelle paikat.
Oma valistunut veikkaus on, että yleisin määrä on yksi mikä asennetaan.

Vähän näennäistä. Muunnokset aina tuhlaavat energiaa. Eivätkä osat kuluta tyhjäkäynnillä juuri mitään. Powereissahan on huvittavaa powerin boksin sisällä olevien osien optimointi, kun nyk. yli 94% hyötysuhteen powereilla johdot alkavat jo muodostua suhteellisen merkittäväksi hävikin lähteeksi. Toinen mihin myös energiaa menee hukkaan on jenkkien alemmat jännitteet.
Ongelmana on myös ollut pitää eri jännitteet toleransseissaan, kun yksi kuormittuu, tämäkin poistuu.
Lisäksi käytössä on ollut jo hyvin pitkään PFC, joka parantaa hyötysuhdetta myös 230 jännitteellä. Tätä tosin ei aina enää tosin edes mainita, kun on niin defacto asia jo ollut.
 

E.T

Liittynyt
27.02.2017
Viestejä
6 254
3,3V ja 5V jännitteillä johtojen tehohävikki kasvaa merkittävästi 12V nähden. Ekologisesti on fiksua että muunnos tehdään mahd. lopussa lähellä laitteita.
Ekologisesti on fiksua olla tekemättä romua toimivista laitteista.
Uusien laitteiden tekemisen ympäristökuorma olisi nopeasti suurempi kuin mikään hyöty muutoksista muutoksen vuoksi.

Kaikki merkittävät tehonsyöjäthän ovat jo vuosia sitten siirtyneet 12V:hen ja jäljellä on käytännössä vain hituvirran ottajat, joilla siirtohäviöt ovat todennäköisesti aika marginaalisia.
Päästään kahdelle liittimelle haaroitettujen PCIe lisävirtakaapelien korvaaminen kahdella erillisellä kaapelilla kaikissa powereissa vähentäisi siirtohäviöitä todennäköisesti enemmän valtaosassa pelikoneita.
 

E.T

Liittynyt
27.02.2017
Viestejä
6 254
Ongelmana on myös ollut pitää eri jännitteet toleransseissaan, kun yksi kuormittuu, tämäkin poistuu.
Lisäksi käytössä on ollut jo hyvin pitkään PFC, joka parantaa hyötysuhdetta myös 230 jännitteellä. Tätä tosin ei aina enää tosin edes mainita, kun on niin defacto asia jo ollut.
Pitääkö reguloinnin olla alle 0,1%?
Joku puolen prosentin regulointi ei ole mikään ongelma DC-DC powereille.
As for the voltage regulation, the unit did indeed improve on the cold tests because of course it did. But only on the 12V rail, where we are now at an insane 0.08%. For scoring later, that means our average is just 0.19%.
Seasonic PRIME Ultra 750 Titanium Power Supply – Page 4 – JonnyGURU.com

Taisi kyllä itse powerien hyötysuhde laskea hitusen aktiivi-PFC:stä, joka ei ole mikään maaginen ikiliikkuja vaan oma erillinen step-up hakkuri.
Eikä PFC ole koskaan ollut mitään powerin hyötysuhdetta parantamaan tarkoitettu.
Se laskee vain sähköverkon häviöitä "lois" eli reaktiivisen virran pienetessä.


Ja olikohan niin, että hyötysuhde kasvaa myös powerissa näiden muiden jännitteiden jäädessä turhina pois.
Mitenkäs paljon meinasit saada höylättyä pois 3,7W tyhjäkäyntikulutuksesta ja ~40W kuormalla puoli wattia suuremmasta tehohäviöstä?
Seasonic PRIME Series 750 W Review

Ja jos PC:hen alettaisiin lisäämään muualle omia 12V > 3,3/5V hakkuja ne tuskin olisivat keskimäärin läheskään yhtä laadukkaita ja korkean hyötysuhteen omaavia kuin laatupowereissa.
PC:n turhia hävikkiwatteja jahdatessa pitäisi muutenkin laittaa ensimmäisenä teloituskomppanian tulilinjalle huonot prossu-VRM:t.
Ja tosiaan vaikka kaikki 80+ Goldia huonomman hyötysuhteen powerit.
Siellä palaa pelikoneessa helposti parikymmentä turhaa wattia verrattuna 80+ Platinumiin.
Power Lost: A Better Way to Compare PSU Efficiency | silentpcreview.com
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 221
No nyt on taas sen luokan väite, että vaatii vähän faktaa tueksi. Kerroppas meille kaikille paljonko on eroa siinä tehohäviössä PSUn 30 cm kaapeleissa 12V vs. 5V tai 3V ja siihen päälle se tehoero kun ne pitää ne johdot upottaa sinne emolevyyn ja reitittää jotenkin fiksusti. Siellä kun ei paukkulangat kulje vaan pitää tehdä ne liitokset ja viennit piirilevyn sisällä. Jään innolla odottamaan laskelmia. Voidaan nyt vaikka huvin vuoksi jättää sun laskuista pois ne 4 liitintä vs 2 liitintä (PSU->emo->emo->laite vs. PSU-laite) häviöt ja sopia ne nollaksi. Emojenkin sisällä on resistanssi niin paljon pienempi kuin paukkulangassa, koska emon sisään nyt saa millin (tai osien) paksuudella ja senttien leveydellä vaan niin paljon enemmän pinta-alaa sille sähkölle kulkea kuin paukkulangassa.

Edit. Perhana minähän oikein unohdin sen 230v -> 5v/3v muunnoksen. Odotan siis myös laskelmia siitä kannattaako ja millä hyötysuhteella muuntaa 230v -> 5v + paukkulanka tai 3v + paukkulanka vs. 12v ja uusi muunnos 5v ja 3v. Ihan mutulla heitän, että vähempi on enempi, mutta kukapas minä olisin fysiikkaa uusiksi kirjoittamaan.
How motherboards are made: a miracle of modern electronics | TechRadar
Tuossa hieman tietoa emolevyn rakenteesta. Mainittu levyn paksuudeksi 1,6mm, kerroksia 6 kpl. Kuparin paksuudeksi 0,035mm.
Minun mielestä noissa voi olla päällimmäinen ja pohjimmainen kuparikerros hieman paksumpi kuin välissä olevat kerrokset, tyypillisesti kun tilaan 4 kerroksisen piirilevyn johonkin käyttöön, niin 2 välissä olevaa kuparikerrosta on paksuudeltaan puolet pintakerroksista. Pintakerrokset myös jäähtyvät paremmin, joten siellä kannattaa teho siirtää.

Emolevyllä kannattaa kuljettaa jännite 12V tasossa mahdollisimman lähelle liitintä, tarvitaan selvästi kapeampi veto kuparia, sitten pieni regulaattori ihan liittimen vieressä. Toki kiintolevyille ja muille kotelon sisälle asennettaville laitteille tuo virtaliitin kannattaa olla lähellä paikkaa johon virtalähde syöttää virtaa, mutta riittävän lähelle emon reunaa, jotta virtajohto SSD-levylle on mahdollisimman lyhyt.

6xSATA-liittimet tyypillisessä emossa voi mitoittaa 15W mukaan. Eli vaikkapa 0,3mm levyinen veto regulle, josta sitten 1-6kpl virtaliittimiä, riippuen virtapiuhoista ovatko haarautuvia.
Ei se nyt vie ihan tolkuttomasti tilaa. 5V regu riittää.

Kuten jo mainitsin, USB-liittimet (ainakin pari) taitaa jo nykyisin ottaa virran 12V linjasta. Esim. Gigabyten TurboCharger antaa ladattavasta laitteesta riippuen 5V/2A tai 12V/1,5A QC 3.0 standardin mukaan. Jatkossa varmaan lataustekniikka kehittyy vielä, voi olla että nykyisin halutaan 12V/3A QC 4.0 standardin mukaan. Kaikki mikä on pois 5V linjasta, vähentää todellista tarvetta, että ATX-virtalähteessä olisi 5V rail. Tuosta nyt lähtee jo muutama amppeeri.

Ja on virrat vähentyneet jo aikaisemmin, vaikka ei näy virtalähteen spekseissä:
PCI ja PCI-X käyttivät 3,3V ja 5V jännitteitä, kun PCIe käyttää 3.3V/12V jännitteitä niin tarve 5V jännitteelle väheni huomattavasti. ATX12V-standardi kun on vuodelta 2003, niin tämä mahdollisuus pitää sisällyttää virtalähteeseen. Näytönohjain otti 5A per kipale + varaus tietysti väylien määrän mukaan. Standardin mukaan poweri siis toimii myös tuossa vanhassa koneessa, varataan paljon ampeereita myös noille pienemmille jännitteille.

mATX-emolevyissä voi tulla säästöä 3.3V reguissa. Normaalisti 25A lähtö virtalähteeltä. Isommassa emolevyssä 6kpl pcie, eli 6x3A = 18A. Vastaavasti mATX 3x3A = 9A ja miniITX 1x3A = 3A.
Eli regulointia vain tarpeen mukaan, ei sen mukaan mitä vanha ATX12V-speksi sanoo. Joutaa tuo 17-vuotias standardi jo romukoppaan, vaikkakin sillä uhalla että joku joutuu ostamaan uuden powerin, vaikka vanha vielä toimii.
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
176
@SShadow ja @love_doctor ovat kyllä oikeassa, tarkemmin mietittynä ei sitä 5 volttia kannata sieltä powerilta tuoda (kuten aiemmin höpisin), vaan tehdä mahd. lähellä käyttöpaikkaa. Lisäksi oli hyvä huomio, että tuo pienempi liitin vie niin paljon vähemmän tilaa, että siihen säästyneeseen tilaa mahduttaa jo sen 12 > 5 V muunnoksen.

Tämä virtalähdestandardin muunnos voisi myös ajan kanssa suosia 12V only lisälaiteliitäntöjä (tiputetaan tulevista pci-e, sata yms. korvaajista pienemmät jännitteet pois) ja jätetään kaikki vastuu päätelaitteelle.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 799
Sinänsä vaadittu muutos ei ole iso nykypowerihin kun kovin moni on jo valmiiksi sellainen että päähakkurista tulee ulos vain 12V ja sen perässä on sitten erilliset dc-dc konvertterit jotka tekee tuon 5 ja 3,3 V

Yksi merkittävä etu tuossa on myös powerin kaapeleiden määrän vähentäminen, saa suoraan suhteellisen merkittävän määrän kuparia vähemmäksi jolloin tuotantokustannukset laskee
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
11 941
Uusi standardi mahdollistaa myös pienemmät powerit ja kotelot. Muinoin atx-kotelot olivat valtavia, kun niihin piti änkeä useita 5.25” ja 3.5” paikkoja, sekä puolentusinaa laajennuskorttia.

Kun ne ATX:n aikaiset suunnittelulähtökohdat eivät enää päde, niin kannattaa muuttaa kerralla sitten enemmän.

Powerin koon ja muodon muutos yhdessä hdd:eiden katoamisen kanssa mahdollistaa paljon kivemmat standardit formfactorit.
 

njake

get string from object
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
699
Uusi standardi mahdollistaa myös pienemmät powerit ja kotelot. Muinoin atx-kotelot olivat valtavia, kun niihin piti änkeä useita 5.25” ja 3.5” paikkoja, sekä puolentusinaa laajennuskorttia.

Kun ne ATX:n aikaiset suunnittelulähtökohdat eivät enää päde, niin kannattaa muuttaa kerralla sitten enemmän.

Powerin koon ja muodon muutos yhdessä hdd:eiden katoamisen kanssa mahdollistaa paljon kivemmat standardit formfactorit.
SFX powereita on alkanut saamaan hyvin vasta viimeaikoina ja uusi standardi varmaan edistää tätäkin kehitystä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
11 941
SFX powereita on alkanut saamaan hyvin vasta viimeaikoina ja uusi standardi varmaan edistää tätäkin kehitystä.
SFX:ssä on silti ne kaikki 5 ja 3.3V hakkurit + valtavat piuhamäärät.

Jos standardissa esim. vaadittaisiin, että pitää olla vähintään gold tai platinum-tason poweri, niin sen voisi hyvin suunnitella paljon pienemmäksi, kun ei ole pakko saada 12cm tuuletinta mukaan jne.

Kun ATX powerien mitat suunniteltiin, sinne mahdutettiin 80x25mm tai 120-140x25mm tuuletinkin vielä sisälle.
 

njake

get string from object
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
699
SFX:ssä on silti ne kaikki 5 ja 3.3V hakkurit + valtavat piuhamäärät.

Jos standardissa esim. vaadittaisiin, että pitää olla vähintään gold tai platinum-tason poweri, niin sen voisi hyvin suunnitella paljon pienemmäksi, kun ei ole pakko saada 12cm tuuletinta mukaan jne.

Kun ATX powerien mitat suunniteltiin, sinne mahdutettiin 80x25mm tai 120-140x25mm tuuletinkin vielä sisälle.
Lueppas tämä Single Rail Power Supply ATX12VO Design Guide
10 kohdasta eteenpäin.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
12 044
Tuolla muuten on ihan mielenkiintoinen juttu, tuo mitoitus VS prossun TDP
CPU TDP -> Jatkuva vireta,Lyhytaikainen virta
165W -> 37A5 , 40A
95W -> 22A, 29A

Eli kerroin on siis 2,7 virtalähdesuositukselle, INTELIN MUKAAN.

Tuosta näkee, miten TDP ei kerro juurikaan mitään siitä, mitä prossu vaatii powerilta.. Tuossa 2,7:ssa n cpu:n virtalähteen (ja johteiden ym ) häviöt, varmuusvara ja prossun oikeasti viemät tehot.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 472
Viestejä
4 163 329
Jäsenet
70 412
Uusin jäsen
O&G

Hinta.fi

Ylös Bottom